Suomessa pääsee kauas itään!

Maanantai 2.8.2021 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllättävä tieto, että Suomen maankamaralla pääsee n. seitsemänkymmentä kilometriä idemmäs kuin on Pietari!

 

Tuo paikka sijaitsee Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvellä ja on nimeltään ”Itäpiste”.

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Suomen ja EU:n mantereella sijaitsevalla itäisimmällä pisteellä ja tässä kaksi luutnanttia – kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja yliluutnantti Esko Erkkilä – poseeraavat ja meidän välissämme Virmajärven saaressa näkyy Suomen ja Venäjän välinen rajapiste!

 

Rajapisteen takana näkyvä maasto on Venäjän Karjalan tasavaltaa ja Suojärven piiriä.

 

 

 

 

Katselupaikalta on 170 metriä matkaa rajapaalulle.

 

 

 

Mainio oppaamme Rauno Suhonen selosti näkymäämme ja kertoi, että nyt olemme n. 70 kilometriä idempänä kuin Pietarin kaupunki – uskomatonta!

 

 

Rajapisteen lähelle -  parisadan metrin etäisyydelle – pääsee autoilla ja parkkipaikalta pitää kävellä köysin erotettua käytävää pitkin tuolle katselupaikalle.

 

 

 

Paikalla saa valokuvata vapaasti, mutta köysien yli ei saa mennä!

 

 

En toisiaan ole tiennyt, että Suomessa pääsee Pietarin kaupunkia idemmäs!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hellekausi on auttanut äkämäpunkin torjunnassa?

Sunnuntai 1.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Äkämäpunkki on ikääntyneiden mustaherukkapensaiden paha riesa ja taistelua sitä vastaan on käytävä jatkuvasti.

 

Tunnustan, että kärsin häviön tässä taistelussa synnyinkotini mustaherukkamaalla ja jouduin siellä hävittämään kaikki mustaherukkapensaat.

 

Samaa taistelua olen käynyt runsaat puolenkymmentä vuotta mökkimaailmassani ja olin myös siellä jo häviön partaalla.

 

Kevään ja alkukesän hellekausi on tullut avuksi ja nyt mökin mustaherukoista ollaan saamassa kaikkien aikojen paras herukkasato!

 

 

 

En vielä uskalla ”lyödä rintoihini”, mutta tämän kesän osalta tilanne on pelastettu.

 

 

 

On selvää, että taistelua äkämäpunkkia vastaan on jatkettava ja siinä taistelussa keskeinen toimenpide on herukkapensaiden leikkaaminen ja leikattujen oksien kuljettaminen pois pihapiiristä.

 

-Esko Erkkilä-

Kyröläismatkojen ohjelmaan kuuluu aina shampanjahetki!

Lauantai 31.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt jokakesäisen Kyröläismatkan jo lähemmäs kaksikymmentä kertaa.

 

Olen saanut osallistua kaikille Kyröläismatkoille, jotka alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä sotahistoriamatkoina rajan taakse jääneille taistelupaikoille.

 

Nyt heinäkuussa ensimmäisen kerran Kyröläismatka suuntautui pelkästään Suomeen ja syynä oli luonnollisesti korona!

 

 

Kyröläismatkoilla on yksi pysyvä ohjelmanumero ja se on, kun kenraali tarjoaa osanottajille shampanjapullojen poksautuksen. Shampanjapullojen poksautushetki on aina arvoitus, sillä vain kenraali päättää tuon tapahtuman ajankohdan!

 

 

*****************

 

 

 

 

Nyt paikkana oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki ja siellä ensimmäisen shampanjapullon korkki lensi korkeuksiin!

 

 

 

Mukana oli sotakamreeri Rauno Suhonen,…

 

 

 

…joka toimi Kyröläismatkamme asiantuntevana oppaana matkamme Ilomantsin osuudella.

 

Voin suositella sotakamreeria oppaaksi Ilomantsiin ja sen lähiseuduille suuntautuville matkoille!

 

 

 

Neljän shampanjapullollisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme - tyhjät pullot otimme luonnollisesti mukaamme!

