Olin Natossa jo kymmenen vuotta sitten!

Tiistai 9.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi Natoon 4.4.2023, mutta minä sain vierailla Naton päämajassa Brysselissä jo tammikuun lopulla 2014 eli kymmenkunta vuotta sitten.

 

Kyse oli silloisen europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen tukijoukkojen vierailusta EU-parlamentissa ja mm. Naton päämajassa.

 

Olen koko aikuisikäni ollut kannattaja sille, että Suomen oikea paikka on kuulua Natoon, joten tuo vierailuni Naton päämajassa oli eräs askel minulle kohti Natoa.

 

Naton nykyinen päämaja oli silloin vasta rakenteilla, joten vierailumme kohde oli ”kadun toisella puolella”.

 

Kuulimme mielenkiintoisia esitelmiä sekä alustuksia ja saimme myös ruokailla Naton ruokalassa.

******************

 

Harmillista, kun Naton päämajassa ei saanut valokuvata, joten valokuvia vierailustamme ei ole.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään päättyy vuoden pisin kuukausi!

Tiistai 31.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Tiedän vallan hyvin, että vuodessa on useitakin kuukausia, jolloin on 31. päivää, mutta kyllä tammikuu on ylivoimaisesti pisin ja ainakin pisimmältä tuntuva kuukausi.

 

Tammikuu ajoittuu yhdessä joulukuun kanssa vuoden pimeimpään aikaan, mutta tammikuussa ei ole sellaisia valon ja ilon pilkahduksia kuin joulukuussa.

 

Tammikuun lohduttomuutta lisää yleensä kovat pakkaset sekä runsaat lumisateet ja runsaat lumisateet olivat riesanamme myös tänään päättyvän tammikuun alkupuoliskolla.

 

Viime päivät ovat olleet ainakin minulle mieluisia, sillä monessa paikassa nurmikot jopa vihertävät ja monesta seikasta aistii kevään alkamisen.

 

On hienoa huomenna todeta, että ensi kuukauden jälkeen on jo huhtikuu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuuttipukki-perinnettä pitäisi virkistää

Perjantai 13.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Nuutinpäivä ja tämä on perinteisesti se päivä, jolloin joulunaika päättyy kaksikymmentä päivää kestettyään.

 

 

Nuutinpäivä oli entisaikaan monessakin mielessä tärkeä päivä varsinkin agraariyhteiskunnassa ja silloin nuuttipukit olivat liikkeellä.

 

 

Nuuttipukit eivät lapsuusaikanani enää olleet eriskummallisiin vaatteisiin pukeutuneina, vaan he liikkuivat tavallisiin vaatteisiin pukeutuneina.

 

 

Nuuttipukkien keskeinen toiminta oli, että he halusivat ottaa haltuunsa sahtitynnyreiden tapit ja siten varmistavat saavansa viimeiset sahtitilkat sahtitynnyreistä.

 

 

Meillä ei säännöllisesti valmistettu sahtia jouluksi, mutta näin tehtiin naapurissamme Lepomäessä ja olikin luonnollista, että kylämme sahdinystävät kävivät aina Nuutinpäivänä varmistamassa sahdin loppuneen Lepomäen sahtitynnyreistä!

 

 

Sahtiperinteen jatkaminen Jouluna saattaa olla haasteellista, mutta Nuutinpäivän perinteiden elvyttäminen lienee helpompaa!

 

 

Voisiko tässä elvyttämisessä olla rooli omakotiyhdistyksillä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammen kukinta-aika on nyt!

Torstai 9.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Muistan, kun tammen kasvualueen pohjoisrajaksi kerrottiin Ikaalinen.

 

Nykyään tammi kasvaa pohjoisemmassakin kuin Ikaalinen eli se on laajentanut kasvualuettaan.

 

Meillä on mökkimaailmassa Viljakkalan Majajärvellä…

 

 

 

…yksi iso tammi, joka viihtyy siellä hyvin.

