Kahdenkymmenenseitsemän minuutin lauttamatka mantereelta Saarenmaalle

Perjantai 14.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereelta Saarenmaalle mentäessä on kuljettavana 27 minuuttia kestävä lauttamatka…

 

 

 

 

 

…Virtsun satamasta Kuivastun satamaan  - Kuivastu sijaitsee Muhun saarella, mutta sieltä on pengertie varsinaiselle Saarenmaan saarelle.

 

 

Tallinnasta on 147 kilometriä Virtsuun ja Kuivastusta alkava pengertie – Väinatamm - on pituudeltaan neljä kilometriä.

 

 

 

 

 

Virtsun ja Kuivastun satamien välillä kulkee kaksi lauttaa ja tässä niiden aikataulut Virtsun satamassa kuvaamanani.

 

 

 

 

 

Matkasimme mennen tullen tällä lautalla ja…

 

 

 

 

 

…linjan toisena lauttana toimii Piret.

 

 

 

Saarenmaalle kulkevilla lautoilla on autokannen yläpuolella laadukas kahvila, mutta jokaisen pitää huolehtia, että ehtii ennen lautan rantautumista takaisin autolle, sillä autot puretaan heti sen jälkeen, kun lautta on rantautunut.

 

 

Lauttojen kahvilapalvelut on kilpailutettu ja niistä huolehtii Arensburg – myymälätoiminnasta vastaa R-kioskilta.

 

 

 

Tervetuloa Saarenmaan lautoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riisiperen kartano on tulevaisuuden turistikohde?

Keskiviikko 12.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt Saarenmaalla puolenkymmentä kertaa suurten matkatoimistojen järjestämillä kylpylämatkoilla.

 

 

Suurten matkatoimistojen tavoite on kuljettaa matkalaiset mahdollisimman nopeasti Tallinnasta Kuressaareen ja kylpyläjakson jälkeen takaisin.

 

 

Kyse on massaturismista, jossa ei ole mahdollisuutta tutustua Tallinnan ja Saarenmaan välillä oleviin kohteisiin.

 

 ****************

 

Osallistuin 5. – 8.7.2017 VL-Matkojen järjestämälle kulttuuri- ja sotahistoriamatkalle Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle. Saimme matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla tutustua myös sellaisiin kohteisiin, joihin massaturistimatkatoimistojen matkoilla ei ole mahdollisuutta tutustua.

 

 

Kerroin jo eilen, kun poikkesimme Saarenmaan valssin synnyinpaikalla ja nyt kerron poikkeamisestamme Riisiperen kartanolla.

 

 

*****************

 

 

Riisipere sijaitsee Viron mantereella ja hieman lähempänä Tallinnaa kuin Virtsun satamaa.

 

 

Ensimmäistä kertaa Riisiperen kartano mainitaan vuonna 1394 vanha-Riisiperen kartanona.

 

 

Kartanonomistaja Peter Gustav von Stackelberg ( 1762-1826) toi kartanon 1810 – 1820 uuteen paikkaan eli nykyisille sijoilleen.

 

 

Kartano valmistui vuonna 1821.

 

 

Riisiperen kartanon monipolvisiin vaiheisiin pääsee tutustumaan, kun googlaa ”Riisipere mois” eli Riisiperen kartano.

 

 

Kartano oli ennen nykyaikaa tyhjänä ja rappioitumassa sen vaiheen jälkeen, kun siellä oli iso orpokoti.

 

 

Nykyisin kartano on yksityisessä omistuksessa ja tiiviin restauroinnin kohteena.

 

 

Riisiperen kartano muodostaa Viron huomattavimman klassisistisen kartanokokonaisuuden.

 

 

Päärakennus on kaksikerroksinen kivirakennus, jonka pääjulkisivussa on asteellisesti leikattu pylväikkö ja marmoriportaat, siivissä ulokkeet.

Alakerta on holvattu, yläkerran edustustiloista huomionarvoisimmat ovat rakennuksen keskellä oleva kupolisali ja länsisiiven pylvässali. Päärakennuksen takana olevaa puistoa ympäröi suuri tekolampi.

 

 

Kartanoon pääsee nykyisin tutustumaan vain ulkopuolelta ja tässä muutamia kuvia, jotka otin 5.7.2017:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Monet kartanon ulkorakennukset on hävitetty ja niistä on vain kivikasoja jäljellä.