 

 

Arvostan kenraalin tapaa huomioida retkeläiset!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä

Perjantai 30.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs matkamme pääkohteista oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki.

 

 

 

Päämuistomerkki koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista, joiden keskellä on…

 

 

…muistomerkin luonnetta kuvaava muistokivi asiaankuuluvine laattoineen.

 

 *****************

 

Tällä avaralla mäellä oli Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä sijaitsevaan Hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin.

 

 

Muistomerkin on suunnitellut Sulo Leppänen ja se paljastettiin 27.9.1981.

 

 

*****************

 

 

Päämuistomerkin reunoilla on Ilomantsissa taistelleiden eri joukko-osastojen muistokiviä ja niistä voidaan todeta, että Ilomantsin taisteluihin osallistui useita joukko-osastoja eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin Oinassalmella sijaitseva muistomerkki kertoo suomalaisten tärkeästä torjuntavoitosta

Torstai 29.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Talvisodassa vihollinen pyrki useilla hyökkäyksillään Ilomantsissa saamaan suomalaiset jättimäiseen mottiin eteläisimmillä rintamalohkoilla.

 

Merkittävä vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan vuoden 1939 joulukuussa Ilomantsin Oinaansalmella.

 

Suomalaiset joukot pitivät pintansa Talvisodan loppuun saakka ja vihollisen hyökkäysyritykset torjuttiin.

 

 ****************

 

 

 

 

Oinaansalmen taisteluiden muistomerkki on massiivinen ja siinä on kuvanveistäjä Veikko Jalavan veistämä reliefi.

 

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1959 ja on nimeltään ”Parivartio”.

 

Reliefissä on teksti:

 

"Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40."

 

 

Aloitimme taannoisella Kyröläismatkallamme Ilomantsin taisteluihin tutustumisen Oinaansalmen muistomerkillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lönnrothin petäjä liittyy tiiviisti Kalevalan syntyyn!

Keskiviikko 28.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme matkamme kulttuuriosuudella tutustumaan Kesälahdella sijaitsevaan…

 

 

 

…Lönnrothin petäjään!

 

 

Tämän petäjän juurella Elias Lönnroth juhannusviikolla 1828 kuunteli runonlaulaja Juhana Kainulaisen taitamia loitsu- ja metsästysrunoja sekä merkitsi niitä muistiin.

 

 

Kerrotaan, että näistä runoista sai alkunsa Lönnrothin keräämä Kalevala.

 

 

Petäjä sijaitsi ja sijaitsee yhä Juhana Kainulaisen kotitalon pihapiirissä.

 

 

 

 

 

Lönnrothin petäjän kanssa samaan pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 Juhanantupa, mutta koronatilanne on iskenyt tähän varmasti mielenkiintoiseen kohteeseen kovalla kädellä, sillä se oli käyntimme aikana suljettu.

 

****************

 

Jouduimme tekemään Lönnrothin petäjän nähdäksemme lähes 50 kilometrin ylimääräisen lenkin, mutta tietoisuus Kalevalan alkuvaiheista korvasi ajelumme!

 

 

Vielä se, että Kesälahti liitettiin Kiteen kaupunkiin vuonna 2013 eli ”kaupungin vilinässä” ajelimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tää on meiän maa!"

Tiistai 27.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevat sanat sopivat jokaisen suomalaisen Talvi- ja Jatkosodan sotilaan sanomiksi, mutta varmuudella ne ovat Talvisodassa Kollaanjoella taistelleen tarkka-ampuja Simo Häyhän sanomia.

 

Häyhän oman kirjanpidon mukaan hän ampui 542 vihollissotilasta ja samaan lukumäärään on päätynyt myös Kollaanrintamalla vapaaehtoispappina toiminut kansanedustaja Antti Rantamaa.

 

Kansanedustaja Antti Rantamaa on Kollaan taisteluista kirjoittanut kirjan ”Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille”.  Olen lukenut tuon kirjan ja sen antaa hyvää taustatietoa Kollaan taisteluista – suosittelen.