 

******************

 

Näin kesäkuun alkupäivinä…

 

 

 

…tammen hedekukat riippuvat keltaisina norkkoina ja ovat suorastaan herkullisen näköisiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammikuun 3. päivänä 1961 siniristiliput liehuivat puolitangossa

Maanantai 20.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen historian tuhoisin siviili-ilmailun lento-onnettomuus tapahtui tammikuun 3. päivänä vuonna 1961, kun Aeron matkustajakone putosi Koivulahdessa ja koneessa olleet 22 matkustajaa sekä kolme miehistön jäsentä saivat surmansa.

 

Turma tapahtui ennen aamu-kahdeksaa, kun Kruunupyystä Vaasaan matkalla ollut lentokone putosi Koivulahdessa.

 

Tein vuonna 1971 saman matkan Kokkolasta ensiksi Vaasaan ja sen jälkeen Turkuun, mutta eipä tuolloin tullut mieleeni kymmenen vuotta aikaisemmin tapahtunut onnettomuus.

 

Turmakoneen kapteenilla oli ruumiinavaustietojen mukaan veressään alkoholia ainakin 2 promillea ja lentoperämiehelläkin 1,56!

 

*******************

 

Olin tuona päivänä Tampereella vaateostoksilla ja muistan, että ihmettelimme, kun Tampereen linja-autoaseman lipputangoissa liput olivat puolenpäivän aikaan puolitangossa.

 

 

Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, joten syy suruliputukseen selvisi vasta kotiintulomme jälkeen!

 

Koivulahden lento-onnettomuus on yhä edelleen pahin Suomessa koskaan tapahtunut siviililento-onnettomuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari olivat mesenaatteja, jotta Tampereen Ratinan stadionille saatiin "Vesieste" -taideteos!

Lauantai 25.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Parhaillaan käydään tiivistä keskustelua, että voidaanko Tampereella Ratinan stadionilla käydä Suomi-Ruotsi – yleisurheilumaaottelu 5. – 6.9.2020.

 

 

****************

 

Tamminiemessä Urho Kekkosen työhuoneessa…

 

 

…on yhä edelleen pienoismalli estejuoksijoista, jotka ovat ylittämässä vesiestettä.

 

Kyseessä on todella pienoismalli siitä veistoksesta, joka elokuussa 1966 pystytettiin Ratinan stadionille.

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

 

 

Voi helposti kuvitella, että presidentti Kekkonen samaisti itsensä niihin estejuoksijoihin, jotka jo silloin pystyivät ylittämään 3000 metrin esteiden vesihaudan aitomalla!

 

 

Kun käytte Ratinassa, pysähtykää hetkeksi ”Vesieste” –taideteoksen äärelle ja antakaa arvo presidentti Urho Kekkoselle ja hänen hyvälle ystävälleen kauppaneuvos Kalle Kaiharille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere on laatimassa "vaalibudjettia" vuodelle 2017

Torstai 27.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat tekevät välitilinpäätöksiään tammi- elokuun näkymien pohjalta vuodelle 2016 ja samaan aikaa laaditaan tulosbudjetteja vuodelle 2017.

 

 

Näin tapahtuu myös Tampereella, mutta erona yleisääntöön on se, että Tampere laatii tappiobudjettia vuodelle 2017!

 

 

Ensinnä muutama kommentti Tampereen välitilinpäätöksestä tämän vuoden tammi – elokuun lukujen pohjalta:

 

 

• Tampereen alkuperäinen tulosbudjetti tälle vuodelle oli – 16,1 miljoonaa euroa

• vuoden kuluessa tulosbudjettia (siis tappiobudjettia) jengattiin siten, että vuosisuunnitelma on nyt – 22,6 miljoonaa euroa

• tuloksentekonäkymät ovat yhä heikentyneet ja nyt vuoden 2016 tilinpäätösennuste on – 42,5 miljoonaa euroa

 

Sitten jokunen alustava ajatus vuoden 2017 tulosbudjetista:

 

• tulosbudjetti tulee tässä vaiheessa olemaan – 18,8 miljoonaa euroa eli suomeksi sanottuna tappiota aiotaan tehdä lähes 19 miljoonaa euroa

 

• budjettiehdotuksessa todetaan aivan oikein, että talousarvion valmistelua ovat leimanneet epävarmat talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset että valtakunnalliset uudistukset

 

Oletan, että budjettiehdotus on laadittu ”väärinpäin” eli ensiksi on johtavien virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden toimesta päätetty talousarviossa näytettävä tappio ja sen jälkeen on kullekin yksikölle laitettu sellaiset tulostavoitteet, että näin päätetty ”siedettävä” tappiotaso on mahdollinen.

