Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pietari Suuri - pieni kengännumero, mutta suuret jalanjäljet!

Sunnuntai 21.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla Venäjälle tavata kahdestikin Pietari Suuren patsaan muodossa – ensimmäisen kerran Petroskoissa ja uudestaan Käkisalmessa.

 

 

Petroskoissa Pietari Suuri esiintyi meille kokovartalopatsaana ja Käkisalmessa vain rintakuvapystinä.

 

 

Pietari Suuri syntyi vuonna 1672 ja kuoli 1725.

 

 

Pietari Suuren kengännumeroksi mainitaan joissain julkaisuissa 37 ja joissain taas peräti 39, mutta joka tapauksessa hänen jalanjälkensä ovat maailmahistoriankin kannalta suuret.

 

 

Pietari Suuren hallitsijakausi koski myös Suomea, sillä venäläiset valloittivat Viron vuonna 1710 ja miehittivät Suomen aluetta vuosina 1714–1721 niin kutsutun Isonvihan aikana.

 

 

 

Pietari Suuri oli Venäjän valtakunnan hallitsija aluksi tsaarina ja vuodesta 1721 kuolemaansa saakka keisarina.

 

 

 

IMG_2709.JPG

 

 

Pietari Suuri perusti mm. Petroskoin vuonna 1703 ja sen vuoksi hänen patsaansa sijaitsee siellä lähellä Äänisen rantaa.

 

 

Pietari Suuren oikea käsi osoittaa kohti Petroskoin tärkeintä syntymäpaikkaa elitykkitehdasta.

 

 

 

IMG_2731.JPG

 

 

Tässä sama patsas takaapäin kuvaamanani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Pietari Suuri, Ääninen, Pietari Suuren patsas Petroskoissa, Pietari Suuren kengännumero,

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

IMG_2650.JPG

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

IMG_2651.JPG

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

IMG_2904.JPG

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

IMG_2905.JPG

 

…tästä kohdasta otetusta silhuettikuvasta näyttää, kuin Kirovin pippeli olisi esillä!

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Äänislinna, Sergei Kirov, Kirovin patsas Petroskoissa, Kirovin patsas Karhumäessä, Kirovin patsaan huputtaminen Äänislinnan valtausparaatin ajaksi, Äänislinnan valtausparaati, Stalin ja Kirov, Stalin ja Lenin sekä Kirov,

He vaan jaksavat fundeerata!

Perjantai 19.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan pitää Petroskoissa käydessäni Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsaalla käymistä ykköskohteenani ja niin myös kun sain vierailla Petroskoissa 5.7.2019.

 

 

 

 

IMG_2655.JPG

 

 

 

IMG_2660.JPG

 

 

Patsas sijaitsee Kirovin aukion laidalla ja siinä Karl Marx sekä Fridrikh Engels keskustelevat sosialismiin liittyvistä asioista.

 

 

Marx (5.5.1818 – 14.3.1883) ja Engels (28.11.1820 – 5.8.1895) toimivat yhteistyössä kommunistisen teorian luomisessa. Yhdessä he julkaisivat Kommunistisen manifestin 1848. Engels toimitti kaksi osaa Pääomaa Marxin kuoleman jälkeen.

 

 

En tunne Kommunistista manifestia ja en pidä sen tuntemista tärkeänäkään, sillä mielestäni kommunismi ei vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

 

 

Vaikka en tunnekaan kommunismia omakseni, siitä huolimatta arvostan sitä patsasta, jossa nuo veijarit Petroskoin keskustassa fundeeraavat maailman asioita.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Karl Marx, Fridrikh Engels, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas Petroskoissa, Karl Marx´n ja Fridrikh Engels´n patsas, Kommunistinen manifesti, Pääoma,

"Kollaa kestää" on tosi ja se pelasti itsenäisen Suomen

Torstai 18.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran 5.7.2019 osallistua hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten Kyröläismatkalla käyntiin Kollaan taistelumaastossa ja todeta, että Talvisodassa Kollaa kesti.

 

 

Kollaan kestäminen merkitsi, että Suomi säilytti itsenäisyytensä.

