Sain puheelleni yli 4.000 live-kuulijaa!

Keskiviikko 13.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous on osanottajamäärältään tänä vuonna maailman suurin, sillä Sotkamossa 8. - 10.6.2018 pidetyssä puoluekokouksessa oli yli 4.000 osanottajaa.

Tiedän kokemuksesta, että ajoittamalla puheenvuoropyyntönsä hieman ennen henkilövalintoja on mahdollisuus päästä todella suuriin kuulijamääriin.

Varasin puheenvuoroni hieman ennen, kuin niiden pyytäminen ennen henkilövalintoja keskeytettiin ja näin sain puhua minuutin pituisen puheenvuoroni yli 4.000 henkiselle puoluekokousyleisölle.

Yleensä olen huono puheiden valmistelija, mutta tietoisuus puheenvuoron pituudesta laittoi minutkin valmistelemaan puheenvuoroni.

Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka ilman pyyntöäni tarjoutui ottamaan kamerallani muutaman kuvan, kun pidin puhettani!

Ja näin puhuin:

"Arvoisa puheenjohtaja!

Kiitokset Juha Sipilälle mainiosta linjapuheesta.

Puhe antoi uutta potkua meille kokeneillekin Keskustan talkoolaisille.

Otan lyhyesti esille sen suuren mahdollisuuden, joka vaan odottaa, että korjaamme sadon talteen.

Tarkoitan suuria kaupunkeja eli Tamperetta, Turkua, Helsinkiä, Vantaata ja Espoota.

Mainituissa kaupungeissa 10 %:n kannatustaso on täysin mahdollista ja se merkitsisi Keskustalle vankkaa asemaa maamme ykköspuolueena."

*******************

Eipä sitä minuutissa paljon ehdi jaaritella!

-Esko Erkkilä-

Mahtava kokemus!

Tiistai 12.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous Sotkamossa 8 - 10.6.2018 oli mahtava kokemus - nuoriso käyttäisi kokemuksesta sanaa "Voimaannuttava"!

Kokouksesta ja kokoustunnelmien raportoinnista saisi monen monituista raporttia ja tässä niistä ensimmäinen.

Keskustan puoluekokous alkaa perinteisesti piirien ja sisarjärjestöjen lippujen sisäänmarssilla ja niin tapahtui myös Sotkamon Katinkullassa.

Seuraavassa muutama kuva, kun lippurivistö valmistautuu sisäänmarssiin (kaikki kuvat olen ottanut paljon kokeneella Canon-kamerallani ja jos joku haluaa niitä käyttää, niin "siitä vaan"):

Puheenjohtaja Juha Sipilä oli koko kolmipäiväisen puoluekokouksen ajan suorastaan hurmaava ja tuntui, että maamme päämisterillä ei ole lainkaan huolia.

Samaa voi todeta myös europarlamentaarikko Elsi Kataisesta  (vasemmalla) ja Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunista.

Varapuheenjohtaja Juha Rehulan vastuulla lippujen sisäänmarssissa oli keskeinen tehtävä, sillä hän kulki lippuparaatin kärjessä ja kantoi Suomenlippua.

Airueina Rehulalla olivat europarlamentaarikko ja agrologi Elsi Katainen sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (oikealla).

Anu Vehviläinen lähikuvassa.

Kolme "kärkilippua" ovat saapuneen esiintymislavalle - keskellä varapuheenjohtaja Juha Rehulan kannattelema Suomenlippu, vasemmalla puheenjohtaja Juha Sipilän kannattelema Keskustan lippu ja oikealla puoluekokouksen isäntäpiirin Kainuun lippu, jota kannattelee kansanedustaja Timo Korhonen - agrologeja myös hän!

Hieno puoluekokous oli valmis alkamaan!

-Esko Erkkilä-

Rekisterinumero olisi passannut!

Maanantai 21.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kävin viikonvaihteessa Rakveressä sekä Tyrin Kukkamarkkinoilla ja monenmoista houkutusta kohtasin matkalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erään houkuttimen kohtasin Rakveressä, jossa käyntikohteemme Liliinan naapuripihassa oli pysäköitynä houkuttelevan oloinen Lexus.