 

 *************

 

Simo Häyhä kehitteli sotatoimilleen muutaman erikoisen toimintamuodon ja ne olivat ilmeisen tehokkaita, sillä tuloksia syntyi.

 

 

• Häyhä ei koskaan käyttänyt kiikaritähtäintä vaan käytti avotähtäintä ja tämä sen vuoksi, että kiikaritähtäimestä olisi saattanut välkehtiä heijastus, jolla vihollinen olisi pystynyt paikantamaan suomalaisen tarkka-ampujan

 

• Häyhä jäädytti ampuma-asemansa edessä olevan lumipenkan, jotta laukauksen jälkeen mahdollisesti pöllähtänyt lumi ei olisi paikantanut viholliselle häntä

 

• Häyhä söi lunta ja sitä sen vuoksi, että lämmin hengitysilma ei olisi auttanut vihollista paikantamaan häntä

 

 

Simo Häyhän Talvisota päättyi vaikeaan haavoittumiseen 6.3.1940, mutta hän selvisi kuitenkin niin, että palasi tajuihinsa 13.3.1940 eli Talvisodan päättymispäivänä.

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä hän kuoli vuonna 2002!

 

 

Kaikki kunnia Simo Häyhälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Heiskan Kesäteatterissa käynti kuuluu kesäohjelmaan!

Maanantai 26.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Heiskalla toimiva kesäteatteri sekä siellä teatteriesityksen katsominen kuuluvat jokakesäiseen ohjelmaani ja tämän kesän osalta näin tapahtui eilen.

 

Tämänkesäisen esityksen nimi on…

 

 

 

…”Villa von Retee” ja sen on tavalliseen tapaan tuottanut Maaseudun Taiteellinen Teatteri.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Erityksen rooleissa on henkilöroolien lisäksi ”Veikko” ja sitä esittää Veikko-koira.

 

 

 

 

 

 

 

Teatteriesityksen väliajalla keskustelin Heiskan kahden merkittävän henkilön kanssa eli vasemmalla Aarre Aalto ja oikealla Kauno Perkiömäki.

 

 

Perkiömäki kertoi merkittävän seikan Maaseudun Taiteellisen Teatterin tulevasta ohjelmistosta ja siitä tulemme kuulemaan julkisuudessa lähiaikoina.

 

*************************

 

On hienoa, että Maaseudun Taiteellinen Teatteri elävöittää Kyröläistä kulttuurielämää ja hienoa näin viljakkalalaisittain on todeta, että homman vastuuhenkilöinä ovat vahvan Viljakkala-taustan omaavat henkilöt!

 

 

Odotellaan asioiden julkistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääratamme tarvitsee toisen raiteen Tampereen ja Seinäjoen välille

Sunnuntai 25.7.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Näin kesäaikaan seuraan päivittäin niitä rataongelmia, jotka ovat jokapäiväisiä pääradallamme Tampereen ja Seinäjoen välillä.

 

 

Meiltä pakkolunastettiin aikoinaan pääratamme rakentamiseksi neljä hehtaaria parasta kasvullista metsämaata.  Maittemme kohdalla on nyt Majajärven liikennepaikka, josta ”pikajunavauhtia” on matkaa Tampereen rautatieasemalle 16 minuuttia.

 

Majajärven liikennepaikalla on kaksoisraiteet ja saankin päivittäin seurata, kun joku henkilöjunista tai tavarajunista ohjataan sivuraiteelle, jotta nopeampi henkilöjuna pääsee ohittamaan liikennepaikan pysähtymättä.

 

Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu–Tornio-välillä kulkeva päärata on kriittisen tärkeä väylä paitsi Suomelle myös koko EU:lle. Tämän osoittaa EU:n maaliskuussa pääradalle vahvistama Euroopan ydinverkkokäytävän status.

 

 

******************

 

 

 

 

Seurasin toissapäivänä, kun pohjoisen suunnalta liikkunut henkilöjuna pysähtyi Majajärven liikennepaikalle…

 

 

 

…ja odotti etelän suunnalta saapuvaa pikajunaa runsaat viisi minuuttia!

