MeluimuriLauantai 26.8.2017 - -Esko Erkkilä- Olen monesti todennut, että olen todellinen meluimuri – liikennemelun meluimuri!
Omakotitaloni sijainti Tampere-Helsinki –moottoritien välittömässä läheisyydessä vastapäätä Tampereen Ikeaa merkitsee, että ”kumipyörämelu” on jokapäiväistä meillä.
Omakotitalomme sijaitsee Tampere-Pirkkala –lentoasemalle suuntautuvalla itäisellä laskeutumisreitillä, täsmälleen sen alla joten lentomelu on aina ”vieraanamme”.
*************************
Tässä pari esimerkkiä, jotka eilen kuvasin kotipihaltani klo 09.30 ja 10.28.
Toisen kuvan jälkeen Tampere-Pirkkala –lentoasemalle laskeutumisen suoritti Hornet- hävittäjä, mutta silloin minulla ei ollut kamera kuvausvalmiina. Matkustajakoneiden lentomelu on kohtuullista, mutta sotakoneiden lentomelu on todella häiritsevää!
**************
Maantie- ja lentomelun lisäksi ”saan nauttia” mökilläni rautatiemelusta ja nyt tavanomaisen rautatiemelun lisäksi….
…mökkini naapurissa on ahkeroinut yhdistelmäkone, joka on niittänyt radanvarsikasvustoa putipuhtaaksi.
En valita, mutta se totean, että olen varsinainen meluimuri!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rautatiemelu Tampreen Palokalliolla, rautatiemelu Multisillassa, rauatiemelu Peltolammlla, melu Vuoreksessa, rautatiemelu Peltolammilla , lentomlu, lentomelu Peltolammilla, lentomelu Palokalliolla, lentomelu Multisillassa, |
Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä- Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.
Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.
Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.
Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.
Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.
Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.
Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.
Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.
Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.
Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat. Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.
Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.
Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.
Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.
Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto, Vanhusneuvosto, Vuores, Vuores-kävely, Vanhusneuvoston Vuores-kävely, oliko Vuoreksen rakentaminen virheinvestointi?, Tampereen asuntomessut 2012, Tampereen asuntomessut Vuoreksessa, Tampereen Infra Liikelaitos, |
Keskustan pitää jatkaa Suomen kuntoon laittamista ja nyt ei pidä tuijotella galluplukuja!Tiistai 22.8.2017 - -Esko Erkkilä- Keskustan keskeinen teema ennen viime eduskuntavaaleja oli ”Suomi kuntoon”!
Kansa antoi tukensa Keskustan lupaukselle ja sen myötä Keskustasta tuli pääministeripuolue.
Nyt on edetty vaalikauden puoliväliin ja Keskustan lupaukset Suomen kuntoon laittamisesta ovat toteutumassa.
Paljon on vielä tekemättä, mutta suunta on selkeä – Suomi on tulossa kuntoon!
Suomen kuntoon laittamisessa on pääoppositiopuoluekin vaihtunut ja se jos mikä kertoo siitä, että olemme kansakuntana oikealla tiellä.
On selvää, että kuntoon laittamisessa on jouduttu käyttämään keinoja, jotka eivät ole kaikille mieleen ja tämä onkin aiheuttanut sen, että Keskustan kannatusluvut gallupeissa ovat notkahtaneet.
Suomen ei kuitenkaan johdeta gallupluvuilla ja se pitää nyt muistaa myös Keskustassa sekä myös muissa puolueissa.
Päivä päivältä yläoikealle sojottavat tunnusluvut kertovat kansalle ja äänestäjille, että nyt ollaan oikealla tiellä.
Suomalaiset vanhemmat ja varttuneempi väki eivät saa jatkaa sitä lapsiltamme ”varastamista”, jota edellinen hallitus velkataakkaamme lisäämällä harrasti. Siihen on nyt saatu muuttunut komento, vaikka Suomi jatkaakin edelleen velkaantumistaan.
Maakunta- ja sote-uudistus ovat ”vaiheessa” ja niiden tinkimättömään toteuttamiseen on panostettava.
On strategisesti oikein, että molempien uudistusten toteuttamisen valmisteluun on maakunnissa valjastettu maakuntien parhaat voimat; tämä takaa, että maakuntien virkahenkilöt ja päättäjät ovat saatu sitoutettua uudistuksiin jo valmisteluvaiheessa.
Kannustan Keskustaa ja koko hallitusta jatkamaan valitulla tiellä; siitä ei saa horjua!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi kuntoon, Keskustan kannatus, Keskusta - pääministeripuolue, Suomea ollaan saamassa kuntoon, |
Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä- Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.
Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.
Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.
Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.
Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!
Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.
Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.
Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.
On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki. **************
Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä
Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.
Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan kulttuuripääkaupunki, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, Melina Mercouri, |
Välinpitämättömyyttä ja asiakkaiden aliarvioimista!Sunnuntai 20.8.2017 - -Esko Erkkilä- Tapaan kesäaikaan käydä mökkimaailmasta parisen kertaa kuukaudessa ostoksilla Hämeenkyrön S-Marketissa.
Tänä kesänä on ihmetystäni herättänyt marketin eteistilassa oleva juliste, jossa kerrotaan myymälän aukioloaikojen muuttuvan 1.4.
Vuosilukua julisteessa ei kerrota, mutta kun julisteessa todetaan asia tulevassa aikamuodossa, niin kyse pitäisi olla ajankohdasta 1.4.2018!
Hyvissä ajoin myymäläpäällikkö haluaa informoida asiakkaitaan, sillä tuohon ajankohtaan on aikaa runsaat seitsemän kuukautta, sillä otin kuvan 18.8.2017.
Todennäköisesti julisteessa tarkoitetaan, että aukioloajat ovat muuttuneet 1.4.2017, mutta kun teksti viittaa tulevaan!
Velttoilua ja välinpitämättömyyttä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: S-Market Hämeenkyrö, S-Market Hämeenkyrön aukioloajat, |
Sen huomaa vasta kun se puuttuuKeskiviikko 16.8.2017 - -Esko Erkkilä- Otsikossa olevaa toteamusta käytetään yleensä silloin kun sairastumme eli huomaamme terveyden merkityksen vasta sitten, kun se puuttuu.
Tuo toteamus sopii myös positiivisiin muutoksiin ja sellaista olen saanut kokea monien muiden tapaan eilen.
Minun lisäkseni nuo ”monet muut” ovat rautateiden varrella asuvia kansalaisia ja meitä, joilla on vapaa-ajanasunto radan varrella.
Eilinen oli mökillä todellinen luontopäivä, sillä sataakuuttakymppiä porhaltavat pikajunat olivat raiteilta poissa.
Poissa olivat myös tavarajunat, joista useat pysähtyvät mökkini naapurissa eli Majajärven liikennepaikalla. Tavarajunan pysähtyminen merkitsee aikamoista pauketta, kun vaunut törmäävät edellisen vaunun perään. Tavarajunan liikkeellelähtö merkitsee myös koko junan pituista melua, kun jokaisen vaunun kytkentälaitteet tekevät tehtävänsä, jotta juna pääsee liikkeelle.
Ratameluun on vuosien myötä niin tottunut, että sitä ei ole aikaisemmin meluksi osannut edes ajatella.
Eilisen jälkeen sen osaa mieltää meluksi!
Vielä eilisestä sen verran, että mökin äänimaailma oli täysin toinen kuin muulloin. Oli todellista hermolepoa viettää aikaa ulkona ja kuunnella lintujen laulua; onneksi kylän koiratkin osasivat olla hiljaa ja eivät haukkumisellaan häirinneet luonnon rauhaa.
En hyväksy lakkoilua, mutta tämä lakko toi jotain hyvääkin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: liikennemelu, rataliikennemelu, |
Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä- Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.
Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.
Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.
Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään 16 metriä.
Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.
Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.
Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella. ***********
On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä: Taivas reikihin repesi, ilma kaikki ikkunoihin.
Kirposi tulikipuna, suikahti punasoronen, läpi läikkyi taivosista, puhki pilvistä pirisi, läpi taivahan yheksän, halki kuuen kirjokannen.
*****************
Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.
Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.
Samalla pihalla sijaitsee myös hyvinvarustettu Kauplus eli kauppa!
Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!
-Esko Erkkilä- |
|
10 kommenttia . Avainsanat: Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn, Kaalin kraateri, Kalevala ja Kaalin kraateri, Lennart Meri, Höbevalge, Hopeavalkea, Eesti Vabariigi President Lennart Meri, Eesti Vabariigi, Saarenmaa2017, |
Amerikasta Saksan ja Tsekin kautta Kiinaan!Torstai 10.8.2017 - -Esko Erkkilä- Kuten lukijani ovat todenneet, käsittelen jutuissani mitä ihmeellisimpiä asioita.
Se minulle suodaan, sillä onhan kyseessä blogisivustoni.
Jatkan ihmeellisissä jutunaiheissa, kun nyt kerron myrskylyhtykokoelmani valmistusmaista!
Myrskylyhdyillä ei nykyään ole suurtakaan käytännön merkitystä, mutta toisin oli vielä muutama vuosikymmen sitten.
Siivosin erästä romuvarastoani ja löysin sieltä jonkinlaisen myrskylyhtyvalikoiman.
