Piparjuuri - tärkeä puutarhakasvi myös se!

Torstai 9.9.2021 - -Esko Erkkilä-

Syksyn sadonkorjuuaika merkitsee, että myös piparjuurella on paikkansa trekoolimaan kasvina.

 

 

 

Piparjuuri on siinä mielessä kiitollinen kasvi, että sille ei tarvitse varata varsinaista kasvutilaa, sillä se viihtyy kasvamassa varsinaisten kasvimaiden kulmissa ja jopa pensaiden sekä puiden alla.

 

Toki se tykkää kasvaa multavassa sekä syvälle muokatussa puutarhamaassakin ja silloin se lykkää vahvaa sekä suoraa juurta!

 

 

 

Tässä hieman karussa kasvupaikassa kasvanut piparjuuri!

 

***

Piparjuuresta käytetään maassa kasvanut juuri ja sillä on monenlaista käyttöä ruuanlaitossa.

 

Kirjallisuudessa sanotaan, että piparjuuri on vallan mainio kalaruokien mauste, mutta sitä käytetään mm. kastikkeiden ja tuorejuustojen kanssa.

 

 

Meillä piparjuurta käytetään herkkukurkkujen säilönnässä yhdessä valkosipuleiden kanssa antamassa makua herkkukurkuille.

 

***

 

 

Piparjuuren sanotaan edistävän muiden kasvien kasvua ja torjuvan tuholaisia. Sitä suositellaankin istutettavaksi esim. perunamaan kulmiin sekä omenapuiden alle.

 

 

Piparjuuri leviää juurenpaloista ja sen vuoksi pieniäkään piparjuurenpaloja tai kuorintajätettä ei kannata heittää kompostiin, vaan kaivaa se trekoolimaalla sellaiseen paikkaan, jossa toivoisi piparjuuren jatkossakin kasvavan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitkeä sikuri!

Torstai 19.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Täytyy tunnustaa, että olen laiminlyönyt vanhan kulttuurikasvin eli sikurin viljelyn vaikka sitä eräs tuttavamme toikin meille takavuosina taimena.

 

Istutin saamamme taimet todella noloon paikkaan eli keskelle peltoa ja tuota paikkaa olen nyt joutunut auroilla sekä äkeellä kiertelemään.

 

 

Sikuria kasvaa 3 x 3 metrin alueella ja aina näin elo…lokakuussa tuolla pläntillä kukkii kauniisti muutama sikuriyksilö.

 

 

 

Sikurilla on kaunis sininen kukka ja näin syyskesällä se erottuu hyvin muusta kasvillisuudesta.

 

******************

Olen kirjallisuudesta saanut käsityksen, että sikuria pystytään levittämään siemenistä ja myös maanalaisen juuren kappaleista.

 

Lupaa syys- tai lokakuussa aloittaa sikurimme kunnianpalautuksen ja yritän siirtää sen arvolleen sopivampaan kasvupaikkaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallitusti villiintynyt!

Tiistai 3.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Piparjuuri on monivuotinen paksujuurinen ja suurilehtinen ristikukkaiskasvi joka on kotoisin Itä-Euroopasta.

 

Meillä mökkimaailmassa piparjuurta kasvaa monessa paikassa ja voidaankin todeta, että se on hallitusti villiintynyt!

 

Piparjuurta käytetään meillä oikeastaan vain herkkukurkkujen mausteena ja samassa tarkoituksessa myös viipalekurkkujen sekä kurkkurelishin valmistuksessa.

 

Tässä laskettelupulkallinen vastakaivettuja piparjuuria!

 

 

Hoikka piparjuuriyksilö!

 

 

Kuorittuja ja käyttövalmiita piparjuuria!

 

 

Piparjuuren kuorintatähteitä ei kannata laittaa kompostiin vaan kaivaa ne maahan, sillä niin menetellen saadaan uusia piparjuuriyksilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valkosipuli menestyy näköjään ilman katettakin!

Maanantai 21.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Meillä on kokemusta valkosipulin kasvattamisesta yli kahdenkymmenen vuoden ajalta ja aina aikaisemmin olemme käyttäneet lehti- ja ruohokatetta valkosipulirivien välissä.

 

On selvää, että katteen käyttäminen olisi kuin rahan pankkiin laittamista, sillä seuraavina vuosina tämänvuotinen kate parantaa viljelymaan rakennetta ja ravinnepitoisuutta seuraaville vuosille.