 

 

 

Ennustan, että muutaman vuoden kuluttua Riisiperen kartano tulee olemaan eräs Viron suosituimmista kartanonähtävyyksistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan valssin synnyinpaikalla

Tiistai 11.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen nyt viidennentoista kyröläismatkan ensimmäisen päivän eli 5.8.2017 mielenkiintoisin kulttuurikohde oli Muhun saarella Valjalassa sijaitseva kohde, jossa Saarenmaan valssi on syntynyt.

 

 

 

 

 

Olen käynyt lukuisia kertoja Saarenmaalla, mutta vasta nyt pääsin käymään tässä syrjässä sijaitsevassa kohteessa.

 

 

 

 

 

Tällä paikalla järjestettiin sunnuntaina 9.6.1946 talkootanssit, joiden tunnelmia Saarenmaan valssin sanoittaja…

 

 

 

 

 

…Debora Vaarandi kuvaa suuren suosion ainakin Suomessa saaneessa laulussa.

 

 

Saarenmaan valssin sanat ovat katkelmia Debora Vaarandin kirjoittamasta runosta, jonka alkuperäinen nimi on ”Talgud Lööne soos” eli Talkoot Löönen suolla.

 

 

 

 

 

Sävellyksen Saarenmaan valssiin on laatinut Raimond Valgre, joka on syntynyt lähellä Saarenmaan Valssin synnyinpaikkaa eli Riisiperessä.

 

 

 

 

 

Saarenmaan valssin teki Suomessa tunnetuksi virolainen ooppera- ja viihdelaulaja Georg Ots – laulun suomensi Ilkka Kortesniemi.

 

 

 

Saarenmaan valssi kertoo neuvostosotilaasta, joka tanssii Saarenmaalla pellavapäisen virolaisneidon kanssa, ihastuu tähän, mutta ei saa tätä omakseen.

 

 

 

 

 

Löönen suomaalla sijaitseva opastaulu ja…

 

 

 

 

 

…muistokivi, jossa kerrotaan Saarenmaan valssin syntymisestä.

 

 

 

Heti ensimmäisenä matkapäivänämme saimme kyröläismatkamme aluksi tutustua hienoon kulttuurikohteeseen!

 

 

Kiitokset oppaallemme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren torilla sai viime kesänä opastusta maataloustuotteiden käyttämisestä

Keskiviikko 28.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Vihjasin eilen, että näimme elokuisella kylpylälomallamme Kuressaaren torilla miten viljelijät ja neuvontajärjestöt valistivat kansalaisia juuresten käyttämisessä.

 

 

Olisiko tässä opiksi otettavaa MTK:lla, Martoilla ja tuotteidensa menekistä huolehtivilla viljelijöillä?

 

 

 

 

Neljapäeval eli torstaina elokuun 27. päivänä toriesittelyssä olivat seuraavat tuotteet

 

• kartul eli peruna
• kaalikas eli lanttu
• peet eli punajuuri
• porgand eli porkkana

 

 

Seurasin varsin pitkään perunan käyttöopastusta ja hetken porkkanan käyttöopastusta.

 

 

 

 

 

 

”Minun keittiöni torilla” oli nelituntisen havaintoesityksen teemana.

 

 

Tilaisuuden järjesti Saare O.T.T ja jälkeenpäin huomasin ”järjestävän seuran” fb-sivuilta, että perunaosuuden vetäneen asiantuntijan nimi oli Veeve Kaasik.

 

 

Tässä pieni kuvakimara perunaosuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*********

 

 

 

 

On luonnollista, että havaintoesitysten ohella pitää tilaisuuden maksajien saada aikaiseksi myös myyntiä ja sen vuoksi esiteltäviä tuotteita oli läheisillä pöydillä myös myynnissä.

 

 

 

 

 

 

Kuulijajoukko oli melko harvalukuinen, mutta kun kuulijoina oli myös median edustajia, niin sanoma levisi lehdistön avulla koko saarelle ja varmaan laajemmaltikin Viroon.

 

 

 

Perunan satotasosta se, että Saarenmaalla saatiin viime kesänä hyvä perunasato, sillä tietojeni mukaan siellä hehtaarisato oli n. 40.000 kiloa.  Suomessa perunan keskisato oli Luke:n (Luonnonvarakeskus) mukaan viime vuonna 27.300 kiloa/hehtaari.