Ilokseni havaitsin, että kaikissa oli lasi ehjänä ja useimmissa oli myös sydännauha kunnossa, joten lamppuöljyä vaan ja lamput olisivat valmiita valaisemaan.
En osaa arvioida, että kuinka suuri ikäero eri lampuilla on, mutta sen voimme nähdä, että myrskylyhdyissä tuotekehitystä ei ole juurikaan tapahtunut.
Juttuni tarkoitus on kiinnittää huomiota myrskylyhtyjen valmistusmaihin ja tehdä siitä joitain johtopäätöksiä – kas näin oikealta lukien:
Voidaan kai ajatella, että myrskylyhtyjenkin valmistaminen on aloitettu USA:ssa ja sitten Suomeen on aloitettu tuoda Saksassa valmistettuja myrskylyhtyjä!
”Made in Germany” –tuotteet on valmistettu ainakin ennen vuotta 1973, sillä silloin Bundesgerichtshof teki ratkaisun, jonka mukaan Made in Germany ei ole asianmukainen kahden Saksan kohdalla ja sen jälkeen ”Made in West Germany” ja ”Made in DDR” tulivat käyttöön.
Saksalaisen valmistuskauden jälkeen myrskylyhtyjen valmistaminen kai siirtyi halvempien kustannusten maahan eli Tsekkoslovakiaan ja kun myös siellä kustannustaso kohosi, niin markkinat valtasi Kiina.
Jos päätelmäni myrskylyhtyjeni valmistusmaista pitävät paikkansa, kertoo se siitä samasta kehityksestä, joka on ollut valtavirta myös monien muiden tuotteiden kohdalla.
Mitä Kiinan jälkeen?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: myrskylyhty, Made in U.S. of America, Made in Germany, Made in Zechoslovakia, Made in Czech Republic, Made in China, Bundesgerichtshof, |
Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitäKeskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä- Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.
Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.
Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…
…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…
…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!
Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.
Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.
Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön seurakunta, Hämeenkyrön seurakunnan Mäntyrinteen hautausmaa, Mäntyrinteen kappeli, muisteluristi, Mäntyrinteen muisteluristi, Detlev Liebing, |
Eilen hieno hetki Hämeenkyrön HeiskallaMaanantai 31.7.2017 - -Esko Erkkilä- Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtaja olen – teki eilen onnistuneen kulttuurimatkan Hämeenkyröön.
Retkemme todellinen kohde oli Heiskan kesäteatterissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n järjestämä musiikkinäytelmä
Viimeinen laulu – Irwinin herkimmät soinnut
Teatterikokemuksemme huipennus oli, kun Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin uraa käsittelevää näytöstä oli ensimmäisen kerran saapunut katselemaan kansantaiteilijan vaimo eli Riitta Hammarberg ja Heiskan voimahahmo opetusneuvos Kauno Perkiömäki esitteli näytöksen lopussa Riitta Hammarbergin täpötäydelle kesäteatteriyleisölle.
Oli hienoa seurata, kun oikea Riitta Hammarberg (vasemmalla) kohtasi rooli-Riitan eli Virpi Muikun (oikealla) kesäteatteriyleisön taputtaessa.
Opetusneuvos Kauno Perkiömäki arvosti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen läsnäoloa teatteriesityksessä ja hän halusi näytöksen jälkeen tulla hyvästelemään porukkamme.
Oikealla yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis ja matkavastaavamme Marita Pyykkö opetusneuvoksen ja minun kanssani!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry, www.heiskary.fi, Viimeinen laulu - Irwinin herkimmät soinnut, Riitta Hammarberg, Irwin Goodman, Antti Hammarberg, |
Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen VehasensaareenLauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-
Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.
Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.
***********************
Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.
Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.
Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.
Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.
Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.
Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.
Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.
Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.
Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.
Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen. Kokemus oli tuokin!
Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.
Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.
Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kursesaari, Saarenmaa, Abruka, Vahasensaari, Vahanen, Saarenmaa2017, Saarenmaa1995, Suomen liittyminen Euroopan Unioniin, viljakauppa EU:ssa, |
Viron miehittäminen vuonna 1944 vaati Neuvostoliitolta yli puoli vuottaTorstai 27.7.2017 - -Esko Erkkilä- Monilla lienee mielikuva, että Viron miehittäminen vuonna 1944 oli Neuvostoliitolle vain pieni suupala.
Näin ei kuitenkaan ollut, vaan puna-armeija eteneminen itäisestä Narvasta Viron lounaiskolkan Sörvanniemeen vaati aikaa yli puoli vuotta.
Narvan taistelut alkoivat 2.2.1944 ja taistelut päättyivät nykynäkemyksen mukaan saksalaisten voittoon.
Neuvostoliitto toki valloitti Narvan 26.7.1944, mutta aikakirjoissa todetaan, että Narvan taistelut päättyivät vasta 10.8.1944.
