Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Ruplan heikkeneminen tuo ongelmia niille suomalaisille yrityksille, jotka vievät tuotteitaan Venäjälle

Torstai 6.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin työelämässä toimiessani vähintään päivittäin EUR/USD –suhdetta.

 

Uskon omaavani jonkinlaisen käsityksen eri valuuttojen keskinäisen suhteen vaikutuksista kansainväliseen kaupankäyntiin.

 

Olen Ukrainan kriisin alkuajoista alkaen tuntenut huolta suomalaisyritysten pärjäämisestä Venäjän markkinoilla ja tunnenkin myötätuntoa nyt, kun myös media sekä suuri yleisö ovat alkaneet tiedostamaan sen ongelman, joka koituu meille ruplan heikentymisestä.

 

Ruplan arvoa euroon verrattuna on tarkasteltava hieman pidemmällä aikavälillä.

 

Käytän seuraavassa lähteenä Suomen Pankin virallisia kurssinoteerauksia – ne perustuvat päivittäisiin virallisiin noteerauksiin klo 15.15 Suomen aikaa.

 

Eilen klo 15.15 yhdellä eurolla sai 49,430 ruplaa.

 

Vastaava lukuarvo vuositasolla on kuluneiden vuosien aikana ollut seuraava:

 

  • 1999                        26,4667
  • 2000                        25,9915
  • 2001                        26,1341
  • 2002                        29,7263
  • 2003                        34,6581
  • 2004                        35,8105
  • 2005                        35,1860
  • 2006                        34,1109
  • 2007                        35,0183
  • 2008                        36,4207
  • 2009                        44,1376
  • 2010                        40,2629
  • 2011                        40,8846
  • 2012                        39,9262
  • 2013                        42,3370

 

Vuositason keskiarvokurssit eivät kerro kaikkea ja sen vuoksi pitääkin viime aikojen kehitystä tarkastella kuukausitasolla. Kuukausitasoinen tarkastelu kertoo seuraavaa:

 

  • elokuu 2013           43,9748
  • syyskuu 2013         43,5144
  • lokakuu 2013         43,7440
  • marraskuu 2013     44,1581
  • joulukuu 2013        45,0628
  • tammikuu 2014      46,0304
  • helmikuu 2014       48,2554

  

 

Kerroin jo, että työelämässä oli välttämätöntä seurata EUR/USD –valuuttakurssia, sillä sen kehittyminen ja oikea-aikaisten päätösten tekeminen oli ratkaisevaa työssä onnistumiselle.

 

Valuuttakurssien seurannassa oli keskeistä seurata maailman tapahtumia globaalisti, sillä pienetkin selkkaukset jossain puolilla maailmaa vaikuttivat ja vaikuttavat edelleenkin valuuttakursseihin.

 

En seurannut työelämässä EUR/RUB –kurssia, sillä sen vaikutus työtehtävieni onnistumisessa ei ollut ratkaisevaa. Syy oli se, että venäläiset hinnoittelivat silloin – kuten varmaan myös nyt – myyntinsä länteen dollareissa.

 

Venäjällä toimivien ja sinne tuotteitaan vievien suomalaisyritysten tilanne on tyystin toinen, sillä Suomesta vietävien tuotteiden lopullinen markkina-arvo punnitaan ruplissa.

 

Ymmärrän Stockmanin, Nokia Renkaiden ja monen muun Venäjään panostaneen yrityksen huolen, että ruplan nykyinen heikko asema euroon ja dollariin olisi pysyvä olotila.

 

Heikko rupla on luonnollisesti etu kaikelle sille, jota Venäjältä tuodaan Suomeen.

 

 

**********

 

 

Markkinoiden herkkyys näkyy siinä, että maanantaina yhdellä eurolla sai 50,0835 ruplaa, mutta Vladimir Putinin melko sovinnollisen tiedotustilaisuuden tuloksena vastaava luku oli eilen juttuni alussa mainittu 49,430 ruplaa!

 

 

On selvää, että suomalaiset yritykset, jotka vievät Venäjälle, toivovat liennytystä Ukrainan tilanteeseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruplan arvo dollariin verrattuna, ruplan arvo euroon verrattuna, USD/RUB, EUR/USD, EUR/RUB, ruplan arvon heikkeneminen, Suomen vienti Venäjälle,

Äänestäjä luottaa vain Eduskunnan pöytäkirjojen kertomiin äänestystuloksiin - ei toripuheisiin!

Keskiviikko 5.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat helmikuun 28. päivänä tuntea, että kuinka maakunnan hallituspuolueiden edustajat yksituumaisesti äänestivät Keskustan ja Perussuomalaisten välikysymystä vastaan ja puolustivat Kataisen – Urpilaisen –Virkkusen –linjaa kuntien pakkoliitoksien puolesta.

 

Eduskunnan pöytäkirjoista suoraan kopioitu tieto kertoo vääjäämättömästi, että kaikki paikalla olleet pirkanmaalaiset Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat kannattivat hallituksen kuntapolitiikkaa ja siten myös kuntien pakkoliitoksia:

 

 

*************

 

 

 

Äänestys 1 klo 13.01     Istunto 17/28.02.2014   klo 13.00

1

Hallituksen kuntapolitiikka

 

Ainoa käsittely

Asiakirjat:

VK 1/2014 vp  |

Puhemiehenä toimi puhemies Eero Heinäluoma /sd. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

 

Äänestysasettelu:

Nauttii luottamusta / Elsi Kataisen ehdotus

Jaa:

98

Ei:

68

Tyhjiä:

0

Poissa:

33

Yhteensä:

199

Äänestys kansanedustajittain

Ahvenjärvi Sauli /kd

Jaa

 

Myller Riitta /sd

Jaa

Alanko-Kahiluoto Outi /vihr

Jaa

 

Myllykoski Jari /vas

Jaa

Alatalo Mikko /kesk

Ei

 

Mäkelä Outi /kok

Jaa

Anttila Sirkka-Liisa /kesk

Ei

 

Mäkinen Tapani /kok

Jaa

Arhinmäki Paavo /vas

Jaa

 

Mäkipää Lea /ps

Ei

Autto Heikki /kok

Jaa

 

Mäkisalo-Ropponen Merja /sd

Jaa

Backman Jouni /sd

Jaa

 

Männistö Lasse /kok

Jaa

Blomqvist Thomas /r

Poissa

 

Mäntylä Hanna /ps

Ei

Brax Tuija /vihr

Jaa

 

Mäntymaa Markku /kok

Poissa

Donner Jörn /r

Jaa

 

Mölsä Martti /ps

Ei

Eerola Juho /ps

Ei

 

Nauclér Elisabeth /r

Jaa

Eestilä Markku /kok

Poissa

 

