Lipstikka - liian vähälle huomiolle jäänyt maustekasvi

Sunnuntai 24.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen joskus saanut sukulaistalosta lipstikan juurakon ja…

 

 

 

 

 

 

…se on parinkymmenen vuoden aika kasvanut melkoiseksi ja näyttäväksi kasviksi.

 

 

Kertaakaan sitä ei ole käytetty ruuanlaitossa, mutta nyt asiaan täytyy paneutua, sillä sain eräältä naapuriltamme vinkin, että lipstikan maun avulla pystytään vähentämään esimerkiksi suolan käyttämistä.

 

 

Googlailin lipstikasta ja huomasin ne monet mahdollisuudet, jotka sillä ovat ruuanlaitossa.

 

 

Lipstikka kasvaa meillä puutarhamaan laidalla ja ilmeisen ihanteellisella paikalla.

 

 

Mitään hoitoa lipstikka ei vaadi – kuivana vuonna toki kastelu on paikallaan.

 

 

Pitääpä yrittää syksyllä jakaa lipstikan juurakoita, sillä kasvi omaa jo näyttävyytensä ansiosta nykyistä laajemman ”julkisuuden”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen oli kesäpäivän seisaus...

Perjantai 22.6.2018 - -Esko Erkkilä-

…eli päivä oli eilen pisimmillään ja tänään vietämme Juhannusaattoa – kirjoitan Juhannusaaton tarkoituksella isolla alkukirjaimella, sillä arvostan Juhannusaattoa.

 

 

Juhannus on kesän juhlahetki, sillä silloin luonto on kukkeimmillaan ja ympärillämme on parasta, mitä voimme luonnolta odottaa.

 

 

Juhannukseen liittyy myös melkoista haikeutta, että siinäkö se kesä taas kerran oli!

 

 

Vaikka kesä nyt kallistuukin syksyä kohti, niin monia iloja meillä on edessämme.

 

 

Sadonkorjuun aika koittaa pian ja silloin saamme nauttia kesän hedelmistä ihan kirjaimellisistikin.

 

 

Sadonkorjuun osalta joudumme nyt vakavoitumaan, sillä alkukesän kuivuus tulee verottamaan viljelijän kukkaroa rajusti ja verottaa se myös tavallisen viherpeukalon satonäkymiä. Viherpeukalon murheet ovat kuitenkin pieniä viljelijän tilanteeseen verrattuna, sillä viljelijöillä on kyse elinkeinosta ja toimeentulosta.

 

 

******************

 

 

Tänään nostamme siniristilipun lipputankoomme iltakuudelta ja saamme pitää sen siellä yöttömän yön yli ja vielä Juhannuspäivänkin ajan!  Se on todellista juhlaa!

 

 

Tänään aamupäivällä voimme vielä ”käydä kierroksilla”, mutta iltapäivän koittaessa toivottavasti saamme rauhoittua ja alkaa keskittyä Mittumaarian juhlimiseen.

 

 

Mukavaa Juhannusta kaikille lukijoilleni - tunnen Teistä vain muutaman, mutta kokemuksesta ja lukijalaskurin perusteella tiedän, että juttujani lukee jo aamuneljään mennessä melkoinen lukijajoukko!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella todettiin 495 uutta tippuritapausta vuonna 1964!

Keskiviikko 20.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Virastotalon aulassa on usein ilmaiseksi saatavana vanhaa kirjallisuutta, raportteja ja kansioita.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja niiden tiimoilta käyn ainakin kahdesti kuukaudessa Virastotalolla ja ohikulkiessani vilkaisen, että onko mielenkiintoista aineistoa saatavilla.

Toissapäivänä eli maanantaina 18.6.2018 oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja pidimme ryhmäkokouksen ennen sitä.

Tällä kerralla oli jaossa Tampereen kaupungin tilastollisia vuosikirjoja ja otin valikoimasta vanhimman eli...

...Tampereen kaupungin tilastollisen vuosikirjan vuodelta 1964.

Vuosikirjan kakkossivulla kerrotaan, että kyseessä on kahdeksastoista vuosikirja.