Suomen kannalta tärkeimmät taistelut Suomenlahden eteläpuolella olivat Sinimäkien taistelut 25.7. – 10.8.1944.
Sinimäkien taisteluiden merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei vielä nytkään osata arvostaa, mutta niiden ansiosta puna-armeija ei päässyt koukkaamaan Karjalan kannaksella taistelleiden suomalaisten niskaan.
****************
Mutta siihen Viron miehitykseen ja sen etenemisaikatauluun:
Narvan taistelut alkoivat siis 2.2.1944 ja puna-armeija sai Viron miehityksen ”valmiiksi” eilen kertomani Tehumardin taistelun jälkeen eli 10.8.1944.
Viron kokemukset osoittivat, että perinteisen sodankäynnin menetelmillä pienen maan sitkeä vastarinta pystyy pidättelemään suurvallan sotakonettakin varsin tehokkaasti.
Toki pitää tiedostaa, että puna-armeijan ykköstavoite tuolloin oli Berliini ja Viron viivytystaisteluista vastasivat saksalaiset.
Nykyinen Sörvenniemen majakka eli Sõrven majakka eli Sõrve tuletorn on rakennettu vuonna 1960.
Majakan historia alkaa vuodesta 1770, mutta se tuhoutui niissä taisteluissa vuonna 1944, joista edellä kerroin. Väliaikainen puurakenteinen majakka palveli vuodesta 1949 vuoteen 1960.
Majakan juurelta näkyy Latvian rannikko, ja siihen suuntaan tässä matkaseurueemme katselee.
Sörvanniemessä matkailijoiden kännykät tapaavat kytkeytyä Latvian kännykkäverkkoihin, sillä niin lähellä Latvia sijaitsee.
Olen käynyt kahdesti Sörvenniemen majakalla, mutta molemmilla kerroilla on ollut niin kiire, että en ole ehtinyt vierailla Sorvekeskuksen näyttelytiloissa.
Ota riittävästi aikaa, kun vierailet Sörvenniemellä ja ja poikkea Sörvekeskuksessa!
Tutustu www.sorvekeskus.ee ja Sörvekeskuksella on myös hyvät fb-sivut!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Narvan taistelu, Sinimäkien taistelut, Sinimäkien taisteluiden merkitys Suomelle, Sörvanniemi, Sõrven majakka, Sõrve tuletorn, Saarenmaa2017, |
Tehumardin taistelu vuonna 1944 oli saksalaisten taktiikkavoittoKeskiviikko 26.7.2017 - -Esko Erkkilä- Toinen maailmansota oli 8.10.1944 edennyt Viron Saarenmaalla siihen vaiheeseen, että vetäytyvät saksalaisjoukot ja hyökkäävä puna-armeija kohtasivat verisessä taistelussa Kuressaaresta kohti Sörvänniemeä jatkuvalla niemellä Tehumardin kohdalla.
Sörvanniemi sijaitsee Viron lounaiskulmassa ja kyseinen niemi näkyy tällä kartalla lounaaseen suuntautuvana niemenä.
Tehumardi sijoittuu karttasanasta ”Salme” hieman pohjoiseen.
*******************
Olen saanut muutaman kerran käydä Tehumardin taistelupaikalla ja minulle on aiemmilta käynneiltäni jäänyt vaikutelma, että saksalaiset hävisivät Tehumardin taistelun ”kuusi –nolla”!
Toki saksalaiset joutuivat perääntymään Tehumardista, mutta kun sodankäyntiin kuuluu myös termi ”hallittu perääntyminen”, voidaan Tehumardin taistelun todeta päättyneen saksalaisten taktiseen voittoon.
Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki analysoi meille kyröläismatkaajille Tehumardin taistelun kulkua sen tapahtumapaikalla 7.7.2017.
Kenraalilla oli kädessään tilanteeseen hyvin sopiva ”karttakeppi”!
Saksalaisten komentajana Tehumardin taistelussa oli Klaus Ritter ja neuvostoliittolaisten komentajina olivat Vladimir Miller sekä Grigori Karaulnõi.
Puna-armeijalla oli miesylivoima, sillä neuvostosotilaita osallistui taisteluun 670 sotilasta, kun saksalaisten miesvahvuus oli 360 sotilasta.
Molemmat osapuolet menettivät taistelussa kaatuneina 200 sotilasta.
Vuonna 1967 taistelupaikalle pystytettiin muistomerkki taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden kunniaksi.
"Nougokude sojameestele – Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile" eli…
”Työntekijöiden ja talonpoikien puna-armeija – Saarenmaan kaitsijoille ja vapauttajille”
…on muistomerkin paljastusajankohtaan sopivasti kirjoitettu muistomerkkiin!