 

 

Jälleen kerran sain myös todeta sen, että puolustustilanteessa ryhmityksessä pitää olla syvyyttä ja Kollaalla se merkitsi Loimolaan saakka rakennettua puolustusasemaa.

 

 

Alokas- ja varusmiesten peruskoulutuksessa opetetaan ryhmän asettumista puolustukseen ja aliupseeri- sekä osin vielä reserviupseerikoulutuksessakin pitäydytään varsin ohuen puolustusrakenteen merkitykseen.

 

 

Kertausharjoituksissa – joihin olen reservin vänrikkinä, luutnanttina ja yliluutnanttina saanut osallistua muutaman kerran – osataan jo painottaa puolustusaseman syvyyttä.

 

 

 

IMG_3546.JPG

 

 

Tunnustan, että minulla on aiempien Kollaa-käyntieni tuloksena ollut käsitys, että Kollaanjoki olisi ollut rajapinta suomalaisten ja puna-armeijan välillä, mutta näin ei ole ollutkaan.
 

 

Tässä oppaamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen jakamasta kartasta ilmenee, että suomalaisten taisteluasemat olivat jonkin verran Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Kartasta ilmenee, että Kollaan sankarin Simo Häyhän taisteluasemat olivat selvästi Kollaanjoen itäpuolella.

 

 

Suomalaisten pääpuolustusasemat sekä töpinä olivat Kollaanjoen länsipuolella.

 

 

 

IMG_2549.JPG

 

 
Kokosimme usean matkalaisen voimin luonnosta kukkakimppuja ennen Kollanjoen taistelupaikalle ehtimistä ja eräs ahkerimmista kukkakimppujen kerääjistä oli Anneli Hiiri.

 

 

 

IMG_2550.JPG

 

 

Meitä ei suuremmin haitannut se, että kukkakimppujen keräämispaikkamme vierellä sijaitsi tyypillinen venäläinen kaatopaikka eli jätteet jätetään teiden varsille muodostuneisiin epävirallisiin kaatopaikkoihin.

 

 

 

IMG_2555.JPG

 

 

Kollaanjoen muistomerkki on saanut olla ilkivallanteoista rauhassa.

 

 

 

IMG_2572.JPG

 

 

Muistomerkin ehjänä säilymisessä varmasti on auttanut sen muistomerkin äärelle pystytetty tiedote.

 

 

 

IMG_2567.JPG

 

 

Laskimme muistomerkille seurueemme keräämät luonnonkukat…

 

 

 

IMG_2570.JPG

 

 

…ja lauloimme isänmaallisen laulun!

 

 

 

 

IMG_2577.JPG

 

 

Pyysin seurueemme jäseniä ikuistamaan myös minun käyntini Kollaanjoen muistomerkillä…
 

 

 

IMG_2582.JPG

 

 

…ja sen jälkeen siirryimme tutustumaan uusiin kohteisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kollaa kestää, Kyröläismatka2019, Kollaa,

Murheen risti ja maailman ensimmäinen naiskosmonautti Valentina Tereskova

Keskiviikko 17.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen todellinen käyntikohde oli Lemetin motissa sijaitseva Murheen risti.

 

 

 

IMG_2518.JPG

 

 

Murheen risti on Impilahdessa vuonna 2000 paljastettu veistos, joka on omistettu 1939 – 1940 käydyn Talvisodan molempien osapuolten sotilaiden muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Veistoksessa on kuvattuna suomalaiset ja venäläiset äitihahmot, jotka syleilevät toisiaan ristin eri puolilla.

 

 

Suomen puolelta valtiovallan edustajana veistoksen paljastamistilaisuudessa oli silloinen pääministeri Paavo Lipponen.

 

 

 

IMG_2520.JPG

 

 

Murheen ristiä kutsutaan myös Surun ristiksi ja sen lisäksi sillä on kolmaskin nimi eli ”Kaksi äitiä”!

