Lehdellä soittava ei jää lehdellä soittamaan instrumenttihankinnoissaan!

Keskiviikko 15.8.2018 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaan yhdistykset järjestivät alueillaan lauantaina 11.8.2018 ”Päivä maalla”-tilaisuuksia ja oma MTK-yhdistykseni eli MTK-Viljakkala oli aktiivinen ja järjesti kahdella tilalla tämän tilaisuuden.

 

 

 

 

 

Säkinojan tilalla…

 

 

 

 

 

… järjestettyyn tilaisuuteen oli tilanteeseen sopivat opasteet.

 

 

 

 

 

Talon puolesta tarjolla oli kahvia ja Louhisaaren juomaa eli Mannerheimin juomaa, joka on valmistettu mustaherukanlehdillä maustetusta simasta.

 

 

Mannerheimin juomaa on Askaisten Louhisaaressa maistellut myös sittemmin Suomen marsalkaksi kohonnut Mannerheim.

 

 

Kahvia karttavana tykkäsin Mannerheimin juomasta, jota siis kutsutaan Louhisaaren juomaksi, mutta myös Marskin simaksi tai mustaherukanlehtijuomaksi!

 

 

 

 

 

 

Säkinojan tila on komea maalaistalo, jonka ovat luoneet tietokirjailija, kapteeni ja sosionomi Esko Lammi vaimonsa kanssa – nykyisin tilaa isännöi maalaistalon naapuriin rakentamassaan talossa MTK-Viljakkalan johtokunnan jäsen Kari Lammi.

 

 

 

 

 

Vieraisille saapui tuttuni Kangasalta eli Mikko Kiio, jonka tiedän taitavaksi sahansoittajaksi ja erittäin taitavaksi lehdelläsoittajaksi.

 

 

 

 

 

Mikko otti ensimmäiseksi työkseen sireenipuskasta pienen sireeninoksan ja valitsi siitä yhden lehden soittovälineeksi.

 

 

 

 

 

Säkinojan tilan tienoot olivat todellinen musiikkikulttuurin kehto, kun Mikko Kiio kajautti ensiksi Finlandia-hymnin ja sen jälkeen Sibeliuksen tunnetuinta tuotantoa!

 

 

Olen monesti kuullut Mikko Kiion soittavan lehdellä, mutta tämä Säkinojan tilalla Viljakkalan Karhella kuulemani esitys ylitti kaikki entiset esitykset!

 

 

Mikko Kiion lehdillä soittamiseen pääsee tutustumaan, kun googlaa ”Mikko Kiio” – kannattaa katsoa ja ihmetellä.

 

 

Googlailin minäkin ja vasta googlailun tuloksena huomasin, että Mikon repertuaariin kuuluu monia tuttuja musiikkikappaleita – hän ei ole erikoistunut vain yhteen tai kahteen kappaleeseen. Ja ei myöskään vain sireenilehteen vaan vaikkapa ulpukanlehti passaa instrumentiksi oikein hyvin.

 

 

Mikko on mielenkiintoinen persoona: Joskus hän oli mukana jossain poliittisessa tilaisuudessa Tampereen Keskustorilla, jonka juonsin. Mikolla oli mukanaan pieni katiska tai jotkut sanovat kartiska ja pyysi puheenvuoron, jonka luonnollisesti hänelle annoin; Mikko kertoi keräävänsä siihen ääniä!

 

 

Mikko kävi joskus vieraanani Viljakkalan Majajärvellä ja toi tuliaisiksi sikurinsiemeniä, joista nyt on kasvanut iso pehko sikureita!

 

 

Hieno mies ja taitava lehdellä soittava soittoniekka tuo Mikko Kiio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä tekee pahaa, kun kasvinsuojelutöitä jotkut tietämättömät sanovat myrkyttämiseksi!

Keskiviikko 3.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Lainaan tähän alle kuvan vuokramiehemme facebook-sivuilta, jossa vuokramiehemme kuvan kera kertoo viime Tapaninpäivänä eli 26.12.2015 suorittamastaan kasvinsuojeluruiskutuksesta.

 

 

 

 

 

 

Teki suorastaan pahaa, kun eräs henkilö kutsui vuokramiehemme kasvinsuojelutyötä myrkyttämiseksi – ei ole kaikki palikat kunnossa tuollaista kieltä käyttävällä!