 

 

 

 

 

 

Porkkanan esittelyosuudessa valmistettiin herkullisia porkkanajuomia…

 

 

 

 

 

 

…ja niitä pääsi maistelemaan myös suomalainen torivieras!

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä yhteenvetona Kuressaaren torilla Saare O.T.T:n viime kesänä järjestämät menekinedistämistilaisuudet, jotka olivat alkaneet jo kesäkuussa ja jatkuivat aina syyskuulle saakka.

Kannattaa tutustua Saare O.T.T:n toimintaan vaikkapa heidän fb-sivujensa kautta. Sieltä löytyy kattava reportaasi mm. tästä tilaisuudesta, josta tässä jutussani kerron!

 

 

 

Olisiko suomalaisilla tuottajilla jotain opittavaa saarenmaalaisten menekinedistämiskampanjasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan hyväntahtoinen jättiläinen Suur-Tölli ja vaimonsa Piret

Maanantai 19.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalainen tarina kertoo, että muinoin saarella eleli suurikokoinen ja voimakas jättiläinen nimeltään Tölli.

 

 

Tölli asui yhdessä vaimonsa Piretin kanssa.

 

 

Tölli oli suuresta koostaan huolimatta ystävällinen ja hän puolusti saarenmaalaisia sekä auttoi hätään joutuneita kalastajia.

 

 

Tölli ja Piret elävät edelleen saarenmaalaisten mielissä sankarihahmoina.

 

 

 

 

 

 

Tölli ja Pieret ovat saaneet vuonna 2002 patsaan Kuressaareen.

 

 

Patsaan on veistänyt tunnettu virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro.

 

 

Kangron hyvin tunnettu toinen veistos eli ”Tarvas” seisoo ylväänä Viron toisella laidalla eli Rakveren muinaislinnan vierellä.

Huomaan nyt, että siitä on jo kauan, kun olimme perhekuntana viikon kylpylälomalla SPA-hotelli Meressä - silloin tätä patsasta ei vielä ollut!

 

 

 

 

 

 

Tölliä ja Piret´ä esittävä veistos sijaitsee SPA-hotelli Meren edessä – veistos näkyy tässä kaukaa otetussa kuvassa heikosti, mutta se näkyy tarkasti katsoen kuvan vasemmassa alalaidassa.

 

 

 

 

 

 

Patsaan selityksessä todetaan, että Suur-Tölli ja Piret ovat tässä saaneet suuren kalansaaliin – no, sehän ilmenee ilman selityksiäkin! Yksi kala on pudonnut pariskunnan kantamasta veneestäkin!

 

 

Veistoksen selityksessä todetaan myös se, että se on paljastettu 24.4.2002 ja sen materiaalina on pronssi sekä dolomiittikivi – dolomiittikiveä esiintyy Saarenmaalla yleisesti.

 

 

 

 

 

 

Tässä veistos on toisesta suunnasta kuvattuna.

 

 

 

Tölliä ja hänen vaimoaan esittävä veistos sijaitsee lähellä Georg Ots-, Mere- sekä Ryytli- SPA-kylpylöitä ja Kuressaaren keskustasta sen luokse on kävelymatkaa kilometrin verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylähoidot kannattaa keskittää kehon niille alueille, joilla on ongelmanpoikasia

Maanantai 5.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana viettänyt perhekuntani kanssa moniaita kylpyläviikkoja virolaisissa kylpylöissä.

 

 

Olen aiemmin suhtautunut kylpylöiden tarjoamiin hoitoihin enemmänkin ajanviihteenä, mutta kun iän karttuessa alkaa ilmetä todellisia ongelmapoikasia, niin nyt hoidoista etsii todellista apua.

 

 

Vietimme elokuun lopulla kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa ja silloin keskitin matkaan hintaan sisältyneet 18 hoitoa jalkoihin – polviin ja nilkkoihin.

 

 

 

 

 

 

Kylpyläviikko virolaisissa kylpylöissä alkaa lyhyellä lääkärintarkastuksella, jonka aikana jutellaan mukavia lääkärin kanssa.