 

 

Eilen seurasin samanlaista systeemiä, kun pohjoisen suunnalta saapunut tukkeja kuljettava tavarajuna joutui pysähtymään Majajärvellä ja odotti etelästä saapuvaa henkilöjunaa.

 

*****************

Asiaan on toki herätty, mutta vie varmaan ainakin kymmenen vuotta ennen kuin Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan toinen raide!

 

Kannustan Pirkanmaan Liittoa ja muita vastuullisia tahoja työskentelemään sen puolesta, että pääradallemme Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan pikaisesti toinen raide!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös verantamatot pitää aina joskus pestä!

Lauantai 24.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hellesäät näyttävät jatkuvan ja se luo mahdollisuuden jopa verantamattojen pesemiselle.

 

 

Ryhdyin tuumasta toimeen ja eilen pesin kymmenkunta verantakäytössä olevaa mattoa.

 

 

 

Meillä on tehokas Kärcher ProHD 200 pesuri ja kun vettä Majajärvessä riittää, niin siitä vaan!

 

 

 

Tehokas pesuri ja pressu, siinäpä pari, joiden avulla puhdasta syntyy.

 

Järveen on riittävästi etäisyyttä, jotta pesuvedet eivät päädy järveen.

 

 

 

Näkeehän se, että verantamatoista lähtee likaa.

 

 

 

Mattoteline ei riittänyt kuivausalustaksi, vaan…

 

 

 

…avuksi piti ottaa mansikkamaan rastasverkkojen tukirakennelmat - no, niitähän ei nyt enää alkuperäiseen tarkoitukseensa taas vajaaseen vuoteen tarvita!

 

 

 

Mattojenpesussa tärkeä työkalu on koukkupääkeppi, jolla liotusvaiheessa saadaan matot ”uppeluksiin” ja sitten jossain vaiheessa pyydysteltyä liotusaltaista jatkokäsittelyyn!

 

 

Mattojenpesusäät näyttävät muuten jatkuvan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitääkö herukat poimia karoineen vai voiko karat jättää pensaaseen?

Perjantai 23.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esittämäni kysymys on ainakin varttuneelle väelle helppo, sillä entisaikaan herukat piti ehdottomasti poimia karoineen.

 

 

Olen sen aikakauden lapsi, jonka nuoruudessa oli ehdottoman välttämätöntä, että herukat piti poimia karoineen.

 

 

****************

 

 

 

Olen muutaman päivän ajan käynyt kilpajuoksua kaikenmaailman rastaiden ja paskonärhien kanssa, että kenelle mökkitontilla kasvavat punaherukat kuuluvat.

 

 

Eilen ratkaisin asian ja poimin kaikki punaherukat talteen ja tein sen niin, että…

 

 

 

…herukkaämpäriin kertyi vain sellaisia punaherukoita, joissa ei ole karoja!

 

 

Punaherukkasato ei ollut kummoinenkaan, sillä marjoja kertyi vain vajaa muovisangollinen.

 

 

Poimimani punaherukat tulevat olemaan osa siitä marja-annoksesta, joka odottaa minua aina aamuisin ja se osaltaan selittää sen, että poimin eiliset punaherukat ilman karoja!

 

 

Muita aamuisen marja-annokseni marjoja tulevat olemaan pensasmustikka sekä mansikkahillo! Toki mukana saattaa olla myös mustaherukkaa, mutta se riippuu siitä, että viitsinkö poimia osan mustaherukoista ilman karoja!

 

 

Yksinkertaista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se oli valkosipuleiden korjuupäivä eilen!

Torstai 22.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Valkosipuleiden korjuuaika tuli helteiden ansiosta yllättävän varhain.

 

 

 

Sipuleiden kuivauspeti odottaa!

 

 

 

Valkosipulit pitää istuttaa pari viikkoa ennen talventuloa, mutta kun sitä ajankohtaa ei pysty ennustamaan, niin lokakuun alkupäivät ovat yleensä hyvä istutusajankohta. Maan pinnalle nousseet valkosipulintaimet eivät ole millänsäkään, jos pakkanen ehtii niitä puraisemaan.