 

Myös nyt keväällä katetta oli hankittuna valkosipulimaan äärelle, mutta jostain syystä sen levittäminen riviväleihin ei toteutunut – laiskuutta varmaan!

 

 

 

Katteen puuttuminen ei näytä kuitenkaan haittaavan valkosipuleiden kasvamista, sillä hyvältä näyttää.

 

 

 

Varsinainen valkosipulimaa meillä on nyt pieni, mutta sen lisäksi on kasvamassa edellisvuoden mailla syksyllä korjaamatta jääneitä valkosipuleita, jotka nyt saavat näyttää satotasonsa – saas nähdä, että miten käy!

 

 

 

Nykyiset hellesäät merkitsevät, että kaikkien trekoolikasvien sadettamisesta on huolehdittava ja tässä valkosipuli ei tee mitään poikkeusta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syksyllä istutetut valkosipulit ovat niin terhakkaassa kasvussa, että ne ansaitsivat eilen kunnollisen kevätlannoituksen!

Torstai 22.4.2021 - -Esko Erkkilä-

Omaan valkosipuleiden kasvatuksesta parinkymmenen vuoden kokemuksen ja tiedän, että valkosipulit pitää istuttaa kasvupaikalleen syksyllä.

 

Viime syksynä istutin valkosipulit aivan uuteen paikkaan ja nyt ne näyttävät lähteneen kasvamaan oikein hienosti.

 

 

 

Ehdimme viime kesänä tekemään Viroon perinteisen Kyröläismatkamme ja siltä matkalta ostin tarvittavat valkosipulin siemensipulit.

 

 

 

Valkosipulit ovat kasvaneet niin terhakasti, että ne ansaitsivat eilen kunnollisen kevätlannoituksen.

 

 

 

Lannoittamisen jälkeen harasin valkosipulimaan ja nyt hartaasti odotan niitä vesisateita, joita säätieteilijät niin vankasti lupaavat!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennys pitää säilyttää ja sitä täytyy kehittää

Keskiviikko 27.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) maanantaina 25.1.2021 julkistetussa ”tutkimuksessa” todetaan, että kotitalousvähennys on tehoton tapa lisätä työllisyyttä tai puuttua veronkiertoon.

Heidän mukaansa tuki myös kohdistuu erityisesti hyvätuloisille.

 

*************

 

Omakotiasujana omaan useiden vuosien ajalta omakohtaista kokemusta kotitalousvähennyksen merkityksestä ja sen vuoksi laitoinkin VATT:n ja PT:n julkistaman tutkimustekeleen lainausmerkkien sisään.

 

Monet ovat ne remontit ja omakotitalomme kunnostukset, joiden alkamiseen kotitalousvähennyksellä on ollut selkeä rooli; keittiöremontti, tapetoinnit, vessojen ajanmukaistaminen, vesikaton uusiminen ja pihapuiden kaataminen ovat esimerkkejä takavuosilta.

 

Viime vuoden veroilmoitukseen pitää lähipäivinä liittää kotitalousvähennys kylmiöremontista!

 

Kotitalousvähennys suitsee omakohtaisia laadultaan epämääräisiin korjaushommiin ryhtymistä ja edistää tukeutumista luotettavien ammattimaisten yritysten käyttämiseen.

 

On selvää, että kotitalousvähennystä voi remonttihommien osalta hyödyntää vain sellaiset, jotka asuvat ”oman hirren alla” ja sellaiset joille verottaja määrää veroja maksettavaksi.

 

 

Kotitalousvähennykseen menee vuositasolla n. 450 miljoonaa euroa, joten siihen liittyvät kysymykset ovat moninaiset ja on selvää, että sen tuomat edut ovat yhteiskunnan kannalta merkitykselliset.

 

************

 

Kaavailut kotitalousvähennyksen painopisteen siirtämiseksi nykyistä enemmän siivous- ja hoivapalvelujen suuntaan merkitsevät sitä, että kotitalousvähennyksen hyödyntäjien piiri tulee kasvamaan.

 

Sen suon, mutta samalla on huolehdittava, että kotien ”remonttipuolen” roolia kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvista toimenpiteistä ei pidä heikentää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Avomaalla kasvatetut tomaatit ehtivät vallan hyvin kypsymään varastoinnin aikana!

Maanantai 26.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Aidossa mullassa kasvaneet tomaatit ovat todellisia ”herkkutomaatteja” niihin verrattuna, joita kaupoissa myydään ja jotka on kasvatettu vuorivillassa ravintoliuoksella.