Vuokramiehemme suojelee tässä viljelykasveja lumihomeelta!

 

 

Kasvinsuojelutoimenpiteiden sanominen myrkyttämiseksi ei ole tästä maailmasta!

 

 

Kuva ei ole omistamani maatilan mailta, mutta kyseessä on kuitenkin vuokramiehemme, joka on pitänyt hyvää huolta myös omistamistani viljelymaista.

 

 

Olen tehnyt kirjallisen sopimuksen lisäksi kyseisen vuokramiehen kanssa suullisen sopimuksen siitä, että vuokrasopimuksemme loppuu heti, jos vuokramies alkaa luomuilemaan tilamme mailla.

 

 

Hyväksyn luomun erääksi konstiksi, jolla viljelijä saa höynäytettyä kuluttajia luulemaan, että luomuilu on jotain, jonka tuotteista kannattaa maksaa lisähintaa, mutta en hyväksy luomuilua omilla maillani!

 

 

Arvostan edellisten sukupolvien työtä niin paljon, että en anna luomuilijoiden alkaa kasvattamaan paskaruohoja niillä pelloilla, jotka isäni ja esi-isäni ovat raivanneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomutilaltakin voi oppia!

Torstai 17.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun peruskriittisesti kaikkeen luomuun viittaavaan, sillä tiedän tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat, jotka kuuluvat luomun haasteisiin.

 

Myös luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kyseenalainen, sillä tuotantopanosten ja ”korjuuvalmiiden” luomutuotteiden ravinnepitoisuudet eivät yleensä täsmää.

 

Arvostan kuitenkin korkealle luomutuotteita tuottavien viljelijöiden toiminnan, sillä he osaavat rahastaa luomutuotannolla.

 

Luomutiloilta onkin opittavaa monille sellaisilla viljelijöillä, jotka tuottavat laadukkaita kasvinviljely- tai kotieläintuotteita tavanomaisin ja tehokkain menetelmin.

 

Eräällä tällaisella luomutilalla vierailimme taannoisella Puolan matkallamme.

 

 

 

 

 

Kyseessä oli Jan Nawiesniak`n ja hänen sisarensa Margaret´n omistama neljän hehtaarin kokoinen luomutila Maszkow´ssa Varsovan ja Krakovan välissä.

 

 

 

 

 

Jan Nawiesniak on rehevänoloinen herrasmies, jolla on sana hallussaan.

 

 

 

*************

 

 

 

Seuraavassa joitain kuvia sekä kommentteja Nawiesniak´n tilalta.

 

 

 

 

 

 

Isäntä piti tilaa esittelevän puheenvuoronsa aistikkaasti toteutetun esittelykatoksen äärellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli mielenkiintoista matkamme jälkeen todeta Maaseudun Tulevaisuudessa juttu ja kuvia samanlaisista suomalaisista puupökkelöratkaisuista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulen voimalla pölliä sahaava mies teki pellon laidalla tärkeää työtään.

 

 

 

 

 

Mansikkamaan äärellä isäntämme päästeli meille mitä ilmeisimmin pötyä, kun hän väitti saavansa näistä vajaasta kymmenestä mansikkapenkistä 1.000 kiloa mansikoita!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilan esittelyteksteissä kerrottiin tilalla olevan kanalan. No, onhan kymmenkunta kanaa ja kukko jo jonkinlainen kanala ja kanala-asiassa täytyy aina pitää mielessä vanha suomalainen totuus:

”Yhtä kanaa vähempää kanoja ei kannata pitää”

 

 

 

 

 

 

Kaksi ”Puolan punaista” ja…

 

 

 

 

 

…yksi muunrotuinen lehmä muodostivat tilan lypsykarjan.

 

 

***********

 

 

On selvää, että neljän hehtaarin pinta-ala merkitsee samanlaista konekantaa joka suomalaisilla pientiloilla oli 1950- ja 1960-luvuilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihdoimme tilakäynnin päätteeksi lahjoja ja retkueemme sai isännältä tämän kauniin, koristellun ja varmasti maukkaan leivän, joka sitten päätyi krakovalaisen oppaamme matkaan!