 

 

 

Talikkohommia se sadonkorjuu tiesi taas kerran.

 

 

 

Kottikärrykuormallinen niitä kertyi!

 

 

 

On ne komeita!

 

 

 

Aluksi pressun päälle…

 

 

 

…ja sitten verkon päälle kuivumaan!

 

 

 

Sääennusteet lupaavat lähipäiville aurinkoisia kuivaussäitä, mutta varautua pitää ja siksi suojapressua varten tyhjä verkko!

Samaan sipulikuivuriin on seuraaville kerroksille varattuna paikat istukassipuleille, ryvässipuleille sekä punasipuleille!

 

 

Sipulien sadonkorjuuhommat ovat hyvässä alussa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipalekurkkuja herkkukurkkujen reseptillä!

Keskiviikko 21.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hellesäät yllättivät ja avomaankurkut kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti korjuukuntoon tai oikeastaan korjuukunnon ylikin.

 

 

Hätä ei ole kuitenkaan kummoinenkaan, sillä ryhdyimme Rouvan kanssa pikaisesti avomaankurkkujen säilöntähommiin ja säilöntämenetelmäksi valitsimme sen, että teimme viipalekurkkuja herkkukurkkujen reseptillä!

 

 

Aineksina olivat oman pellon avomaakurkkujen lisäksi omat piparjuuret sekä omat valkosipulit!

 

 

 

Avomaankurkut ehtivät kasvamaan hieman ylisuuriksi, mutta ylisuuri koko ei haittaa viipalekurkuksi valmistamista.

 

 

 

Mökkitontilla on muutamassa paikassa piparjuurta ja…

 

 

 

…sitä piti lapiolla kaivaa muutama isohko juurenmötkäle.

 

 

 

Juurenmötkäleistä sai kuorimalla muutaman liemeen makua antavan piparjuuren!

Piparjuuren kuorintatähteitä ei kannata laittaa kompostiin vaan ne pitää kaivaa sopivaan paikkaan, sillä niistä kasvaa uusia piparjuuriyksilöitä!

 

 

 

Valkosipulit ovat ehtineet korjuukuntoon ja ne kuuluvatkin herkkukurkkujen vakioraaka-aineiksi!

 

 

 

”Viipalointikoneena” meillä on tavallinen viipalointilauta ja sen käytössä on oltavakin varovainen, jotta viipalointia tapahtuu vain kurkuille!

 

 

Ennusmerkit näyttävät, että viipalekurkkuja pitää valmistaa vielä monena päivänä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään

Tiistai 20.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäisenä päivänä tutustuimme Rautjärvellä…

 

 

 

 

 

…Kollaa ja Simo Häyhä-museoon.

 

 

Rautjärvi sijaitsee 6-tien varrella Etelä-Karjalassa.

 

 

 

 

Rautjärveltä on matkaa Kollaalle n. 150 kilometriä.

 

 

Museo sijaitsee Rautjärven Miettilän historiallisella reservikasarmialueella, sen Sairastuvassa.

 

Museon näyttelytilat on jaettu neljään erilliseen osaan. Päänäyttelyn muodostaa Simo Häyhä –huone jossa pääsee tutustumaan Talvisodan kuuluisimman hahmon elämään eri näkökulmista.

 

 

 

Museon seinässä on laatta, jossa kerrotaan Simo Häyhän saaneen suojeluskuntasotilaan koulutuksen tällä alueella.

 

 

 

 

Museossa on hankolaisen taiteilija Tuomo Kaukuan yhdestä poppelipuupöllistä veistämä Simo Häyhän näköispatsas Kollaan varustuksessa.

 

 

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä vuonna 1905 syntyneenä hän kuoli Haminassa vuonna 2002.

 

******************

 

Erikoisuutena näimme Simo Häyhän omistuksessa olleen volkkarin vuosimalliltaan 1972!

 

 

Simo Häyhän saavutuksiin Talvisodassa on aihetta palata erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesäkukat ovat nyt hehkeimmillään!

