Hybridirukiiseen siirtyminen vähentää ruisalan tarvetta

Keskiviikko 23.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työtehtävieni vuoksi seurannut Suomen viljamarkkinoita siitä alkaen, kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin.

 

 

Ainakin yhden asian olen sisäistänyt ja se on se, että Suomessa tarvitaan ruista elintarvikekäyttöön n. 90 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

 

Vuonna 2000 Suomessa rukiin viljelyala oli yli 40.000 hehtaaria ja kun se kerrotaan rukiin silloisella keskisadolla eli vajaalla 3.000 kilolla per hehtaari, päästiin kokonaissadossa tasolle 120 miljoonaa kiloa.

 

 

Tuon vuoden jälkeen rukiin viljelyala on ollut selvästi pienempi ja nyt viljelyssä oleva 32.000 hehtaaria on tuon ennätysvuoden jälkeen toiseksi suurin viljelyala.

 

 

Monet sanovat, että ruislohkoja ei enää teiden varsilla näe ja siinä onkin tietty totuus.

 

 

Rukiin viljelymenetelmät ovat 2000-luvulla kehittyneet pitkin harppauksin ja merkittävin harppaus on se, että viljelyssä on siirrytty ns. hybridilajikkeiden viljelyyn.

 

 

Hybridilajikkeiden myötä ruissadot per hehtaari ovat tuplaantuneet ja nykyisin 5.000 – 6.000 kilon hehtaarisadot ovat mahdollisia.

 

 

Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi.

 

 

Hybridiruis ei pysty tuottamaan itämiskykyistä siementä, vaan rukiinsiemenet pitää hankkia joka vuosi.

 

 

Jos korjuuolot ovat rukiinpuintiaikana kohtuulliset olen varma, että 32.000 hehtaarin alalta saadaan niin suuri ruissato, että tulevana talvena ei tarvitse laittaa petäjäistä eli tuontiruista leipämme jatkeeksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Välinpitämättömyyttä ja asiakkaiden aliarvioimista!

Sunnuntai 20.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tapaan kesäaikaan käydä mökkimaailmasta parisen kertaa kuukaudessa ostoksilla Hämeenkyrön S-Marketissa.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä on ihmetystäni herättänyt marketin eteistilassa oleva juliste, jossa kerrotaan myymälän aukioloaikojen muuttuvan 1.4.

 

 

Vuosilukua julisteessa ei kerrota, mutta kun julisteessa todetaan asia tulevassa aikamuodossa, niin kyse pitäisi olla ajankohdasta 1.4.2018!

 

 

Hyvissä ajoin myymäläpäällikkö haluaa informoida asiakkaitaan, sillä tuohon ajankohtaan on aikaa runsaat seitsemän kuukautta, sillä otin kuvan 18.8.2017.

 

 

Todennäköisesti julisteessa tarkoitetaan, että aukioloajat ovat muuttuneet 1.4.2017, mutta kun teksti viittaa tulevaan!

 

 

Velttoilua ja välinpitämättömyyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljä perustukijalkaa

Sunnuntai 13.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen ja kokouksessamme esiintyi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

 

 

Olin virallinen puoluekokousedustaja kesäkuussa 2016 Seinäjoen puoluekokouksessa, jossa yksimielisesti päätimme, että Matti Vanhanen on Keskustan presidenttiehdokas tammikuussa 2018 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

 

 

 

 

Eilen Tampereella Kirjastotalo Metson Lehmus-salissa järjestetty tilaisuus oli Matti Vanhasen 161. puhetilaisuus hänen presidenttiehdokkuusaikanaan!

 

 

 

Tasavallan presidentin keskeinen tehtävä on huolehtia kansallisen turvallisuuden vaalimisesta ja sen hoitamisessa Matti Vanhasella on neljä perustukijalkaa:

 

 

 

 

 

Harkitseva ja viisas ulkopolitiikka.

 

 

 

 

 

Uskottava puolustus.

 

 

 

 

 

Itsellinen talous ja siinä erityisesti energiaomavaraisuus sekä ruokaomavaraisuus.

 

 

 

 

 

Kansallinen eheys.

 

 

 

 

Matti Vanhanen toivoo, että presidentinvaalitaistelusta muodostuu analyyttinen ja faktoihin perustuva keskustelu.

 

 

Samaa toivon minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 

 

*****************

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukunimi - etunimi, sukunimi

Keskiviikko 9.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Nelikymmenvuotinen työnantajani teki jossain vaiheessa yhteistyötä yhdysvaltalaisen Central Soyan kanssa.