Niikko Mika /ps

Ei

Elomaa Ritva /ps

Ei

 

Niinistö Jussi /ps

Ei

Eloranta Eeva-Johanna /sd

Jaa

 

Niinistö Ville /vihr

Jaa

Feldt-Ranta Maarit /sd

Poissa

 

Nylander Mikaela /r

Jaa

Filatov Tarja /sd

Jaa

 

Nylund Mats /r

Jaa

Gestrin Christina /r

Jaa

 

Oinonen Pentti /ps

Poissa

Grahn-Laasonen Sanni /kok

Jaa

 

Ojala-Niemelä Johanna /sd

Jaa

Gustafsson Jukka /sd

Jaa

 

Orpo Petteri /kok

Jaa

Guzenina-Richardson Maria /sd

Jaa

 

Paasio Heli /sd

Jaa

Gästgivars Lars Erik /r

Jaa

 

Paatero Sirpa /sd

Poissa

Haapanen Satu /vihr

Jaa

 

Packalén Tom /ps

Ei

Haavisto Pekka /vihr

Jaa

 

Palm Sari /kd

Jaa

Hakkarainen Teuvo /ps

Ei

 

Paloniemi Aila /kesk

Ei

Halla-aho Jussi /ps

Ei

 

Pekkarinen Mauri /kesk

Ei

Harkimo Leena /kok

Jaa

 

Pekonen Aino-Kaisa /vas

Jaa

Hautala Lasse /kesk

Ei

 

Pelkonen Jaana /kok

Jaa

Heikkilä Lauri /ps

Ei

 

Peltonen Tuula /sd

Poissa

Heinonen Timo /kok

Jaa

 

Piirainen Raimo /sd

Jaa

Hemmilä Pertti /kok

Jaa

 

Pirttilahti Arto /kesk

Ei

Henriksson Anna-Maja /r

Poissa

 

Puumala Tuomo /kesk

Ei

Hiltunen Rakel /sd

Jaa

 

Rajamäki Kari /sd

Jaa

Hirvisaari James /m11

Ei

 

Rantakangas Antti /kesk

Ei

Holmlund Anne /kok

Jaa

 

Rauhala Leena /kd

Jaa

Hongisto Reijo /ps

Ei

 

Ravi Pekka /kok

Jaa

Huovinen Susanna /sd

Poissa

 

Rehula Juha /kesk

Ei

Ihalainen Lauri /sd

Jaa

 

Reijonen Eero /kesk

Ei

Immonen Olli /ps

Ei

 

Risikko Paula /kok

Jaa

Jalonen Ari /ps

Ei

 

Rossi Markku /kesk

Poissa

Jaskari Harri /kok

Jaa

 

Rundgren Simo /kesk

Ei

Jokinen Kalle /kok

Jaa

 

Ruohonen-Lerner Pirkko /ps

Ei

Joutsenlahti Anssi /ps

Ei

 

Räsänen Päivi /kd

Jaa

Jungner Mikael /sd

Jaa

 

Saarakkala Vesa-Matti /ps

Poissa

Jurva Johanna /ps

Ei

 

Saarikko Annika /kesk

Poissa

Juvonen Arja /ps

Ei

 

Saarinen Matti /sd

Jaa

Jääskeläinen Jouko /kd

Jaa

 

Salolainen Pertti /kok

Jaa

Jääskeläinen Pietari /ps

Ei

 

Salonen Kristiina /sd

Jaa

Kaikkonen Antti /kesk

Ei

 

Sankelo Janne /kok

Poissa

Kalli Timo /kesk

Ei

 

Sarkomaa Sari /kok

Jaa

Kalliorinne Risto /vas

Jaa

 

Sasi Kimmo /kok

Poissa

Kalmari Anne /kesk

Ei

 

Satonen Arto /kok

Jaa

Kanerva Ilkka /kok

Jaa

 

Savola Mikko /kesk

Ei

Kantola Ilkka /sd

Jaa

 

Sinnemäki Anni /vihr

Jaa

Karhu Saara /sd

Poissa

 

Sipilä Juha /kesk

Poissa

Kari Mika /sd

Jaa

 

Skinnari Jouko /sd

Jaa

Karimäki Johanna /vihr

Jaa

 

Soini Timo /ps

Ei

Katainen Elsi /kesk

Ei

 

Soininvaara Osmo /vihr

Jaa

Katainen Jyrki /kok

Poissa

 

Soukola Ismo /ps

Ei

Kataja Sampsa /kok

Poissa

 

Stubb Alexander /kok

Poissa

Kauma Pia /kok

Jaa

 

Suutari Eero /kok

Jaa

Kerola Inkeri /kesk

Ei

 

Taimela Katja /sd

Jaa

Kettunen Pentti /ps

Ei

 

Tainio Hanna /sd

Jaa

Kiljunen Anneli /sd

Jaa

 

Tiainen Eila /vas

Jaa

Kiuru Krista /sd

Poissa

 

Tiilikainen Kimmo /kesk

Ei

Kiuru Pauli /kok

Jaa

 

Toivakka Lenita /kok

Jaa

Kivelä Kimmo /ps

Ei

 

Toivola Jani /vihr

Poissa

Kiviniemi Mari /kesk

Ei

 

Tolppanen Maria /ps

Ei

Kiviranta Esko /kesk

Ei

 

Tolvanen Kari /kok

Jaa

Kokko Osmo /ps

Ei

 

Torniainen Ari /kesk

Ei

Komi Katri /kesk

Poissa

 

Tossavainen Reijo /ps

Ei

Kontula Anna /vas

Jaa

 

Tuomioja Erkki /sd

Jaa

Kopra Jukka /kok

Jaa

 

Tuppurainen Tytti /sd

Poissa

Korhonen Martti /vas

Poissa

 

Turunen Kaj /ps

Ei

Korhonen Timo V. /kesk

Ei

 

Tuupainen Kauko /ps

Ei

Koskela Laila /ps

Ei

 

Tynkkynen Oras /vihr

Jaa

Koskinen Johannes /sd

Jaa

 

Tölli Tapani /kesk

Ei

Kumpula-Natri Miapetra /sd

Jaa

 

Uotila Kari /vas

Jaa

Kurvinen Esko /kok

Jaa

 

Urpalainen Anu /kok

Jaa

Kuusisto Merja /sd

Jaa

 

Urpilainen Jutta /sd

Poissa

Kyllönen Merja /vas

Jaa

 

Vahasalo Raija /kok

Jaa

Kymäläinen Suna /sd

Jaa

 

Wallin Stefan /r

Poissa

Kärnä Jukka /sd

Jaa

 

Wallinheimo Sinuhe /kok

Jaa

Kääriäinen Seppo /kesk

Ei

 