Vuosikirjassa on Tamperetta koskevia pikkutarkkoja tietoja 142 sivua ja lopuksi kymmenkunta sivua, jotka käsittelevät koko maata, Helsinkiä ja Turkua sekä Tamperetta.

Sisällysluettelosta ilmenee, että tarkkoja tilastoja eri vuosilta on mm. väestöstä, väestömuutoksista, asunto-oloista ja rakennustoiminnasta, terveyden- ja sairaanhoidosta, sosiaalisista oloista, opetus- ja sivistystoiminnasta, liikenteestä ja kulkuneuvoista, verotuksesta, kunnallistaloudesta sekä monesta muusta asiasta.

On selvää, että nykypäivänä ei saisi julkaista niin tarkkoja tietoja esim. kaupunkilaisten sairauksista, kuin vielä vuonna 1965 julkaistiin.

Huvittavasta pikkutarkkuudesta kertoo mm. se tilastotieto, että Santalahden asemalta nousi rautatievaunuun 4 matkustajaa vuonna 1964 ja että Tampereelta ostettiin samana vuonna I luokan matkalippuja 12.511 rautateitse matkaaville!

 

Mainitsin jo sairauksien ja tautien esiintymisen ja kuvassa kärpäslätkän varren rajaamalla alueella kerrotaan sukupuolitautien esiintymisluvut!

On maailma muuttunut 53 vuodessa!

-Esko Erkkilä-

Liian paljon liian nopesti!

Tiistai 19.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana eilen valtuustoryhmämme kokoukseen, jossa käsittelimme klo 16.30 alkaneessa kokouksessa esilletulevia asioita.

En jäänyt paikanpäälle seuraamaan kaupunginvaltuuston kokousta, vaan kiirehdin mökille Viljakkalan Majajärvelle ja nyt "toisella silmällä" seuraan kaupunginvaltuuston verkkolähetystä.

Keskeistä kokouksessa on se, että kaikilla on huoli Tampereen kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta. Teot ja päätökset kuitenkin puuttuvat, sillä vain puhetta piisaa.

Puheen pärinää kuunnellessa tulee etsimättä mieleen, että mistä löytäisimme sen "Sipilän", joka laittaisi Tampereen talouden kuntoon kolmessa vuodessa eli tekisi saman tempun, jonka Keskusta-johtoinen hallitus sai aikaan maassamme.

Otsikossa mainittu totuus on rahoitusjohtaja Jukka Männikön toteamus, jossa taitaa olla koko Tampereen talouskatastrofin ydin.

-Esko Erkkilä-

Päätösehdotuksen erikoinen perustelu

Maanantai 18.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään eli 18.6.2018 kevätkauden viimeiseen kokoukseensa.

Esityslistalla on useita mielenkiintoisia aiheita ja eräs niistä on pykälä 123 eli Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös.

Viime vuosi taisi olla jo seitsemäs peräkkäinen vuosi, kun Tampereen kaupunki teki alijäämäisen tuloksen.

Kaupunginvaltuustokokouksen valmisteluaineistossa todetaan, että viime vuonna Tampere teki 10,7 milj. eron verran alijäämäistä tulosta.

Hämmästyttää, että kaupunginhallituksen päätösehdotuksessa todetaan mm. näin:

"Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä."

On tämä kuntamaailma kummallista, kun kritiikki taloudenpidon leväperäisyyksistä yritetään kieltää.

Haluaako kaupunginhallitus tuolla lauseella siis asettaa suitset suuhun niille kaupunginvaltuutetuille, jotka haluaisivat sanoa muutaman sanan viime vuoden taloudenhoidosta?

Kannustan kaupunginvaltuutettuja käyttämään kokouksessa runsaasti puheenvuoroja ja etsimään syitä Tampereen kaupungin huonoon taloustilanteeseen.

Ymmärrän, että edelliselläkin vaalikaudella kaupunginvaltuutettuina toimineille kaupunginhallituksen "suut tukkiva" päätösesitys sopii, mutta viime kevään kuntavaaleissa valituiksi tulleet uudet kaupunginvaltuutetut ovat toivottavasti äänessä!

-Esko Erkkilä-

Kuivuus uhkaa aiheuttaa viljasadon menetyksen.