 

 

Jos näin on, niin kummallista menettelyä.

 

 

Toki ymmärrän menettelyn, mutta en sitä hyväksy.

 

 

Menettelyllä mahdollistetaan se, että ennen huhtikuun 2017 kuntavaaleja hehkutaan tuloksen paranemisesta, kun pohjana käytetään vuoden 2016 toteutuneita tappiolukuja ja vertailuna käytetään vaalivuoden tulosbudjettia – ymmärrättehän!

 

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan selvänäkijä, kun voi ennustaan vuoden 2017 tilinpäätöksen olevan Tampereella tappiollinen tasoa 50 – 70 miljoonaa euroa.

 

 

Sanokaa minun sanoneen!

Vielä se, että noissa luvuissa ei ole sitä katastrofia, että Tampereelle päätettäisiin rakentaa ratikka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen selkänahasta ja kenen lompakosta?

Tiistai 9.8.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä tuli eilen ulos julkisuuteen ja kertoi tammi-kesäkuun tuloksestaan.

 

 

En tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa, kun S-ryhmän tulos kohosi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 73 miljoonasta eurosta peräti 87 miljoonaan euroon.

 

 

Liikevaihtoa S-ryhmä tahkosi puolivuotisjaksolla 5.336 miljoonaa euroa - veroton liikevaihto.

 

 

S-ryhmä kertoo maksaneensa asiakkaille bonuksia 171 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden alkupuoliskolla summa oli 165 miljoonaa euroa.

 

 

Eilen julkisuuteen kerrotut luvut herättävät lukuisia kysymyksiä ja mielipiteitä – esitän niistä tässä nyt kolme:

 

 

Kysymys 1: Kenen selkänahasta noin kova tulos on tehty?

 

 

Kysymykseen on helppo vastata ja se on tehty suomalaisen maataloustuottajan eli ruuan alkutuottajan selkänahasta.  S-ryhmän halpuuttaminen on keskeinen syy suomalaisen maataloustuottajan taloudelliseen pahoinvointiin.

 

 

Kysymys 2: Kenen lompakosta noin hyvä tulos on tehty?

 

 

Yksiselitteisesti noin hyvä tulos on tehty kuluttajan lompakon kustannuksella.

 

 

 

Toteamus: S-ryhmän bonusjärjestelmä merkitsee, että ryhmän hinnoissa on ilmaa merkittävästi.

 

 

Bonuksina puolen vuoden aikana maksetut 171 miljoonaa euroa on peritty kassoilla ylihintana kuluttajilta, sillä bonukset eivät suinkaan ole S-ryhmän rahaa, vaan kuluttajilta perittyä ylihintaa.

************

 

 

Kuten yllä totesin, niin S-ryhmä kertoo verottoman myyntinsä olleen alkuvuonna 5.336 M€.

 

 

Jos S-ryhmän myynnissä keskimääräinen arvonlisävero-% on 20, niin verollinen myynti asettuu tasolle 6,4 miljardia.

 

 

Bonuksina maksettu 171 M€ on 6,4 miljardista eurosta n. 2,6 % eli ainakin sen verran S-ryhmän laskijaekonomit joutuvat ohjeistamaan tuotteiden hinnoittelusta vastaaviaan.

Tuo 2,6 % on se bonusvara, joka tuotehinnoittelussa pitää lisätä normaalin myyntipalkkion päälle!

 

 

 

 

Olen työelämän aikana joutunut/saanut ”pelata” erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien kanssa, joten uskon tuntevani pelin faktat.

 

 

Valistunut arvaukseni on, että S-ryhmä laittaa hinnoittelussaan tuotteisiin ”bonusvaraa” 3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme käydä vieraisilla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa - Tamminiemessä!