 

 

Autoalan asiantuntijat sanovat, että Lexus on Toytan vastaus sille luulolle, että Toyota on ainoastaan edullisten, jopa halpojen automerkkien merkki.

 

 

Rakveressä kuulemani autoalan asiantuntijan mielestä Mercedez-Benz, Volvo ja BMW eivät ole vieläkään pystyneet luomaan Lexukselle todellista kilpailijaa.

 

 

Rakveressä tapaamani Lexuksen lisähoukuttimena oli rekisterinumero eli ONLY1.

 

 

Hienosta muotoilusta ja houkuttelevasta rekisterikilvestä huolimatta päätin jatkaa ajamista Focuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika anoa Itsenäisyyspäivänä myönnettäviä kunniamerkkejä

Lauantai 28.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme vielä huhtikuuta, mutta jo nyt järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä työelämän esimiesten pitää valmistautua siihen, että ansioituneita toimijoita muistetaan Itsenäisyyspäivänä erilaisilla kunniamerkeillä.

 

 

 

Asiasta muistuttaessani järjestötoimijana en ole omalla asiallani, sillä minulle on jo lähes kaksikymmenentä vuotta sitten myönnetty arvokas kunniamerkki eli…

 

 

 

 

 

…Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, jonka lyhennys on SRV Ar.

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n toiminta oli siihen aikaan vilkasta, kun agrologiveljet minulle tuon kunniamerkin anoivat. Olin mukana yhdistyksen toiminnassa ja tavoitteemme oli, että anoimme kunniamerkkejä kaikille hieman yli 50-vuotiaille agrologiveljille.

 

 

Yhteiskunnalliset ansioni olivat tuolloin kovin heppoiset, mutta oletan, että sotilasarvoni oli eräs syy noin korkeaan kunniamerkkiin.

 

 

******************

 

 

Olen melko kokenut kunniamerkkien anoja, sillä minulla on siitä kokemusta Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteerinä ja Pirkanmaan Agrologien varapuheenjohtajana, Palokallion Omakotiyhdistyksen puheenjohtajana sekä nelikymmenvuotisen työnantajani päällikkötason esimiehenä.

 

 

Meillä agrologeilla on tapana, että pyydämme merkkianomuksen kohteelta hänen oman selvityksensä niistä ansioista, joita anoja pystyy käyttämään perusteina kunniamerkkianomuksessa.

 

 

Myönnän, että menettelytapamme on tietyllä tavalla riskialtis ja riski realisoituu, jos ehdottamamme henkilö ei kaikesta huolimatta saa hänelle anottua kunniamerkkiä.

 

 

*********************

 

 

Työelämässä anoin kunniamerkkiä kahdelle alaiselleni ja molemmissa tapauksissa onnistuin – toiselle näistä henkilöistä edelliset esimiehet olivat tehneet turhan yrityksen.  Agrologimaailmasta oppimani tapa osoitti tässäkin tapauksessa toimivuutensa.

 

 

Työelämässä annoin ”konsulttiapua” erään korkeassa asemassa olleen henkilön kunniamerkkianomuksessa, sillä ensimmäinen yritys oli vetänyt vesiperän. Ritarikuntien hallitukset antavat varsin vähän painoarvoa työelämässä hankituille saavutuksille, mutta suurta painoarvoa ne antavat vapaa-ajalla hankituille ansioille.  Voin karrikoiden todeta, että jonkun kunnan nuorisolentopallokerhon vetäminen on ritarikuntien hallituksen mielestä suurempi ansio kuin vaikkapa myyntijohtajan tai tutkimusjohtajan titteli jossain yrityksessä.  Antamieni ohjeiden mukaan toimien ”korkeassa asemassa” ollut henkilö sai arvoisensa kunniamerkin.

 

 ******************

Huvittava tapaus kohdalleni sattui Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:ssä.

 

 

Anoimme kunniamerkkiä eräälle agrologiveljelle, jolla ritarikunnan hallitus totesi olevan poikkeuksellisen suuret ansiot ja hänelle myönnettiin varsin korkea kunniamerkki.

 

 

Kyseinen kunniamerkki oli niin korkea, että se oli maksullinen. Jouduimme maksumieheksi ja tämä tapaus vei yhdistyksemme taloustilanteen joksikin aikaa kuralle!