 

 

 

Monesti lääkäri määrää hoidot ja sen jälkeen ne pitää mennä varaamaan eri paikasta.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaren kylpylässämme – Grand Rose SPA Hotel – oli kuitenkin niin kehittyneet tietoliikenneolosuhteet, että lääkäri pystyi itse antamaan ajat koko viikon hoidoille.

 

 

 

****************

 

 

 

 

En ole mitenkään hierontoihin ihastunut, mutta virolaisissa kylpylöissä hieronnat on melkein pakko vastaanottaa hoitoina.

 

 

Kylpylähierojien ammattitaitoa on laidasta laitaan – jotkut osaavat todella hyvin ammattinsa, kun taas toiset vaan ”silittelevät” asiakkaan selkää tai jalkoja.

 

 

Hierojien toiminnasta kannattaa antaa palautetta heidän työnjohtajilleen, hotellin neuvontaan tai suoraan lääkärille.

 

 

 

 

 

 Mutta piti kertoa hoitojen keskittämisestä polviin ja nilkkoihin!

 

 

 

 

 

Osokeriitti-parafiinihoito on lämpöhoito, joka vaikuttaa paikallisesti nivel- tai lihasvaivoihin. Hoitoon käytetään parafiinin ja osokeriitin seosta, jonka lämpötila on 52 ºC.

 

 

Tässä hoitaja kapaloi koipiani.

 

 

 

 

 

 

Koivet alkavat olla kapaloituina…

 

 

 

 

 

 

…ja nyt parisenkymmentä minuuttia nautiskellen!

 

 

 

Otin osan osokeriitti-parafiinihoidoista nilkkoihin ja osan polviin.

 

 

 ****

 

 

 

 

 

Toinen nilkkoihin ottamani hoito oli nimeltään mielenkiintoinen:

”Lämpimät teepuuöljysukat”!

 

 

Hoito oli kynttilän valamiseen verrattavaa hommaa.

 

 

Jalat kastetaan astiassa, jossa on sopivan kuumaa steariinia.  Jalat kastetaan kolmesti ja toisen sekä kolmannen kastamisen pitää tapahtua nopeasti, jotta aiempien kastamisten aikana iholle kiinnittynyt steariini ei pääse sulamaan pois.

 

 

 

 

 

 

Kolmesti kastetut koivet ja…

 

 

 

 

 

 

…nyt sitten villasukat koipien päälle.

 

 

Hoito päättyy usein pikkunokosiin ja kuorsaukseen eli hyvältä tuntuu!

 

 *************

 

Tarinan opetus on se, että keskittämällä hoitoja nilkkoihin ja polviin sain ilmiselvää helpotusta jalkojeni orastaviin ongelmiin.

 

 

On selvää, että viikon lepojakso teki myös hyvää rasittuneilla jaloille!

 

 

Toivottelen lukijoilleni mukavia kylpyläviikkoja Virossa ja miksei myös Suomessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten lisähoitojen ostaminen voi vähentää peruspakettiin kuuluvien hoitojen määrää?

Perjantai 2.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ja niissä tarjottavat kylpylähoidot ovat saaneet suomalaisten suuren suosion.

 

Olen Rouvan kanssa käynyt kuluneiden vuosien aikana monia kertoja virolaisissa kylpylöissä ja olemme saaneet asiallista kohtelua. Yleensä olemme viettäneet kylpylöissä viikon jaksoja, joten kokemusta on kertynyt.

 

 

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa Grand Rose SPA Hotellissa.

 

 

Kylpyläviikko sujui mukavasti, mutta se jätti varjon kylpyläviikkoomme, että seurueemme naisten ostamat extra-hoidot yritettiin hoitaa kylpylän toimesta siten, että extra-hoidot olisivat vähentäneet matkan hintaan kuuluvien normaalien hoitojen määrää!

 

 

Käsittämätön ajatus, että extra-ostokset – jotka maksoivat n. sata euroa – olisivat vähentäneet kylpyläviikon hintaan kuuluvien hoitojen määrää.

 

 

Olimme Ikaalisten Matkatoimiston järjestämällä matkalla ja on luonnollista, että Rouva teki asiaankuuluvan reklamaation hotelliimme, hoidot määränneelle lääkärille sekä Ikaalisten Matkatoimistolle.

