AKT kulkee Paperiliiton viitoittamalla tiellä

Tiistai 22.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Paperiliitto sai puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla aikaan sen, että paperiteollisuus Suomessa on kulkenut alaspäin jo vuosikaudet.

 

 

Paperiliiton toimet ovat saaneet aikaan sen, että paperiteollisuusyritykset ovat suunnanneet investointinsa muualle kuin Suomeen ja tässä myyräntyössään Paperiliitto on onnistunut lähes täydellisesti.

 

 

Jokaiselle on viime aikoina tullut selväksi se, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pyrkii kaikin tavoin estämään suomalaisten hyvinvoinnin.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen kulkee Paperiliiton taannoisen puheenjohtaja Jouko Ahosen viitoittamalla tiellä!

 

 

Hallitus on nyt päättänyt, että myös Suomessa tullaan maaliskuusta alkaen noudattamaan kabotaasikysymyksessä EU:n säännöksiä ja silloin kumotaan kabotaasisäännösten kansalliset tulkinnat.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen toteaa oman liittonsa tekemiset unohtaen liittonsa nettisivuilla, että liikenneministeri Anne Bernerin esitys on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle ja liittää suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat jonon jatkoksi työttömien armeijaan.

 

 

Miksi Piirainen nyt unohtaa ne johtamansa liiton toimenpiteet, jotka kerta toisensa jälkeen ovat laittaneet Suomen talouselämän polvilleen ja saaneet aikaan Suomessa laajaa työttömyyttä?

 

 

On myönnettävä, että kabotaasitulkinnan muuttuminen merkitsee kotimaisille kuljetusyrityksille haasteita, mutta ainakaan AKT:n liittyminen nykyisiä kabotaasisäännöksiä puolustavaan joukkoon ei aiheuta myötätuntoa.

 

 

AKT:lle voisi todeta vaikkapa näin:

 

 

Sitä saa mitä tilaa.

 

 

tai

 

 

Koska AKT ei halua rakentaa hyvinvoivaa Suomea, niin ei kai Suomikaan tarvitse AKT:tä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mustolan satama - haastava projekti piti hoitaa siellä

Perjantai 18.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua asiasta, joka ainakin sivuaa Saimaan kanavaa.

 

Mustolan satama on Saimaalta Suomenlahdelle Saimaan kanavaa mentäessä ensimmäinen kohde ja vastaavasti Suomenlahdelta Saimalle noustessa viimeinen paikka ennen Saimaalle saapumista.

 

 

Mustola on vuosien saatossa muodostunut tutuksi paikaksi ja olen siellä saanut ”askarrella” monenlaisia asioita.

 

 

Haastavin operaatio, jonka työurani aikana jouduin Mustolassa hoitamaan, liittyi Venäjältä hankittuun melassileike-erään.

 

 

Erä oli muistaakseni 3.000 tonnia ja se tuli Mustolan sataman karanteenivarastoihin rautateitse.

 

 

Tavara oli muuten kunnollista, mutta joukossa oli kivenmurikoita.

 

 

Kivenmurikat rikkoivat jauhatusmyllyjen seulat rehutehtaalla ja kun ne aiheuttivat pölyisessä ympäristössä kipinöintiä, niin vakuutusyhtiökään ei sallinut kiviä sisältävän materiaalin käyttämistä rehuseosten raaka-aineena.

 

 

Jauhatusmyllyjen seulojen rikkoontuminen merkitsi jo sinällään, että kiviä sisältävää melassileikettä ei voitu käyttää raaka-aineena.

 

 

Ongelman ratkaisemisessa kului paljon aikaa ja ”tupakkia”!

 

 

Viimein löysin kontaktieni avulla Rauman seudulta yrittäjän, joka mahdottoman isolla koneella puhdistaa lämpövoimalaitokselle toimitettavat kannot maa-aineksesta ja kivistä puhtaaksi.

 

 

Kone oli niin suuri, että se ei mahtunut mihinkään satamavarastoon sisälle, vaan puhdistustyö piti suorittaa ulkosalla.

 

 

Työ onnistui hyvin ja koko kolmen miljoonan kilon suuruinen melassileikeparttia saatiin käyttökelpoiseksi.

 

 

On selvää, että venäläinen tavarantoimittaja ei tunnustanut laatuvirhettä, vaikka heidän edustajansa kävivätkin paikalla tutustumassa ongelmaan.