Vapaavuori Jan /kok

Poissa

Lapintie Annika /vas

Jaa

 

Vehkaperä Mirja /kesk

Poissa

Lauslahti Sanna /kok

Jaa

 

Vehviläinen Anu /kesk

Ei

Lehti Eero /kok

Jaa

 

Wideroos Ulla-Maj /r

Poissa

Lehtomäki Paula /kesk

Ei

 

Viitamies Pauliina /sd

Jaa

Leppä Jari /kesk

Ei

 

Viitanen Pia /sd

Jaa

Lindström Jari /ps

Ei

 

Vikman Sofia /kok

Jaa

Lindtman Antti /sd

Jaa

 

Virkkunen Henna /kok

Poissa

Lintilä Mika /kesk

Ei

 

Virolainen Anne-Mari /kok

Jaa

Lipponen Päivi /sd

Jaa

 

Virtanen Erkki /vas

Jaa

Lohela Maria /ps

Ei

 

Virtanen Pertti /ps

Ei

Lohi Markus /kesk

Ei

 

Vähämäki Ville /ps

Ei

Louhelainen Anne /ps

Ei

 

Väätäinen Juha /ps

Poissa

Maijala Eeva-Maria /kesk

Ei

 

Väätäinen Tuula /sd

Poissa

Matikainen-Kallström Marjo /kok

Jaa

 

Yrttiaho Jyrki /vr

Ei

Mattila Pirkko /ps

Ei

 

Zyskowicz Ben /kok

Jaa

Modig Silvia /vas

Poissa

 

Östman Peter /kd

Jaa

Mustajärvi Markus /vr

Ei

 

 

Pirkanmaalaisista kansanedustajista SDP:n Saara Karhu sekä Kokoomuksen Kimmo Sasi eivät osallistuneet äänestykseen.

On luonnollista, että Keskustan Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti olivat äänestyksessä kuntien pakkoliitoksia vastaan!

 

 

**********

 

 

Viittaan juttuni otsikossa kansanedustajien toripuheisiin ja niiden totuudenvastaisuuteen.

 

 

 pakkoliitokset

 

 

Pirkanmaalaiset saivat kansanedustajien toimien ja puheiden ristiriitaisuudesta vahvan näytön, kun entinen opetusministeri ja nykyinen kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi 1.3.2014 ilmestyneessä Aamulehden ilmoituksessaan olevansa tavattavissa Keskustorin markkinoilla maanantaina 3.3.2014 ja teemana ilmoituksessa oli raflaavasti:

 

”EI KUNTIEN

PAKKOLIITOKSILLE”

 

 

Käsittämättömän nopeaa takinkääntämistä – helmikuun viimeisenä päivänä kuntien pakkoliitosten puolesta Eduskunnassa ja jo seuraavana päivänä lehti-ilmoituksessa niitä vastaan!

 

Harmi, että kuluttajansuojasäännökset eivät koske politiikkojen toimintaa!

 

Onneksi Eduskuntavaalit ovat ainakin joka neljäs vuosi ja silloin äänestäjät pystyvät osoittamaan, että voidaanko heitä vetää nenästä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntien pakkoliitokset, Tampereen kehyskuntien pakkoliitokset, Kokoomus puoltaa kuntien pakkoliitoksia, pirkanmaalaiset kansanedustajat kuntien pakkoliitosten puolesta, Jukka Gustafsson, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, ei kuntien pakkoliitoksille,

Taustatieto Natosta on erityisen tarpeellista juuri nyt!

Tiistai 4.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen vierailustani Naton päämajassa.

 

Ukrainan tilanne kiristyy ja sen vuoksi kaikkinainen lisätietous Natosta on nyt tarpeellista.

 

Yritän muodostaa itselleni kuvaa Natosta ja kirjaan ainakin osan havainnoistani tähän blogikirjoitukseeni.

 

 

*************

 

 

 

Pohjois-Atlantin Liitto perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa.

 

Pohjois-Atlantin Liitosta käytetään yleisesti lyhennettä NATO, mutta sen rinnalla näkee melkein kaikissa yhteyksissä lyhenteen OTAN.

 

 

NATO on lyhenne liiton englanninkielisestä nimestä

 

North Atlantic Treaty Organization…

 

…ja lyhenne OTAN on puolestaan lyhenne liiton ranskankielisestä nimestä eli…

 

...Organisation du traité de l'Atlantique Nord.

 

Käytän jatkossa tässä jutussa termiä NATO.

 

 

**********

 

Suomen Ulkoasiainministeriö toteaa, että Pohjois-Atlantin Liitto (Nato) on monenkeskinen poliittis-sotilaallinen yhteistyöjärjestö.

 

*********

 

Natossa on tällä hetkellä 28 jäsenmaata ja se on perustamisensa jälkeen laajentunut monta kertaa.

 

Nykyiset jäsenmaat ovat liittyneet järjestöön seuraavasti :

 

 

Perustajajäsenmaat (1949)

 

  • Alankomaat
  • Belgia
  • Islanti
  • Italia
  • Kanada
  • Luxemburg
  • Norja
  • Portugali
  • Ranska
  • Tanska
  • Iso-Britannia
  • Yhdysvallat

 

 

Ensimmäinen laajentuminen (1952)

 

  • Kreikka
  • Turkki

 

 

Toinen laajentuminen (1955)

 

  • Saksa

 

 

Kolmas laajentuminen (1982)

 

  • Espanja

 

 

Neljäs laajentuminen (1999)

 

  • Puola
  • Tsekki
  • Unkari

 

 

Viides laajentuminen (2004)

 

  • Bulgaria
  • Latvia
  • Liettua
  • Romania
  • Slovakia
  • Slovenia
  • Viro

 

 

Kuudes laajentuminen (2009)

 

  • Albania
  • Kroatia

 

 

 

Jäsenmaiden ohella Natolla on rauhankumppanuusmaita.

 

Naton rauhankumppanuusohjelma (Partnership for Peace) on tarkoitettu luottamuksen luomiseksi ja yhteistyön kasvattamiseksi Naton ja siihen kuulumattomien maiden välillä.

 

Suomi liittyi Naton rauhankumppanuusmaaksi vuonna 1994.