Lauantai 6.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain tilaisuuden vierailla Urho ja Sylvi Kekkosen kodissa kesäkuun 13. päivänä, kun osallistuin Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämälle matkalle Tamminiemeen ja Eduskuntaan.

 

 

Tamminiemi on nyt museona, mutta se on toiminut kolmen presidenttimme eli Risto Rytin, Garl Gustav Emil Mannerheimin sekä Urho Kekkosen virka-asuntona.

 

Tamminiemestä muodostui presidentti Kekkoselle todellinen koti, sillä se muutettiin hänen palvelukodikseen Kekkosen presidenttikauden päätyttyä.

 

 

 

 

Tamminiemen ovista käy nykyisin melkoinen vilske, kun ”Suomen viimeisestä todellisesta presidentistä” kiinnostuneet kansalaiset ja myös ulkomaalaiset käyvät tutustumassa Tamminiemeen.

 

 

 

 

Amos Anderssonin Suomen Valtiolle Tasavallan Presidentin asunnoksi vuonna 1940 lahjoittama Tamminiemi on mereltä päin katseltuna hieno kokonaisuus.

 

 

 

 

Tamminiemessä ja sen lähipoluilla ovat liikkuneet monet merkittävät henkilöt ja minä sain tilaisuuden tallentaa valokuvaan Tamminiemen edessä sahalahtelaisen Simo Arran.

 

 

 

 

Tamminiemen saunassa on laitettu monia Suomen asioita oikeaan järjestykseen – tässä Tarmo Aaltosen ottamassa kuvassa olen Tamminiemen saunan edustalla.

 

Tamminiemen saunan kopio on Hauholla nykyisin agrologi Karl Fazer´n omistamalla Hahkialan kartanolla. Hahkialan sauna on pohjaratkaisuiltaan täsmälleen samanlainen kuin Tamminiemen kuuluisa sauna, mutta se on Tamminiemen saunan peilikuva.

 

Hahkialan kartanon sauna on minulle ulkopuolelta tuttu jo aikoja sitten, sillä olin vuosiharjoittelijana silloin Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla vuonna 1966!

 

Pääsin sittemmin useitakin kertoja saunomaan Hahkialan saunassa työurani aikana, kun Kesko järjesti Hahkialassa yhteistyökumppaneilleen erilaisia tilaisuuksia ja palavereja.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen työhuone on edelleen siinä kunnossa, että arvostettu presidenttimme voisi milloin vain asettua työpöytänsä taakse.

 

 

 

 

Kekkosen takana tilaustyönä vuonna 1956 teetetyn kirjahyllyn päällä näkyvä ”Vesieste” –taideteos on Multialla syntyneen tamperelaisen Pentti Papinahon veistämä. Sama teos on suurikokoisena nähtävissä Tampereella Ratinan stadionilla.

 

 

 

 

Tässä on vielä uudestaan Kekkosen työpöytä hieman toisesta näkökulmasta.

 

 

Kekkonen tapasi järjestää pienet kokoukset työhuoneessaan.

 

 

Tamminiemessä oli Kekkosen aikana monia merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä esillä ja ne ovat yhä edelleenkin paikoillaan.

 

 

 

 

Reidar Särestöniemen ”Ilves kohtaa Jäämeren” on massiivinen ja värikylläinen teos.

 

 

 

 

Essi Renwall: ”Ihmisiä työssä”.

 

 

 

 

Portaikossa oli Elsa Montell-Saanion ripsiraanu-työ, jota erityisesti seurueemme naisväki ihasteli.

 

 

 

 

Presidentti Kekkosen makuuhuoneessa olevalla työpöydällä oleva kalenteri on jätetty avoimeksi Kekkosen kuolinpäivän kohdalta.

 

Kekkosen lahjaksi saama ”Ainutlaatuinen Pispala” on saanut paikan päällimmäisenä hänen makuuhuoneensa kirjoista.

 

 

 

 

 

Sylvi Kekkosen makuuhuoneen pöydällä oli yhteiskuva perheen pojista Matista ja Tanelista.