No, jokainen ajattelee tavallaan ja aikakauteen sopivasti!
Tehumardin muistomerkkiin kuuluvat nämä muistokivet taistelussa kaatuneille puna-armeijan sotilaille.
Oli jo ainakin neljäs kerta – kaksi ensimmäistä Saarenmaalle suuntautuneiden kylpylämatkojen yhteydessä sekä kolmas toissavuonna tuttavapariskunnan kanssa, kun sain vierailla Tehumardin taistelupaikalla ja vasta nyt suomalaisen kenraalin selostus taistelun kulusta auttoi minua muodostamaan kokonaiskuva Tehumardin taistelusta 8.10.1944!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tehumardi, Tehumardin taistelu, Tehumardin taistelu 8.10.1944, Klaus Ritter, Vladimir Miller, Grigori Karaulnõi, Saarenmaa2017, Nougokude sojameestele - Saaremaa kaitsjaile ja vabastajaile, |
"Rapsia voi viljellä vain ykköstien eteläpuolella"Tiistai 18.7.2017 - -Esko Erkkilä- Maailma muuttuu ja yhtenä muuttumisen ilmentymänä on otsikossa kertomani seikka, joka oli totta vuonna 1970 ja 1971.
Otin ensimmäisiä haparoivia askeleita agribisneksessä 1.12.1970 sen jälkeen, kun puolivuotisen K-ryhmässä aloittamani työjakson jälkeen aloitin nelikymmenvuotisen työurani Raision palveluksessa.
Sain koulutusaikana osallistua maanantai-aamuisin Raision Maatalousryhmän kokouksiin ja kuunnella kokeneiden maatalousvaikuttajien juttuja.
Äänessä olivat oikeastaan ainoina silloinen Maatalousryhmän johtaja – myöhemmin LSO:n toimitusjohtajana toiminut Toivo Haapakoski ja Raision alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-aho.
Kokouksissa ei sanan säilää säästelty ja huumori kukki molempien virtuoosien puheenvuoroissa – kaukana tulevaisuudessa oli kova EU-maailma!
Linja-aho kommentoikin kokousten kulkua, että siellä ”naisten rintsikat naurusta prinksahtelivat”!
Martti Linja-aho, jolla on kiistattomasti keskeinen vaikutus sille, että öljykasvit rantautuivat Suomeen, totesi tuon otsikossa toistamani väitteen.
Alkutuotannon kehitysjohtaja Martti Linja-ahon toteamus tuli eilen elävästi mieleeni, kun tein pienen kotiseuturetken Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla eli synnyinkotini maisemissa.
Aikaa Linja-ahon lausahduksesta on kulunut lähes viisikymmentä vuotta ja rapsia viljellään jokseenkin koko Suomessa ja sen viljelyala on jo nyt suurempi kuin rypsin.
Lajikekehitys on suurin syy sille, että rapsia voidaan nyt viljellä lähes koko Suomessa.
******************
Tutkailin viime viikon lopulla valmistuneita tämän vuoden viljelypinta-aloja ja totesin, että nyt meillä on rapsia kylvössä 38.000 hehtaaria ja rypsiä vastaavasti vain 29.000 hehtaaria.
Muistan, kun öljykasvien ”ikiaikainen” pinta-alatavoite on ollut 100.000 hehtaaria, mutta se on yhä edelleen kaukainen haave – tänäkin vuonna vain 2/3 tavoitteesta!
Rapsi antaa paremman sadon kuin rypsi, sillä tilastojen mukaan 2009 – 2015 rapsin keskisato oli 1.690 kg/ha, kun rypsillä se oli vain 1.300 kg/ha.
Kuluttajan on hyvä tietää, että öljynpuristamisessa ei ole lainkaan eroa rapsin ja rypsin välillä, vaan molemmista saadaan täsmälleen samanlaista elintarvikeöljyä, jota yhä kutsutaan rypsiöljyksi vaikka raaka-aine onkin jo nyt valtaosiltaan rapsia.
Myös se on hyvä tietää, että kaikki tuontiöljy on rapsiöljyä, sillä rypsiä ei viljellä lainkaan Suomen eteläpuolisissa maissa.
********************
Tässä muutamia kuvia eilen kuvaamistani rapsipelloista Viljakkalassa:
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rypsi, rapsi, rypsinvilejly, rapsinviljely, Suomen öljykasviala, |
Saarenmaalla uskotaan, että jos suuri vaara uhkaa maata, niin Suur-Tölli herää ja auttaa kansaansaMaanantai 17.7.2017 - -Esko Erkkilä- Suur-Tölli ja hänen vaimonsa Piret ovat virolaisia taruolentoja, joiden patsaaseen mm. minä sekä monet muut pääsimme taas kerran tutustumaan Saarenmaalle suuntautuneen sotahistoria- ja kulttuurimatkamme aikana 5. – 8.7.2017.