 

 

 

IMG_2519.JPG

 

 

Murheen risti sijaitsee Impilahden Korinojalla ja sen välittömässä läheisyydessä on vielä nytkin taistelukaivantoja, joihin neuvostoliittolaiset joukot kaivoivat panssarivaunuilleen kuoppia, joista ne pystyivät suojassa ampumaan heidät motittaneita suomalaisjoukkoja.

 

 

Kuvassa olen eräässä neuvostopanssarille kaivetussa kuopassa ja markkeeraan käsilläni sitä, kun neuvospanssari ampuu suomalaisia – kuvan otti pyynnöstäni kamerallani Kyröläismatkamme johtaja kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Murheen risti kuuluu Lemetin motin alueeseen, jolle alueelle suomalaiset pystyivät suuren saarrostuksen jälkeen motittamaan merkittävän neuvostojoukon tammikuussa 1940.

 

 

Motti laukesi vasta helmikuun lopussa vuonna 1940.  Mottiin joutuneet neuvostojoukot olivat hyvin tulivoimaisia, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto korkein johto eli prikaatinkomentajat (kenraalimajurit) Kondrašev ja Kondratjev.

 

 

Lemetin motissa kaatui myös maailman ensimmäisen naiskosmonautti Valentina Treskovan isä Vladimir Aksjonovitš Tereškov, joka palveli puna-armeijassa panssarivaunun vaunumiehenä.

 

 

Valentina sai tietää vasta vuonna 1988 isänsä kuolinpaikan Gorbatshovin aloittaman avoimuuspolitiikan johdosta ja lienee hänen aikaansaannoksensa, että Murheen ristin lähimaastossa on Valentina Treskovan isällä vaatimaton hautakivi.

 

 

Valentinalla oli kosmonauttiuransa alussa vaikeuksia, sillä häntä pidettiin ”petturin tyttärenä”, kun isänsä kaatui Suomea vastaa käydyssä Talvisodassa.

 

 

Olen muutaman kerran poikennut Vladimir Treskov´n hautakiven luona, mutta nyt alueella on tehty mittavia tienrakennushankkeita ja en varmaan enää osaisi paikalle.

 

 

 

IMG_2525.JPG

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Treskova yleni puna-armeijassa kenraalimajuriksi ja kerrotaan, että Voiton päivänä hän aina lensi puna-armeijan helikopterilla nykyisen Murheen ristin lähimaastoon ja vei kukat isänsä hautakivelle.  Hiekka ja männynkävyt saivat kuvassa näkyvällä alueella kyytiä, kun Valentina saapui muistelemaan isäänsä!

 

 

 

IMG_2524.JPG

 

 

Murheen ristiltä on Sortavalaan matkaa 58 kilometriä, Petroskoihin 185 kilometriä ja Suojärvelle 83 kilometriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Murheen risti, Surun risti, Kaksi äitiä, Sortavala, Petroskoi, Suojärvi, Impilahti, Koirinoja, Valentina Treskova, Vladimir Aksjonovit? Tere?kov, Paavo Lipponen,

Liikkuvat metsämarketit ovat tervetullut lisä Karjalan alueella liikkuville turisteille

Tiistai 16.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa sain olla jälleen kerran mukana Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla.  Matkamme suuntautui Karjalan taistelupaikoille, joilla hämeenkyröläiset ja viljakkalalaiset miehet puolustivat maamme itsenäisyyttä Talvi- sekä Jatkosodassa.

 

 

Nyt oli kyseessä jo ainakin viidestoista peräkkäisinä vuosina toteutettu Kyröläismatka ja matkamme oli tavallaan ”muistelumatka”, sillä ensimmäinen Kyröläismatka suuntautui samoille alueille kuin nyt tekemämme.

 

 

Oli jo kolmas vuosi, jolloin olen ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

*********************

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia paikallisia yrittäjiä, jotka seuraavat suomalaisten matkanjärjestäjien busseja ja tarjoavat monipuolisia palveluitaan Karjalan alueella liikkuville turisteille.

 

 

Metsämarkettien toiminta on keskittynyt Karjalan Kannaksen alueelle.