 

 

Hoidot määrännyt kylpylän lääkäri oli yhteydessä ”ylemmälle taholle” ja tuli viimeinkin järkiinsä.

 

 

Lääkäri oli lomaviikkomme loppuajan katuvainen toiminnastaan ja pyysi Rouvalta anteeksi menettelyään.

 

 

Jutun opetus on se. että kylpylävieraiden on pidettävä kiinni oikeuksistaan ja puututtava välittömästi niihin välistävetoyrityksiin, joita kylpylät ja niiden lääkärit yrittävät.

 

 

-Esko Erkkilä-

Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu 8. lokakuuta 1944 oli toisen maailmansodan verisin taistelu Saarenmaalla

Maanantai 28.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelussa olivat vastakkain perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuunsaattavat neuvostoliittolaiset.

 

 

Tutustuimme Tehumardin taistelun muistomerkkiin sen taksimatkamme päätteeksi, jonka teimme Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin.

 

 

Vaikka Tehumardin taistelusta tulee pian kuluneeksi 71 vuotta, niin yksiselitteistä selvitystä taistelusta ja sen kulusta ei vieläkään ole saatavissa.

 

On selvää, että Viron neuvostomiehityksen aikana Tehumardin taistelua pyrittiin selittämään Puna-armeijan hyväksi, mutta niin ei välttämättä ole, vaikka Neuvostoliiton hyökkäystä Sörvenniemen kärkeen taistelu ei juurikaan hidastanut.

 

 

Jotkut lähteet kertovat, että Tehumardin taistelun avulla saksalaisjoukot saivat paremmat asemat vaikka joutuivatkin perääntymään Sörvenniemen kärkeä kohti.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelupaikalla on opastustaulu, jossa viroksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi selostetaan Tehumardin taistelua.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 Tehumardin taistelupaikalle pystytettiin taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi dolomiittikivestä valmistettu muistomerkki, jossa katkenneen miekanmuotoisella patsaalla kunnioitetaan kaatuneita Puna-armeijan sotilaita.

Miekan "kädensijan" suojuksessa kuvataan sotilaiden kasvoja.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkissä otetaan Tehumardin taistelua laajempi näkökulma, sillä muistomerkissä todetaan sen käsittävän taisteluja 1941 – 1945.

 

 

Muistomerkin ovat veistäneet Riho Gold, Allan Cross ja M. Varik.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelussa – joka oli yötaistelu – kaatui 200 Puna-armeijan sotilasta ja saman verran saksalaissotilaita.

Taistelukuvauksissa todetaan, että vain sotilaiden päähimet erottivat omat joukot vihollisista.

 

Neuvostosotilaille on muistomerkin viereen rakennettu muistokivirivistöt taistelussa kaatuneille puna-armeijalaisille.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelumaasto on tyypillistä saarenmaalaista katajia kasvavaa merenrantaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tapasimme samaisella taksimatkallamme niemen toisella laidalla, mutta jokseenkin tarkkaan Tehumardin kohdalla hyökkäysvaunuesteitä, jotka varmaan myös liittyvät niihin viivytystaisteluihin, joita saksalaisjoukot kävivät Sörvenniemellä neuvostojoukkoja vastaan lokakuussa 1944.

 

 

 

************

 

 

Olen aiemmillakin Kuressaaren käynneilläni käynyt ainakin kerran Tehumardin muistomerkillä, joten muistomerkki koetaan Kuressaaressa tärkeäksi kohteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Sotilasmuseossa olisi museoaineistoa suurempiinkin tiloihin

Sunnuntai 27.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että tänään kerron kuvien avulla siitä sotilasmateriaalista, jota Sörvenniemessä sijaitsevan Militaarimuuseum´n omistaja on niemen taistelukentiltä kerännyt.

 

 

Sörvenniemi oli se taistelukenttä, jonka valtaamisella Puna-armeija viimeisteli Viron miehityksen vuonna 1944.

 

 

Seuraavassa on kuvia museon eri huoneista.

 

 

Kuvat ovat kuvaamisjärjestyksessä eli kuvia ei ole lajiteltu esim. teemakohtaisesti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********************

 

Sörvenniemessä on ollut myös lentotoimintaa, sillä näitä Karjalassa sijainneiden tilapäiskenttien läheisyydessä vielä tänäkin päivänä yleisiä kiitoratalevyjä oli museon pihamaalla.