 

Viime kesänä meillä oli aidossa mullassa kasvatettuja tomaatteja avomaalla hieman yli viidessäkymmenessä muovisaavissa tai puulaatikoissa.

 

Ensimmäisiin kesähalloihin saakka viljelyhommat olivat helppoja, sillä ainoat hoitotoimenpiteet olivat vain kasvien tukemista sekä kasteluhommia.

 

Hallanvaaran aikana tomaatintaimet piti luonnollisesti suojata harsoilla, jotta halla ei päässyt tekemään tuhojaan.

 

*******************

 

Saimme satoa n. 120 kiloa ja tuosta määrästä puolet ehdimme korjaamaan talteen siten, että kaikki nuo ehtivät kypsymään suoraan kasvupaikallaan.

 

Puolet eli kuutisenkymmentä kiloa korjasimme vihreinä ja ne me sitten kypsytimme erilaisissa laatikoissa pimeässä paikassa.

 

Onnistumisprosentti oli hyvä, sillä tuosta 120 kilon kokonaismäärästä vain viitisen kiloa jouduimme toimittamaan kompostiin!

 

***************

 

Emme ole moneen kuukauteen ostaneet kiloakaan tomaatteja kaupasta, sillä omakasvuisia tomaatteja on riittänyt ja riittää yhä edelleen.

 

 

 

 

 

Tässä parikin eilistä kuvaa tomaateistamme, jotka yhä hyväkuntoisina odottavat kylmiössämme.

 

 

 

Hyvä tomaattisato on merkinnyt, että ruuanlaitossamme tomaateilla on ollut iso rooli ja mm. pitsojen raaka-aineena tomaatteja on käytetty.

 

 

Kannustan kasvattamaan tomaatteja avomaalla, sillä ne ehtii vallan mainiosti kypsyttämään myös varsinaisen kasvukauden jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on sipuleiden sadonkorjuun aika!

Lauantai 22.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Sipulit ovat eräs tärkeimmistä puutarhakasveistamme ja nyt on niiden sadonkorjuuaika.

 

Meillä on ollut kasvussa valkosipuleiden lisäksi ryvässipulia, istukassipulia, punasipulia ja hopeasipulia.

 

Ryvässipulia oli vain sen verran, että voi sanoa ja eihän sen satotasokaan ole kummoinenkaan.

 

********************

 

 

 

Sipulisatomme mahtui kolmeen kottikärrylliseen, mutta toki nostamatta jäi ainakin yhden kottikärryllisen verran.

 

 

 

Istukassipuli on sipulinkasvatuksemme kulmakivi, mutta…

 

 

 

…tänä vuonna punasipuli vei satomäärältään kärjen. 

Punasipulilla saadaan ruuanlaittoon värikkyyttä.

 

 

 

Erityisen tyytyväinen olen hopeasipulin satoon, sillä se oli sipulinviljelymme historiassa laadultaan ja määrältään kaikkien aikojen paras!

 

 

 

Esikuivatamme sipulimme viiskerroksisen sipulinkuivurimme verkoilla ja esikuivatuksen jälkeen kuivatus tapahtuu pannuhuoneessa ja varastointi autotallissa.

 

Nyt toivomme mukavia syyspäiviä, jotta sipulit voivat esikuivua mökkimaailmassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipulien esikuivatusasema on valmis - toivottavasti tulee runsas sipulisato!

Maanantai 13.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Sipulisadon kuivattaminen alkaa esikuivatuksena pellon laidalla heti sadonkorjuun jälkeen.

 

Vuosien saatossa esikuivatusverkkomme ovat kokeneet kovia ja sen vuoksi niiden kunnostaminen olikin nyt tarpeellista.

 

 

 

Lopputulokseen olen tyytyväinen, mutta kahden miehen työn verkkojen kunnostamisen kahdelta päivältä se vaati.

 

 

 

Verkkojen eri kerrosten aikaansaamiseen tarvittiin pöllinpätkien varaan rakennettuja verkkoja, sillä esikuivatuskuivurista on saatava ilmava.

 

 

 

Verkkorakennelmien pohjaksi tarvitaan pöllejä.

 

 

Kaksi alinta verkkoa on hyvä alku!

 

 

 

Rakennelma saa nyt kuivua kuukauden päivät ja sipulien sadonkorjuun jälkeen rakennelman päälle levitetään pressu, jotta päiväkohtaiset sadekuurot eivät pääse kastelemaan esikuivatuksessa olevia sipuleita!