Sunnuntai 17.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Maamme viljatilanteen seuraaminen oli työurani viimeisten viidentoista vuoden aikana yksi tärkeimmistä tehtävistäni, sillä viljaraaka-aineen saatavuus ja sen myötä hintatilanne olivat keskeisiä kysymyksiä maamme toiseksi suurimman rehuyrityksen raaka-ainepäällikölle.

Tehtävieni hoitamiseksi tapasin hyvissä ajoin ennen Juhannusta käydä tapaamassa kauppa- ja yhteistyökumppaneita Etelä-Suomen lisäksi Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Rehuviljojen teknisestä hankinnasta vastaava yksikkö hankkikin minulle jonain merkkipäivänäni lahjaksi metalliset pukit ja esittivät toiveen, että josko Esko joskus laittaisi autonsa "pukeille".

Pukkien hankkiminen sopi hyvin kyseisen yksikön toimintaan, sillä he näkivät viljatilanteen vain Raision tehtaanpiipun varjoon ylettyvän alueen näkökulmasta!

Nykyään Raision rehuteollisuuden raaka-ainepäällikön ei tarvitse kantaa vastuuta viljaraaka-ainetilanteesta, sillä Raisiolla ei enää ole rehuteollisuutta! Surullista mutta totta.

***********************

Viljatilanne on Suomessa nyt vaikea, sillä kuivuus on kurittanut kasvuolosuhteita siten, että syksyllä saamme ilmeisesti kohdata suuren kadon.

Olemme Suomessa tottuneet kokonaissadon osalta 4 miljardiin kiloon, mutta nyt saattaa kolmekin miljardia kiloa tehdä tiukkaa.

Miljardin kilon puute merkitsee suuria ongelmia viljataseen hoitamisessa.

Vilja-alalla satamaoperaattoreita kutsutaan "rantarosvoiksi" ja tulevana talvena rantarosvot saattavat lihottaa tuloslaskelmaansa merkittävien viljan tuontilukujen kautta.

Yleensä rantarosvot lihottavat tuloslaskelmaansa vientiviljan kautta, mutta tulevan talven aikana viljan vientitoiminta saattaa olla laimeaa, sillä viejät joutuvat myymään "eioota"!

Maamme viljataseen hoitamisessa on "suuressa kuvassa" huomioitava viljatase Euroopassa ja koko maailmassa sekä valuuttakurssikehitys. Eläkevaarina en ole niihin sillä tavalla perehtynyt, että osaisin kommentoida tilannetta, mutta syksyn lähestyessä saamme varmasti niistäkin tarkempaa tietoa.

-Esko Erkkilä-

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Yhtä hurmaava ja osaava kuin äitinsä!

Perjantai 15.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Me 1960-luvulla pintapuolisestikin viihdemaailmaan tutustuneet muistamme Tamara Lundin ja Rami Sarmaston rakkaustarinan, jonka tuloksena Tamara Lund levytti kappaleen "Sinun omasi"!

Rakkaustarina päättyi onnettomasti, sillä sulhanen Rami Sarmasto sai surmansa autokolarissa hieman ennen hääpäivää.

Tamara Lund avioitui opperalaulaja Aatos Tapalan kanssa ja tästä avioliitosta syntyi poika - Tero Tapala.

Toisen avioliittonsa Tamara Lund solmi romanialaissyntyisen Alexandu Ionitan kanssa ja tästä liitosta syntyi tyttö - Maria Lund.

Vähemmän tunnettua on, että Tamara Lund oli Keskustan kaupunginvaltuutettu Turussa 2000-luvun alussa!

Maria Lund asuu nykyisin Hankasalmella yhdessä avopuolisonsa Valtteri Tynkkysen kanssa ja saimme yli tuhathenkisenä yleisönä ihailla hänen esiintymistään Eläkeliiton liittokokouksen pääjuhlassa Jyväskylässä 7.6.2018.

Tässä muutamia kuvia Maria Lund´n esityksestä Eläkeliiton liittokokouksen pääjuhlassa 7.6.2018:

 

-Esko Erkkilä-

Perheen ja suvun voimin varapuheenjohtajaksi

Torstai 14.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Sotkamossa Keskustan puoluekokouksessa liikkui kokoustiloissa kaksi pojannassikkaa, joilla oli selässää "siipi" ja siivessä mainostettiin kansanedustaja Hannakaisa Heikkistä Keskustan varapuheenjohtajaksi.

Menin Hannakaisa Heikkisen esittelyosastolle ja sinnehän pojatkin saapuivat!

Kysyin, että keitä ovat ne pojannassikat, jotka salissa mainostavat Hannakaisaa ja sain tietää, että kyseessä on Hannakaisan omat pojat!

Osastolla oli myös poikien isä eli Hannakaisan puoliso Harri Kärkkäinen ja pyynnöstäni pojat ryhmittyivätkin samaan kuvaan isänsä kanssa.

Tiedän, että Hannakaisa Heikkisellä ja Harri Kärkkäisellä on isohko lypsykarjatila Kiuruvedellä ja kysyinkin, että montako lehmää navetassa on. Harri kertoi, että lehmiä on 120 ja sen kuultuani ennakoin, että sille määrälle tarvitaan kaksi lypsyrobottia - osuin oikeaan!

Eikä tässä vielä kaikki perheen tukijoukot, sillä osastolla oli esittelijänä myös Hannakaisan äiti sekä sisko!

*****************************

Olin Hannakaisa Heikkisen tukijoukoissa jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin varapuheenjohtajan paikka jäi muutaman äänen päähän.

Olen tyytyväinen, että Hannakaisasta tuli Keskustan varapuheenjohtaja - tulemme kuulemaan hänestä jatkossa!

-Esko Erkkilä-

Sain puheelleni yli 4.000 live-kuulijaa!

Keskiviikko 13.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous on osanottajamäärältään tänä vuonna maailman suurin, sillä Sotkamossa 8. - 10.6.2018 pidetyssä puoluekokouksessa oli yli 4.000 osanottajaa.

Tiedän kokemuksesta, että ajoittamalla puheenvuoropyyntönsä hieman ennen henkilövalintoja on mahdollisuus päästä todella suuriin kuulijamääriin.

Varasin puheenvuoroni hieman ennen, kuin niiden pyytäminen ennen henkilövalintoja keskeytettiin ja näin sain puhua minuutin pituisen puheenvuoroni yli 4.000 henkiselle puoluekokousyleisölle.

Yleensä olen huono puheiden valmistelija, mutta tietoisuus puheenvuoron pituudesta laittoi minutkin valmistelemaan puheenvuoroni.

Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka ilman pyyntöäni tarjoutui ottamaan kamerallani muutaman kuvan, kun pidin puhettani!

Ja näin puhuin:

"Arvoisa puheenjohtaja!

Kiitokset Juha Sipilälle mainiosta linjapuheesta.

Puhe antoi uutta potkua meille kokeneillekin Keskustan talkoolaisille.

Otan lyhyesti esille sen suuren mahdollisuuden, joka vaan odottaa, että korjaamme sadon talteen.

Tarkoitan suuria kaupunkeja eli Tamperetta, Turkua, Helsinkiä, Vantaata ja Espoota.

Mainituissa kaupungeissa 10 %:n kannatustaso on täysin mahdollista ja se merkitsisi Keskustalle vankkaa asemaa maamme ykköspuolueena."

*******************

Eipä sitä minuutissa paljon ehdi jaaritella!

-Esko Erkkilä-

Mahtava kokemus!

Tiistai 12.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous Sotkamossa 8 - 10.6.2018 oli mahtava kokemus - nuoriso käyttäisi kokemuksesta sanaa "Voimaannuttava"!

Kokouksesta ja kokoustunnelmien raportoinnista saisi monen monituista raporttia ja tässä niistä ensimmäinen.

Keskustan puoluekokous alkaa perinteisesti piirien ja sisarjärjestöjen lippujen sisäänmarssilla ja niin tapahtui myös Sotkamon Katinkullassa.

Seuraavassa muutama kuva, kun lippurivistö valmistautuu sisäänmarssiin (kaikki kuvat olen ottanut paljon kokeneella Canon-kamerallani ja jos joku haluaa niitä käyttää, niin "siitä vaan"):

Puheenjohtaja Juha Sipilä oli koko kolmipäiväisen puoluekokouksen ajan suorastaan hurmaava ja tuntui, että maamme päämisterillä ei ole lainkaan huolia.