 

 

Kokemattomat esimieheni ottivat monia Central Soyan meille tarjoamia metodeja totena ja ne vuodet olivat vaikeimpia aikoja työurallani, kun jouduimme soveltamaan jenkkimenetelmiä suomalaiseen agribisnekseen.

 

 

Ei siitä mitään tullut!

 

 

Hulluinta oli se, että myyntimiesten piti osata ennakoida runsas vuosi eteenpäin ne asiakaskäynnit, joita hänen olisi pitänyt toteuttaa runsaan vuoden kuluttua!

 

 

Onneksi yksikkömme johtoon nousi Yhtymän tuleva pääjohtaja, joka varsin nopealla aikataululla osoitti ovea sokeasti Central Soyan tarjoamia menettelytapoja ihannoivalle kokemattomalle markkinointijohtajalle ja myös hänen lakeijansa sai aikanaan väistyä vastuulliselta paikaltaan.

 

 

Tuleva pääjohtaja korosti menettelytapanaan, että edetään ”maaston mukaan” ja se periaate on mielestäni ainoa oikea tapa kaikessa elämässä.

 

 

Central Soyan eräs oppi oli kannatettava ja se oli tapa, jolla henkilön pitää esitellä itsensä uudelle kauppakumppanille.

 

 

Tapa oli se, jonka olen kirjoittanut tämän jutun otsikoksi!

 

 

Omalta osaltani olen pyrkinyt noudattamaan tuota ohjetta ja esittelen itseni ennestään tuntemattomalle henkilölle näin:

 

 

Erkkilä, Esko Erkkilä

 

 

 

Suosittelen käytäntöä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kassarin jättiläinen Leiger

Sunnuntai 6.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Varmaan kaikki Saarenmaalla vierailleet tuntevat Saarenmaan jättiläisen Suur Töllin ja hänen vaimonsa Piretan sekä heihin liittyvät tarinat.

 

 

 

Saarenmaan naapurisaarella Hiidenmaalla – tai tarkasti ottaen Kassarin saarella, on oma tarunsa saaren jättiläisestä nimeltään Leiger.

 

 

 

Kassarin saaren erottaa Hiidenmaasta puolisen metriä syvyydeltään oleva meri ja saaria yhdistää pengertie.

 

 

 

Kassarin ja Hiidenmaan välissä oleva Käinalahti on Hiidenmaan runsaslintuisampia vesiä.

 

 

 

*******************

 

 

Saarenmaalainen jättiläinen Suur Tölli ja Kassarin saarella asuva jättiläinen Leiger vierailivat toistensa luona, mutta kerran Suur Tölli oli sanonut, että hän tulee Leigerin luo vain jos tämä rakentaa sillan Saarenmaan ja Hiidenmaan välille.

 

 

Silta on rakentamatta vielä tänä päivänä!

**************

 

 

 

 

 

 

Kassarin saarella paljastettiin 27.10.1997 kuvanveistäjä Kalju Reitel´n veistämä lähes neljä metriä korkea patsas Leigeristä.

Virossa muuten todetaan, että Kassarin saarella olevat miehet ovat tavallista kookkaampia ja sanotaankin näin:

"Niin suuri jalka kuin Kassarin miehellä!"

 

 

*****************

Pysähdyimme taannoisella Hiidenmaan matkallamme Leiger´n patsaalla.

 

 

 

Leigerin patsas sijaitsee lähellä Aino ja Oskar Kallaksen ”suvemajaa” eli kesäasuntoa.

 

 

 

Pysähtykää Leigerin patsaalla, kun olette matkalla Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuujärven mummojen digitalikset

Lauantai 5.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Sormustinkukka eli digitalis on upeimpia puutarhakukkia.

 

 

Olen vaihtelevalla menestyksellä kasvattanut sormustinkukkia – tänä vuonna varsin heikolla menestyksellä.

 

 

 

Tässä pari esimerkkiä tämänkesäisestä onnistumisesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

*********************

 

 

 

Löysin jostain laatikonpohjalta sormustinkukan siemeniä, jotka olen joskus ostanut Venäjältä.

 

 

 

 

 

 

Nyt on ajankohtaista kylvää noiden siemenpussien sisältö sellaiseen paikkaan, jossa ensi kesänä haluaa kasvavan sormustinkukkaa.

 

 

 

**************

 

 

 

Komeimmat sormustinkukat olen nähnyt Aunuksessa Kuujärven kylässä, jossa ne kasvoivat jopa kahden metrin korkuisina mummujen pihoilla.  Todella hieno näky!