 

 

Aikoinaan metsämarkettien keskinäinen kilpailu oli kovaa, sillä muistan ajan, jolloin suomalaisbussin eteen muodostui kuudenkin metsämarketin armaada, kun bussi pysähtyi jonnekin taistelupaikalle tutustumaan maastoon.

 

 

 

Sittemmin metsämarket-toiminta on järkevöitynyt siten, että kutakin suomalaista matkanjärjestäjän bussia seuraa vain yksi metsämarket-yrittäjä - on siis suoritettu markkinajako eri yrittäjien kesken.

 

IMG_3273.JPG

 

 

Heinäkuisen Venäjän-matkamme operaattorina oli Vihdin Liikenne/VL-matkat ja sen nimikkometsämarkettina toimii minullekin vuosien saatossa tutuksi tullut Kosti eli Konsta.

 

 

 

IMG_3281.JPG

 

 

IMG_3283.JPG

 

 

Konstan pakettiautossa oli jälleen kerran hyvä valikoima laadukkaita alkoholijuomia, karttoja sekä mm. Markus Lehtipuun kirjottamaa ”Karjala – suomalainen matkaopas” –kirjaa!

 

 

Konstalle saattoi ostoksensa maksaa joko ruplilla tai euroilla ja valuuttakurssi oli täysin oikea eli yhdellä eurolla sai 70 ruplaa.

 

******************

 

 

Metsämarket-yrittäjät ovat suuri apu suomalaisille matkanjärjestäjille, sillä tarvittaessa he hommaavat etukäteen vaikkapa retkikahvitarvikkeet, jotta suomalaisbussien pysähtymishetket pystytään toimittamaan nopeasti, järkevästi ja kustannustehokkaasti.

 

 

 

******************

 

 

Arvostan venäläistä Baltica-olutta myös sen jälkeenkin, kun kyseinen venäläispanimo joutui tanskalaisomistukseen.

 

 

Olen oppinut tuntemaan metsämarket-toiminnan ja pyysin bussikuljettajaamme varaamaan minulle kutistekalvopakkauksen verran Baltic 7 –olutta ja niin myös tapahtui sopivassa pysähdyspaikassamme.

 

 

 

IMG_3497.JPG

 

 

Kahdenkymmenenneljän purkin Baltica 7 –kutistekalvopakkaus maksoi 20 euroa ja hinta on mielestäni kohtuullinen, sillä olutpurkki on kooltaan 0,45 litraa.

 

 

Baltika-oluita on saatavana ainakin seuraavina vahvuuksina:

  • Baltika 0: Alkoholiton olut (0,5%)
  • Baltika 2: Pale-lager(4,7%)
  • Baltika 3: Keskiolut (4,8%)
  • Baltika 4: Tumma keskiolut (5,6%)
  • Baltika 6: Porter-olut (7,0%)
  • Baltika 7: Tavallinen keskiolut (5,4%)
  • Baltika 8: Sitruunanmakuinen olut (5,0%)
  • Baltika 9: Vahva olut (8,0%)

 

 

 

Arvostan Karjalan Kannaksella toimivia metsämarketetteja, sillä ne antavat suomalaismatkaajille lisää aikaa tutustua alueen nähtävyyksiin sen sijaan, että joutuisimme notkumaan venäläisten markettien asiakasjonoissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, metsämarket, Baltica 7, Baltica oluet, Karjala, Karjalan kannas, Markus Lehtipuu,

Runonlaulaja-patsas on aina nähtävä, kun käyn Sortavalassa!

Sunnuntai 14.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kenraalin vetämällä Kyröläismatkalla saimme käydä kahdestikin Sortavalassa eli 4.7.2019 ja 7.7.2019.

 

 

Menomatkalla saavuimme Sortavalaan iltamyöhään ja kun yövyimme keskustasta lähes kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa Piipun Pihassa, en viitsinyt kävellä tapaamassa Runonlaulaja- patsasta.

 

 

Tiukkaa tapaaminen teki paluumatkallakin, sillä bussimme pysäköi Hotelli Sortavalan läheisyyteen, josta matkaa on ”hyvän matkaa” Sortavalan keskustaan Kolmikulmanpuistoon, jonka nykyinen nimi on Väinämöisenpuisto.