 

 

 

Kiitokset Jan Nawiesniak´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Luomuliitto nosti älämölön MTK:n järkevästä gmo-linjauksesta?

Sunnuntai 15.9.2013 - -Esko Erkkilä-

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti viime perjantaina, että Suomessa ja Pohjois-Euroopassa satsattaisiin enemmän geenimanipuloidun ruuan tuottamiseen.

 

Marttila painotti, että erityisesti kasvinjalostukseen ja sen kehittämiseen olisi panostettava.

 

Oli vähintäänkin kummallista, että Luomuliitto nosti Marttilan järkevästä lausumasta kovan älämölön.

 

Sanotaan toki, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta miksi Luomuliitto näin alkoi ärhennellä?

 

Luomuliitto ei ole ilmeisesti jaksanut perehtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esiintuloon perusteellisesti, sillä Marttila esitti, että geenimanipuloidun ruuan ja luomutuotannon yhtäaikaisiin markkinoihin pitäisi luoda puitteet.

 

Olen Juha Marttilan kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän toteaa vastustavansa, että Suomella olisi mahdollisuus ikään kuin lainsäädännöllä julistautua gmo-vapaaksi alueeksi.

 

Poliitikkojen puuhastelut Suomen alueellisesta gmo-vapaudesta ovat haihattelua ja vailla todellisuuspohjaa.

 

Suomen gmo-vapautta puuhaavien ”juna meni jo” vuosia sitten ja se ei tule palaamaan tälle asemalle.

 

Marttila toteaa, että gmo-vapaus on oikeusturvakysymys. Se on sitä mielestäni sekä tuottajan, että kuluttajan näkövinkkelistä.

 

Kahden suurimman rehunvalmistajan lihantuottajat ovat jo vuosikausia joutuneet kilpailemaan pienvalmistajien asiakkaiden kanssa, sillä rehuseosten useat kotimaiset pienvalmistajat ovat jo pitkään käyttäneet tuotannossaan gmo-rehuja.

 

Pienvalmistajien kasvattamat possut ja broilerit menevät teurastamoissa sikin sokin niiden possujen ja broilereiden kanssa, jotka on kasvatettu non gmo-rehulla – oliko tämä uutta Luomuliitolle?

 

Miksi Luomuliitto vasta nyt nostaa älämölön, kun myös suurten rehutehtaiden asiakkaat pääsevät käyttämään tuotannossaan edullisempia gmo-rehuja?

 

Merkittävä osa kuluttajan päivittäistavarakaupoista hankkimista lihatuotteista on tuontitavaraa. On varmaa, että jokseenkin kaikki tuontia olevat lihat ja lihajalosteet on kasvatettu gmo-rehuilla. Onko tämäkin tieto uutta Luomuliitolle?

 

Juha Marttila toteaa, että aiheesta on hyvä keskustella, koska aihe on monimutkainen.

 

 

Kiitän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa selkeästä kannanotosta gmo-kysymykseen ja toivon, että asiasta käydään perusteellista keskustelua. 

 

Tosiasiat pitää kuitenkin tunnustaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi elintarvikeuutista, jotka eivät yllättäneet

Keskiviikko 27.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina helmikuun 25. päivänä tiedotusvälineet kertoivat kaksi elintarvikealan uutista, jotka eivät alaa tunteville tulleet lainkaan yllätyksinä.

 

*********

 

Saksassa Ala-Saksin liittovaltion maatalousministeri Ilse Aigner ilmoitti, että he epäilevät laajaa huijausta luomumunien tuotannossa.

 

Syynä huijausepäilyihin on se, että 200 tilalla epäillään olleen liian paljon kanoja neliömetrillä, jotta tuotettuja kananmunia voitaisiin kutsua luomumuniksi.

 

Ministeri Aigner toteaa, että kuluttajien pitää voida luottaa siihen, mitä pakkauksessa lukee.

 

Henkilökohtainen kantani luomutuotantoon on hyvin epäileväinen.

 

Ymmärrän ja hyväksyn luomutuotannon eräänä keinona saada alkutuottajalle parempi hinta tuotteistaan kuin kunnollisista tuotteista, mutta itse en luomutuotteita arvosta. Kartan niiden hankkimista, sillä haluan laadukkaita ja ympäristöystävällisiä elintarvikkeita.