 

 

 

Yrjö Jylhä soti Kuujärvellä ja hän on kirjoittanut hienon runon Kuujärvestä:

 

 

”Kuujärven kunnaat,

Kuujärven kuu,

Kuujärven rannalla karsikkopuu…”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Periskoopilla näkee kulman taakse tai näkemäesteen yli

Tiistai 1.8.2017 - -Esko Erkkilä-

1950- ja 1960-luvuilla kouluissa käsitöitä tehneistä pojista useimmat ovat rakentaneet käsityötunneillaan puisen periskoopin.

 

 

Periskooppi on optinen laite, jolla voidaan katsella maisemia kulman takaa tai näkemäesteen yli.

 

 

Poikien käsityötunneilla valmistetut periskoopit olivat puisia suorakaiteen muotoisia putkia, joissa putken molemmissa päissä on 45 asteen kulmaan asennetut peilit.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä hallussani olevasta periskooppista pari kuvaa – tuota periskooppia en ole itse valmistanut, mutta samanlaisen kylläkin!

 

 

 

Pari esimerkkiä periskoopin kautta nähtävästä maisemasta:

 

 

 

 

 

Puutarhajyrsin vajan ulko-oven yli tiirailtuna ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama jyrsin normaalilla tavalla katseltuna.

 

 

 

 

 

Tienmutka periskoopin kautta ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama tienmutka ”luonnossa”!

 

 

 

Periskoopit olivat Talvi- ja Jatkosodassa tärkeitä tähystysvälineitä, sillä niiden avulla sotilaamme pystyivät ilman vaaraa tarkkailemaan juoksuhautojen etumaastoa.

 

 

 

Suomen suurin puinen periskooppi sijaitsee Seinäjoella ja on korkeudeltaan 13 metriä.  Sen avulla katsojat voivat tarkkailla Kyrkösjärven maisemia kolmentoista metrin korkeudelta vaikka eivät ole nousseet askeltakaan maanpintaa ylemmäs!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahienhaju sekoittaa kollikissojen pään!

Sunnuntai 30.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

En jaksa muistaa, että mistä olen hankkinut mökkitontillemme Valeriana officinalis eli rohtovirmajuuren taimia, mutta kyllä niitä tontillamme nyt muutama kasvaa.

 

 

Rohtovirmajuuri on monivuotinen kasvi, jolla on moninaisia käyttötarkoituksia.

 

 

Rohtovirmajuuresta saadaan perinteistä unilääkettä valeriaanaa; se myös laukaisee lihasjännitystä ja auttaa ilmavaivoihin.

 

 

Rohtovirmajuuren haju muistuttaa jalkahienhajua ja yllätys, yllätys, sen haju villitsee kollikissoja!

 

 

Rohtovirmajuuren haju tulee sen sisältämästä isovaleriaanahaposta, joka kuuluu myös jalkahien ”aromeihin”.

 

 

Kävin eilen oikein varmistamassa rohtovirmajuurien kukkien hajun ja on todettava, että kyllä jalkahiki tuoksui.

 

 

Kollikissojen mielestä haju on vastustamaton ja haju saa ne kissojen kiima-aikaan suorastaan hurmokseen: kollikissa saattaa kaivaa juuria maasta, piehtaroida kasvin päällä ja syödäkin kasvia.

 

 

Rohtovirmajuuri on sen verran näyttävä kasvi, että suunnittelen muutaman yksilön siirtämistä nykyistä näkyvämmälle paikalle mökkitontillamme - jalkahienhajusta huolimatta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen Vehasensaareen

Lauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.

 

 

 

Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.

 

 

 

***********************

 

 

Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.

 

 

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.

 

 

Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.

 

 

Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.

 

 

Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.

 

 

Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.

 

 

Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.

 

 

Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.

 

 

Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.

 

 

Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen.  Kokemus oli tuokin!

 

 

 

Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.

 

 

Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.

 

 

Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hieno näky!

Perjantai 28.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hienon kukintansa ansiosta aina pysähdyttävä näky.

 

 

Joskus unikkoa kasvaa meidänkin mökkimailla, mutta tänä vuonna emme ole havaintoja tehneet.

 

 *****************

 

Taannoisella Saarenmaan matkallamme näimme pellon, jossa kasvoi melkoisesti unikkoja ja sen vuoksi omistankin tämän juttuni unikolle.

 

 

Unikoiden kasvisukuun kuuluu n. 200 erilaista unikkoa.

 

 

Unikkoa käytetään kesäkukkana, mutta sitä hyödynnetään myös mausteena.