 

 

Ritarikuntien hallitukset ovat lisänneet kunniamerkkien maksullisuutta ja mm. minulle aikoinaan myönnetty kunniamerkki maksaa nykyisin anojalle lunastusmaksuna 215 euroa.

SVR Ar ja sen "sisarmerkki" Suomen Leijonan ansioristi ovat alhaisimmat kunniamerkit joilla on lunastusmaksu, sillä kummankaan ritarikunnan mitaleilla ei ainakaan vielä ole lunastusmaksua.

 

 

Kunniamerkin ”korotusta” voi saada aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua kunniamerkin saamisesta. Minun kohdallani seuraava kunniamerkki olisi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki eli SVR R ja sen lunastushinta on 480 euroa.

 

 

*******************

 

 

Kannustan järjestötoimijoita ja työelämän esimiehiä tutkailemaan, että olisiko joukossa joku ansioitunut, jolle voisi anoa kunniamerkkiä.

 

 

Lisäohjeita kunniamerkkien anomisesta löytyy Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan yhteisiltä verkkosivuilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistuisikohan perheomenapuu?

Tiistai 24.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Perheomenapuu on sellainen, jossa samaan omenapuun perusrunkoon on vartettu eri omenalajikkeita.

 

 

Sain Tampereen Puutarhamessuilla seurata omenapuun varttamista.

 

 

Henkilökohtaista kokemusta varttamisesta minulla ei ole, mutta työnäytöksen seuraaminen sai minut kiinnostumaan asiasta.

 

 

 

 

 

Varttamiskohdan kuori avataan terävällä puukolla ja…

 

 

 

 

 

…avattuun kohtaan työnnetään lyijykynän paksuinen viistottu edellisvuoden kasvupiiska sellaisesta omenapuusta, jota halutaan lisätä.

 

 

 

 

 

Kasvupiiska pitää ennen paikoilleen asettamista katkaista niin, että siihen jää yksi kasvusilmu.

 

 

Meillä on mökkimaailmassa vanha melkein pensasmainen omenapuu, joka on sinne siirretty synnyinkotini pihasta.  Siihen joskus tulevat omenat ovat kitkeriä, mutta kuinkahan tuo puu soveltuisi perheomenapuun rakenteluun?

 

 

 

********************

 

 

 

Tuon pensasmaisen omenapuun historia on perin mielenkiintoinen.

 

 

Se kasvoi kymmenkunta vuotta sitten erään pihakoivun ”kainalossa” ja yritin sitä siitä saada irti, jotta olisin siirtänyt sen mökille.

 

 

Kaivaminen ei onnistunut lapiolla eikä rautakangella, mutta sitten keksimme, että laitetaanpa koivun ja omenapuun taimen väliin pötkö dynamiittia ja yritetään saada omenapuun taimi sillä tavalla ”ihmisten ilmoille”.

 

 

Kova pamaus ja omenapuun taimi lensi muutaman metrin etäisyydelle ja koivu ei kärsinyt hommasta mitenkään.

 

 

Savuava taimi kiireesti autoon ja matka mökille, jossa taimi istutettiin uudestaan.  Istuttaminen onnistui ja nyt ”dynamiittitaimi” kasvaa komeasti, mutta omenia siitä ei ole saatu.

 

 

Sopisikohan tämä ”dynamiittitaimi” perheomenapuun perusrungoksi?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sillastamisella saattaa pystyä pelastamaan jänisten tai myyrien kaluaman omenapuun

Maanantai 23.4.2018 - -Esko Erkkilä-

On kulunut jo vuosia, kun myyrät kalusivat muutaman omenapuun mökillämme.

 

 

Kaluaminen tapahtui lumen alla ja puut oli kaluttu rungon ympäri. Kaluttua osuutta oli parisenkymmentä senttiä pitkälti.

 

 

Mielessä kävi vauriopuiden sillastaminen ja sitä hieman yrittelinkin, mutta silloin minulla ei ollut riittävästi tietoa, kokemuksesta puhumattakaan!

 

 

Kyseessä oli peräti kymmenkunta omenapuuta ja vauriopuiden suuri lukumäärä ehkä myös osaltaan lannisti yrittämään.