 

Suomen lisäksi muut Naton rauhankumppanuusmaat ovat :

 

  • Armenia
  • Azerbaidzan
  • Bosnia ja Hertsegovina
  • Georgia
  • Irlanti
  • Itävalta
  • Kazakstan
  • Kirgisia
  • Makedonian tasavalta
  • Malta
  • Montenegro
  • Moldova
  • Ruotsi
  • Serbia
  • Sveitsi
  • Tadzikistan
  • Turkmenistan
  • Ukraina
  • Uzbekistan
  • Valko-Venäjä
  • Venäjä

 

 

Kiristyvä Ukrainan tilanne on vaarassa osoittaa, että Naton rauhankumppanuudella ei ole tositilanteessa paljonkaan arvoa, sillä ovathan molemmat kiistakumppanit Venäjä ja Ukraina NATO :n rauhankumppanuusmaita !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: NATO, OTAN, NATO OTAN, North Atlantic Treaty Organization, Organisation du traité de l'Atlantique Nord, Naton jäsenmaat, Naton rauhankumppanuusmaat, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Bryssel 2014,

Mielenkiintoinen vierailu Naton päämajassa

Maanantai 3.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Atlantin liitto eli NATO perustettiin vuonna 1949 Yhdysvalloissa, Washingtonissa.

 

NATO:n päämaja sijaitsee Brysselissä ja pääsin käymään siellä tammikuun lopulla. Joillekin saattaa olla yllätys, että Naton päämaja sijaitsee Euroopassa eikä esimerkiksi Yhdysvalloissa!

 

 

nato1

 

 

Naton päämaja (NATO Headquarters eli NATO HQ) sijaitsee Brysselin lentokentältä kohti kaupunkia ajettaessa valtaväylän varrella. Sen käyntiosoite on ”Avenue de Bourget/Bourgetlaan”.
 
Naton päämajassa työskentelee kokopäivätoimisesti n. 4.000 henkilöä.
 
Naton päämajan alueella ei ole mahdollista valokuvata, mutta tämä kuva onkin otettu bussin ikkunasta, kun olimme matkalla kohti Brysselin keskustaa.

 

 

 

nato2

 

 

Vierailimme lippurivistön vasemmalla puolella näkyvässä rakennuksessa.

 

 

 

nato3

 

 

Naton päämajan edessä olevassa lippurivistössä liehuvat kaikkien 28 jäsenmaan liput.
 
Oppaamme kertoi, että joskus jonkun maan lippu on puolitangossa ja se kertoo silloin kyseisen maan rauhanturvaajan kaatuneen rauhanturvaamistehtävissä jossain puolella maailmaa.

 

 

***********

 

 

Suomi on Naton kumppanuusmaa ja Suomella onkin samalla tontilla Suomen Nato-edustusto.

 

Suomen Nato-edustusto sijaitsee n. 400 metrin etäisyydellä Naton päämajasta, mutta Naton päämajan kokoustilat ovat suomalaisryhmien käytettävissä ja sen vuoksi emme käyneetkään Suomen Nato-edustuston tiloissa lainkaan.

 

Saimme nauttia omakustanteisesti maittavan lounaan Naton päämajan ruokalassa. Tarjottimelle kerättiin kunkin maun mukaisesti erilaisia ruokia, annokset punnittiin kassalla ja maksettiin omasta pussista!

 

Ruokailumme aikana päämajan työntekijät olivat omaan tahtiinsa ruokailemassa ja pääosin he olivat siviilivaatteissa – pieni osa esiintyi kotimaidensa sotilaspuvuissa.

 

 

************

 

 

 

 

nato4

 

 

Naton päämajalle ollaan rakentamassa uutta toimitaloa pääväylän toiselle puolelle.

 

 

nato5

 

 

Naton uusi päämaja valmistuu vuonna 2016 ja silloin Suomen Nato-edustusto pääsee muuttamaan nykyisen päämajan tiloihin.

 

 

Uskaltaako tulevaisuutta ennakoiden todeta, että jos Suomi on Nato-maa vuonna 2016, niin tilanne tietysti muuttuu!

 

 

 

nato6

 

 

Naton päämajassa oli saatavana esite, jossa oli kuvattuna tuleva päämajarakennus – hyvin ovat suunnitelmat etenemässä, sillä puolivalmis rakennus muistuttaa jo nyt suunniteltua lopputulosta!

 

 

 

nato7

 

 

Esitteessä oli esitettynä varsin yksityiskohtaisesti uuden päämajarakennuksen kustannusarvio.

 

”Total estimated construction cost” 750 M€, …

  

…mutta ”Total programme cost” esitettiin 1 B€!

 

Palaan ehkä vielä parissakin yhteydessä päämajassa saamaamme tietopakettiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nato, Naton päämaja, Naton päämaja Brysselissä, Suomen Nato-edustusto, NATO HQ, New NATO HQ, Naton uusi päämajarakennus, NATO Headquarters, Suomen Nato-jäsenyys?, Bryssel 2014,

Tunnen huonoa omaatuntoa, sillä niin harvoin olen käynyt Tampereen museoissa!

Sunnuntai 2.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on lähes 129.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö – Eläkeliiton jäsenmäärä on enemmän kuin puolet Suomen kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteisestä  jäsenmäärästä.

 

Eläkeliitolla on 402 paikallisyhdistystä ja toimin erään niistä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – puheenjohtajana.

 

Toimintamme eräs runko ovat joka toinen maanantai tapahtuvat Maanantaitapaamiset.

 

Kokoonnumme Marttalassa Hämeenpuisto 39 A klo 11.00 – tapaamistemme ajankohdat voit varmistaa nettisivuiltamme googlaamalla vaikkapa näin: ”Eläkeliitto Tampere”. Olemme päivittämässä nettisivujamme, mutta keskeiset seikat toiminnastamme näkyvät siellä jo nyt.

 

 

 

Pyrimme aina saamaan kokoontumisiimme mielenkiintoisen ja ajankohtaisen alustajan.

 

 

museo1

 

Vieraamanne 24.2.2014 oli tuotantojohtaja Toimi Jaatinen Tampereen Museotoimesta.

 

Tampereelle on systeeminä tilaaja-tuottaja – malli ja se merkitsee, että museotoimenjohtajankin virallinen titteli on tuotantojohtaja – museotoimi kuuluu tuottajaorganisaatioon ja se toimii tuotantojohtajan johdolla!

 

*********

 

Johtaja Jaatisen esitys oli mielenkiintoinen ja hän pystyi lyhyessäkin esityksessään valottamaan sitä monipuolista tarjontaa, jota museot Tampereella tarjoavat.

 

 

 

museo2

 

 

Tampereen museoista on ilmestynyt uunituore esittelyvihkonen ”Tampereen Museot” ja se kannattaa hankkia, kun haluaa tutustua Tampereen museoihin tarkemmin.