Karjalan lentokenttien kiitoratalevyjä on nykyisin paikoitellen runsaastikin karjalaistalojen pihamaiden aitoina.

******************

Ymmärrettävistä syistä Neuvosto-Viron lippu ei ole korkeassa kurssissa nykypäivän Virossa!

*****************

Museota ylläpitää ja esittelee iäkäs mies.

 

Veteraani olisi halunnut esitellä meille myös kasarmin sivurakennuksessa olevaa esineistöä, mutta kiireemme vuoksi emme ehtineet sitä tehdä.

 

 

Varatkaa riittävästi aikaa, kun menette tutustumaan Saarenmaalla Sörvenniemen Militaarimuseoon!

 

 

Tulee muuten etsimättä mieleen, että miten museon runsaslukuisen esineistön käy, kun tuo veteraani siirtyy manan majoille. Pelkään, että asiaa ei ole kukaan ajatellut!

**************

 

Kiitimme museon isäntää, suljimme portin ja lähdimme paluumatkalle kohti Kuressaarta!

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Militaarmuuseum - ehdoton käyntikohde!

Lauantai 26.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kursessaaresta Sörvenniemeen suuntautuneen taksimatkamme kohokohta oli nopea tutustuminen Sörvenniemen sotilasmuseoon eli…

 

 

 

 

 

 

…Militaarmuuseum´iin.

 

 

 

 

Saimme sen käsityksen, että museota hoitaa ja ylläpitää yksityinen iäkäs mieshenkilö…

 

 

 

 

 

 

…entisessä Puna-armeijan kasarmissa.

Kuten ensimmäisestä kuvasta ilmenee, alueella eli ylläpitäjällä on myös "Loodusmuuseum", mutta siihen emme ehtineet tutustumaan.

 

 

 

 

Pääsymaksu museoon oli kohtuullinen eli 4,00 euroa ja eläkeläisiltä 2,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Puna-armeija ei lähdön hetkellä ehtinyt purkaa vartiotornia, joten se on edelleen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

Museon paikoitusalueen vierellä on esillä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia merimiinoja, sillä Sörvenniemihän ulottuu pitkälle merelle.

 

 

 

 

 

 

Panssarivaunujen telaketjujen vetopyöriä oli esillä jo museon piha-alueella.

 

 

 

 

 

 

Olettaisi, että tämä soveltui toisessa maailmansodassa miinakenttien…

 

 

 

 

 

 

…raivaamiseen. Varmaan sitä on käytetty myös linnoitustöissä.

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton rajapaalu on jäänyt museon kokoelmiin.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla, Kuressaaressa ja Sörvenniemessä Neuvostoliitolla oli ohjustukikohtia, joten ohjuksen kärkiä ja jopa ohjuksia museossa on esillä useita.

 

 

 

 

 

 

Taksinkuljettajamme kertoi, että varusmiesaikanaan hän palveli Puna-armeijassa Saarenmaalla ohjustukikohdassa.

 

 

 

****************

 

Yritän, että josko jo huomenna pääsisimme kasarmin huoneisiin ja tutustumaan sinne kerättyihin esineisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Piispanlinna on Kuressaaren merkittävin nähtävyys ja mielenkiintoinen käyntikohde

Sunnuntai 13.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan Kuressaaressa sijaitsevan Piispanlinnan vanhimmat osat on rakennettu jo 1200-luvulla.

 

Piispanlinna on Saarenmaan merkittävimpiä nähtävyyksiä ja se on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

 

 

Olen tutustunut Piispanlinnaan joskus yli parisenkymmentä vuotta sitten, mutta nyt sain tutustua siihen uudestaan elokuun viimeisellä viikolla, kun vietimme kylpyläviikon Kuressaaressa.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, että mitä näimme Piispanlinnan muurien sisäpuolella, mutta tässä muutamia kuvia linnasta sen ulkopuolelta.

 

 

Piispanlinnan pystyy kiertämään kävelyteitä ja katuja pitkin ja suosittelenkin, että Kuressaaressa käydessänne kierrätte linnan - kävelymatkaa kertyy kilometrin verran!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnan sisäänkäynnin yläpuolella on julmannäköinen porttirakennelma – ehkä lähipäivinä kerron kuvien kera, että millaiselta portin takana näyttää!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-