 

 

*******************

 

 

Tutustuin viime perjantaina eli 20.4.2018 Tampereen Puutarhamessuilla omenapuiden sillastamiseen, kun seurasin…

 

 

 

 

 

…Pinsiön Taimiston osastolla puutarhalegenda Matti Lahtisen työnäytöksiä.

 

 

 

 

 

Sillastuksessa vauriokohta ohitetaan edellisen vuoden vuosikasvun ”piiskalla” ja niitä laitetaan vauriokohdan yli useita.

"Piiska" leikataan terävällä puukollaviistoksi ja piiskan kärjet työnnetään terveen kuoren alle.  Suojavahan käyttäminen varmistaa sillastustuloksen.

 

 

Tositilanteessa myyrätuhon kohdannut vauriokohta on epämääräisempi kuin tässä havainnetilanteessa.

 

 

Oletan, että tositilanteessa vauriokohdan ylä- ja alareunoilla kuorta pitää vuolla enemmän pois kuin myyrät ovat jyrsineet, jotta sillastuspiiska saadaan kiinnitettyä terveeseen kohtaan kunnolla.

 

 

Kiitokset puutarhuri Matti Lahtiselle vaikka en toivokaan, että joutuisin soveltamaan oppejasi käytäntöön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vantaan taannoinen asuntomessualue ja sen lähitienoot ovat onnistunut kokonaisuus

Perjantai 20.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli viime lauantaina eli 14.4.2018 tilaisuus tutustua Vantaalla vuonna 2015 järjestettyjen asuntomessujen messualueen nykytilanteeseen sekä liikkua myös silloisen asuntomessualueen lähikaduilla, jossa nyt tapahtuu voimallista kerrostalorakentamista.

 

 

Pidin näkemästäni vaikka en olekaan mikään city-ihminen.

 

 

Tässä muutamia valokuvia näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vantaan kaupunginmuseon, Vantaan Energian ja Vantaan taiteilijaseuran yhteistyönä on syntynyt Katugalleria, jossa sähkönjakokaapit ovat saaneet kylkiinsä paikallisten taiteilijoiden teoksia ja arkistokuvia.

 

 

Hieno idea!

 

*******************

 

 

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen uusinta tuotantoa on entisen asuntomessualueen lähitienoilla sijaitsevien kerrostalojen julkisivuilla.

 

 

 

 

 

Kotikuusi

 

 

 

 

 

Sateenkaari

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

Eveliina Könttä on maalannut viehättävän seinämaalauksen eli muraalin erään kerrostalon seinälle aiheenaan ketut!

 

 

On varmaa, että ketut nähdessään ohikulkija tulee hyvälle tuulelle!

 

 

*****************

 

 

 

Näkee, että vuoden 2015 asuntomessujen tapahtuma-alueena toimineen Kivistön alueen ja nyt sen lähitienoiden visuaaliseen ilmeeseen on panostettu.

 

 

Panostus on onnistunutta ja suosittelen tutustumaan alueeseen ihan paikan päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ahlströmin ruukki Noormarkussa...

Sunnuntai 1.4.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkan seuraava kohde Mouhijärven Herkkujuustolan jälkeen torstaina 22.3.2018.

 

 

Vierailumme Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella alkoi lounaalla Noormarkun Klubilla.

 

 

Voin suositella Noormarkun Klubin lounastarjontaa!

 

 

Lounaan jälkeen vajaan neljäkymmenen hengen suuruinen ryhmämme jaettiin kahteen osaan  ja se osa johon kuuluin, aloitti ruukkialueeseen tutustumisen Ahlström Voyage-näyttelystä.

 

 

 

 

 

Ahlström Voyage-näyttely sijaitsee entisessä pajarakennuksessa, joka näkyy tässä Taina Pailoksen laatimassa ruukkialueen pienoismallissa.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä kerrotaan Antti Ahlströmin luomasta yrityskonsernista, joka on suomalaista teollisuushistoriaa kuluneilta 160 vuodelta.

 

****************

Antti Ahlström syntyi Merikarvialla 1827 ja kuoli Helsingissä 1896.

 

 

Ahlström oli tehtailija, joka lopulta omisti mm. viisitoista sahaa ja neljä ruukkia sekä toimi myös laivanvarustajana.  Hän osasi hyödyntää mahdollisuudet, jolloin puunjalostuksesta tuli Suomen talouden selkäranka.