 

 

Esittelyvihkosessa on lyhyet esittelyt ja sijaintitiedot mm. seuraavista museoista:

 

  • Lauri Viita –museo
  • Sara Hildénin taidemuseo
  • Amurin työläismuseokortteli
  • Muumilaakso
  • Hiekan taidemuseo
  • Lenin-museo
  • Emil Aaltosen museo
  • Vakoilumuseo
  • Työväenmuseo Werstas
  • TR1 Taidehalli, Mediamuseo Rupriikki
  • Suomen Jääkiekkomuseo
  • Museokeskus Vapriikki
  • Poliisimuseo
  • Teiskon museo
  • Mobilia auto- ja tiemuseo (sijaitsee Kangasalla)
  • Villa Varalan liikuntamuseo

 

 

Johtaja Jaatisen esitys sisälsi useita mielenkiintoisia Tampereen museoihin liittyviä tietoja.

 

Hän valotti myös joitain tulevaisuudennäkymiä Tampereen museotoimesta.

 

  • toukokuussa yleisö pääsee tutustumaan Ruskossa sijaitsevaan museotoimen kokoelmakeskukseen, jossa on varastoituna mm. n. 15.000 taideteosta ja jossa työskentelee 10 konservaattoria
  • Vakoilumuseo on Tampereen tunnetuin museo yhdessä Lenin-museon kanssa
  • Jaatinen totesi aivan oikein, että nykyään ei enää käydä keskustelua siitä miksi Tampereen kaupunki tukee Lenin-museota!
  • aiemmin Helsingin Pääpostin tiloissa toiminut Postimuseo siirtyy Tampereelle ja se avataan Vapriikissa 19.9.2014
  • pyhiinvaelluksista kertova näyttely avataan tammikuussa 2015
  • jääkauden ihmisistä kertova näyttely on tulossa Tampereelle

 

Vuosi 2017 tulee olemaan Suomen Itsenäisyyden Juhlavuosi ja sen tiimoilta on meneillään useitakin museo- ja näyttelyhankkeita.

 

 

museo3

 

 

Vapriikissa avautuu 21.3.2014 Afroditen valtakunta –näyttely.

 
Se kertoo kauneudesta, rakkaudesta ja erotiikasta antiikin ajan Kreikassa, Roomassa, Egyptissä sekä Mesopotamian kulttuureissa. Näyttelyn odotetaan keräävän suuren mielenkiinnon.

 

 

Miten tämän jutun otsikko liittyy Tampereen museotoimeen?

 

 

Otsikkototeamus oli keskeinen seikka, kun kiitin johtaja Toimi Jaatista mielenkiintoisesta esityksestä!

 

Nyt pitää toimia siten, että jatkossa en tuon syyn vuoksi koe huonoa omaatuntoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toimi Jaatinen, Tampereen Museot, Lenin-museo, Postimuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Vakoilumuseo, Sara Hildénin museo, Muumilaakso, Mobilia automuseo, Amurin työläismuseokortteli, Tampereen taidemuseo,

Tyrmistyttävää: Kokoomuksen Kimmo Sasi ei tiedä valtiovelan suuruutta ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natrilla ei ole samasta asiasta edes hajuakaan

Lauantai 1.3.2014 - -Esko Erkkilä-

En ollut uskoa korviani, kun kuulin huhuja, että kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ovat mokailleet oikein kunnolla A-studion Talk- ohjelmassa 7.2.2014.

 

Onneksi on olemassa Ylen Areena, josta pystyi tarkistamaan asian ja hämmästykseni olikin suuri, kun sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla sen käsittämättömän tietämättömyyden, jonka perusteella Kokoomus sekä SDP johtavat Suomea.

 

Ohjelman juontaja Susanna Päivärinta kysyi 7.2.2014 lähetetyn ”Velka vie ja hallitus vikisee” –ohjelman aluksi, että kuinka paljon Suomella on valtionvelkaa.

 

 

 

susanna1

 

 

Suuren valiokunnan puheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Miapetra Kumpula-Natri häpäisi ohjelmassa itsensä, SDP:n eduskuntaryhmän ja jopa koko Eduskunnan, kun hänellä ei ollut pienintäkään kuvaa siitä, että kuinka suuri on Suomen valtionvelka!

 

”Ei voi olla totta, että et tiedä kuinka paljon Suomen valtiolla on velkaa”...

...oli juontaja Susanna Päivärinnan enemmän kuin oikeutettu kommentti Kumpula-Natrin tietämättömyydelle.

 

 

 

susanna2

 

 

 

Kumpula-Natrin täystöppäyksen jälkeen juontaja Susanna Päivärinta kysyi samaa asiaa valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasilta ja ohjelman katselijoiden hämmästys oli suuri, kun...

...Sasi paukautti velkasummaksi 97 miljardia euroa!

 

Tamperelainen kokoomuskansanedustaja on ilmeisesti hahmottanut velkamääräksi sen, joka lienee Kataisen hallituksella lähiaikojen tavoitteena (!), sillä todellinen velkamäärä on nyt hieman alle 93 miljardia euroa!

 

On järkyttävää huomata, että kahden hallituspuolueemme eduskuntaryhmien kärkipoliitikoilla on täysin hukassa maamme taloudellinen tilanne – kokoomuksen Sasi liikkuu oikeassa kokoluokassa, mutta SDP:llä ei ole pienintäkään käsitystä maamme velkamäärästä.

 

Tilanne on tosi pelottava, kun keskeiset päättäjämme ovat täysin ulkona taloudellisista tosiasioista!

 

 

 

susanna3

 

 

Studion takaseinälle oli heijastettuna päivitetty valtiovelan ajantasainen laskuri ja se kertoi, että valtiovelan määrä oli ohjelman aikana noin

 

yhdeksänkymmentäkaksimiljardia

kolmesataaviisikymmentäkaksimiljoonaa

satakahdeksankymmentätuhatta

seitsemänsataakuusikymmentäyksi

euroa ja

kaksikymmentäkolme

senttiä!

 

 

Summa merkitsee – kuten juontaja Susanna Päivärinta totesikin – että jokainen suomalaisen saa synnyinlahjakseen hieman yli seitsemäntoistatuhatta euroa valtionvelkaa!

 

 

*************

 

 

Tässä jutussa käsitelty ohjelma on vielä muutaman päivän nähtävissä Yle Areenalla.

 

Se löytyy googlaten vaikkapa näin: ”Velka vie ja hallitus vikisee”. Kannattaa omin silmin todeta keskeisten päättäjiemme tietämättömyys!

 

Miapetra Kumpula-Natrin ja Kimmo Sasin tietämättömyys paljastuu ohjelmassa kohtaan 2 minuuttia ja 20 sekuntia mennessä, joten asian toteamiseen ei aikaa kulu paljon!