 

******************

 

Olen tyytyväinen, että kerrankin esikuivatusrakennelma on valmis hyvissä ajoin ennen sadonkorjuuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvattomat sähköpostiosoitteet

Keskiviikko 22.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tutulta kaverilta ”Kiireellinen” –otsikkoisen sähköpostiviestin, joka kuului näin:

 

 

Hei,

Kirjoitan täältä Etelä-Afrikka, missä olen tällä hetkellä jumissa, koska puhelimeni ja lompakkoni varastettiin puolituttuni autosta. Lompakossa olivat kaikki rahani ja muutkin tärkeät jutut. Pystyisitkö mitenkään lainaamaan pikaisesti 1000 €, että saan hotellilaskun maksettua ja pääsen takaisin kotiin? Mikä tahansa pienempikin summa auttaa paljon, ja maksan takaisin heti kun palaan. Tilanne näyttää aika pahalta. Tarvitsen pikaista apua ja kaikki mahdollinen apu sinulta olisi hyvin tervetullutta.

Terveisin NN

 

  

********************

 

 

On selvää, että tiesin kyseessä olevan huijausviestin, mutta soitin tutulleni, joka muka oli Etelä-Afrikassa jumissa.

 

 

Tuttuni vastasi kodistaan Ruovedeltä ja totesi, että on turvallisesti kotosalla.

 

 

 

Huijauksen kohteeksi joutuneella kaverillani oli sähköpostiosoitteena etunimi.sukunimi@luukku.com ja pidän luukku.com-sähköpostiosoitetta perin epäkäytännöllisenä sekä epäluotettavana.

 

 

Lukijani saavat mieluusti korjata mieliteitäni, mutta pidän…

 

• @luukku.com,
• @outlook.com ja
• @suomi24.fi –sähköpostiosoitteita epäluotettavina.

 

 

Minulla on sähköpostiosoitteena esko.erkkila@gmail.com ja olen siihen tyytyväinen. Taisi olla vuosi 2008, kun sen hankin ja ainakaan toistaiseksi ongelmia ei ole ilmennyt.

 

 

Olen lähettänyt sähköpostini kautta satoja ellei tuhansia valokuvia ja en ole oikeastaan milloinkaan poistanut viestejä, mutta siitä huolimatta tilaa sähköpostilaatikostani näyttää riittävän!

 

 

Uskallan suositella gmail.com –sähköpostiosoitetta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkauden työt on saatu hyvään alkuun!

Torstai 2.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Vappuaatto sekä vapunpäivä ovat maalla perinteisesti olleet tuloksekkaita työpäiviä ja näin voin todeta omalta kohdaltani tapahtuneen myös nyt:

 

 

Pieni kuvakimara mökkimaailmani vappuaatosta ja vapusta:

 

 

 

 

 

Talousvesipumppu on meillä talvisin vedestä tyhjennettynä ja irti vesijohtoputkesta.

 

 

Tunnen suurta tyydytystä, kun sain pumpun pelittämään varsin helposti.

 

 

Vesipumppuja meillä mökillä on neljä ja nyt seuraavaksi pitäisi saada vettä astianpesukoneelle ja myös kaksi sadetuspumppua odottaa käynnistämistä.

 

 

 

 

 

21 metriä kupariputkea kierukkana padassa takaa kuuman suihkun isommallekin porukalle, jos muistaa pitää ”padan alla” tulta. Liitokset pelasivat ja vesivuotoja ei näkynyt.

 

 

************

 

 

 

Etukäteen autotallissa ja lasiverannalla mullassa idätetyt varhaisperunat saatiin perinteen mukaisesti kasvuun vapunpäivänä. Tänä vuonna meillä on juhannuksena korjattavaa varhaisperunaa vain kaksi perunapenkkiä, mutta tekeehän se kuitenkin 50 metriä.

 

 

Seuraavana ”perunapuuhana” on laittaa talviperunan siemenet itämään.

 

***************

 

 

 

 

Valkosipuli ponnistaa kohti kesää poikkeuksellisen hyvistä lähtökohdista.

 

 

Vapunpäivänä alkanut sade osui kohdalleen, sillä se alkoi välittömästi sen jälkeen, kun…

 

 

 

 

 

…ehdin lannoittamaan ”Puutarhan Kevät” –nimisellä lannoitteella…

 

 

 

 

 

…sen 150 rivimetriä, joka meillä nyt on kasvamassa valkosipulia!