 

 

Muistan, kun venäläiset väittivät, että Venäjällä ei edes ole sellaisia kivilaatuja kuin lastissa oli.

 

 

Uskon seuraavaan tapahtumaketjuun:

 

 

Venäjällä rautateiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään kiviainesta ja se kuljetetaan radalle rautatievaunuilla, jotka puretaan kiskojen väliin sekä kiskojen vierelle altapurkavista vaunuista.

 

 

”Kivivaunujen” puhdistamisesta ei ollut huolehdittu ennen sitä, kun samoilla vaunuilla kuljetettiin melassileikettä sokeritehtaalta vientiin.  Näin melassileikkeen joukkoon joutui ratatyömaille tarkoitettua kiviainesta!

 

************

 

 

Mustolaan tullut ”kivileike” ei ollut ainoa venäläinen melassileike-erä, jonka suomalainen rehuteollisuus hankki raaka-aineekseen.

 

 

Me saimme samanlaisen erän Mustaltamereltä laivauksena Vaasaan ja sen puhdistamisesta huolehdimme julmetun isolla laitteella, jolla murskataan kiviainesta maanrakennukseen.  Murskausvälys piti säätää mahdollisimman pieneksi, jotta melassileikkeen joukossa olleet kivet murskautuivat jauhoksi.

 

 

Kilpailijamme sai ”kivileikettä” Venäjältä myös yhden laivalastillisen verran ja he huolehtivat erän puhdistamisesta haravamiesten avulla.

 

 

Kuulin, että satakunta tonnia leikettä levitettiin aamulla ison varaston lattialle ja virolaiset haravamiehet lajittelivat haravoimalla kivet pois leikkeen joukosta.

 

 

Korostan, että kiviä sisältäneen leikkeen hankintahinta oli edullinen, joten erikoiset puhdistustoimenpiteet eivät lopultakaan rasittaneet valmiin tuotteen hintaa.

 

 

Raaka-aine-erien hygieninen laatu oli myös kohdallaan, joten esim. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ollut raaka-aineen laadusta mitään moitittavaa. On luonnollista, että valvova viranomainen oli koko ajan tietoinen tilanteesta.

 

 

 

Melassileike-erien puhdistamiset kivistä olivat hyvä esimerkki siitä, että miten monipuoliseen hommaan pitää olla valmiudet bisnesmaailmassa.

 

 

Homman hoitaminen vaati monipuolisia suhteita varsinaisen alan ulkopuolelle, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkannut päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Mikko Kiio - lehdellä soittaja, joka ei jää lehdellä soittelemaan!

Lauantai 12.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla mielenkiintoisessa tilaisuudessa, kun osallistuin Keskustan puurojuhlaan Tampereella Keskustan piiritoimistolla.

 

 

Ohrapuuro ja väskynäkeitto tekivät hyvin kauppansa, kun Tampereen ja maakunnan keskustaväki poikkesi perinteisellä joulupuurotarjoilulla.

 

 

Tarjosimme puuroa tykötarpeineen non stop-menetelmällä runsaan kolmen tunnin ajan ja tunnelma oli jouluinen ja luottavainen.

 

 

Koko kolmituntisen ajan oli paikalla Mikko Kiio Kangasalta.

 

 

Mikko kuuluu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina järjestettävien Maanantaimarkkinoiden talkooväkeen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu omalla osastollaan Maanantaimarkkinoille.

 

 

 

Joulupuurotarjoilulle Mikko oli varustautunut hyvin, sillä hän oli ottanut mukaansa soittopelin, jotta pystyi viihdyttämään puurotarjoilun pariin tulleita.

 

 

Tuo soittopeli oli kultaköynnöksen lehti, jonka Mikko oli ottanut kotinsa kultaköynnöksestä.

 

 

 

 

 

 

Mikko esitti fanfaarina ”Sä kasvoit neito kaunoinen” Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskiselle, kun Riitta saapui puurojuhlaan!

 

 

 

 

 

 

Mikolla oli mukanaan ainoastaan yksi kultaköynnöksen lehti, mutta hyvin se kesti kolmituntisen, vaikka Mikko esittikin sen aikana puolentusinan verran erilaisia sävellyksiä.