 

********

 

Toinen markkinoita kohahduttanut uutinen oli, kun huonekalujätti Ikean lihapullista löydettiin Tsekissä hevosenlihaa.

 

Tämäkään uutinen ei hätkähdyttänyt vaan voidaan todeta, että tieto oli oikeastaan odotettu.

 

On luonnollista, että halpatuotteisiin erikoistunut yritys pyrkii mahdollisimman halpoihin ratkaisuihin myös elintarvikemyynnissään ja kun hevosenliha on halpa raaka-aine, on ollut suuri kiusaus korvata sillä lihapullissa naudan- sekä sianlihaa.

 

Onneksi Ikea jäi kiinni vilpistään!

 

Olen joutunut käymään Suomessa Ikean myymälässä kahdesti – molemmat kerrat liittyvät erään yhdistyksen kalustehankintoihin; omaan talouteeni en Ikean tuotteita hyväksy.

 

Nyt minulle varmistui, että Ikean karttamiseni on ollut perusteltua.

 

******

 

Kiitän nykyajan tekniikkaa elintarvikealan väärinkäytösten paljastamisessa.

 

Hevosenlihaskandaalissa DNA-testit ovat osoittaneet luotettavuutensa, kun elintarvikealan huijarit on pystytty paljastamaan.

 

Toivottavasti ainakin suomalainen elintarviketeollisuus on ottanut opikseen – vilunkitoiminnalla on lyhyet jäljet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toiveunia vai tietoista harhauttamista - miksi?

Tiistai 1.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy tuli eilen julkisuuteen kertomalla tekopohjavesihankkeensa yleissuunnitelmasta ja esitteli samalla oman versionsa hankkeen kustannusarviosta.

 

Tekopohjaveden vertaaminen luomuveteen on ennenkuulumatonta luomu-käsitteen raiskaamista.

 

Tekopohjavettä valmistettaisiin pumppaamalla Suomen kauneimpiin harjumaisemiin Roineen vettä 863 metriä korkea vesipatsas vuosittain. Hyväksyykö luomuväki ja pirkanmaalaiset sen, että normaalisadantaan verrattuna suoritetaan keinokastelua tuhatkertaisella määrällä ja näin syntynyttä tekopohjavettä kutsutaan luomuvedeksi?

 

Tavase Oy:n esittelemä kustannusarvio on varsinainen tekeles. Kyseessä on joko ymmärtämättömyydessä laadittu kustannusarvio tai sitten Tavasen tarkoitus on tietoisesti harhauttaa osakaskuntien päättäjiä ja heidän kauttaan Tampereen seutukunnan asukkaita.

 

Tavase Oy kertoo eilen lehdistölle toimittamassaan tiedotteessaan, että kustannusarvio on investointien osalta 57 miljoonaa euroa. Kaiken huippuna Tavasen tiedotteessa todetaan, että kustannusarvioon sisältyvät myös siirtolinjojen investoinnit. Uskokoon ken tahtoo.

 

Olen nähnyt useita varjolaskelmia Tavasen kustannuksista ja on todettava, että Tavasen eilen esittämät luvut pitää vähintään kertoa kahdella ja ehkä jopa kolmella, jotta tarvittavat investoinnit olisivat valmiina.

 

Vastustan Tavase Oy:n suunnitelmia ja esitän, että koko hanke olisi nyt kuopattava.

 

Taloudelliset seikat ovat kuitenkin vasta toisella sijalla vastustamiseni perusteluissa.

 

Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos on mielestäni ekologisesti täysin kestämättömällä pohjalla ja se asia on tärkein peruste sille, että vastustan hanketta.

 

Mainitsin jo edellä, että tekopohjaveden valmistamisessa pumpattaisiin Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin yli tuhatkertaiset vesimassat alueen normaalisadantaan verrattuna.

 

On selvää, että mikään luontokohde ei kestä 863 metrin korkuisen vesipatsaan pumppaamista luontoon. On täysin varmaa, että harjumaisemaan pumpattuna tuollaiset vesimassat muuttaisivat luonnon täysin toiseksi kuin se on nyt.

 

Toivon, että viimeistään nyt, kun Tavase Oy:n on esittänyt luonnottoman alhaiset kustannusarvioluvut, huomataan että kyse on suuresta bluffista. Ihmettelen ja kysyn, että kenen tarkoitusperiä bluffi palvelee?

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna on näille sivuille tulossa mielenkiintoinen kirjoitus Tampereen vesiasioiden eräästä häpeällisimmästä kohteesta eli siinä valotetaan tilannetta Hervannassa Houkanojalla!

Vahvaa asiaa luomusta

Keskiviikko 6.7.2011 - -Esko Erkkilä-

En tapaa toistella blogissani muiden aikaansaannoksia, mutta Aamulehti julkaisi nettisivuillaan ja myös paperiversiossaan ansiokkaan jutun luomusta 4.7.2011.

Liitän sen sellaisenaan tähän juttuun, mutta haluan sanoa luomuvouhotuksesta muutaman sanan ensiksi itsekin.

Kiinnitän huomiota siihen, että luomuvouhotus asettaa suomalaisen puhtaan ruuantuotannon sellaiseen valoon, että se olisi jotenkin epäkelpoa. Näin ei suinkaan ole, vaan suomalainen ruoka on ilman luomuiluakin puhdasta ja kaikilta osiltaan korkealuokkaista.

Luomun ongelma on, että sen periaatteilla tuotettu ruoka sisältää monesti runsain mitoin monia ongelmia tavanomaisin keinoin tuotettuun ruokaan verrattuna. Viimeisin pysähdyttävä tieto oli se, kun alasaksilaisen luomutilan idut aiheuttivat lähes viidenkymmenen henkilön kuoleman Saksassa ja valitettavasti myös mm. Ruotsissa.

Veronmaksajana en voi hyväksyä sitä, että erilaisten yhteiskuntamme maksamien luomusaarnaajien armeija on suuri. Luomun puolestapuhujien palkollisten määrä on alkutuotannon neuvonnassa mittaamaton ja heidän määränsä on käsittämättömän suuri erilaisten EU:n rahoittamien projektien sekä kansallista rahoitusta nauttivien organisaatioiden piirissä.

Luomu on hyvä keino yksittäisen tilan tulonmuodostuksessa, jos luomun extrakustannukset pystytään ulosmittaamaan tuotteiden myyntihinnassa. Erityistukea luomulle ei yhteiskunnan taholta pidä maksaa, sillä se ei ole oikein.

Ja sitten se Aamulehdessä julkaistu juttu:

 

”Valtion virkamies Heikki Jokipii hermostui luomuhössötykseen kymmenen vuotta sitten. Luonnonmukaisuudesta oli yhtäkkiä tullut ruokakeskustelun kuumin asia, ja suomalaisia patistettiin suosimaan luomua mitä monipuolisimmin perustein.

Jokipii päätti ottaa selvää, mistä luomussa on oikeastaan kyse. Nyt hän listaa seitsemän perustetta, miksi luomu on vain suuri kupla.

1 Luomu ei ole hyväksi ihmisille.

Luomutuotteet eivät ole ravitsevampia, turvallisempia tai maukkaampia kuin muut elintarvikkeet.

Luomun ravitsevuudesta on esitetty useita tutkimuksia, mutta ne on kerta toisensa jälkeen kumottu.

Ihmisiä pelotellaan tavanomaisten elintarvikkeiden torjunta-ainejäämillä, mutta todellisuudessa jäämät ovat aivan mitättömiä.

Makutesteissä luomutuotteet eivät erotu edukseen, paitsi jos testihenkilöille on etukäteen kerrottu, että tarjolla on luomua. Silloin se pärjää, koska ennakkoasenteet ohjaavat valitsemaan luomun.

2 Luomu ei säästä luontoa.

On totta, että luomupeltojen ravinnepäästöt ovat jonkin verran pienemmät kuin tavallisten peltojen. Päästöt pitää kuitenkin suhteuttaa tuotettuun ruokamäärään.

Luomun satomäärät ovat niin paljon tavanomaista viljelyä pienemmät, että kaikkiaan luomuviljely ei ole erityisen ympäristöystävällistä. Tavanomaisessa viljelyssä käytettävät torjunta-aineet hajoavat nykyään hyvin nopeasti, eivätkä rasita luontoa samaan tapaan kuin ennen.