Saarenmaan asukkaat ovat aina olleet rohkea merenkulkijakansa ja Suur-Tölli hallitsi saarenmaalaisia.
Töllin vaimo Piret oli suurikokoinen nainen ja isokokoisena sekä voimakastahtoisena hän hallitsi perhettä.
Kerran Piret käski Tölliä noutamaan kaalia kaalikeittoa varten lähisaaresta ja Tölli teki työtä käskettyä. Tölli teki kaalinhakumatkan Sörvestä Rahnun saarelle puolessa tunnissa vaikka matkaa Rahnuun olikin paljon.
Kävin parisen vuotta sitten Sörvenniemessä ja samoin teimme myös 7.7.2017 – Rahnussa en ole milloinkaan käynyt!
***********************
Kuvanveistäjä Tauno Kargro on virolainen kuvanveistäjä ja hän on veistänyt…
…Töllistä ja Piretistä kuvaavan veistoksen Kylpylähotelli SPA Meren edustalle Kuressaaressa.
Veistoksessa Töll ja Piret ovat saaneet suuren kalansaaliin; niin suuren, että osa kaloista tippuu veneestä maalle.
Kuvanveistäjä Tauno Kangro on erikoistunut suurhahmojen kuvaamiseen, sillä hänen tuotantoaan on mm. Rakveren muinaislinnan alueella sijaitseva Tarvas-härkä.
Minä ja toivottavasti Te kaikki juttujeni lukijat toivomme, että Viron kansa ei milloinkaan joudu tilanteeseen, että sen pitäisi toivoa Suur-Töllin tulevan auttamaan virolaisia!
Matkallamme minulla oli huone sillä puolella hotellia, että sain myös illan hämyssä ihailla ”Töll ja Piret said suure kalasaagi” –veistosta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saarenmaalla uskotaan jos suuri vaara uhkaa maata niin Suur-Tölli herää ja auttaa kansaansa, Suur-Tölli, Piret, Kylpylähotelli Meri, SPA Meri, SPA Kylpylähotelli Meri, Saarenmaa SPA Meri, Töll ja Piret said suure kalasaagi, Tauno Kangro, Tarvas-härkä, |
Hitler kahden välikättelyn takanaLauantai 1.7.2017 - -Esko Erkkilä- Tutustuin joskus juttuun, jossa todettiin, että tavallinen pulliainenkin on tavallaan hyvinkin lähellä maailman mahtavia. Näin on, jos huomioidaan ne ”pulliaisen” kättelemät henkilöt, jotka puolestaan ovat kätelleet todellisia maailman mahtavia.
Ajattelin asiaa omalta kohdaltani ja totesin, että näinhän se on!
Isäni, joka taisteli maamme puolesta Talvisodan ja Jatkosodan kokonaisuudessaan ja sen lisäksi osallistui Lapinsotaan, pääsi jossain vaiheessa kättelemään Ylipäällikkö Mannerheimia.
Isä ei tehnyt asiasta suurta numeroa, mutta näin oli tapahtunut.
Kun on varmaa, että Mannerheim kätteli useammankin kerran Adolf Hitleriä, on minulla ”kättelyketju” isäni ja Mannerheimin kautta Hitleriin!
Nykypoliitikkojen – esimerkiksi Juha Sipilän ja Paavo Väyrysen - kautta on helppo luoda ”yhden välikättelyn” kautta kättelyketju kaikkiin Suomen viimeaikojen presidentteihin Kekkosesta alkaen ja mm. Angela Merkeliin sekä Emmanuel Marcos´iin sekä moniin maailman johtaviin nykyisiin ja menneisiin valtiaisiin.
Donald Trump siitä ketjusta vielä puuttuu, mutta Vladimir Putin sekä Mihail Gorbatšov ketjuun kyllä kuuluvat.
Toissapäivänä kättelin Matti Vanhasta ja aikamoinen ”yhden välikättelyn” kohdekimara sitäkin kautta avautuu.
*******************
Tämmöistä pohdintaa ei pidä ottaa kovinkaan vakavasti, mutta näinkin voidaan asioita ajatella!
Millaisia kättelyketjuja Sinulla arvoisa lukijani on maailman mahtaviin tai vaikkapa kuuluisiin kulttuurihenkilöihin tai menestyneisiin urheilijoihin?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kättelyketju, Mannerheim, Hitler, Angela Merkel, Emmanuel Marcon, Mihail Gorbat?ov, Vladimir Putin, Donald Trump, |
Matti Vanhanen on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan 700:s Ritari HyvämieliPerjantai 30.6.2017 - -Esko Erkkilä- Sain eilen olla paikalla, kun kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen lyötiin Hämeenkyrön Kierikkalassa Maisemakahvilassa Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi – Vanhanen on ritarikunnan 700:s Ritari Hyvämieli.