 

 

Unikko pystyy mm. Suomessa talvehtimaan ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi sitä on esiintynyt myös meidän mökkitontillamme, sillä joskus kukkapenkissämme on ollut unikkoa.

 

 

Tässä bussin ikkunasta ottamiani kuvia pellosta, jossa esiintyi runsaasti villiintyneitä unikkoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vai oliko sittenkin kysymys tarkoituksella viljellyistä unikoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuotta

Torstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.

 

 

Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.

 

 

Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.

 

 

Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.

 

 

Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.

 

 

Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.

 

 ****************

 

Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:

 

 

Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.

 

 

Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.

 

 

Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.

 

 

 

 

 

 

Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.

 

 

Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin.  Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.

 

 

 

 

Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.

 

 

Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.

 

 

 

 

 

Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.

 

 

Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!

 

 

Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoitto

Keskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.

 

 

 

 

 

Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.

 

 

Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.

 

 *******************

 

Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!

 

 

Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.

 

 

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.

 

 

Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!

 

 

Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.

 

 

Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.

 

 

Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.

 

 

 

 

 

"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…

 

 

”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille” 

 

 

…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!

 

 

No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!

 

 

 

 

 

Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.

 

 

 

Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vieraana Aino ja Oskar Kallase suvemajalla Hiidenmaalla

Maanantai 24.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen Viron saarille vetämän kulttuuri- ja sotahistoriamatkan eräs kohde Hiidenmaalla oli kun poikkesimme Kassarin saarella katsomaan Aino ja Oskar Kallaksen suvemajaa eli kesäasuntoa.

 

 

 

 

 

Tien varrella oleva viitta osoittaa, että ”Aino ja Oskar Kallase suvemaja” sijaitsee sadan metrin kävelymatkan päässä.

 

 

 

 

 

Olkikattoinen kesäasunto on julkisivultaan niin suuri, että en saanut mahtumaan sitä kuvaa.

 

 

 

 

 

Suvemajan seinässä on kyltti, jossa todetaan kirjailija Aino Kallaksen viettäneen täällä kesät 1924 – 1938.

 

 

 

 

***************

 

 

 

Aino ja Oskar Kallaksen suvemaja ei ollut avoinna, mutta otin ikkunoista kolme valokuvaa suvemajan sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ****************

 

 

 

 

 

Suvemajan takana pihapiiriä oli niin pitkälti, että sain koko tilavan suvemajan samaan kuvaan.

 

 

 

 

 

Suvemajan pääty.

 

 

 

 

 

Ulkohuussi on aivan suvemajan vierellä.

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen vilkaisu Aino ja Oskar Kallase suvemajaa kohti ja matkamme jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn on yksi maailman vanhimmista yhä toimivista majakoista

Torstai 20.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kõpu tuletorn eli Kõpun majakka on eräs Hiidenmaan tunnetummista nähtävyyksistä.

 

Se on yksi maailman vanhimmista yhä toiminnassa olevista majakoista.

 

 

Sain kyröläismatkamme aikana tutustua Kõpu tuletorn´iin.

 

 

 

 

 

Kõpun majakka on rakennettu Hiidenmaan korkeimpaan paikkaan, 67 metrin korkeudella merenpinnasta olevalle mäelle. Majakan korkeus maasta on 36 metriä. Majakan valo on 102,6 metrin korkeudella merenpinnasta, eikä Itämeren rannikoilla ole sitä korkeammalla olevia majakanvaloja. Valon sektori on valkoinen 0°–360°, ja se näkyy 26 merimailin etäisyydelle.

 

 

Kõpun majakasta ja sen historiasta saa tietoa, jos googlaa vaikkapa; “Hiidenmaan majakka“!

 

 

 

 

 

Kõpun majakan katselutasanteelle kiipeäminen on tiukka paikka, vaikka kiivettävänä on vain hieman yli sata askelmaa, sillä alimmat rappuset ovat nousukorkeudeltaan käsittämättömän korkeat.

 

 

Kiipeämisen loppuosuudella eli tässä rappusten nousukorkeus normalisoituu.

 

 

********************

 

Tässä näkymiä majakan katselutasanteelta; huomaa, että joka puolella on meri ja se, että miten metsäinen saari Hiidenmaa on:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Onkohan tämä neuvostomiehityksen ajalta?

 

 

*************

 

 

 

 

 

Kõpun majakka jäi taakse ja uudet kohteet odottivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

 

 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

• esmaspäev

• teisipäev

• kolmapäev

• neljapäev

• reede

• laupäev

• pyhapäev

 

 

 

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-