Maanantai 19.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Kesäasuntomme pihakiveyksen äärelle olemme vuosien aikana rakentaneet n. metrin levyisen perennakaistaleen, jonka kulotamme rikkaruohoista puhtaaksi aina keväisin.

 

Kesän aikana perennakaistale on vähätöinen, sillä rikkakasveja ei sille ehdi ilmaantumaan.

 

 

Tässä kuvakokoelma perannakaistaleella nyt kasvavista kasveista:

 

 

 

Klematista eli jalokärhöä…

 

 

 

…kaistaleella on kahdessakin eri paikassa.

 

 

 

Tulilatvaa ja punaista väriminttua!

 

 

Auringontähden sanotaan kasvavan kaksimetriseksi, mutta kyllä se meillä perennapenkissä tavoittelee lähemmäs neljää metriä!

 

 

 

Ritarinkannusta perennapenkissämme on…

 

 

 

…kahtakin eri väriä!

 

 

 

Poimulehtiä Suomen luonnossa kasvaa lukemattomia eri versioita ja tämän olemme aikoinaan hankkineet Tyrin Kukkamarkkinoilta Virosta!

 

 

 

Pelargoniantaimen on Rouva aikoinaan ostanut marketista ja maksanut taimesta 3,90 euroa, mutta hyvin on taimi kasvanut!

 

 

Perennapenkkimme on niin täynnä erilaisia kasveja, että rikkakasveille penkissa ei ole lainkaan tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-

Lento-osasto Kuhlmeyn toiminta Immolan lentokentältä oli ratkaiseva apu jatkosodassa Suomelle

Lauantai 17.7.2021 - -Esko Erkkilä-

On mielestäni jäänyt aivan liian vähälle huomiolle se toiminta, jolla Adolf Hitlerin käskystä Virosta Suomeen 17.6.1944 saapunut ”Lento-osasto Kuhlmey” kunnostautui Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Osastoa johti everstiluutnantti Kurt Kuhlmey ja vaikka hän ei itse lentänytkään Suomessa, oli hänen panoksensa johtajana ratkaiseva.

Osasto lensi Immolan kentältä ja se suoritti sieltä kaikkiaan 1 200 lentoa tuhoten sata viholliskonetta, kaksisataa tankkia sekä useita muita kohteita.

Lento-osasto Kuhlmeyn saavutuksia on myöhemmin yritetty vähätellä, mutta tuollainen vähättely kuuluu tavallaan asiaan, sillä saksalaisten avun vähättely kuuluu tiettyjen piirien ohjelmaan.

 

********************

 

 

Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme vierailla Immolan lentokentälle vuonna 1994 pystytetyllä muistomerkillä, joka kunnioittaa ”Lento-osasto Kuhlmeyn” toimintaa siellä.

 

 

 

Muistomerkkiin kiinnitetyssä laatassa todetaan näin:

 

”Saksalainen lento-osasto Kuhlmey osallistui suomalaisten taistelulentäjien rinnalla tältä Immolan lentokentältä Karjalan Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944 vaikuttaen merkittävästi torjuntavoiton saavuttamiseen.”

 

 

Muistokivessä on laatta, jossa on niiden saksalaislentäjien nimet, jotka kaatuivat Immolan kentältä tapahtuneiden sotatoimien seurauksena.

 

********************

 

Kurt Kuhlmey kuoli kenraalimajurina vuonna 1993 ja hänen hautajaisiinsa toimitettiin suomalainen seppele – surunvalittajien joukossa olivat mm. presidentti Martti Ahtisaari sekä Ilmavoimien komentaja Heikki Nikunen.

 

Mainittakoon, että Kuhlmeyn hautajaisissa hänen kunniamerkkitaulussaan oli ainoastaan suomalainen VR2.  Kuhlmey oli kylläkin sodan aikana saanut myös saksalaisen Rautaristin ritarimerkin, mutta siitä olisi sodan jälkeen pitänyt hioa pois hakaristi ja siihen Kuhlmey ei suostunut, joten se ei esiintynyt hänen kunniamerkkitaulussaan.