Ritari Hyvämieli on Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta ry:n kannatusritari ja hyvänmielen lähetti.
Jokainen Ritari Hyvämieli saa hopeisen rintamerkin sekä Käskykirjan, jossa ritariksi lyöminen vahvistetaan.
***************
Tässä muutama kuva, kun Matti Vanhanen lyötiin kulttuuria vaalivan ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi:
Olen ylpeä, että minut on aikoinaan lyöty Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieleksi numerolla 307!
Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieliksi on lyöty useita entisiä ministereitä, eduskunnan entisiä puhemiehiä, kenraalikunnan jäseniä ja monia kulttuuri- sekä talouselämän keskeisiä vaikuttajia.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Ritari Hyvämieli, Ritari Hyvämieli, Matti Vanhanen, Matti Vanhanen Ritari Hyvämieli, Maisemakahvila, Hämeenkyrö, Kierikkala, Hämeenkyrön Kierikkala, |
Mannerheim-ooppera avaa uusia näköaloja valtionhoitajan, maamme kuudennen presidentin ja Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin elämäänTiistai 20.6.2017 - -Esko Erkkilä- Jo nyt voi todeta, että Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen merkittävin aktiviteetti vuonna 2017 tulee olemaan osallistuminen Ilmajoen Musiikkijuhlilla 18.6.2017 järjestettyyn tämän vuoden viimeiseen Mannerheim-oopperaan.
Varasimme liput jo varhain vuoden 2016 syksyllä ja varhaisen varaamisen ansiosta saimme lippumme edullisesti.
Olen tyytyväinen, että ostin portilta oopperan käsiohjelman ja erityisen tyytyväinen olen, että samalla hankin myös oopperan libreton.
Ooppera koostuu 31:stä kohtauksesta ja niiden seuraaminen libretosta oli helppoa.
Mannerheim-ooppera on Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä ja suosittelen ehdottomasti käsiohjelman sekä libreton hankkimista.
Oopperan lavastuksena oli koko ajan sama lavastus, mutta hienosti eri kohtaukset pystyttiin toteuttamaan samalla lavastuksella.
Mannerheimin roolin esitti baritoni Waltteri Torikka ja hänen vaimonsa Anastasia Arapovan rollin esitti sopraano Mia Heikkinen.
Mannerheimin vaimon Anastasia Mannerheimin (o.s. Arapova) rooli ei ole oopperassa keskeinen, mutta tässä jutussani se saa keskeisen roolin.
Mannerheim ja Arapova avioituivat vuonna 1892.
Arapova omisti Latviassa Lazan kunnassa sijaitsevan Aprikin kartanon 1898 – 1912 välisen ajan.
Sain vuonna 2012 vierailla Aprikin kartanossa ja sen vuoksi halusin Mannerheim-oopperassa seurata Mannerheimin ja Arapovan suhteen kehittymistä.
Avioparin suhdetta ei voi kuvailla rakkausavioliitoksi, mutta Mannerheimin osalta ehkä järkiavioliitoksi. Mannerheimin ja Anastasia Arapovan avioliitto päättyi eroon vuonna 1919.
Olen vuonna 2012 laatinut tälle saitille jutun vierailustamme Aprikin kartanossa ja se löytyy, jos googlaa näin:
”Esko Erkkilä Anastasia Mannerheim”
Suosittelen varaamaan liput vuoden 2018 Mannerheim-oopperaan – saattaa tosin olla, että jo nyt kaikki ensi kesän näytökset ovat loppuunmyytyjä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen marsalkka Mannerheim, presidentti Mannerheim, valtionhoitaja Mannerheim, ylipäällikkö Mannaerheim, Mannerheim-ooppera, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Atanasia Arapova, |
Melkein jouduin marketkassan kassahihnalle!Sunnuntai 18.6.2017 - -Esko Erkkilä- Kokemus se oli tuo eilinen – kas näin:
Poikkesin ostoksilla Koivonkylän Prismassa Tampereella ja kassan jälkeen piipparit alkoivat ulvoa.
Paikalle riensi kymmenkunta myyjää toteamaan, kun myymälävaras saatiin kiinni!
Onneksi asiaa lähdettiin tutkimaan ja minua ei heti heitetty häkkiin.
Ongelman aiheuttajaksi epäiltiin avainnippuani, joka kieltämättä on mittava kokoelma erilaisia avaimia.