3 Luomu ei ole hyväksi Suomelle.

Suomen maabrändityöryhmä ehdotti, että luomun osuus Suomen maanviljelystä pitäisi nostaa 50 prosenttiin. Tällä saavutettaisiin vain se, että ruoan hinta nousisi. Luomun hinta on jo vuosikausia ollut kaksinkertainen perinteisiin tuotteisiin verrattuna, eikä se merkittävästi laskisi, vaikka kysyntä lisääntyisi.

Luomua on markkinoitu päättäjille tehokkaasti, ja tuloksia on saatu. Jostain syystä melkein kaikki puolueet ovat alkaneet kannattaa luomua.

4 Maailman ruokapula ei kestä luomua.

Satomääriä on kasvatettava, jotta maailman väestö saadaan ruokittua. Seuraavien 40 vuoden aikana ruoantuotanto pitää tuplata.

Viljelymaan määrää on vaikea lisätä tuhoamatta tärkeitä luontoarvoja. Maata pitäisi raivata valtavasti, jos tarvittavat satomäärät haluttaisiin tuottaa luomumenetelmillä. Esimerkiksi Afrikassa pitäisi ehdottomasti satsata tehoviljelyyn, koska sen avulla on mahdollista nostaa satomääriä nopeasti.

5 Luomun kysyntää vääristellään.

Luomun kysynnästä kerrotaan tavattoman suurentelevia juttuja. Ihmisille kerrotaan, että muualla maailmassa luomua käytetään paljon enemmän ja että Suomi on luomun kehitysmaa.

Kun tutustuu faktoihin, niin huomaa, että luomun kysyntä on yleensä muutaman prosentin luokkaa.

Suurinta kysyntä on Tanskassa, missä se on seitsemän prosenttia.

6 Luomua markkinoidaan valheilla.

Luomun puolesta ei löydy pitäviä perusteluja, joten sen markkinoinnissa käytetään hyväksi myyttejä.

Luomun puolustajat levittävät mielellään mielikuvaa, että kaikki muu ruoka on jotenkin epäilyttävää tai likaista. Muu kuin luomuruoka esitetään moskana, joka on täynnä kaikenlaisia myrkkyjä.

Ihmisille annetaan käsitys, että suomalaiseen tai eurooppalaiseen ruokaan ei voisi luottaa. Eurooppalainen elintarvikevalvonta on kuitenkin äärimmäisen tiukkaa.

7 Luomu on muoti-ilmiö.

Ihmiset rakentavat identiteettiään kuluttamisen avulla, ja tässä ruoalla on yhä tärkeämpi osa. Yltiöpäisestä tuhlaamisesta on kuitenkin tullut junttimaista, ja tilalle on tullut tiedostava kuluttaminen. Kalliit luomutuotteet ovat tehokas työkalu kuluttajaidentiteetin rakentamisessa.”

 

Täyttä asiaa ja on hienoa, että monet ruuantuottajat sekä kuluttajat ovat kommentoineet Aamulehden juttua samoin!

 

-Esko Erkkilä-

Saksalainen luomutila on aiheuttanut EHEC-bakteerin saastuttamilla pavuniduillaan jo 47 kuolemaa ja suurta rahanmenoa kaikille EU-kansalaisille

Perjantai 1.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Ehec-epidemiaan kuolleiden määrä lähestyy jo 50:tä Saksassa, kertoivat maan terveysviranomaiset 28.6.2011. Kuolleita oli silloin 47.

Kaikki paitsi yksi kuolleista on ollut saksalaisia. Ainoa poikkeus on ollut ruotsalaisnainen, joka oli sairastunut käytyään Saksassa.

 

Tappavan epidemian alkuperäksi on paljastunut alasaksilainen luomutila, jonka pavuniduista bakteerit ovat levinneet ympäri Eurooppaa.

 

Kyse on mittavan luokan ruokaskandaalista, sillä Ehec-epidemiaan on sairastunut kaikkiaan 3 800 ihmistä 16 maassa. Sairastuneista noin 850 on kärsinyt sairauden vakavana, kertoo Maailman terveysjärjestö WHO.