 

 

 

Eiköhän sitä myös täksi päiväksi jotain järkevää puuhaa löydy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmanlopusta en tiedä, mutta puu ei Suomen metsistä hakkaamalla lopu!

Keskiviikko 27.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Kerrotaan, että entisaikaan – silloin kun Pekka Tiilikainen toimitti Metsäradiota – akat pelkäsivät maailmanloppua ja äijät puolestaan metsien loppumista.

 

 

Akkojen pelon toteutumisesta en tiedä, mutta sen tiedän, että hakkuiden vähentämistä ajavat vihervasemmistolaiset puhuvat puuta heinää, sillä Suomessa hakkuiden määrää voidaan nykyisestä kasvattaa.

 

 

 

 

 

Sain suomalaismetsien kasvusta ja hakkuumahdollisuuksista tarkkaa tietoa eilen Vilhartti Hanhilahden järjestämässä ”Ruokailta – mitä syömme 2030 –luvulla” –seminaarissa Irjalan makasiinilla, jossa…

 

 

 

 

 

…tietokirjailija Juha Kuisma alusti asiasta.

 

 

Kuisma totesi tiedossani olleen totuuden eli sen, että Suomen metsät kasvavat nyt 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja tästä määrästä talousmetsät edustavat 85 miljoonaa kuutiometriä.

 

 

Metsien hakkuumäärät ovat nyt tasoa 72 – 73 miljoonaa kuutiometriä ja kestävän metsätaseen hakkuumäärät voisivat olla 80 – 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

 

 

Viime vuonna tuotantovauhtiin päässyt Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella tarvitsee puuraaka-ainetta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa; määrästä havukuitua on neljä miljoonaa kuutiota ja koivua 2,5 miljoonaa kuutiota.

 

 

Kestävän metsätalouden ”hakkuuvaje” on siis tällä hetkellä selvästi suurempi kuin on Äänekosken uuden biotuotetehtaan vuotuinen raaka-ainetarve eli…

 

 

…metsät eivät Suomessa ole loppumassa, vaan kestävää vuotuista hakkuusuoritetta voidaan turvallisesti nostaa tasolle 80 – 81 miljoonaa kuutiometriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon katolla sijaitsevat kaksi mehiläisyhdyskuntaa tuottivat viime kesänä hunajaa 104,7 kiloa

Tiistai 29.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Jokioislaisella mehiläishoitaja Teemu Aittamaalla on Lounais-Hämeessä sijaitsevien n. neljänkymmenen mehiläisyhdyskunnan lisäksi kaksi mehiläisyhdyskuntaa Tampereella ja ne sijaitsevat Tampere-talon katolla.

 

 

 

 

 

Tapasin Teemu Aittamaan Tampere-talossa järjestetyillä Tieteen päivillä lauantaina 26.1.2019.

 

 

Viime kesänä nuo kaksi Tampere-talon katolla sijaitsevaa mehiläisyhdyskuntaa tuottivat tosiaan hunajaa lähes 105 kiloa.

 

Mehiläisyhdyskunnan keskimääräinen hunajatuottokyky on n. 40 kiloa per yhdyskunta, joten ”Tampere-talon yhdyskunnat” olivat tavanomaista tuotteliaimpia.

 

 

Tampere-talon katolla sijaitsevat mehiläisyhdyskunnat pääsevät aivan huimiin tuloksiin, jos tarkastellaan niissä ahkeroivien mehiläisten pölyttämien kukkien lukumäärää – arvioidaan, että noiden kahden yhdyskunnan mehiläiset pölyttivät viime kesänä n. 10 miljoonaa kukkaa Tampereen keskustassa!

 

 

Teemu Aittamaan mehiläiset tekevät Tampere-talon katolta tyystin toisenlaista työtä kuin ne poliitikot, jotka runnovat ratikkatöillä Tampereen keskustaa!

 

 

Teemun mehiläiset ovat todellisia ekotyöläisiä, joista on puhuttu aivan liian vähän!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Teemu Aittamaa esitteli minulle aistikasta rasiaa, jossa luki ”Rooftop Honey of Tampere-talo” eli vaikkapa ”Kattohunajaa Tampere-talolta”!

 

 

Teemu kertoi, että hän ei niinkään myy hunajaa, vaan hunaja- ja makuelämyksiä!

 

 

Tampere-talon ravintolat hyödyntävät talon katolla sijaitsevien mehiläisyhdyskuntien tuottamaa hunajaa ravintolatarjonnassaan.