 

 

 

Kuulimme ainakin seuraavat teokset:

 

• Jo valkenee kaukainen ranta
• Metsässä ei liikahda lehtikään
• Kalliolle, kukkulalle rakennan minä majani
• Finlandia-hymni

 

 

Tiedän Mikko Kiion taidot ”lehdellä soittajana”, sillä hän kävi kesällä mökilläni ja puutarhamaita katseltuamme hän otti sireenipensaasta lehden ja kajautti sen avulla Finlandia-hymnin!

 

 

Oli erikoinen ja väkevä kokemus!

 

 

Mikko Kiion soittimet ovat taatusti ekologisia, sillä kesäaikaan ei ole mitään puutteita soittovälineistä.

 

 

Näin talvisaikaan saattaa asia olla hieman toinen, sillä tuskinpa Mikon kultaköynnöksessä on loputtomiin soittimiksi kelpaavia lehtiä!

 

 

******************

 

 

Voitte tutustua Mikko Kiion lehdellä soittamaan ”Kesäpäivä Kangasalla”, kun googlaatte näin:

 

youtube Mikko Kiio kesäpäivä Kangasalla

 

 

Kannattaa katsoa ja ihailla, että miten korkealle Mikko pääsee sävelasteikolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar Aallolta

Lauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.

 

 

Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.

 

 

Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.

 

 

Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.  

 

 

Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.

 

 

 

 

 

 

Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.

 

 

Teksti kuuluu näin:

 

 

”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivat

tamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyi

tälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.

 

Tampere – auta itseäsi”

 

 

 

*****************

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!

Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.

 

 

Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä.  Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.

 

 

 

 

 

 

Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti...

...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!

 

 

 

***************

 

 

 

On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!

 

 

 

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.

 

Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.

 

Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.

 

Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

 

 

 

Kysyy

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että S-ryhmä on sotkeutunut riistobroilerin käyttämiseen

Torstai 26.11.2015 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän aloittaman halpuutuksen ja kyseisen kaupparyhmän kotimaisen elintarviketuotannon halveksunnan jälkeen ei ollut minkäänlainen yllätys, että S-ryhmä on sotkeentunut thaimaalaisen riistobroilerin käyttämiseen ruokapöydässämme.

 

 

Kiitokset Finnwatchin kartoituksesta ja Maaseudun Tulevaisuus –lehdelle tuon kartoituksen julkistamisesta, jonka tuloksena suomalaiset kuluttajat saivat tiedon asiasta.

 

 

Sen jälkeen, kun S-ryhmä aloitti halpuutuksen, on ollut selvää, että S-ryhmä joutuu tukeutumaan maailmalla liikkuvien halpojen ja laadultaan epämääräisten sekä alkuperältään kyseenalaisten tuotteiden tuomiseen Suomen markkinoille.

 

 

On todennäköistä, että riistobroilerin markkinoiminen on ainoastaan jäävuoren huippu siitä kyseenalaisesta toiminnasta, johon S-ryhmä on ryhtynyt halpuutus-kampanjansa myötä.

 

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ja valtavan pettymyksen aihe riistobroiler-kysymyksessä on, että Snellman on langennut samaan häpeälliseen toimintaan kuin S-ryhmä.

 

 

Mainoksiin ei voi luottaa – sen osoittaa Herra Snellmanin toiminta!

 

 

 

Mitäkö riistobroier sitten on merkinnyt?

 

 

Tässä muutamia tosiseikkoja S-ryhmän ja Snellmanin myymistä broilereista ja niiden thaimaalaisista tavarantoimittajista:

 

• epäselvyydet palkoista pidätettävistä maksuista

• rajoitettu vapaus valita ja vaihtaa työnantajaa

• vaatimattomat työnantajan tarjoamat majoitustilat

• tehtaiden työntekijöiltä on peritty erilaisia rekrytointimaksuja, joilla heidät on velkaannutettu työnantajalleen jo ennen töiden aloittamista

• työntekijöiltä on takavarikoitu henkilökohtaisia asiakirjoja, kuten passeja ja työlupia.

• työvoimavälittäjät pidättävät mielivaltaisesti osan työntekijöiden palkoista

 

Kohtuuttomat rekrytointiin liittyvät maksut yhdistettynä työntekijöiden henkilökohtaisten asiakirjojen takavarikoimiseen viittaavat pahimmillaan pakkotyöhön.

 

 

On todettava, että S-ryhmän ja Snellmanin lisäksi thaimaalaista riistobroileria käyttävät Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnin mukaan mm.:

 

• Sodexo

• Restelin ravintolat

• Picnic

• Kitchen Joy –ateriat

• Findus-pakasteet

• Dr. Oetker –valmispitsat

• TTM Food Import

• Dencon Foods

• Euro Poultry

 

Tunnen suomalaisen ja ulkomaisen broilertuotannon ja tiedän, että heikkojen työ- sekä heikkojen kasvatusolosuhteiden lisäksi ulkomainen broilertuotanto nojautuu täysin erilaiseen lääkkeiden ja antibioottien käyttämiseen kuin Suomessa!

 

 

Haluatko Sinä arvoisa lukijani käyttää riistobroileria?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkalassa pormestari on poliittisen yhteistyön rakentaja

Tiistai 24.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Pirkkala ja Tampere ovat Suomen kunnista ainoat joilla on pormestarijärjestelmä.

 

 

Vaikka kunnat sijaitsevat rinta rinnan, niiden pormestarijärjestelmät eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

 

 

 

 

 

 

Erityisen kummastuneita olimme, kun pormestari Rissanen painotti, että Pirkkalassa pormestari toimii poliittisen yhteistyön rakentajana.

 

 

Tampereella olemme tottuneet kulumassa olevan vaalikauden aikana, että ns. pormestaririntama lyö kaikin keinoin eripuraa poliittisten ryhmien välille. Tampereella on nykyisen pormestarikoalition – kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP – aikana lanseerattu kuntamaailmaan aivan ennenkuulumaton käsite eli ”oppositio”!

 

 

 

 

 

 

Pormestari Rissanen totesi, että kuntalaki ei tunne käsitettä ”pormestariohjelma” joka taas Tampereella tuntuu valtakoalition mukaan olevan kaiken perusta!

 

 

Tampereella pormestari ja hänen takanaan olevien ryhmien enemmistö toimii kapellimestarina, kuin poliittisten ryhmien välille luodaan eripuraa.

 

 

Eripuran luominen on sivuuttanut kaikki ne toimenpiteet, joilla luotaisiin Tampereelle ehyt poliittinen kokonaisuus joka pystyisi nostamaan Tampereen siitä taloudellisesta suosta, johon kaupunki on ajautunut.

 

 

 

****************

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen kertoi niistä pormestarin toiminnalle asetetuista tavoitteista, joita toivoisi myös Tampereen pormestarin ja hänen taustaryhmänsä noudattavan:

 

• kunnan edun edistäminen

• kunnan keulakuvana toimiminen

• yhteiskuntasuhteista huolehtiminen

• kunnan kulttuurin vaaliminen

• edustavuus

• yhteiskunnallinen aktiivisuus

• kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen

• poliittisten toimijoiden ja virkakoneiston välisestä hyvästä yhteistyöstä huolehtiminen

• uusien näkemysten ja ideoiden tuominen kunnan kehittämiseksi ja valmisteltavaksi

• yhteyksien pitäminen kunnan yhteisöedustajiin, kaikkiin ulkoisiin sidosryhmiin, oman organisaation toimijoihin sekä kunnan asukkaisiin

• avoimuuden edistäminen

• virkakoneiston ammattitaidon ja toimivallan kunnioittaminen

• valtuuston tahdon toteutumisesta huolehtiminen

 

Kiitokset pormestari Helena Rissaselle; esitys valotti niitä taustoja miksi Pirkkalan kunta on pärjännyt niin hyvin kuin se on pärjännyt!

-Esko Erkkilä-

Ratinan stadionille aiheutuneista vahingoista kertyy veronmaksajille miljoonamaksut

Sunnuntai 22.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Ratinan stadionilla pelattiin Helsingin olympialaisten aikana viisi jalkapallo-ottelua eli;

 

15.7.1952 Tanska-Kreikka 2-1

16.7.1952 USA-Italia 0-8

20.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 5-5

21.7.1952 Ruotsi-Norja 4-1

22.7.1952 Jugoslavia-Neuvostoliitto 3-1

(uusinta)

 

 

Ratinalla on siis maineikas menneisyys.

 

 

Ratinalla on jalkapallomielessä valoisa tulevaisuus ainakin vuosille 2016-2018, sillä Helsingin Olympiastadionin remontin vuoksi Ratina toimii Suomen A-maajoukkueen kotipesänä noina vuosina.

 

 

 

Ratinaan mahtuu 16.800 katsojaa ja se on Suomen Palloliiton mielestä auttamattomasti liian vähän, mutta tosiasiat ovat tosiasioita ja Ratina tulee olemaan Jalkapalloliiton A-maajoukkueen kotipesä 2016 - 2018!

 

 

***************

 

Olen viimeksi käynyt omakustanteisesti katsomassa jalkapallo-ottelua Kokkolassa vuonna 1971, joten en ole mikään fanaattinen jalkapalloihminen – toki työelämässä juoduin muutaman kerran seuraamaan Turun Kupiittaalla jalkapalloilua, mutta ne tapahtumat liittyivät työhöni.

************

 

 

Tampereen Ratinassa on järjestetty erilaisia yleisötapahtumia mm. tänä vuonna ja ne ovat aiheuttaneet erityisesti Ratinan juoksuradoille suuria vahinkoja.

 

 

Vahinkojen vuoksi Ratinan juoksuradat joudutaankin nyt uusimaan vaikka juoksuratojen päällysteen normaali kulutusikä olisi jatkunut vielä vuosia.

 

 

Tässä kuvia Ratinan stadionin juoksuradoista 18.11.2015:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että juoksuratojen pinnoitetta poistetaan ja jossain vaiheessa juoksuradat saavat uuden päällysteen.

 

 

Juoksuratojen päällystäminen ennenaikaisesti maksaa ja maksumiehinä ovat tamperelaiset veronmaksajat – ei hyvä!

 

 

Tampereen kaupunki on taas lisäämässä ns. Tapahtumatoimistoonsa uutta väkeä, jonka tehtävänä on hankkia kaupunkiin erilaisia tapahtumia.

 

 

On hämmästyttävää, että tosiasiallisen rekrytointikiellon aikana kaupungille palkataan uutta henkilökuntaa ja sellaisiin tehtäviin, jotka aiheuttavat veronmaksajille turhia kuluja, kuten ne tapahtumat, joita Ratinassa on järjestetty.

 

 

Tämä on kuitenkin Tampereen kaupungin tapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen hiippakunnan piispanristin historia alkaa vuodesta 1805

Lauantai 21.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Tampereen hiippakunnan historiasta ja tänään aiheenani on Tampereen hiippakunnan piispanristin historia.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinillä on kuvat hiippkunnan piispoista vuodesta 1721 alkaen, jolloin piispana oli Juhana Gezelius Nepos (pojanpoika).

 

Tampereen ensimmäinen piispa oli Paavali Juusten, mutta hänestä ja häntä seuranneista 14 piispasta ei ole säilynyt muotokuvaa – piispa Juhana Gezelius Nepos on ensimmäinen, josta on muotokuva Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen piispoista Sakari Cygnaeus vanhempi on merkittävä Tampereen hiipopakunnan piispa, sillä hänen aikanaan (piispana 1792-1809) Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf lähetti kaikille piispoille kultaisen ristin, joka on vuodesta 1805 kulkenut perintönä piispalta toiselle.

 

Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalin seinällä olevassa Sakari Cygnaeus vanhemman muotokuvassa tuota ristiä ei vielä näy, mutta kaikkien seuraavien Tampereen hiippakunnan piispojen muotokuvissa se näkyy.

 

 

Piispanristin saatuaan Cygnaeus sanoi tahtovansa…

 

…"kallista sovitusoppia julistaa ja pyhästi hoitaa”.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen Tampereen hiippakunnan piispoista, jonka muotokuvassa Kustaa IV Aadolfin lahjoittama piispanristi näkyy on hiippakunnan piispana 1809 – 1818 toiminut Maunu Alopaeus.

*******************

 

 

 

 

 

 

 

 

Imuroin netistä Tampereen hiippakunnan nykyisen piispan Matti Revon (2008 ->) kuvan ja siinä nähdään tuo Ruotsin kuninkaan lahjoittama piispanristi.

 

 

 

Tässä myös neljän Repoa edeltäneen Tampereen hiippakunnan piispan kuvat, joissa kaikissa näkyy sama piispanristi.

 

 

 

 

 

 

Juha Pihkala 1996 – 2008

 

 

 

 

 

 

Paavo Kortekangas 1981 – 1996

 

 

 

 

 

 

Erkki Kangasaho 1966 – 1981

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

 

 

 

Eelis Gulin 1945 – 1966

(muotokuva Tuomiokapitulin seinällä)

 

 

 

Tampereen hiippakunnan piispoista minulla on henkilökohtaisia kokemuksia ainoastaan Eelis Gulinista, joka aikoinaan oli suorittamassa piispantarkastusta kotiseurakunnassani Viljakkalassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...

Perjantai 20.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tuon lastenlaulun sanat tulevat mieleen, kun toteaa, että Tampereen kaupungilla on ikää 236 vuotta, mutta Tampereen hiippakunnan ikä on 461 vuotta!

 

 

Asia vaatii hieman tarkempaa tutkimista – kas näin:

 

 

Kustaa III perusti Tampereen kaupungin lokakuun 1. päivänä 1779 eli kaupunki saavutti tänä vuonna 236 vuoden iän.

 

 

Tampereen hiippakunta puolestaan sai alkunsa vuonna 1554, kun kuningas Kustaa Vaasa jakoi Suomen ainoan hiippakunnan kahtia Mikael Agricolan ja Paavali Juusten´n kesken.

 

 

Hiippakuntajaossa Mikael Agricolasta tuli Turun piispa ja Paavali Juusteenista Viipurin piispa.

 

 

Kun Viipuri Isonvihan (1731 – 1721) jälkeen joutui Venäjän vallan alle, oli piispanistuin siirrettävä Porvooseen.

 

Porvoosta piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Tampereelle ja näiden vaiheiden tuloksena historiankirjat toteavat Tampereen hiippakunnan saaneen alkunsa vuonna 1554!

 

 

Mielenkiintoista, mutta totta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Evakelis-luterilaisen kirkon hiippakuntajako on erikoinen tapa pahoinpidellä Suomen kuntakarttaa

Keskiviikko 18.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä opin, että kaikilla organisaatioilla on oma tapansa jakaa Suomen kunnat erilaisiin kokonaisuuksiin.

 

 

Aluevastuussa ollessani vastuualueeni pääasiallinen nimi oli Länsi-Suomen myyntialue.

 

 

Siihen kuuluivat koko ajan Satakunta, Pirkanmaa ja Keski-Suomi, mutta oli vaiheita, jolloin siihen kuuluivat noiden kolmen maakunnan lisäksi mm. Hämeenlinna, Lahti, Helsinki, itäinen Uusimaa, läntinen Uusimaa, Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

 

 

Se oli Rehuraisio Oy:n tapa pahoinpidellä läntisen Suomen karttaa.

 

**************

 

Olen viime päivinä saanut perehtyä ”hengelliseen rälssiin”, kun olen ollut taustaryhmäni vastuuhenkilönä Tampereen hiippakunnassa kirkolliskokouksen maallikkoedustajien ja hiippakuntavaltuuston maallikkoedustajien ehdokasasettelussa.

 

 

Tampereen hiippakunnan seurakuntajako on todella eriskummallinen ja se edustaa yhtä ääripäätä sellaisen organisaation alueellisen kokonaisuuden osalta, jonka pääpaikkana on Tampere ja josta organisaatiosta käytetään termiä ”Tampereen…” eli tässä tapauksessa...

”Tampereen hiippakunta”!

 

 

 

 

 

 

 Tämä kuva on vuodelta 2004 ja siinä ei luonnollisestikaan ole huomioitu sen jälkeen tapahtuneita kuntaliitoksia!  Kartta on kuitenkin kirkonkuvineen niin sympaattinen, että julkaisen sen tässä!

 

 

 

 

 

 

 

Parhaiten Tampereen hiippakunnan alue näkyy tästä siirtokuvasta, jonka imuroin Tampereen hiippakunnan nettisivuilta.

Tampereen hiippakunta jakaantuu kahdeksaan rovastikuntaan, jotka ovat:

• Tampereen Tuomiorovastikunta
• Hämeenkyrön rovastikunta
• Ruoveden rovastikunta
• Hollolan rovastikunta
• Hämeenlinnan rovastikunta
• Janakkalan rovastikunta
• Tammelan rovastikunta
• Sääksmäen rovastikunta

 

Rovastikuntajako on jokseenkin mielekäs, mutta kuntakohtaisesti herättää suurta kummastusta, että Tampereen hiippakuntaan kuuluu mm. sellainen vahva varsinais-suomalainen seurakunta kuin Someron seurakunta!

 

Melkein Helsingin kupeessa sijaitseva Orimattila kuuluu myös Tampereen hiippakuntaan.

 

Yllätys, yllätys: Keski-Suomesta Jämsä kuuluu Tampereen hiippakuntaan!

 

Toisaalta on vaikea ymmärtää, että mm. Sastamala, Parkano, Kihniö ja Virrat eivät kuulu Tampereen hiippakuntaan!

 

 

No, mikäs minä olen ihmettelemään näitä hengellisen rälssin aluejakoja ja tapaa pahoinpidellä Suomen karttaa, mutta ihmettelen kuitenkin joka tapauksessa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on mukana jokaisen viljakkalalaisen elämässä

Perjantai 13.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo eli entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo on ollut mukana jokaisen paikkakuntalaisen elämässä ja on hienoa, että se on sitä myös tänä päivänä.

 

 

 

 

 

 

Seurojentalon omistajana on vuodesta 2008 alkaen ollut Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, jonka muodostavat seuraavat yhdistykset:

 

• Viljakkalan Haveri
• Inkulan Holvisiltayhdistys
• Karhe-Seura
• Kyläyhdistys Vilkku
• MTK-Viljakkala
• Pikku-Pispalalaiset
• Teatteriyhdistys Wimma
• Viljakkalan kirkkoveneyhdistys
• Viljakkalan Marttayhdistys
• Viljakkalan Naisvoimistelijat
• Viljakkalan puolesta VIPU
• Viljakkalan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys

 

 

 

 

 

 

Talossa on kunniapaikalla Viljakkalan vaakuna…

 

 

 

 

 

 

…ja Viljakkalan Maamiesseuran logo.

 

 

 

 

 

 

Näyttämön taustalla on koivumaisema, joka on vast´ikään restauroitu.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon tontti on Ylöjärven kaupungin omistuksessa, mutta tonttivuokra on enintään kohtuullinen, sillä vuokra on 1,00 €/vuosi!

 

 

Viljakkalan Seurojentalon historiaan kuuluu kattavasti tapahtumia, jotka koskettavat jokaista viljakkalalaista ja se on ollut tärkeä paikka myös monille naapurikuntalaisille.

 

 

 

Ehkä joskus palaan niihin omakohtaisiin muistoihin, jotka liittyvät nykyiseen Viljakkalan Seurojentaloon!  Saatan kertoa myös sellaisista jutuista joihin en ole henkilökohtaisesti osallistunut, mutta joista olen kuullut tai lukenut vaikkapa Ikaalisten kihlakunnan käräjäoikeuden pöytäkirjoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljelijän tuntipalkka oli viime vuonna 60 senttiä ja tänä vuonna se tulee olemaan vähemmän!

Torstai 12.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskuksen julkaisemat ennakkotiedot kertovat, että viljelijöiden keskituntipalkka viime vuonna oli 60 senttiä.

Viljelijän työpalkka saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oman ja vieraan pääoman korkovaatimus.

Yrittäjätuloksi lasketaan tuotteista markkinoilta saatu hinta sekä tuet.

Oman pääoman korkovaatimus on 4,7 %.

Viljelijät tekivät viime vuonna keskimäärin 2.000 työtuntia.

Huolestuttavaa, joskin esimerkiksi minun tiedostamaani oli, että osa maatiloista ei viime vuonna saanut yrittäjätuloa lainkaan - Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan maatiloista 36 prosenttia ei saanut viime vuonna yrittäjätuloa lainkaan.

****************

 

Luonnonvarakeskuksen raporttiaineistoon kuuluu "käppyrästö", josta selviää yrittäjätulon kehittyminen tuotantosuunnittain vuodesta 2000 alkaen.

Käyrästöltä selviää, että viljatiloilla yrittäjätuloa on koko ajan saatu vähiten.

Sikatilojen heikko taloustilanne ja se, että tilanne romahti vuonna 2013 tulee todistetuksi tätä käyrästöä tutkimalla.

Muistutan vielä kerran, että käsitteestä "Yrittäjätulo" pitää vähentää oman ja vieraan pääoman korkovaatimus, jotta päästää "Viljelijän työpalkkaan".

Tilanne on suomalaisen maataloustuotannon kannalta hälyyttävä, sillä tässä esitetyissä luvuissa ja käyrästöissä ei ole vielä lainkaan huomioitu esim. sitä vakavaa ongelmaa, jonka S-ryhmän aloittama "halpuuttaminen" on aiheuttanut ja aiheuttaa viljelijän palkkaan.

-Esko Erkkilä-