 

 

 

 

 

Perheen ruokapöytänä oli perheen kokoon soveltuva pöytä, jota toki pystyi suurentamaan niin, että pöydän äärelle mahtui kahdeksankin ruokailijaa.

 

 

 

 

Ruokailutilan erikoisuus oli liukuoven taakse ”piilotettu” baariosasto.

 

 

 

 

Tamminiemen keittiössä kaapit olivat standardityötä, joten siellä ei ollut mitään luksusta.

Keittiössä emäntä sekä apuemäntä laittoivat ruuat ja hovimestari huolehti ruokien tarjoilusta. Kekkonen ei käynyt keittiössä, vaan kaikki viestit keittiöön kulkivat hovimestarin välityksellä.

 

****

Käynti Tamminiemessä on elämys ja suosittelen lämpimästi siellä käymistä kaikille!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Vammaisyhdistysten, eri hallinnonalojen virkamiesten sekä poliittisten päättäjien tapaaminen Vammaispoliittisen ohjelman laatimiseksi

Torstai 18.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa vuoden 2010 aikana.

 

Kaupunki oli kutsunut vammaisjärjestöjen edustajat, eri hallintoalojen virkamiehet sekä poliittisten ryhmien edustajat keskustelutilaisuuteen ja työpajaan, joka järjestettiin

 

17.11.2010 klo 16.30-19.00 Tulppaanitalon koulutustilassa, osoite Pinninkatu 51.

 

Tilaisuuden vetovastuussa oli Kehityspiikki Consulting Oy:stä Markus Anttila, joka on ollut mukana ohjelman päivityksessä alusta alkaen. Tilaisuudessa työstettiin vammaispoliittisen ohjelmatyöryhmän ensimmäistä luonnosta ohjelmaksi.

 

Nyt valmisteltava ohjelma laaditaan käsittämään v. 2013 alkavan valtuustokauden. Tavoite on, että ohjelmaan kirjatut asiat saadaan toteutettua seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja sain olla siinä mukana Suomen Keskustan edustajana.

 

Muiden poliittisten puolueiden edustajina olivat paikalla:

 

* Irja Tulonen (kok)

* Sanna Ojanen (kok)

* Leena Rauhala (kd)

* Amu Urhonen (vihr)

* Reijo Tamminen (tasi)

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa edustettuina olevista puolueista SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja SKP eivät olleet nähneet tarpeelliseksi lähettää edustajiaan tilaisuuteen.

 

En havainnut myöskään Tampereen virkamieskuntaa paikalla. Jos havaintoni on oikea, niin vammaisjärjestöissä pitäisi hälytyskellojen soida.

 

Tampereen kaupungin mainio ja aikaansaapa vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola oli tietysti paikalla ja hänen ansiotaan paljolti lienee se, että tämä tilaisuus järjestettiin!

 

Pääpaino tilaisuuden ohjelmassa oli työpajatyöskentelyssä.

 

Eri puolille Tulppaanitalon koulutustilaa oli perustettu kuusi rastia, joilla keskityttiin vammaisnäkökulmasta seuraaviin teemoihin:

 

1. Periaatelinjaukset ja työllistyminen

 

2. Asuminen, viestintä ja kommunikaatio

 

3. Joukkoliikenne, palveluliikenne ja kuljetuspalvelut

 

4. Koulutus ja opiskelu

 

5. Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

6. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja liikuntapalvelut

 

Työpajatyöskentely oli antoisaa ja sen päätteeksi poliittisten puolueiden edustajat käyttivät puheenvuoron.

 

Tulonen, Ojanen, Rauhala sekä Urhonen saivat naisina tietysti etuoikeuden. Naiskvartetin jälkeen sain pitää Suomen Keskusta puheenvuoron ja totesin siinä jotain tähän suuntaan:

 

-------------

 

"On hyvä, että nyt valmistelussa oleva Vammaispoliittinen ohjelma on laajassa kansalaisvalmistelussa - tämä tilaisuus on tärkeä etappi tässä työssä.

 

Vammaistyön ohjelma valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen ohjelman jalkauttamiseen käytännön toimenpiteiksi on kiinnitettävä huomiota.