Ehdottelen, että Tampereen kaupunki ja Tampere-talo ottavat "kattohunajan" erääksi mainontakärjeksi, jolla kohennetaan Tampereen talousvaikeuksiensa vuoksi ryvettynyttä imagoa!

 

 

Tiedän, että suunnitelmissa on tulevana kesänä tuplata Tampere-talon kattohunajan tuotantomäärät ja toivottelenkin hankkeelle parhainta menestystä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehokas metsänhoito kasvattaa metsien hakkuumahdollisuuksia ja kasvattaa myös hiilinieluja

Perjantai 30.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän tiedotteen mukaan Suomen metsien kasvu on noussut 107 miljoonaan kuutiometriin vuodessa.

 

 

Suomen metsissä kasvaa nyt 2,5 miljardia kuutiota puuta.

 

 

Kestävä hakkuumäärä voisi nyt olla 84 miljoonaa kuutiometriä eli hakkuumäärää voitaisiin kasvattaa, sillä nyt poistuma on tasolla 74 % kasvusta.

 

 

Tehokas metsänhoito kasvattaa hiilinieluja, sillä kasvava metsä toimii tehokkaana hiilinieluna.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto oli asian tiimoilta ”hyvin kartalla”, kun se 19.11.2018 pidetyssä talousarviokokouksessaan lisäsi metsämyyntituloja 200 000 eurolla ja liitti päätökseensä seuraavan toteamuksen:

 

 

”Kaupungin metsistä tavoitellaan lisää puunmyyntituloja alueiden luonto- ja virkistysarvot sekä ilmastotavoitteet turvaten.”

 

Toki kaupunginhallituksen pohjaesityksessäkin jo oli tietty hakkuiden määrä.

 

 

Tehokkaaseen metsänhoitoon ja hiilinielujen kasvattamiseen liittyvät mm. päätehakkuut eli avohakkuut, joilla luodaan perusedellytykset kasvun turvaamiseen ja hiilinielujen jatkuvaan tehostamiseen.

 

 

Luonto kiittää, kun metsiä hoidetaan tehokkaasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteita

Maanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.

 

 

En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.

 

 

Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!

 

 

Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.

 

 

 

 

 

 

Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.

 

 

Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.

 

 

Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.

 

 

 

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.

 

 

Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.

 

 

Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta.  Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.

 

 

 

 

 

Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino.  Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.

 

 

 

 

 

 

Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.

 

 

Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.

 

 

Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa.  Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!

 

 

 

Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.

 

 

Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksan kiloa istukassipuleita on istutettu

Sunnuntai 8.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kevät on edennyt vauhdilla ja se on mahdollistanut monien kevätistutusten sekä kevätkylvöjen tekemisen tavalliseen verrattuna etuajassa.

 

 

Minulla on perhekunnassani kokonaisvastuu sipulinviljelystä, mutta sen vastapalveluksena saa vapautuksen mm. porkkanoiden, punajuurten sekä palsternakkojen hoitotoimenpiteistä.

 

 

Toki osallistun porkkanan, punajuuren sekä palsternakan kylvämiseen.

 

 

********************

 

 

Sain hoidettua kahdeksan kilon istukassipuleiden istuttamisen jo 4.5.2016 ja siitä pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

 

 

Sipulipenkin merkkinarut ovat paikoillaan ja jyrsiminen on aloitettu.

 

 

 

 

 

 

Ensin lannoitus ”Puutarhan Kevätlannoitteella” ja sen jälkeen kalkitus.

 

 

 

 

 

 

Sipulimaan viimeistelyjyrsiminen on käynnissä.

 

 

 

 

 

 

Tapaan vanhanaikaiseen tapaan liottaa siemensipuleita tuhkavedessä muutaman tunnin ennen niiden istuttamista.

 

 

 

 

 

 

Istutuslankulla kontaten pystyy istuttamaan neljä riviä kerrallaan.

 

 

 

 

 

 

Kahdeksalla kilolla sain istutettua 147 rivimetriä istukassipuleita!

 

 

 

Nyt pitää vielä hankkia muutama kilo ryvässipulia ja myös salottisipulia, jotta saan kevään sipuli-istutukset valmiiksi!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Meidän äiti kasvattaa lihaa teidän äitien lihapulliin"

Sunnuntai 13.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantaina Senaatintorilla Helsingissä oli satoja julisteita, jotka kertoivat siitä hädästä, johon maataloutemme alkutuotanto on joutunut Venäjän vientirajoitusten, S-ryhmän halpuuttamisen ja Maaseutuviraston viljelijätukien maksatuksessa ilmenneiden laiminlyöntien johdosta.