Pitkällisen tutkimisen jälkeen syylliseksi osoittautui kesähousuissani ollut möllykkä, jota ei aikoinaan ollut poistettu sen jälkeen, kun Rouva oli ostanut minulle kesähousut.
Pähkäilimme vartijoiden ja myyjien kanssa, että miten housuissani ollut varashälytin voitaisiin poistaa.
Rouva oli aikoinaan ostanut nämä kesähousut minulle, mutta varashälytin oli jäänyt poistamatta. Housut on jo ainakin pariin kertaan pestykin ja olen varma, että Rouva on maksanut housut sille liikkeelle, josta hän on ne aikoinaan ostanut.
Esitin, että saksin varashälyttimen pois housuistani, mutta myyjät varoittivat, että sitä ei kotikonstein saada tehdä. Syynä kieltoon oli se, että näin menetellen housuissa oleva varashälytin olisi lauennut ja housut, minä itse sekä lähiympäristö olisivat värjäytyneet mustekasetin laukeamisen tuloksena ja housut olisivat tulleet käyttökelvottomiksi ja minä sekä lähiympäristö olisivat turmeltuneet ”ikuisiksi ajoiksi” varashälyttimen musteella.
Onneksi Koivistonkylän Prisman varashälyttimien purkulaite toimi ja myyjät uskoivat vilpittömyyteeni, joten en joutunut ”häkkiin”!
Tapaukseni herätti liikkeessä suurta mielenkiintoa ja vartijalta kysyttiinkin puhelimitse, että miten hässäkkä on purkautumassa.
Vartija vastasi kysyjälle, että he nostivat asiakkaan kassahihnalle ja poistivat häneltä varashälyttimen!
No, asiahan ei lopulta edennyt ihan noin, mutta mielenkiintoinen kokemus varkaaksi epäileminen oli minulle.
Se täytyy todeta Koivistonkylän Prisman henkilökunnan kunniaksi, että he eivät pätkääkään epäilleet minua myymälävarkaaksi!
Tositarinan opetus on se, että asiakkaan pitää aina varmistaa myyjien ja kassahenkilöiden toiminta, jotta varashälytin poistetaan maksutapahtuman jälkeen – nyt Rouvan ostostapahtumassa näin ei ollut menetelty ja sen vuoksi jouduin aiheettomasti epäillyksi myymälävarkaudesta!
-Esko Erkkilä- |
|
1 kommentti . Avainsanat: Varashälyttimet, varashälytin, marketkassa, |
Tangokuningas kiitti laulaenMaanantai 12.6.2017 - -Esko Erkkilä- Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen on syntyjään Viljakkalasta.
Kauko on viisilapsisen perheen kuopus Viljakkalan Inkulasta.
Lions Club Viljakkala on lahjoittanut tämän Kauko Simosen kuvan Viljakkalan Seurojentalolle hiljattain, sillä näin tämän taulun ensimmäisen kerran paikallaan lauantaina 10.6.2017.
Taulussa kerrotaan, että ”Satu ruskeista silmistä” oli se kappale, jonka Kauko esitti voittamassaan tangokuningaskilpailussa vuonna 1985.
Kaikki Simosen perheen lapset ovat minulle tuttuja – kaksi tyttöä ja kolme poikaa.
Kauko on vuonna 1951 syntyneenä perheen kuopus.
***************
Olen lyöty Hyvämieleisten Sarvipäitten Ritarikunnan jäseneksi samassa tilaisuudessa, jossa myös Kauko Simonen lyötiin tuon hämeenkyröläistä kulttuuria valvovan ja sitä edistävän ritarikunnan jäseneksi.
Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan kuuluu mm. useita entisiä ministereitä ja muitakin poliitikkoja, ainakin yksi Eduskunnan puhemies ja kenraalikunnan jäsen sekä monia talouselämän keskeisiä vaikuttajia.
****************
Ritariksi lyönnin jälkeen etikettiin kuului luonnollisesti lausua kiitoksen sanat ritarikunnan Suurmestarille.
Tuolla kerralla meitä ritariksi lyötyjä taisi olla kuusi henkilöä ja kiitossanojen vaiheessa tangokuningas otti tilaisuuden haltuunsa ja kiitti laulaen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan Suurmestari agrologi Eero Pylsyä kaikkien ritariksi lyötyjen puolesta!
Tuolloin ja monta kertaa sen jälkeenkin olen ajatellut, että olisi se hienoa monessa tilanteessa, jos osaisi laulaa! Laulaen voisi kuitata monta puhetta ja erityisesti kiitospuheiden korvaaminen laulamalla olisi jotain hienoa ja uutta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tangokuningas 1985, Kauko Simonen, Tangokunings Kauko Simonen, Kauko Simonen Viljakkala, Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta, Suurmestari Eero Pylsy, |