 

 

Antti Ahlström oli myös valtiopäivämies, sillä hän istui valtiopäivillä Porin seudun edustajana kahteenkin otteeseen.

 

 

Antti Ahlströmille ehdotettiin vuorineuvoksen arvoa, mutta hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta ja tyytyi kauppaneuvoksen titteliin.

 

 

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoiminta siirrettiin A. Ahlström Osakeyhtiölle, josta kehittyi Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka harjoitti metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja lasiteollisuutta.

 

 

Ahlström Voyage-näyttelyssä on nurkkaus, joka käsittelee Ahlströmin roolia suomalaisessa lasiteollisuudessa ja pyrin siitä kertomaan muutamilla sanoilla ja kuvilla lähipäivinä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa

Lauantai 31.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, sillä niiden talvikunnossapito on ainakin keskusta-alueilla laiminlyöty täysin.

 

 

Puhun kokemuksesta, sillä kaaduin yli kaksi viikkoa sitten Hämeensillalla jalankulkijoille rajatulla kapealla käytävällä siten, että kylkiluuni kokivat kovia.  Jotta Hämeensillalla kaatumisessani ei olisi ollut riittävästi vastoinkäymistä, niin kaaduin viikko sitten Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteyksessä että heilahti!

 

 

Tampereen katujen ja jalkakäytävien ala-arvoinen talvikunnossapito on paljolti ratikkatyömaiden syytä, sillä kulkureittien auraaminen ja hiekoittaminen ei onnistu ratikkatyömaiden raiskaamilla katuosuuksilla.

 

 

Huonosti hoidetuilla kulkuväylillä aiheutuneet tapaturmat ovat ratikan aiheuttamia suoranaisia kustannuksia, mutta valitettavasti ne eivät kirjaudu ratikan aiheuttamiin kustannuksiin.

 

 

 ***************

 

Tampereella katujen ja viheralueiden kunnossapitoalueita on kymmenen ja seitsemän osalta niistä vastaan Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Kolmesta kunnossapitoalueesta Tampereen koillisosaa (Tasanne, Olkahinen, Kumpula ja Teisko) hoitaa kilpailutuksen tuloksena Pimara Oy.

 

 

Tampereen läntisen osan (Kalkku, Myllypuro, Tesomajärvi, Ristimäki, Ikuri, Villilä ja osa Raholaa) kunnossapidosta vastaa Destia Oy.

 

 

Tampereen lounaisosan (Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Härmälä ja Lahdesjärvi) kunnossapidosta vastaan Pihahuolto Haapaniemi Ky.

 

 

 

************************

 

 

Kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimineena minun kai pitäisi puolustaa kunnallisen liikalaitoksen toimintaa, mutta Palokalliolla asuvana on todettava, että Pihahuolto Haapaniemen suorittama kulkuväylien talvikunnossapito on ollut ylivertaista.

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky:llä on ajanmukainen kalusto ja yrityksen henkilökunta osaa sitä myös käyttää.

 

 

Alueemme kadut, jalkakäytävät ja kävelytiet ovat olleet koko talvikauden loistokunnossa.

 

 

Tässä muutamia valokuvia Pihahuolto Haapaniemi Ky:n toiminnasta, kun yritys puhdistaa lähikatuamme eli Ruokomäenkatua lumesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että Haapaniemen kalusto on järeää ja sitä on riittävästi!

 

 

******************

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky kerää Ruokomäenkadun lumet kuusimetriseksi kasaksi vastapäätä tonttiamme Tampereen kaupungin maalle, jossa ne saavat sulaa omaan tahtiinsa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökohtaiset kokemukseni ovat tänä talvena muovanneet käsitystäni siitä, että voidaanko Tampereen kaupungin infratoimintoja ulkoistaa nykyistä enemmän ja nyt olen sillä kannalla, että toimintoja voidaan ja kannattaa ulkoistaa!

Aiheellinen kysymys on se, että ovatko nykyiset Tampereen Infran luottamushenkilöt niin saamattomia, että eivät pysty "styyraamaan" liikelaitosta siten kuin me aikanaan pystyimme?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-