 

 

Kuvasin tilaisuudessa nähtyjä julisteita ja tässä kavalkaadi kuvasadostani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä oli vain osa julisteista, jotka valokuvasin – ja kuvasin vain pienen osan niistä julisteista, jotka esiintyivät viime perjantaina maataloustuottajain suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

 

 

Lupaan, että tulen esittelemään jatkossa muitakin julisteita ja pyrin väsäämään niihin tarkentavaa tekstiä!

 

 

Palaillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Arvostettava suoritus; ex-kansanedustajasta liike-elämän palvelukseen!

Lauantai 31.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena toimii se paperikassi, joka on autotallimme hyllyllä muovikassien säilytyspaikkana muistuttamassa edellisistä eduskuntavaaleista.

 

 

 

 

 

 

Kyse on silloisen kokoomuslaisen eduskuntavaaliehdokas Marja Tiuran vaalimainosmateriaalista, jonka myös minä häneltä vaalitaistelun tiimellyksessä sain.

 

 

Marja Tiura valittiin Eduskuntaan ensimmäisen kerran Pirkanmaan vaalipiiristä vuonna 1999 ja hän uusi paikkansa vuosien 2003 sekä 2007 eduskuntavaaleissa.

 

 

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Tiuraa ei valittu, vaan hän jäi Kokoomuksen ensimmäiseksi varaedustajaksi.

 

 

Arvostan ex-kansanedustaja Marja Tiuraa, sillä hänet valittiin vuoden 2013 alkupuoliskolla Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton toiminnanjohtajaksi.

 

 

Sain työurani aikana seurata aitiopaikalta Suomen turkisalan kehitystä 2000-luvun alkuajoista aina 2010-luvulla saakka ja osaan antaa arvoa henkilölle, joka toimii STKL:n toiminnanjohtajana.

 

 

On harvinaista, että eduskunnasta luopumaan joutunut ex-kansanedustaja pystyy luomaan uuden työuran bisnesmaailman palveluksessa.

 

 

Entisiä kansanedustajia on kyllä erilaisissa suojatyöpaikoissa monenkirjavien järjestöjen, kaupunkien, kuntien, kuntayhtymien ja muiden poliittisesti valittavien yhteisöjen palveluksessa, mutta on harvinaista, että entisen kansanedustajan taidot riittävät vastuullisiin tehtäviin bisnesmaailmassa.

 

 

Seurasin tosiaan työurani aikana läheltä Suomen turkistuotannon monivivahteista toimintaa, sillä olin mm. pari vuotta hallituksen jäsenenä yrityksessä, joka toimi turkisrehumaailmassa vapaan markkinatalouden puitteissa.

 

 

Tavallisesti jonkin alueen turkiseläinkasvattajat omistavat ”oman” turkisrehutehtaansa ja ovat siten jokseenkin pakotettuja käyttämään sen palveluksia.

 

 

Oy Monäs Feed Ab, jonka hallituksessa sain olla, toimi vapaassa markkinataloudessa eli yrityksemme tuotteiden oli oltava niin korkealuokkaisia ja kuitenkin hinnaltaan kilpailukykyisiä, että niille löytyi markkinoita vapailla markkinoilla.

 

 

Totean vielä kerran, että arvostan Marja Tiuran toimintaa Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton toiminnanjohtajana, sillä tiedän toiminnanjohtajalle asetettavat kovat vaatimukset ja paineet!

 

 

Olen melkoisen varma, että ensi kevään eduskuntavaaleissa kokoomuslaisen kansanedustajaehdokkaan on äärimmäisen vaikea tulla valituksi eduskuntaan Pirkanmaan vaalipiiristä, sillä niin voimakkaassa vastatuulessa Kokoomus nyt vaeltaa Pirkanmaalla ja koko Suomessa.

Mielestäni Marja Tiura on tehnyt oikean valinnan, kun on pystyvänä henkilönä siirtynyt bisnesmaailman palvelukseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on nähtävyys, joka kannattaa kokea!

Torstai 19.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viipurin kaupunginkirjasto on monille Viipurin-kävijöille tuttu siitä, että se on pressujen suojaama valkoinen rakennus Torkkelinpuistossa. Sinne ei ole päässyt tutustumaan.