 

 

Lujaa kiirehtien ehdin kuitenkin käymään tapaamassa Runonlaulaja-patsasta!

 

 

 

IMG_3063.JPG

 

 

Runonlaulaja-patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon veistos, joka paljastettiin Suomen kansalliseepoksen Kalevalan satavuotisjuhlavuoden kunniaksi Sortavalassa vuonna 1935. Patsaan mallina oli karjalainen runonlaulaja Petri Shemeikka (1821–1915), jonka Sailo oli aikaisemmin tavannut henkilökohtaisesti.

 

 

 

Kuvanveistäjä Alpo Seilon värikkääseen elämään pääsee tutustumaan, jos googlaa ”Alpo Sailo”!

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tälläkin matkallamme pääsin näkemään Alpo Sailon ”Runonlaulaja”-patsaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Kyröläismatka, Sortavala, Alpo Sailo, Petri Shemeikka, Väinämöisenpuisto, Sortavala, Kolmikulmanpuisto, Kolmikulmanouisto Sortavalassa, Piipun Piha, Piipun Piha Sortavalassa,

"Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy"

Keskiviikko 10.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle Venäjälle 4. – 8.7.2019.

 

 

Kyröläismatkat saivat alkunsa, kun hämeenkyröläissyntyinen kenraali järjesti omistamansa Vihdin Liikenne Oy:n/VL-Matkat toimesta ensimmäisen sotahistoriamatkan hämeenkyröläisille ja viljakkalalaisille sotaveteraaneille viisitoista vuotta sitten.  Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille, joista osa on Venäjän lisäksi suuntautunut Baltian maihin sekä Puolaan.

 

 

Otsikossa oleva lausahdus on tuttu monesta seikasta Venäjällä, mutta meidän matkallamme kaikki toimi ja kaikki järjestyi.

 

 

Kiertomatkamme pääkohteet olivat Sortavala, Petroskoi, Kizhin saari, Aunus, Rajakontu, Salmi, Sortavala uudestaan, Käkisalmi sekä Viipuri.

 

 

Sain matkalta paljon uutta aineistoa ja pyrin kertomaan matkastamme tarkemmin lähipäivinä.

 

 

 

*********************

 

 

 

Yövyimme matkallamme neljä yötä ja olimme kaikkiaan kolmessa eri hotellissa;

 

 

 

IMG_2497.JPG

 

 

Sortavalassa Piipun Piha on majoitusolosuhteiltaan ja myös aamiais- sekä illallistarjoiluineen oikein kelvollinen hotelli. Olen aikaisemminkin yöpynyt Piipun Pihassa.

 

 

 

IMG_2716.JPG

 

 

Petroskoissa yövyimme kaksi yötä laadukkaassa Hotelli Fregatissa. Majoitusolosuhteet Fregatissa ovat suorastaan huippulaadukkaat ja samaa on sanottava myös sen aamiais- sekä illallistarjonnasta. Toisena iltana ruokailimme Hotelli Pohjolan ravintolasalissa.

Olen yöpynyt monissa hotelleissa Petroskoissa, mutta Fregatissa ensimmäisen kerran vasta nyt.

 

 

 

IMG_3177.JPG

 

 

Käkisalmessa ei hotellien osalta ole paljon valinnanvaraa, mutta Hotelli Korela täyttää kaikki vaatimattoman matkaajan toiveet - olen yöpynyt Korelassa useasti.

 

 

 

Hotellin ja ravintoloiden henkilökunnan palvelutahto on korkealla tasolla ja ymmärtäähän sen, sillä matkailijoiden viihtyminen on hotellien henkilökunnan kannalta tulevaisuudessa ainoa elinehto!

 

 

Uskallan suositella kaikkia käyttämiämme hotelleja muillekin Karjalan matkaajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjällä mikään ei toimi mutta kaikki järjestyy, kyröläismatka2019, Piipun Piha, Sortavala, Hotelli Fregatti, Petrokoi, Hotelli Korela, Käkisalmi,