 

 

************

 

Hämmästykseni on suuri, kun kokoomuksen ja SDP:n keskeiset kansanedustajat ovat täysin pihalla maamme taloudellisesta tilanteesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Velka vie ja hallitus vikisee", Suomen valtiovelka yli 92 miljardia euroa, A-Studio 7.2.2014, Susanna Päivärinta, Miapetra Kumpula-Natri, Kimmo Sasi,

Tänään puhun suulla suuremmalla

Perjantai 28.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät, että tällä saitilla julkaisemani kirjoitukset edustavat omaa henkilökohtaista näkemystäni kulloinkin käsittelemästäni asiasta.

 

Tänään teen poikkeuksen, sillä nyt olen kopioinut tekstini eilen ilmestyneestä Juha Sipilän blogikrjoituksesta.

 

Puheenjohtajamme eilinen blogikirjoitus kuuluu näin:

 

 

********

 

Takaisin töihin

 

Torstai 27.2.2014 klo 13:26

 

Sain keskiviikkona tulokset pitkään jatkuneista tutkimuksista, joilla selvitettiin keuhkoveritulppani uusiutumisen syitä. Tutkimuksissa ei löytynyt erityistä syytä tai perinnöllistä taipumusta sairauteen. Noin viidenneksessä tapauksista syyksi osoittautuu jokin muu vakava sairaus, joka olisi vaatinut rankempia jatkohoitotoimenpiteitä. Myös tällainen on kohdallani poissuljettu.

 

Haluan kiittää Oulun yliopistollisen sairaalan pätevää ja ammattitaitoista henkilökuntaa hyvästä hoidosta ja huolella tehdyistä tutkimuksista. Kiitos myös kaikille tsemppiviestien lähettäjille ja Keskustan joukkueelle siitä, että minun ei ole tarvinnut olla huolissani tehtävieni hoitumisesta.

Uusi lääke on purrut selvästi aiempaa tehokkaammin ja sen on osoitettu poistaneen myös kesäisen tukoksen jäännökset. Olen valmis palaamaan töihin sairauslomani päätyttyä 17. maaliskuuta.

 

Tauko on antanut poikkeuksellisen mahdollisuuden katsoa Suomen poliittista keskustelua etäämmältä ja paneutua asioihin, joihin ei muuten olisi ollut aikaa. Suomi tarvitsee selvitäkseen suuria muutoksia ja rohkeita ratkaisuja. Odotan innolla kuntoutusjakson päättymistä ja töihin palaamista. Meillä on paljon tehtävää.

 

 

 

***************

                                  

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Sipilä, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä,

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 tri1

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

tri2

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

  • Saksa ennen Saksaa
  • Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
  • Itävallan ja Preussin kilpailu
  • Saksan keisarikunta
  • Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
  • Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

tri3

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

  • Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
    • Konrad Adenauer
    • Willy Brandt
    • Helmut Kohl
  • Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja
  • Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa
  • saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana
  • Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään
  • Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu
  • Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu
  • Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan
  • onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?
  • natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset
  • tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista
  • Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014,

Anneli Jäätteenmäen esitys taustoitti asioiden ymmärtämistä

Keskiviikko 26.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli keskeinen rooli taustavaikuttajana, kun saimme tammikuun lopulla vierailla Brysselissä ja tutustua Euroopan parlamentin, Euroopan komission, Suomen pysyvän edustuston, Naton sekä Brysselissä toimivien suomalaisten edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan.

 

Saimme olla Annelin vieraina Euroopan parlamentissa, jossa hän selvitteli meille Suomen vaikutusmahdollisuuksia Euroopan Unionissa.

keskustaryhmakuva

Vierailu Euroopan parlamentissa alkoi ryhmäkuvalla jäsenmaiden lippurivistön edessä.

 

 

keskusta1

 

 
Jäätteenmäki oli juuri palannut Etelä-Afrikkaan suuntautuneelta matkaltaan ja kertoi, että Eurooppa ei ole erityisen suosittu Afrikassa.
 
Kiina on Afrikassa suosittu ja koetaan ystävälliseksi maaksi, sillä se sijoittaa varojaan Afrikan kehittämiseen.
 

 

**********

 

 

Tuli mieleeni eräs poliitikkoystäväni, joka sai Kiviniemen hallituksen aikana olla mukana Angolaan suuntautuneessa Suomen kauppavaltuuskunnassa.  Kaverini ei ole keskustalainen, mutta hän kiitteli silloista ministeri Paavo Väyrystä, joka poliitikkoystäväni mielestä toimi esimerkillisesti kauppavaltuuskunnan johtajana.

 

”En ehkä koskaan tule äänestämään Paavo Väyrystä, mutta arvostan hänen toimintaansa kauppavaltuuskunnan puheenjohtajana” …

 

…oli kaverini toteamus!

 

Kauppavaltuuskunnan vierailun aikana oli tullut selväksi se myötämielisyys, jota Afrikassa tunnetaan Kiinaa kohtaan. Kiina kun panostaa Afrikkaan!

 

 

***********

 

 

keskusta2

 

 

Anneli Jäätteenmäki totesi, että EU myöntää 325 miljardia aluetukea jäsenmailleen ja siitä Suomi on saanut edellisellä kaudella 1,7 miljardia. Nyt kuitenkin Kataisen-Urpilaisen hallitus on tyrinyt aluetukineuvottelut niin, että Suomen saama aluetuki on jatkossa ainoastaan 1,3 miljardia!
 
Neljäsataa miljoonaa on suuri rahasumma, jonka menettämiseen Kataisen hallitus on syypää!
 

 

 

 

keskusta3

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki painotti, että EU-parlamentti päättää arkisista asioista.
 
Esimerkkinä hän mainitsi, että hankintalainsäädökset on nyt saatu uudistettua ja ne merkitsevät, että hinnan lisäksi julkisissa hankinnoissa voidaan arvostaa ympäristö- sekä sosiaalisia seikkoja.

 

 

 

keskusta81

 

 
Talousasioista Jäätteenmäki muistutti, että finassiministerit (=valtiovarainministerit) ja huippukokous ovat päättäneet Kreikan tukemisesta – sitä ei ole tehnyt Euroopan parlamentti!

 

”Kriisi jatkuu”, totesi Anneli Jäätteenmäki.

 

"Pankkien asiat on nyt hoidettu, kun saksalaiset ja ranskalaiset pankit on pelastettu", jatkoi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

 

keskusta71

 

 

Anneli muistutti, että Keskustaliberaalien ALDE-ryhmä – jonka varapuheenjohtajana Anneli Jäätteenmäki toimii – edusti taannoisissa EU-väännöissä enemmän Suomen etuja painottavaa linjaa kuin Kataisen hallitus.

 

Anneli Jäätteenmäki oli keskeisessä roolissa, kun parlamentti hylkäsi komission turvemaiden kyntökieltoon tähdänneen linjauksen ja puolusti menestyksekkäästi tuotantoon sidottujen tukien säilyttämistä sekä piti järjen mukana viherryttämissäännöksissä.