 

Huolestuttavaa on, että Saksasta Eurooppaan levinneen ehec-bakteeriepidemian kantaa vastaavia ehec-tartuntoja on todettu myös Ruotsissa ja Ranskassa. Kuinka laajasta ruokakatastrofista onkaan kyse?

 

Aluksi taudinaiheuttajaksi epäiltiin espanjalaisia kurkkuja. Kurkkuboikotti aiheutti espanjalaisille viljelijöille valtavat tappiot.

 

Aiheettoman boikotin kohteeksi joutuneet espanjalaiset kurkunviljelijät saavat EU:lta mittavat korvaukset. Se merkitsee, että jokainen suomalainen joutuu maksamaan saksalaisen luomutilan tussaroinnista!

 

Itujen paljastuminen ehec-epidemian lähteeksi ei yllättänyt asiantuntijoita. Pidän itseäni asiantuntijana näissä asioissa ja sen vuoksi itujen paljastuminen ruokakriisin aiheuttajaksi ei yllättänyt minua. Toki yllätyin kriisin rajuudesta – nyt jo lähes 50 kuollutta!

 

Ituja kasvatetaan vedessä siemenistä, joita huuhdellaan päivittäin. Saksalaisviranomaisilla ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, olivatko itujen siemenet alun perin saastuneita vai saastuivatko idut likaisesta vedestä. Veikkaan, että luomutilalla on siementen idättämisessä käytetty ”paskavettä”.

 

Koen harmillisena, että Keskustan aina esilläpitämää ruokaturvallisuutta ei käsitelty vaalien alla riittävällä vakavuudella.

 

Alkutuotannon kannattavuudesta huolehtiminen, ruuan alkuperämerkintöjen vaatiminen ja ruoka-aineiden jäljitettävyydestä huolehtiminen ovat tae, että jatkossakin saamme turvallista kotimaista ruokaa.

Toivon, että myös Kataisen vasemmistohallitus muistaa tämän!

 

-Esko Erkkilä-

Brändityöryhmän luomutavoite ei ole realistinen?

Maanantai 13.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) asetti brändityöryhmän vuonna 2008. Ryhmä antoi loppuraporttinsa 25.11.2010.

 

Tarkoituksena on ollut luoda Suomelle strategia, jolla mielikuva maastamme vahvistuu.

 

Ryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila toteaa tiedotteessa, että Suomi-kuvan on pohjauduttava todellisiin, olemassa oleviin vahvuuksiin.

 

Pidän perusteettomana loppuraportissa esitettyä luomun osuuden kasvattamista Suomen maataloustuotannosta vähintään puoleen.

 

Luomun kysyntävetoisuuden heikkous ja luomuketjun kustannusrakenne merkitsevät, että brändityöryhmän tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa. Luomuketjun kustannusrakenteen eräs heikkous on mm. se, että alkutuotannon neuvonnassa luomuneuvojien lukumäärä on kohtuuttoman suuri.

 

Kuluttajat suhtautuvat kyselyissä luomutuotteisiin positiivisesti, mutta päivittäistavarakaupassa, kun kassalle ollaan menossa luomutuotteita sisältävän myymäläkärryn kanssa, astuu "pupu pöksyyn" ja luomutuotteet palautetaan hyllyyn.

 

Luomuviljan vientiin erikoistunut Pohjolan Luomu Oy ajautui konkurssiin muutama viikko sitten.

 

Luomusta ei siis (ainakaan vielä) ole bisnekseksi. Surullista, mutta totta.

 

Suomalaisen puhtaan elintarviketuotannon ja luomutuotannon vastakkainasettelun vaaraa on varottava. Vaara on ilmeinen, jos luomua laajennetaan väkisin.

 

Arvostan luomua eräänä keinona turvata alkutuotannolle riittävä korvaus siitä työstä, jota maataloustuotteiden tuottaminen vaatii.

 

Luomusta ei kuitenkaan saa muodostua puhtaiden suomalaisten elintarvikkeiden perustuotannolle epätervettä kilpailijaa eikä mollaajaa.

 

-Esko Erkkilä-

Luomusta ei ole kannattavaksi bisnekseksi?

Perjantai 19.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Agribisnes-alaa puhutteli maanantaina marraskuun 15. päivänä julkisuuteen tullut tietoa, että Pohjolan Luomu Oy on ajautunut konkurssiin.

 

Tieto on valitettava, sillä luomualan ongelmien maksumieheksi joutuvat ainakin mutkan kautta koko vilja-ala ja sitä kautta normaalia viljantuotantoa harjoittavat maatilat sekä koko agribisnes.

 

Luomualan ongelmat kiertyvät lopulta kaikkien kuluttajien maksettavaksi, sillä jostainhan yritysten on saatava ne eurot, jotka ne menettävät maamme johtavan luomualan yrityksen konkurssissa.

 

Hyvinkäällä toiminut Pohjolan Luomu Oy on ollut Suomen suurin luomuviljan viejä.

 

Hyvinkään käräjäoikeus on vahvistanut yrityksen konkurssin. Konkurssihakemusta on perusteltu yhtiön maksukyvyttömyydellä, käräjäoikeudesta kerrotaan.

 

Konkurssipesä ei jatka yhtiön toimintaa, vaan toiminta on loppunut, kertoo konkurssipesää hoitava Auni Särkkä.

 

Luomualan ongelmat ovat olleet alalla toimivien aistittavissa jo pitkän aikaa. Luomuoperointiin "tarvittavat" luvat ja sertifikaatit ovat niin monimutkaisia ja kalliita, että niiden hankinta ja ylläpito eivät voi olla liiketaloudellisesti kannattavia. Välistävetäjiä luomukansan kotkotuksille on aivan liikaa.

 

Olen aina ihaillut luomu-uskovaisten vankkaa uskoa toimintansa ainutkertaisuuteen. Epäileväisyys luomualan taloudelliseen kannattavaisuuteen on ollut koko ajan mielessäni. Voiko tuolla toiminnalla olla taloudellista toteuttamispohjaan? Epäilykseni saivat nyt vahvistuksen - toiminnalla ei ollut taloudellista pohjaa.

 

Pohjolan Luomu Oy:n konkurssi vahvistaa erään suuren suomalaisen elintarvikeyrityksen johtajan jo useita vuosia sitten linjaaman periaatteen: "Luomuala saattaa olla järkevää toimintaa, mutta bisnekseksi siitä ei ole".

 

Pohjolan Luomun konkurssissa on nähtävä paljon hyvääkin. Toivottavasti luomuintoilijat hieman nyt alentavat äänenpainojaan ja eivät perusteettomasti meuhkaa ajatusmaailmansa puolesta. Luomu saa kukoistaa, mutta sen pitää pystyä toimia omin avuinensa kannattavasti - yhteiskunnan ei pidä erikseen sitä tukea.

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoo 15.11.2010, että kentällä liikkuvien huhujen mukaan Pohjolan Luomu Oy:n puuhaihmiset kaavailevat uuden yrityksen perustamista. Toivon, että vilja-alan toimijat muistavat opetukset ja eivät lähde uudestaan kannattamattoman yritystoiminnan maksumiehiksi.

 

Pidän valitettavana, että tavanomaista tuotantoa harjoittavat maataloustuottajat, viljaliikkeet ja lopulta suomalaiset kuluttajat joutuvat maksumiehiksi taivaanrantoja syleilevien luomuintoilijoiden kotkotuksille.

 

-Esko Erkkilä-

GMO JA MUUNTOGEENISET ELINTARVIKKEET; suomalaisen elintarviketuotannon uhka vai mahdollisuus?

Maanantai 8.2.2010 klo 9.04 - -Esko Erkkilä-

MTK ja Tampereen Ammattikorkeakoulu järjestivät otsikkoaiheisen tilaisuuden Tampereella 3.2.2010.  Osallistuin "kuunteluoppilaana" tilaisuuteen.

 

Läsnä oli kolmisenkymmentä pirkanmaalaista. Tilaisuuden korkeatasoisten alustajien sekä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi olisi toivonut laajempaakin osanottajajoukkoa.

 

Kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan jäsen Timo Kaunisto kertoi GMO-näkymistä valtiovallan päätöksenteossa.

 

Tekeillä on ns. rinnakkaiselolaki...

Lue lisää »