 

Onko Vammaispoliittisen ohjelman päätyminen kaupunginhallituksen käsittelyyn oikea organisatorinen taso? Näkisin mielelläni, että kaupunginvaltuusto olisi se päätöksentekoelin, joka hyväksyisi Vammaispoliittisen ohjelman; näin menetellen ohjelmalle saataisiin enemmän painoarvoa ja sitovuutta.

 

Pelkään, että kun Vammaispoliittinen ohjelma saatetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle, se jää sen jälkeen kuolleeksi kirjaimeksi. Näin ei saa tapahtua.

 

Vähin, mitä ohjelmalle pitää tehdä, on että se päivitetään seuraavan valtuustokauden aikana riittävän usein.

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilönä tuottaja-yksikön edustaja ja sen vuoksi pidän valitettavana, että Vammaispoliittisen ohjelman koulutuskohteena ovat ainoastaan tilaaja-organisaation henkilöt. Tuottaja-osapuolen työntekijät kuitenkin kohtaavat vammaiset jokapäiväisissä askareissa ja sen vuoksi tuottaja-yksiköiden henkilöiden huomiointiin sekä koulutukseen vammaiskysymysten hoidossa pitää panostaa.

 

Vaikka kyseessä onkin Tampereen Vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2016 saakka, on jo nyt huomioitava seutukunnallinen näkemys. Maailma ja sitä kautta myös seutukunnallinen kuvio lienee vuonna 2016 tyystin toisenlainen kuin nyt. Tampereen keskeinen rooli Pirkanmaan veturina pitää osata ennakoida jo nyt myös Vammaispoliittisessa ohjelmassa.

 

Olen eri yhteyksissä todennut mielihyvällä, että Tampereen kouluverkkouudistuksessa ei käsitelty lainkaan erityisopetusta. Esitän, että erityisopetuksen mahdollisessa uudelleenjärjestelyssä Valkoisen talon virkamiehet kuuntelevat ja käyttävät hyväkseen sitä asiantuntemusta, joka erilaisilla vammaisyhdistyksillä on. Tampereella on ainakin kolmisenkymmentä yhdistystä, joilla on vahvaa asiantuntemusta erityislasten koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyen. Tämä tieto pitäisi virkamiesten osata hyödyntää.

 

Kolmannen sektorin panostukselle vammaiskysymyksen hoidossa on nostettava hattua. Erityisesti työväen suunnan urheiluseuroiksi profiloituneet seurat ovat tässä kunnostautuneet. Vammaislasten ja -nuorten uimaharrastus, jalkapalloinnostus ja sählytoiminta sekä monet muut aktiviteetit ovat olleet tärkeitä kohteita vammaiskysymyksen hoidossa. Kiitos siitä Teille!

 

On toivottava, että Tampereen kaupunki muistaa avustusten jaossa sen tärkeän työn, johon monet urheiluseurat ovat panostaneet.

 

Kannustan vammaisjärjestöjä seuraavien kuukausien aikana olemaan aktiivisia poliittisten toimijoiden suuntaan. Uudet kansanedustajat valitaan huhtikuussa ja nyt Te saatte helpolla lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. Tentatkaa kansanedustajaehdokkaita ja muistuttakaa heitä, että tulette seuraamaan ehdokkaanne toimintaa, jos hän pääsee Arkadianmäelle.

 

Kiitän mahdollisuudesta osallistua tähän tilaisuuteen ja toivon näistä ajatuksista olevan Teille hyötyä!"

 

-Esko Erkkilä-

Kesäteatterit ovat teatteria parhaimmillaan, mutta ne ovat paljon enemmänkin

Keskiviikko 14.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kesäteatteriesitykset ovat kiivaimmillaan. Tuhannet suomalaiset vierailevat kesäteattereiden katsomoissa näinä päivinä.

 

Sain olla katsojana Viljakkalassa Teatteri Wimman esityksessä tiistaina 13.7.2010.

 

Teatteri Wimman esitys oli nimeltään "Mooses Viinanen ja mahvian miehet".

 

Esityksen käsikirjoittaja on Raimo Suuronen, sen ohjasi...

Lue lisää »