Samaa voi todeta myös europarlamentaarikko Elsi Kataisesta  (vasemmalla) ja Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunista.

Varapuheenjohtaja Juha Rehulan vastuulla lippujen sisäänmarssissa oli keskeinen tehtävä, sillä hän kulki lippuparaatin kärjessä ja kantoi Suomenlippua.

Airueina Rehulalla olivat europarlamentaarikko ja agrologi Elsi Katainen sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (oikealla).

Anu Vehviläinen lähikuvassa.

Kolme "kärkilippua" ovat saapuneen esiintymislavalle - keskellä varapuheenjohtaja Juha Rehulan kannattelema Suomenlippu, vasemmalla puheenjohtaja Juha Sipilän kannattelema Keskustan lippu ja oikealla puoluekokouksen isäntäpiirin Kainuun lippu, jota kannattelee kansanedustaja Timo Korhonen - agrologeja myös hän!

Hieno puoluekokous oli valmis alkamaan!

-Esko Erkkilä-

Maalla asuvat ovat jopa kahdeksan kertaa onnellisempia kuin kaupungissa asuvat!

Maanantai 11.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuoreen kanadalaistutkimuksen tulokset kertovat, että maalla asuvat ovat jopa kahdeksan kertaa onnellisemoia kuin kaupungissa asuvat.

Tutkimus oli mittava, sillä sen tekemisessä haastateltiin 400.000 ihmistä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu Suomessa vuonna 2013 toteutetussa "Onnellisuus erityyppisilä asuinalueilla" tutkimuksessa.

Naputtelen näitä rivejä 5.6.2018 Viljakkalan Majajärvellä ja katselen mökkini ikkunasta kesäistä päivää.  Vertailupohjaa minulla on eiliseen, kun seurasin elämänmenoa Tampereen ydinkeskustassa.

Eilen tapaamani ihmiset toki olivat oikeinkin ystävällisiä, mutta he ilmeisesti olivat vain käymässä Tampereen keskusta-kaaoksessa.

Kanadalaistutkimuksessa todetaan, että kaupunkilaisilla on keskimäärin korkeammat palkat, korkeampi koulutustaso ja vähemmän työttömyyttä, mutta ovat silti paljon onnettomampia kuin maalla asuvat.

Suomalaistutkimus suoritettiin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Turussa. Tutkimuksessa todettiin, että terveyspalvelujen ja julkisen liikenteen palvelutasolla ei ole vaikutusta ihmisten onnellisuuteen.

Finntrio totesi jo vuonna 1978:

"Kyllä maalla on mukavaa"

-Esko Erkkilä-

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

Salkuttamisen pitää olla kunnalla jatkuvaa toimintaa

Lauantai 9.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tervehdin arvostuksella, että Ylöjärven kaupunki "salkuttaa" määräajoin omistuksiaan - tekninen lautakunta salkutti kohteet 16.5.2018 ja edellinen salkutus tapahtui 3.10.2016.

Mielestäni salkutukset on ajallisesti tehty oikein.

Salkuttaminen tarkoittaa, että määräajoin kunnassa/kaupungissa laaditaan lista eri kohteista ja päätetään mitä kullekin kohteelle tehdään.

Vaihtoehtoina ovat:

• pidetään
• myydään
• puretaan
• jatkoselvitettävät
• sote-erityistoimenpide

Viimeisimmä salkutuksen lopputulemana Viljakkalassa olivat Paijalan ja Kurjen saunat.

Molempien osalta edetään siten, että Paijalan osalta keskustellaan Mannin asukasyhdistys ry:n ja Kurjen osalta Viljakkalan Kirkonkylän Vilkku ry:n kanssa saunojen ostamisesta ja maapohjan vuokraamisesta.

Ylöjärven kaupunki on alustavasti luvannut hoitaa molempien saunojen jätevesiasiat kuntoon, mutta siinä piileekin eräs ongelma, johon myös Viljakkala-neuvosto kiinnitti huomiota.

Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat saunojen jätevesiaioiden hoitamista umpisäiliö-periaatteella ja se tulisi asukasyhdistysten kannalta olemaan kallis, jopa kestämätön ratkaisu.