 

Ruuan alkuperämerkinnöissä oli suorastaan säälittävää, että kokoomuksen Alexander Stubb ei pitänyt ruuan alkuperämerkintöjä lainkaan tarpeellisina!

 

 

 

keskusta6

 

 

Aiemmin tässä jutussa tuli jo ilmi, että Suomen saamat aluetukirahat alenivat 1,7 miljardista 1,3 miljardiin.

 

On hämmästyttävää, että eteläisen Euroopan valtioille maksetaan aluetukeen verrattavaa tukea viininviljelystä, oliivinviljelystä ja vaikkapa Parmankinkun tuottamisesta!

 

 

keskusta7

 

 

 

Oli hieno havaita, että Suomen kokenein naispoliitikko Anneli Jäätteenmäki nauttii työstään Suomen parhaaksi Brysselissä ja on valmis myös kolmannelle edustajakaudelleen Euroopan parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014,

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

teisko-aitolahtivalaistus

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiin

Maanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.

 

 

 

tiedottaja

 

 

Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.

 

 

Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:

 

  • Saksa                      99
  • Ranska                    74
  • Iso-Britannia          73
  • Italia                       73
  • Espanja                   54
  • Puola                       51
  • Romania                  33
  • Alankomaat             26
  • Belgia                      22
  • Tsekki                      22
  • Kreikka                    22
  • Unkari                     22
  • Portugali                 22
  • Ruotsi                     20
  • Itävalta                   19
  • Bulgaria                  18
  • Tanska                    13
  • Suomi                     13
  • Slovakia                  13
  • Kroatia                   12
  • Irlanti                     12
  • Liettua                    12
  • Latvia                       9
  • Slovenia                   8
  • Viro                         6
  • Kypros                     6
  • Luxemburg              6
  • Malta                        6

 

 

Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!

 

 

 

************

 

 

Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:

 

 

EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa

 

S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa

 

ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa

 

 

EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.

 

Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.

 

 

 

Pienemmät ryhmät ovat:

 

Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi

 

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit

 

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

 

EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa

 

N-A – Sitoutumattomat

 

 

*********

 

Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.

 

Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014,

Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumia

Sunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.

 

Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.

 

Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.

 

Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.

 

Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.

 

Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.

 

Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!

 

Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.

 

Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!

 

Annan ideani vapaasti käytettäväksi!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC,

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

  • Virve Kähkönen

 

MTV3

  • Helena Petäistö

 

STT-FNB

  • Susanna Jääskeläinen

 

YLE

  • Elina Ravantti
  • Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

  • Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

  • Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

  • eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
  • vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu,

Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on liian harvojen nähtävillä

Perjantai 21.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saan erilaisten palaverien ja neuvottelujen ansiosta melko usein käydä Tampereen Keskusvirastotalolla.

 

Valtuustosalin aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on vuosien saatossa kuitenkin jäänyt minultakin liian vähälle huomiolle.

 

Osallistuin eilen valtuustosalissa järjestettyyn eläkeläistapahtumaan ja sen jälkeen paneuduin tarkemmin kuvanveistäjä, taidegraafikko ja taidemaalari Kimmo Kaivannon vuonna 1976 maalaamaan Tori –maalaukseen.

Kimmo Kaivanto syntyi vuonna 1932 ja kuoli vuonna 2012.

 

 

 

tori1

 

 
Taideteos koostuu kolmestatoista erillisestä maalauksesta, joiden kaikkien kuva-aihe liittyy kiinteästi Tampereeseen ja sen kehitysvaiheisiin.

 

Taideteos on kooltaan useita metrejä suuntaansa.

 

Sain eilen ”alkeisopetusta” eri kuva-aiheista, mutta huono-oppisena en ehtinyt omaksua saamaani opetusta.

 

 

Otin erilliset kuvat kaikista kuva-aiheista ja tässä ne ovat ilman selityksiä:

(Maalaukset on suojattu lasilla ja lasipinnat heijastelevat. Sen lisäksi jonkun kuvan tarkennus ei onnistunut, mutta älkää antako näiden häiritä!)

 

 

tori2

 

 

 

tori3

 

 

 

tori4

 

 

 

tori5

 

 

 

tori6

 

 

 

tori7

 

 

 

tori8

 

 

 

tori9

 

 

 

tori10

 

 

 

tori11

 

 

 

tori12

 

 

 

tori13

 

 

 

tori14

 

 

 

On harmillista, että tähän Kimmo Kaivannon teokseen on vain harvoilla mahdollisuus vaivattomasti tutustua, sillä se sijaitsee Keskusvirastotalon viidennessä kerroksessa.

 

Siihen toki varmaan pääsee tutustumaan, kun esittää asiansa Keskusvirastotalon vahtimestareille, mutta melkoista oma-aloitteisuutta teokseen tutustuminen vaatii.

 

 

-Esko Erkkilä-  

2 kommenttia . Avainsanat: Kimmo Kaivanto, kuvanveistäjä Kimmo Kaivanto, taidegraafikko Kimmo Kaivanto, taidemaalari Kimmo Kaivanto, Tori -maalaus, Tori - maalaus Tampereella, Tampereen valtuustosalin aula,

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissa

Torstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…

 

 

 

sch1

 

 

…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.

 

 

*********

 

 

Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!

 

 

sch2

 

 

Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä kokoontuessaan tässä komeassa rakennuksessa.
 

Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.

 

On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!

 

 

sch3

 

 

Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan Euroopan parlamenttiin ja siitä on osoituksena se tervetulotoivotus, jossa Euroopan parlamentin puhemies – president of the European Parliament - Martin Schulz  kahdellakymmenelläkolmella kielellä toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan.
 

 

 

sch4

 

 

Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.

 

 

sch5

 

 

Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.

 

Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.

 

 

**********

 

 

Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:

 

 

sch6

 

 

 

sch7

 

 

 

sch8

 

 

 

 

Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, president of the European Parliament, president of the European Parliament Martin Schulz, Martin Schulz, Luxemburg-aukio, Luxemburgin aukio, Luxenburg-aukio Bryssel, Bryssel 2014,

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat,

Opposition Keskustan johdolla tekemässä välikysymyksessä on monia kansalaisia kiinnostavia kohtia

Tiistai 18.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Elsi Katainen oli ensimmäinen allekirjoittaja, kun oppositio esitti helmikuun 11. päivänä hallituksen kuntapolitiikkaa koskevan välikysymyksen.

 

Välikysymystekstin loppuun oli osattu hyvin koota ne keskeiset seikat, joihin kansalaiset haluavat saada vastauksen.