 

Immolassa on tärkeä palanen Suomen kunniakasta sotahistoriaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitlerin yksinpuhe Mannerheimin 75-juhlissa 4.6.1942 keskittyi kahteen asiaan

Perjantai 16.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Mannerheim ja myös muut suomalaiset pelkäsivät, että Adolf Hitler onnittelupuheessaan 4.6.1942 olisi 75-vuotiaalle Suomen marsalkka Mannerheimille vaatinut Suomea hyökkäämään Leningradiin tai ainakin katkaisemaan Muurmannin radan.

 

Kumpaakaan vaatimusta Hitler ei esittänyt ja se oli helpotus suomalaisille isännille.

 

************

Pitkässä yksinpuheessaan Hitler käsitteli hyökkäystään Romaniaan sekä ihmetteli sitä, että Neuvostoliitto oli ehtinyt rakentamaan 34 000 hyökkäysvaunua!

 

 

Jälkeenpäin tarkastellen suomalaisten selviäminen Hitlerin vierailusta 4.6.1942 oli suuronnistuminen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtakunnankansleri Adof Hitler vieraili Immolassa 4.6.1942

Torstai 15.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Immolan lentokenttä Imatralla oli taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäinen merkittävä historiakohde ja se yltääkin suomalaisessa historiankirjoituksessa korkealle, sillä Saksan valtakunnankansleri Adof Hitler laskeutui Immolaan tullessaan onnittelemaan Suomen marsalkka Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä 4.6.1942.

 

 

 

 

Immolan lentokenttä on yhä edelleen aktiivisessa lentokäytössä, sillä…

 

 

 

…se on Imatran Ilmailukerhon sekä Skydive Karjala ry –laskuvarjokerhon kotikenttä; lisäksi Rajavartiolaitoksen helikopterit toimivat lentokentältä käsin.

 

 *******************

 

Hitlerin saapumiseen liittyy useitakin mielenkiintoisia seikkoja ja yksi niistä on se, että häntä tuovan lentokoneen sanotaan laskeutuessaan lentäneen lähellä sijaitsevia…

 

 

 

…Kaukopään tehtaan savupiippuja (kuvassa bussimme ikkunan läpi ottamani kuva Kaukopään tehtaiden savua tupruttavasta piipusta).

 

Toinen ongelma oli se, että Hitlerin koneen vasemman laskutelineen jarru hirtti kiinni ja jarrurummun rasvat paloivat kirkkaalla liekillä.

 

Laskeutumisen jälkeen suomalainen kenttähenkilökunta sammutti liekit ja koneen vioittunut laskuteline korjattiin.

 

********

 

Kaukopään tehtaiden savupiippuun törmäämisvaarasta ei olla varmoja, mutta koneen laskutelineen liekehtimisestä on varma tieto – miten maailmanhistoria olisikaan muuttunut, jos Hitlerille oli sattunut jotain vakavampaa Suomen vierailullaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sodan ja rauhan Itä-Suomi

Keskiviikko 14.7.2021

Järjestyksessään 18. Kyröläismatka jouduttiin ”sattuneesta syystä” ensimmäisen kerran toteuttamaan kotimaanmatkana 9…12.7.2021 ja matkamme suuntautui itäiseen Suomeen. Matkamme teemana oli ”Sodan ja rauhan Itä-Suomi”.

 

 

 

 

Matkamme keskeisenä henkilöhahmona oli marsalkka Mannerheim, jonka patsaan tapasimme Mikkelin torilla matkamme loppuvaiheessa.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1967 ja voi vain arvata, että patsaaseen ja sen sijoituspaikkaan liittyi aikoinaan monia värikkäitä vaiheita.

 

 

*******************

 

 

Kyröläismatkamme johtajana toimi edelliskertojen tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja matkamme oli järjestyksessään tosiaan jo 18. Kyröläismatka.

 

Kyröläismatkat ovat aikoinaan alkaneet hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten muistelumatkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjälle.

 

Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille ja tulen varmaan lähipäivinä kertomaan kohteistamme näillä sivuillani.

 

 

-Esko Erkkilä-