 

Nyt kaikki on toisin, sillä tämä Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1935 avattu kirjastotalo on päässyt korjaustöiden jälkeen entiseen kukoistukseensa.

 

Sisäänpääsy kirjastoon on ilmainen, mutta kuvaamisesta kirjastossa pitää maksaa 150 ruplaa eli n. 3,5 euroa.

Venäjänkielinen tunnin pituinen opastus maksaa 150 ruplaa ja englanninkielinen opastuskierros 300 ruplaa - oppaan kertoman tekstin kääntämisestä jollekin muulle kielelle on huolehdittava itse.

 

Kirjastoon pääsee tutustumaan klo 11.00 alkaen ja se sulkeutuu klo 19.00.

 

Pääsin käymään kirjastossa 10.6.2014, maksoin kuvauslisenssin ja annoin kamerani muistikortin täyttyä.

 

Tässä osa kuvistani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomasittehan nuo kattoikkunat, joista luonnonvalo siivilöityy kirjastosaliin?

Pidän erityisesti noista muotoilluista puukaiteista - ne osoittavat Alvar Aallon hienon tyylitajun.

*************

 

 

 

 

 

 

Kirjaston lukusaliosastolla voi tutkailla myös suomenkielisiä teoksia.

 

 

 

 

Ottakaa Kaupunginkirjasto ykköskohteeksenne, kun vierailette Viipurissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Marja-Liisa Manka on aarre!

Keskiviikko 19.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen (SDP) haluaa työnantajille mahdollisuuden laskea iäkkäiden työntekijöiden palkkoja.

 

Hän kertoi ajatuksistaan Iisalmen Sanomien haastattelussa, joka julkaistiin 16.12.2012.

 

Haastattelussa Vartiainen toteaa, että varttuneesta työntekijästä voi tulla rasite työnantajan näkövinkkelistä varsinkin, jos hänelle maksetaan liian kovaa palkkaa suhteutettuna työpaikalla lorvimiseen.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana 23.4.2012 alkaen toiminut Vartiainen herätti taannoin huomiota ja vankkaa pahennusta, kun hän kertoi torkkuvansa työaikana päivänokosia antiikkisohvallaan.

 

Näitä demariviitan omaavia ylijohtajia Suomi nyt tarvitsee, jotta hallituksen todelliset tavoitteet ja tavoitteiden taustahahmot tulevat selviksi kaikille suomalaisille.

 

Vastustan jyrkästi niiden demarien pyrkimyksiä, jotka aikovat erottaa ylijohtaja Vartiaisen SDP:n jäsenyydestä!  On muistettava, että Vartiainen on kuulunut SDP:n talouspoliittiseen ryhmään ja SDP junaili hänet VATT:n ylijohtajaksi – miksi demarit ovat nyt hyvää miestään erottamassa puolueesta?

 

 

Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori, YTM ja FT Marja-Liisa Manka otti ylijohtaja Vartiaisen lausumasta ”kopin” ja tyrmäsi Vartiaisen väitteet eläkeikää lähestyvän työntekijän muuttumisesta työnantajalle rasitteeksi.

 

Professori Manka näkee ikääntyvässä työntekijässä paremminkin aarteen työnantajalle.

 

Mankan kommentit Vartiaisen haastattelusta julkaistiin Yleisradiossa ja hänen kommenteistaan on juttu Yleisradion nettisivuilla. Juttua on kommentoitu n. kolmesataa kertaa, joten Mankan senioreita kannustavat mielipiteet kiinnostavat.

 

Professori Marja-Liisa Manka on suosittu esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa ja olen päässyt kerran kuuntelemaan häntä. Tilaisuus, jossa otin yllä olevan valokuvan, järjestettiin Aamulehden toimesta Tampere-talossa 12.3.2012.

 

Marja-Liisa Mankan alustus oli kannustava ja häntä oli innostavaa kuunnella. Mankalla on yliopistotaustansa pohjana hyvä käytännön kokemus liike-elämän eri tehtävistä, joten hänen esityksensä omaavat vahvaa pohjaa.

 

Kannustan juttuni lukijoita menemään paikalle, jos tiedätte professori Marja-Liisa Mankan olevan esiintymässä.

 

Internetissä on runsaasti aineistoa professori Mankan eri tilaisuuksissa esittämistä esityksistä – kannattaa tutustua!

 

Marja-Liisa Manka on aarre suomalaiselle yhteiskunnalle!

 

 

-Esko Erkkilä-