 

Tässä ne ovat:

 

  • miksi hallitus ei keskeytä kaaokseen ajautuneita ja toteuttamiskelvottomia kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia ja aloita niiden linjaamisen uudelleen parlamentaarisesti sekä luovu kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksista?

 

  • aikooko hallitus antaa kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksiin tähtäävän lakiesityksen?

 

  • onko hallituksella aikeita palauttaa kuntien välisen yhteistyön syventäminen tasavertaiseksi uudistusvaihtoehdoksi kuntaliitosten rinnalle?

 

  • onko hallitus aikeissa tehdä uusia lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin ja toteuttaa hallitusohjelmassa, viime vuoden kehysriihessä sekä viime syksyn rakenneuudistuspaketissa kunnille kaavaillut uudet lakisääteiset velvoitteet?

 

  • miten hallitus huolehtii siitä, että tulevaisuudessa kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, kuntien ja kokonaisten alueiden väliset erot eivät kasva kohtuuttomiksi ja jokaiselle on turvatut lakisääteiset palvelut sekä vaikuttamismahdollisuudet?

 

Hallitus vastaa välikysymykseen keskiviikkona 26.5.2014.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: välikysymys kuntapolitiikasta, välikysymys hallituksen kuntapolitiikasta, välikysymys kehyskuntien pakkoliitoksista, Elsi Katainen, kansanedustaja Elsi Katainen, kuntien välinen yhteistyö, kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset, pakkoliitokset,

Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaan

Maanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

pysyva1

 

 

Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.

 

 

 

pysyva2

 

 

Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.

 

 

 

pysyva3

 

 

Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;

 

  • Suomen Belgian suurlähetystö

  • Suomen edustusto Natossa

  • Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE)

 

Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun. 

Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.

 

 

***********

 

Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.

 

Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.

 

Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.

 

Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.

 

Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.

 

 

*************

 

 

pysyva4

 

Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!

 

Edustustoa johtaa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Hänen sijaisensa on suurlähettiläs Marianne Huusko-Lamponen.
 
Kolmas suurlähettiläs Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on suurlähettiläs Piritta Asunmaa – hän on Suomen edustaja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS).
 
Jotta edustuston johto ei olisi täydellisesti naisten hallussa, toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä edustustossa pysyvänä sotilasedustajana!

 

 

pysyva5

 

 

Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:

 

Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.

 

Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.

 

Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014,

Osaava, aikaansaapa, innostunut ja uudelle kaudelle vahvasti menevä Anneli Jäätteenmäki on tyytyväinen eurovaalien saamasta kiinnostuksesta

Sunnuntai 16.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain seurata läheltä, kun europarlamenttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004 valittu Anneli Jäätteenmäki tapasi pirkanmaalaisia Tampereen Kauppahallissa torstaina helmikuun 13. päivä.

 

 

 

parla1

Annelin kampanjatiimin jäsen Iiro Kangas otti jossain vaiheessa Annelista ja minusta tämän kuvan.

 

 

parla2

 

 

Tässä on puolestaan Iiro Kangas, syntyään lapualaisia kuten Annelikin!

 

 

************

 

Anneli Jäätteenmäki on jo nyt tehnyt politiikassa hienon työsaran.

 

Kansanedustajaksi Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.

 

Oikeusministerinä hän toimi 1994 – 1995 ja Eduskunnan puhemiehenä vuonna 2003.

 

Anneli Jäätteenmäki toimi Keskustan puheenjohtajana vuodesta 2000 alkaen ja siinä roolissa hän saavutti suuren poliittisen voiton, kun Keskusta katkaisi Jäätteenmäen johdolla pitkään jatkuneen Paavo Lipposen valtakauden.

 

Lipposen kukistumista seurasi Anneli Jäätteenmäen pääministeriys, mutta se oli demareille niin kova paikka, että Anneli joutui eroamaan pääministerin paikalta, jolloin Matti Vanhasesta tuli pääministeri.

 

Anneli Jäätteenmäki on siis Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri – myös Suomen toinen naispääministeri on keskustalainen eli Mari Kiviniemi!

 

 

************

 

 

 

parla4

 

 Ihailen Anneli Jäätteenmäen tapaa keskustella ihmisten kanssa - tässä hänen juttukaverinaan on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

 

parla5

 

 

Herastuomari Matti Kivimäki ja Irja Kivimäki Viljakkalasta viihtyivät oikein hyvin Annelin seurassa.

 

 

*************

 

 

parla6

 

Aamulehti noteerasi Suomen ensimmäisen naispääministerin ja vahvaa työtä Europarlamentissa tehneen Anneli Jäätteenmäen käynnin ja teki jutun Annelin vierailusta Tampereella.

 

Toimittaja Kari Asikaisen tekemässä jutussa todetaan, että Jäätteenmäki ei pelästy, vaikka eurovaaleihin ovat jo nyt ilmoittautuneet monet ministeritkin.

 

”Tämähän vain kertoo europarlamentin suuresta arvovallasta ja kiinnostavuudesta”, jutussa todetaan Annelin sanoneen.

 

Anneli Jäätteenmäki on hallitusta kohtaan kohtelias, kun hän toteaa jutun mukaan näin:

 

”En halua ottaa kantaa siihen, pakenevatko ehdokkaat kotimaan politiikkaa vai ilmoittautuvatko pelkästä euroinnostuksesta.”

 

***********

 

 

parla7

 

 

Osoittautui, että Anneli Jäätteenmäkeä arvostetaan myös Suomen parlamentissa, sillä kansanedustaja Mikko Alatalo oli saapunut Annelia tapaamaan.

 

 

Vielä yksi kuva:

 

 

parla8

 

Anneli Jäätteenmäen Pirkanmaan alueen kampanjavastaava Pirkko Vuolle on tässä kuvassa Irja Kivimäen ja Mikko Alatalon välissä.
 
Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle on kotoisin Viljakkalasta kuten minäkin.
 

Pirkko on eilen Suomelle Sotsin olympialaissa viestihopeaa tuoneen joukkueen ankkurin Krista Lähteenmäen mummo!

Muistan Pirkon hiihtotaidot hyvin ja ne tuntien on helppo todeta, että Kristan hiihtotaidoista osa on saatu geeneissä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Mikko Alatalo,

Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde Brysselissä

Lauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.

 

Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.

 

 

pis1

 

 

Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.

 

 

pis2

 

 

Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.

 

 

pis3

 

Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.

 

Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.

 

Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.

 

 

 

pis4

 

 

Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.

 

Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!

 

Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa.

************

 

 

Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa  lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.

 

************

 

Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.

 

Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!

 

 

pis5

 

 

 

pis6

 

 

pis7

 

 

pis8

 

 

pis9

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Manneken Pis, Bryssel, Jérôme Duquesnoy, Bryssel 2014, Grand Place Bryssel,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »