Syksy saa!

Lauantai 28.9.2019 klo 0:37

Kesä alkaa olla taputeltu ja siirrymme syksyn kautta kohti talvea.
 
 
Vai kohti talvea!
 
 
Trekoolihommissa kesän loppuminen näkyy sadonkorjuun edistymisenä.

Tässä pari kuvaa sadonkorjuuajasta mökkimaailmastani:
 
 
 

 
 
Porkkanat tapaamme säilöä hiekkaan ja niin myös tänä vuonna.
 
 
Onnex hienoa hiekkaa on omalla maalla, jotta ei tarvitse käydä vieraissa!
 
 
Säilöntähiekka pitää olla kuivaa, sillä märässä hiekassa juuresten säilyminen ei onnistu.
 
 
 

 
 
Hernesato jäi tänä vuonna vaatimattomaksi, mutta onneksi pakastimissa on ylivuotisia herneitä.

 

 

Porkkanoiden ja herneiden sadonkorjuu ei suinkaan ole ainoa toimenpide syksyn toimenpiteissä, mutta se antaa viherpeukalolle suuntaviivat kesäkauden päättymisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Viherpeukalolla tilipäivät!

Tiistai 3.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Elokuusta syyskuun puolelle siirtyminen merkitsee Viherpeukalolle tilipäivien koittamista, sillä kaikki trekoolimaan kasvikset, vihannekset ja juurekset alkavat olla korjuukypsiä!

 

 

Jokunen kuva toissapäivältä ja eiliseltä:

 

 

 

 

 

Istukas- ja punasipulit ovat saaneet kuivahtaa noston jälkeen sateelta suojassa pressun alla ja nyt on aika listiä naatit sekä aloittaa sipulien jatkokuivatus.

 

 

Jatkokuivatus tapahtuu pannuhuoneen lämmössä ja sen jälkeen niiden säilyttämien autotallissa!

 

 

 

 

 

Kuivatussäät ovat olleet suosiollisia.

 

 

 

 

 

Eihän sato mikään vallan hyvä ollut, mutta kyllä näilläkin pärjätään!

 

 

 

 

 

Avomaankurkkuja on kertynyt ihan mukavasti ja jos säät sen sallivat, sato yltää kohtuulliseksi.

 

 

 

 

 

Luumuja saimme joskus takavuosina runsaasta kymmenestä puusta 350 kiloa, mutta nyt emme siihen yllä – tarpeeksi talven varalle kuitenkin!

Luumuja pitää poimia hiljalleen, jotta kaikki ehtii syömään, sillä luumujen säilömiseen emme aio alkaa!

 

 

Sadonkorjuuaika on hienoa aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä porkkanasato vaatii yhdentoista kuukauden kiertoajan!

Maanantai 24.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme syyskuun loppupuoliskoa ja parhaillaan on menossa porkkanoiden sadonkorjuuaika.

 

 

Monet porkkanan harrasteviljelijät kylvävät porkkanansiemenet vasta keväällä ja korjaavat sadon syksyllä.  Keväällä viherpeukalolla riittää kiireitä ja sen vuoksi suosittelenkin porkkanan syyskylvöä!

 

Toki meilläkin osa porkkanoista kylvetään vasta keväällä, mutta joka vuosi entistä suurempi osa porkkanoista kylvetään meillä syksyllä.

 

 

Lokakuun puolenvälin jälkeiset tienoot ovat sopivia porkkanankylvöaikoja ja siihen meillä tähdätään myös tänä vuonna.

 

 

Puutarhaliikkeet eivät ole vielä tiedostaneet porkkanan syyskylvöjä ja sen vuoksi ne palauttavatkin kaikki siemenensä tavarantoimittajille juhannuksen jälkeen. 

Toivottavasti tähän saadaan muutos ja olikin mukava todeta Pinsiön Taimistolla Hämeenkyrössä 25.8.2018, että heidän siemenhyllyssään oli tarjolla porkkanansiementä!

 

 

Porkkanan syyskylvö varmistaa sen, että syyskylvetyt porkkanat pääsevät hyvään kasvuvauhtiin jo varhain keväällä ja tuottavat runsaan sadon n. yhdentoista kuukauden kuluttua kylvämisestä!

 

 

Laittakaapas jyrsin jyrsimään porkkanamaata kolmen viikon kuluttua ja alkakaa kylvämään porkkanaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Piparjuuri - monipuolinen maustekasvi

Lauantai 15.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Piparjuuri on vanha kulttuurikasvi, jolla on monia käyttömahdollisuuksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Meillä piparjuuri kasvaa elinvoimaisena ryhmänä valkosipulimaamme naapurina ja tuntuu, että se on vallannut tuon paikan vakituiseksi kasvupaikakseen.

 

 

Tarkoitukseni on kuitenkin lähiaikoina siirtää piparjuuriesiintymämme toiseen paikkaan, mutta kokemuksesta tiedän, että nykyiselle paikalle kuitenkin jää jokunen piparjuuren palanen ja siten saan jatkossakin ”ihailla” sitä myös nykyisellä kasvupaikallaan.

 

 

 

Pidän piparjuuresta kasvina, sillä rehevänä kasvina se tuo trekoolimaalle näyttävyyttä.

 

 

Pidän piparjuuresta myös sen vuoksi, että sen juuri on tärkeä mauste avomaankurkuista tehtävien herkkukurkkujen valmistamisessa.

 

 

 

 

 

Piparjuuren lehdetkin ovat joidenkin tietojen mukaan käyttökelpoiset, mutta meillä piparjuuresta on käytetty ainoastaan juuret.

 

 

 

 

 

 

 

Piparjuuren juuri kuoritaan ja missään tapauksessa kuorta ei kannata laittaa kompostiin, sillä piparjuuri alkaa kasvamaan uudessa paikassa, jos kuoret, kuorenpalaset ja piparjuuren pienet juurenpätkät laittaa maahan.

 

 

Kokeilkaapa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on tyrninpoiminnan aika!

Maanantai 3.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupuolisko on otollisinta tyrninpoiminta-aikaa ja niin myös tänä vuonna.

 

 

 

 

 

 

Minulta meni tasan 20-vuotta tussaroidessa, kun molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tytöthän eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoinkin viisastuneena ostin varmuuden vuoksi kolli- ja tyttötaimen entisten ”vanhojenpiikojen” seuraksi ja johan alkoi marjoja ilmestyä myös vanhoihin piikoihin.

 

**************

 

Taimikauppiaat sanovat, että yksi hedepensas eli kollipoika pystyy hoitelemaan vain kolme – neljä emipensasta eli tyttöä, mutta minä noudatan ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa kollipoika on keskellä ja kahdeksan tyttöä sen ympärillä 1,5 – kahden metrin etäisyydellä.

 

 

 

 

 

Tuulinen paikka on eduksi, jotta keväinen pölytys onnistuu.

 

 

 

Tyrni on mm. lepän ja palkokasvien tapaan erikoinen ja kiitollinen kasvi siitä, että se kerää ilmakehästä typpeä, joten se ei tarvitse typpilannoitusta – minä suorastaan kiellän tyrnille annettavan N-lannoituksen!

 

 

 

 

 

 

Tyrnimarja on todellinen C-vitamiinipommi, sillä tyrnimarjassa on jopa 360 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammaa kohti.

 

 

Tyrnin vironkielinen nimi on astelpaju ja se on monen suomalaisen mielestä kaunein vironkielinen sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cortenjo etnografico - sadonkorjuukulkue Vila Real´ssa

Keskiviikko 21.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Portugaliin suuntautuneella lokakuisella agrologimatkallamme oli n. 25 ennalta suunniteltua käyntikohdetta.

 

Matkan aikana lisää ex-tempore –kohteita ilmestyi kymmenkunta ja eräs hienoimmista niistä oli sadonkorjuukulkua, johon pääsimme tutustumaan majoituspaikkakunnallamme Vila Real´ssa.

 

Palasimme bussilla 5.10.2016 Quinta do Bucheiron –viinitilalta viininkorjuusta ja viininpoljennasta majapaikkaamme, mutta emme päässeet bussilla perille, sillä hotellimme lähikadut olivat suljettu sadonkorjuujuhlan vuoksi.

 

 

 

 

 

Kaupungilla oli sadonkorjuujuhlasta kertovia julisteita, mutta emme osanneet juhliin kuitenkaan valmistautua.

 

Etnografia on kansan, kansankulttuurin ja kansankulttuurin historian kuvausta.

 

Näkemämme sadonkorjuun juhlakulkue oli kansaa, kansankulttuuria ja kansankulttuurin historiaa mahtavasti kuvaava tapahtuma.   Kulkue oli Vila Real –kaupungin järjestämä ja ilmeisesti jokavuotinen tapahtuma.

 

Kulkue oli ennen hotellille saapumistamme kestänyt jo jonkin aikaa, mutta kun kulkueen kärki oli juuttunut kaupungin keskustaan, saimme kokea kulkueen etenemistä majapaikkamme ohi parin tunnin verran.

 

Etenemisestä ei paljon voinut puhua, mutta kulkueen osanottajat laittoivat kulkueen seisahtumisen ajaksi tanssiksi, lauluksi ja kaikenmoiseksi hauskanpidoksi.

 

Kulkue eteni kävellen, mutta sadonkorjuuseen liittyvät kuvaelmat esitettiin kuorma-autojen lavoilla, traktoreiden peräkärryillä – härkien mukanaolo kulkueessa teki kulkueesta ajoittain arvaamattoman.  Soittokunnat pitivät kulkueessa eloa yllä.

 

 

Kulkueessa esitettiin kuvaelmia sadonkorjuun eri vaiheista – kuvaelmat esitettiin traktoreiden ja kuorma-autojen lavoilla.

 

 

Tässä kuvakavalkadi sadonkorjuukulkueesta – vain osassa kuvista on selitystekstejä!

 

 

Tervetuloa seuraamaan sadonkorjuukulkuetta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulle tarjottiin leilistä punaviiniä! Oli laadukasta!

 

 

 

 

 

Viininpoljentaa….

 

 

 

 

 

…olimme itse kokeilleet päivällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rouva ei tykännyt lainkaan, kun menin tekemään lähempää tuttavuutta härkien kanssa.

 

 

 

 

 

Varstat ovat tuttuja puintivälineitä myös Portugalissa.

 

 

 

 

 

Ihailin oikein käsikopelolla jättisipuleita.

 

 

 

 

 

 

 

 

Höylämies ja paljon tuttuja työkaluja seinällä!

 

 

 

 

 

Justeeri on tuttu Portugalissakin!

 

 

 

 

 

Savenvalajat

 

 

 

 

 

Kusihätähän siitä tulee morsiusparia kuljettaville härillekin, kun joutuu odottamaan paikoillaan!

 

 

 

 

 

Sadonkorjuukulkueen lopussa oli kirkollinen osasto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Virkavalta toimi kulkueen jälkipään valvojana!

 

 

 

Hieno kokemus – saisikohan Suomessa jonkin maatalousnäyttelyn yhteyteen vastaavan?

  Pystyisikö Okra?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joku tykkää pyöreistä, toinen pitkistä ja myyrät tykkäävät molemmista!

Perjantai 9.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilinen aamupäivä kului joutuisasti, kun Rouvan kanssa teimme sadonkorjuuta punajuurille.

 

 

Meillä on punajuurta kasvamassa kolmessa eri paikassa – rivimetrejä on yhteensä satakunta tai ehkä hieman enemmän.

 

 

Sato on kohtuullinen tai oikeastaan hyvä ja laatu erinomainen. Maaperä on soveliasta punajuurelle, kylväminen tapahtui lämpimään maahan, lannoitus osui kohdalleen ja kasvinsuojelutoimenpiteet onnistuivat.

 

 

 

 

 

Eniten meillä oli ja on osa yhä edelleen kasvamassa pyöreää punajuurta.

 

 

 

 

 

Osa punajuuren käyttäjistä pitää pitkää punajuurta parhaana ja kun asiakkaan sana on laki, meiltä löytyy myös pitkää punajuurta.

 

 

 

Punajuuri on jänisten suurta herkkua ja sen vuoksi trekoolimaamme ympärillä on n. kaksisataa metriä jänisaitaa.

 

 

Jänisaita pitää ristihuulet aidan ulkopuolella, mutta myyrien tuhoja jänisaita ei estä.

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta nähdään, niin myyrille kelpaavat sekä pyöreät punajuuret että pitkät punajuuret.

 

 

No, myyrien tuhon kohteeksi joutui vain toistakymmentä punajuurta, joten myyrätappiot jäivät kohtuullisiksi!

**************

 

 

Nyt jännäämme, että miten punajuuremme kiinnostavat myyjäisyleisöä huomenna Viljakkalan Seurojentalolla ”Läheltä Sinulle” –tapahtumassa ja miten paljon punajuuria jää talveksi omaan käyttöömme!

 

 

Tervetuloa lauantaina Viljakkalan Seurojentalolle – sieltä punajuuriamme saa ostaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on aika laittaa pavut pakastimeen!

Tiistai 23.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli päivä, jolloin meillä hoidettiin papujen sadonkorjuu.

 

 

Olen vuosien saatossa oppinut kokemusten kautta, että papuja ei tule joko lainkaan tai sitten niitä tulee paljon. 

 

 

Tänä vuonna saimme keskimääräisen sadon, sillä viisikymmentä rivimetriä antoi satoa kuusi muovisangollista.

 

 

 

 

 

Meillä oli tänä kesänä viljelyksessä vain keltaisia vahapapuja.

 

 

Keltaiset vahapavut säilyttävät värinsä, kun sen sijaan vihreät pavut menevät keitettäessä harmaiksi ja siten eivät ole lautasella lainkaan herkullisen näköisiä.

 

 

 

 

 

Poiminnan jälkeen pavut pitää pestä, sillä lähellä maanpintaa kasvavina ne saavat sadetuksen ja sateiden aikana ”hiekkakylvyn”.

 

 

 

 

 

Pavuista nipistetään kanta sekä kärki pois ja ne paloitellaan ainakin kahteen osaan – isot pavut paloitellaan kolmeen osaan.

 

 

 

 

 

Papuja pitää keittää kymmenen minuuttia, sillä niiden sisältämät haitalliset glykosidit vaativat kymmenen minuutin keittämisen.

 

 

 

 

 

Keittämisen jälkeen pavut siivilöidään ja niiden annetaan jäähtyä ennen pussitusta.

 

 

 

 

 

Kesän papusato oli 16 kiloa ja se riittää meille talven ajaksi, sillä edellisvuoden papujakin on vielä pakastimissa.

 

 

 

Keväällä taas papuja kasvamaan – kenties ensi vuonna se huippusato, jotta voi antaa naapureillekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On sadonkorjuun aika!

Sunnuntai 21.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa syyskuu on parhainta sadonkorjuun aikaa.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara niistä parhaista hetkistä, joita mökkitonttimme palstalla on syyskuun aikana saatu sadonkorjuun merkeissä viettää.

 

 

 

 

 

 

Meillä on mökillä pieni lava avomaankurkulle ja saimme siitä melko mukavan sadon jo elokuun aikana.

 

Syyskuun alkupuolella saimme lavasta avomaankurkkuja kolme muovisangollista ja lisää on tulossa vielä syyskuun viimeisinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tomaatit kasvavat meillä käytöstä poistetuissa sementtisissä rumpuputkissa, jotka on nostettu pystyyn sekä täytetty mullalla.

 

Mullassa ja avomaalla kasvaneiden tomaattien maku on ylivertainen , kun niiden makua vertaa esim. sellaisiin ns. luomutomaatteihin, jotka ovat kasvaneet kasvihuoneessa.

 

 

 

 

 

 

Pavut ovat kasvi, joka joko antaa hyvän sadon tai sitten satoa ei tule lainkaan.

 

Tänä vuonna on sellaisen vuoden vuoro, jolloin satoa on tullut.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna papumaan ”jälkisato” oli runsas, sillä sen kiehauttamiskuntoon saattamisessa oli jopa aikataulullisia ongelmia.

 

Keltaiset pavut ovat meille vanha tuttu, mutta nyt meillä oli pieni määrä violettia papua. Violetti papu on kaunis katsella, mutta valitettavasti keittämisessä violetti väri häviää ja se ei välity ruokapöytään saakka.

 

 

 

 

 

 

Perunasato saatiin tänä vuonna poikkeuksellisen laadukkaana kellariin.

 

Mukulamäärä oli kohtuullinen, mutta mukuloiden koko suorastaan valtaisa. Kuorinta- ja halkaisu- sekä makukokeiden perusteella laatu oli hyvä.

 

 

Tässä on kuvattuna ne kaikki viisi perunalajiketta, jotka meillä olivat viime kesänä viljelyksessä.

 

Vasemmalta ylhäällä Siikli, Timo sekä Blue Congo ja alhaalla vasemmalta Van Gogh sekä Rosamunda.

 

 

 

 

 

 

Porkkanasato ei ollut ihmeellinen, mutta kun rivimetrejä oli kohtuullisesti, niin kokonaissadoksi muodostui 107 kiloa.

 

 

 

 

 

 

Rakensimme viime keväänä puutarhamaamme ympärille jänisaidan ja ainakin punajuuren kannalta ratkaisu oli oikea, sillä nyt ristihuulet eivät päässeet verottamaan punajuurikasvujamme.

 

Punajuurta tuli 77 kiloa ja eiköhän se kolmen hengen taloudessa riitä talvikaudeksi!

 

 

 

On selvää, että puutarhakasvien viljeleminen ei lyö taloudellisesti leiville, mutta kun kynsien alla on koko elinajan ollut multaa, niin harrastuksena luonnon kanssa toimiminen on suorastaan välttämätöntä!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kasvun Ihme!

Lauantai 23.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Me Viherpeukalot ja miksi ei muutkin, ovat näinä päivinä kokemassa Kasvun Ihmeitä.

 

Omalle kohdalleni Kasvun Ihmeitä realisoitui eilen useitakin, mutta päällimmäiseksi muistoihin jäivät härkäpavun sekä punajuuren Kasvun Ihmeet.

 

 

 

 

 

 

Härkäpavun sadonkorjuu on usein meillä jäänyt liian myöhäiseksi ja se on merkinnyt laatutason alenemista.

 

Poimin eilen puolet kasvussa olevista härkäpavuista ja nyt niiden laatutaso oli mainio.

 

Härkäpapuja viljellään myös rehukäyttöön, mutta omaan elintarvikekäyttöön rehuksi tarkoitettuja härkäpapuja ei kannata viljellä.

 

Omaan rehuhärkäpavuista omakohtaista kokemusta, kun joskus takavuosina laitoin viljelykseen kaukomailta näytteeksi tullutta härkäpapua.

 

Kaukomailta – oliko peräti Australiasta – tullut härkäpapu toki kasvoi tavanomaisesti, mutta sen laatu ei sopinut omaan makuuni. Näyte-erästä kasvaneet härkäpavut olivat maultaan kitkeriä ja eivät todellakaan sopineet elintarvikkeeksi.

 

 

 

 

 

 

Toinen eilen Kasvun Ihmeeksi kirjattava kasvi meillä oli punajuuri.

 

Sain illan hämärtyessä määräyksen noutaa trekoolimaalta muovisangollisen verran punajuuria.

 

Tein työtä käskettyä ja yllätyin, että punajuuremme ovat kasvaneet niin hyvin.

Kuten kuvasta ilmenee, osa punajuuristamme on perinteisen pyöreitä ja osa puolestaan pitkänomaisia. Tässä joukossa oli myös yksi raitapunajuuri.

 

Aikaisempina vuosina punajuuremme ovat olleet paljon pienempiä, mutta siihen on kylläkin selkeä syy – jänikset ovat aiemmin verottaneet punajuuriamme.

 

Olemme vuosien saatossa huomanneet, että punajuuret ovat puutarhakasveista se, joka eniten miellyttää jäniksiä.

 

Laitoimme keväällä puutarhamaamme ympärille 200 metriä jänisverkkoa ja nyt voimme todeta, että investointimme oli kannattava.

 

 

************

 

 

Elämme Viherpeukalon kannalta kiivainta sadonkorjuun aikaa ja se merkitsee, että nyt Viherpeukalo saa ”palkkaa” joka päivä.

 

Saatan palata Viherpeukalona saamiini ”palkankorotuksiin” ja Kasvun Ihmeisiin joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viherpeukalolla on nyt meneillään kiivain sadonkorjuuaika!

Lauantai 16.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme elokuun puolenvälin tienoota ja viherpeukalolla on nyt kiire.

 

Kiirettä riittää sadonkorjuun merkeissä, mutta samaan aikaan pitäisi ehtiä moneen muuhun hommaan, joilla luodaan perusteita seuraavan ja seuraavien vuosien sadolle.

 

Seuraavassa pieni kuvakimara selitysten kera niistä toimenpiteistä, joita kohdalleni on elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana sattunut. Olin melkein viikon matkoilla ja silloin ei viherpeukalorintamalla tapahtunut mitään, joten tehollista ”viherpeukaloaikaa” on elokuussa ollut tähän mennessä vain kymmenkunta työpäivää.

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit saatiin nostettua elokuun 1. päivänä.

 

Ajankohta oli hieman varhainen, mutta valkosipuleitamme kohdanneen monokulttuuriongelman vuoksi oikea.

 

Olen aiemmin luullut, että valkosipulilla ei ole monokulttuuriongelmaa ( = jatkuva viljely samalla paikalla), mutta nyt on pakko tunnustaa vuoroviljelyn välttämättömyys myös valkosipulin kohdalla.

 

 

 

 

 

 

Meillä on omatekoinen sipulikuivuri ja valkosipulit täyttivät sipulikuivurin ensimmäisen kerroksen.

 

 

 

 

 

 

Valkosipulin kukinnot ovat ”täyttä tavaraa” esim. vokkipannulla ja niitä ei missään tapauksessa kannata heittää kompostiin.

 

 

 

 

 

 

Mansikkamaata pitää jatkuvasti uudistaa ja meillä se merkitsee tänä vuonna yhden n. 25 metrin pituisen mansikkapenkin aikaansaamista.

 

Mansikkapenkkiin asennetaan kasteluputki ja se on tässä asennettu paikoilleen.

 

 

 

 

 

 

Musta-, puna- ja viherherukan satotaso jäi meillä hyvin alhaiseksi, mutta valkoherukasta saimme hyvän sadon.

 

 

 

 

 

 

Kesäkurpitsa on kiitollinen puutarhakasvi, sillä se kasvattaa näyttävät ”mollukat”.

 

Suunnitelmissa on, että kaksinkertaistamme kesäkurpitsaviljelymme nykyisestä kolmesta taimesta kuuteen taimeen ensi kesänä!

 

 

 

 

 

Avomaankurkkulavaamme mahtuu parisenkymmen tainta ja se tuottaa talveksi tarvitsemamme määrän aineksia herkkukurkkujen säilöntään – tässä ensimmäisen keräilykierroksen sato.

 

 

 

 

 

 

 

Piparjuuri on valkosipuleiden ohella tärkeä tekijä herkkukurkkujen säilönnässä. Piparjuurta kasvaa ryytimaamme kupeella ja sitä voi käydä sieltä kaivamassa lapiolla.

 

 

 

 

 

 

Herukkapensaissa tuli vastaan koivumittarin toukka.

 

Toukka on naamioitumisen maailmanmestari ja se on tuo kättäni vastaan ottamassani kuvassa tuo vasemmanpuoleinen ”oksa”.

 

Koivumittari on perhonen, joka lentelee vaikkapa silloin, kun polttopuupinoja pengotaan.

 

 

 

 

 

 

Lehtikaali onnistui tänä vuonna hyvin ja sitä meillä riittää.

 

Lehtikaali on monipuolinen raaka-aine ruuanlaitossa ja täytyy olla tyytyväinen, että Rouva tuli talven aikana ostaneeksi halvalla lehtikaalin siemeniä – ostetaan muuten jatkossakin!

 

 

 

 

 

 

Elokuun puolivälissä sadonkorjuukiireiden kärkeen asettuu pensasmustikan poiminta.

 

Meillä on 19 pensasmustikantainta, jotka nyt ovat varttuneet sadontuottoikään – näyttää tulevan kohtuullinen pensasmustikkavuosi!

 

 

Viherpeukalon kiireet jatkuvat – suorastaan vauhdittuvat – mutta niistä joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Glyfosaatti on hyvä renki, mutta huono isäntä

Torstai 7.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Glyfosaatti ja sen käyttäminen ovat nousseet viime päivinä julkisuuteen Helsingin Sanomissa 22.6.2011 ja Aamulehdessä 23.6.2011 olleiden juttujen ansiosta.

 

Pidän itseäni jonkinmoisena asiantuntijana glyfosaatin käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja minulle kyseiset artikkelit eivät tuo mitään uutta tietoa.

 

Glyfosaatti on torjunta-aine, jota käytetään haitallisten rikkakasvien kemiallisessa torjunnassa. Kyse on aineesta, joka kuihduttaa kaiken vihreän kasvuston ruiskutuksesta kahden…neljän viikon kuluttua.

 

Glyfosaatin tunnetuin kauppanimi on Roundup, mutta nykyään glyfosaattivalmisteita saa myös lukuisilla muilla tuotemerkeillä.

 

Glyfosaattivalmisteet sopivat viljelemättömien alueiden rikkakasvitorjuntaan ja rikkakasvien hävittämiseen pelloilta sadonkorjuun jälkeen.  

 

Suomen ulkopuolella glyfosaattivalmisteita käytetään myös esim. leipäviljoilla nopeuttamassa kasvuston tuleentumista. Viljakasvustot ruiskutetaan glyfosaattivalmisteilla ennen puintia, jotta kasvuston vihreät osat kuihtuvat pois ja puintityö helpottuu.

 

Glyfosaatin käyttäminen viljoilla on Suomessakin periaatteessa sallittua, sillä kuulummehan Euroopan Unioniin. Suomalaiset vilja-alan yritykset ovat kuitenkin linjanneet, että ne eivät vastaanota leipä- tai rehuviljaa, joka on ennen puintia käsitelty glyfosaatilla. Omaan henkilökohtaista kokemusta, että sääntöä myös valvotaan.

 

Glyfosaatin vaikutukset emakoiden hedelmällisyyteen ovat olleet suomalaisten ruokinta-asiantuntijoiden tiedossa jo vuosikymmenet. Sika ja ihminen ovat ruuansulautuskanavaltaan paljolti samanlaisia, joten samat vaikutukset glyfosaatilla lienevät myös ihmisille.

 

Mainitsemiani tutkimustuloksia ei ole salattu, vaan päinvastoin niistä on tiedotettu kotieläintalouden sekä vilja-alan asiantuntijoita jatkuvasti.

 

Monissa päivittäistavaraliikkeissä paistetaan uunituoreita sämpylöitä suoraan myyntiin. Miellyttävä kotileipomisen tunne leviää koko myymälään ja se saa asiakkaat ostamaan leipäherkkuja lisää.

 

Lähes kaikki myymälöissä paistettavat sämpylät ja muut leivonnaisherkut tuodaan taikinana ulkomailta – vain kypsennys tapahtuu marketissa!

 

Koska monissa naapurimaissamme ja eritoten keski-Euroopassa glyfosaatin käyttäminen on yleistä viljan puintikuntoon saattamisessa, on jokseenkin varmaa, että marketin paistotuoreiden sämpylöiden valmistukseen käytetty viljaraaka-aine on käsitelty glyfosaatilla.

 

Se siis myymälöissä paistettavien sämpylöiden puhtaudesta!

 

Osoituksena asioiden julkisuudesta tässä pätkä Keskustan kansanedustaja Anne Kalmarin nettisivuilta 2.4.2006 eli yli viisi vuotta sitten:

”Puhdas ruoka vaatii tietoa ja valintoja

 

…sitä (glyfosaattia = blogistin tarkennus) on pitkät ajat käytetty viljan pakkotuleennuttamiseen muualla Euroopassa. Keski-Euroopassahan ei juuri viljoja kuivailla, vaan tarvittaessa ruiskutetaan ennen puintia. Kun glyfosaatti lopettaa elintoiminnot kasvista, mattimyöhäisetkin versot lopettavat kasvunsa. Näin saadaan puitua kuivempi sato.”

Vastuulliset piirit eivät siis ole tietoja pihdanneet vaan ne ovat niitä jakaneet aktiivisesti!

 

-Esko Erkkilä-