Molempien saunojen käyttäjämäärät ovat niin suuret, että umpisäiliöratkaisussa jätevesiauton pitäisi käydä tyhjentämässä umpisäiliöt niin usein, että asukasyhdistysten talous ei sitä kestäisi.

Viljakkala-neuvostossa kannatimme Mannin asukasyhdistyksen esitystä, että jätevesiratkaisuna pitäisi olla kunnan jätevesijärjestelmään liittäminen ja samaa ratkaisua kannatan myös Kurjen saunan osalta!

Vaikuttaminen jatkuu!

-Esko Erkkilä-

Onko liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ansiota?

Perjantai 8.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liikkunut tietoja, että liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt lisävaroja alemman tieverkon kunnostustöille.

Niin tai näin, mutta olen tyytyväinen, että synnyinseutuni Viljakkala ja myös Ikaalinen saavat helpotusta tieverkostonsa kunnostamiseen.

Alemman tieverkoston kunto on päässyt romahtamaan ja pikaisia toimenpiteitä tarvitaankin - Suomi elää yhä vankasti puusta ja alemman tieverkoston kunto on oleellinen osa toimivan puunjalostuksen raaka-ainetoimitusten sujumisesta.

Pirkanmaan ELY-keskus panostaa alkaneen kesän aikana Mt 276:n päällystämiseen Viljakkalan Mannissa sijaitsevan Lintuharjuntien liittymästä Viljakkalaan ja siitä edelleen Inkulan sillan kautta Mäihäniemen risteykseen.

Tieosuus on tärkeä henkilöliikenteen kannalta, mutta puutavarakuljetusten osalta se on eräs Viljakkalanseudun pääväylistä.

Aluksi oli tieto, että päällystyö päättyy Viljakkalaan ja sitten saimme tiedon, että Inkulan sillalle saakka - oli iloinen yllätys, että päällystystyö jatkuukin Ikaalisten puolelle Mäihäniemen risteykseen saakka!

Kiitokset Anne Bernerille - uskon, että saan tavata hänet ehkäpä jo tänään Sotkamossa!

-Esko Erkkilä-

Kevyenliikenteen väylä Mannista Viljakkalaan maksaa 1,9 miljoonaa euroa!

Torstai 7.6.2018

Puheenjohtamallani Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostolla ei ole määrärahoja käyttävissään, mutta voimme tehdä esityksiä kaupungin päättäjille.

Viime aikoina meillä on ollut paljon ilonaiheita, sillä Ylöjärven kaupungin toimet Viljakkalan suuntaan ovat olleet myötäsukaisia.

Eräs merkittävä seikka on se, että vähintään vuosikymmenen kestänyt työ kevyenliikenteen väylän aikaansaamiseksi Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välillä toteutuu vuoden loppuun mennessä.

Hankkeen kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa ja näyttää, että pysytään kustannusarviossa.

Manni sijaitsee melkein Kyröskosken "kainalossa" eli lähellä Hämeenkyrön kuntakeskusta, mutta se kuitenkin kuuluu Viljakkalaan ja sen vuoksi vuodesta 2007 alkaen Ylöjärveen.

Nyt valmiiksi saatava kevyenliikenteen väylä lisää mannilaisten identiteettiä kohti Viljakkalaa ja osoittaa heille, että Ylöjärvi arvostaa mannilaisia.

Osoitan arvostukseni niille omakotiasujille, jotka menettävät kevyenliikenteen väylän rakentamisessa osa omakotitalotontistaan ja joutuvat rakentamaan piha-aitansa hivenen uuteen paikkaan.

Kiitokset myös niille maanomistajille, joiden pelloista osa joutuu kevyenliikenteen väylän alle.

Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välinen kevyenliikenteen väylä on pitkä askel Viljakkalan parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!

Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos.

Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa.

Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!

Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle.

Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin.

Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun.

Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja.

Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen.

Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin.

Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista.

Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin.

Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!

-Esko Erkkilä-

Nyt pitää suunnitella syyskylvöjä!

Tiistai 5.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitukseni otsikko saattaa yllättää monet, sillä monella on vielä osa trekoolimaiden kevätkylvöistäkin tekemättä.

Kirjoitan kuitenkin totta, sillä parhaiten meillä puutarhakylvöksistä ovat menestyneet ne porkkanan ja palsternakan kylvökset, jotka tein viime syksynä.

Syksyllä kylvetyt porkkanat ja palsternakat pääsevät täyteen kasvuvauhtiin heti kasvaukauden alettua.

Vihannesten syyskylvöt ovat myös mainio juttu kevään kylvötöiden porrastamiseen.

****************

Puutarhaliikkeet eivät vielä tajua esimerkiksi juuri porkkanan ja palsternakan syyskylvömahdollisuuksia, sillä ne poistavat myynnistään monien syyskylvöihin soveltuvien kasvien siemenet viimeistään Juhannuksena.

Huolehdin omalta osaltani porkkanan syyskylvömahdollisuudesta eilen, sillä hankin siemenkaupasta riittävästi porkkanansiementä, jotta voin huolehtia kesällä 2019 satoa tuottavan porkkanankylvöstä jo syys-lokakuussa tänä vuonna!

Toivon, että tämä pieni juttuni on vinkki puutarhaliikkeille, jotta ne tarjoaisivat ainakin porkkanan ja palsternakan siemeniä asiakkailleen vaikkapa syyskuun tarjouksissa!

-Esko Erkkilä-

Nyt riittää kiinnostusta alppiruusuihin!

Maanantai 4.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kesäkuun ensimmäiset päivät ovat aikaa, jolloin alppiruusut eli rodot kukkivat. 

 

 

Se merkitsee, että ihmisten kiinnostus alppiruusujen istuttamiseen on nyt korkeimmillaan.

 

 

Pidän itseäni jonkinlaisen rodojen asiantuntijana ja sen vuoksi uskallan esittää muutaman alkeisneuvon rodojen kasvatukseen.

 

 1.      Rodot viihtyvät parhaiten puolivarjossa ja mäntymetsä on niille paras kasvuympäristö. Männyt sen vuoksi, että ne ovat syväjuurisia ja kun rodot puolestaan ovat pintajuurisia, ne viihtyvät yhdessä.  Paha virhe on istuttaa rodoja kuusten alle, sillä molemmat ovat pintajuurisia, joten ne kilpailevat keskenään.

2.      Rodot vaativat happaman maan, joten kalkitusta rodomaalle ei saa laittaa lainkaan.

3.      Rodoille, kuten muillekin puutarhakasveille, pitää kaivaa riittävän tilava istutuskuoppa – suosittelen istutuskuopan kooksi halkaisijaltaan metriä ja syvyydeksi vähintään puoli metriä.

4.      Istutuskuoppa täytetään happamalla suoturvemaalla ja missään tapauksessa istutuskuoppaan ei pidä laittaa sitä samaa savijankkoa, joka istutuskuopasta poistettiin.

5.      Rodokuopan täyttömaan sitää olla kuohkeaa, sillä sanotaan, että rodon juurilla pitää päästä ilman apuvälineitä kaivautumaan kyynärpäitä myöden, No, ehkä se on liioittelua, mutta ranteita myöten rodon juurilla pitää pystyä kaivautumaan.

6.      Kuohkeusvaatimus pystytään hoitamaan siten, että istutuskuopan pohjalle kerätään (happamia) käpyjä, oksanpätkiä ja muuta materiaalia, jotka varmistavat istutuskuopan kuohkeuden.

7.      Rodojen istutuskuopasta on hyvä tehdä salaoja siten, että pohjavesi ei kiusaa rodoa.

8.      Lajikevalikoimassa pitää huolehtia alueelle sopivien lajikkeiden valinnasta – eteläisessä Suomessa lajikevalinta on helppoa, mutta jo Pirkanmaalla joudutaan tukeutumaan hallankestäviin lajikkeisiin. Itselläni lajikkeina ovat Haaga, Helsingin Yliopisto, Mikkeli sekä P.M.A. Tigerstedt ja hyvin ovat kestäneet hallaisella tontilla.

 

Kunnollisen istuttamisen jälkeen rodo kiittää kasvattajaansa, sillä se ei sen jälkeen juurikaan tarvitse hoitoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-