Riigikogun varapuhemies Helir Valdor Seeder avasi Türin Kukkamarkkinat

Maanantai 23.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türi on kaupunki keski-Virossa ja sitä kutsutaan Viron kevät-pääkaupungiksi.

 

 

Türissä järjestetään keväisin Türin Kukkamarkkinat eli Türi Lillalaat.

 

 

Türin Kukkamarkkinoilla käyminen on muodostunut perhekuntamme perinteeksi ja siellä kävimme myös vuoden 2016 avajaispäivänä eli 20.5.2016.

 

 

Türin Kukkamarkkinat järjestettiin nyt 39. kerran ja meillä oli kyseessä kahdeksas käynti!

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinat ovat saavuttaneet merkittävän aseman Virossa ja siitä kertoo mm. se, että nyt Kukkamarkkinoiden avaajana toimi ”Viron eduskunnan” eli Riigikogun ensimmäinen varapuhemies Helir Valdor Seeder.

 

Seeder kuuluu Riigikogussa Isänmaan ja Res Publican liittoon (IRL). IRL:llä on Riigikogussa 14 kansanedustajaa – kaikkiaan Riigikogussa on 101 jäsentä.

Seeder on Viron keskeisiä politiikkoja, sillä hän on toiminut mm. maatalousministerinä 2007 - 2014 sekä vt. valtiovarainministerinä vuonna 2009.

 

 

 

 

 

Toisena tervehdyksensä Türin Kukkamarkkinoiden avajaisiin toi Türin kaupunginjohtaja, pormestari Pipi-Liis Siemann.

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinoiden avajaistilaisuus oli sopivan lyhyt, sillä kolmantena lavalla esiintyi Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart.

 

 

 

 

 

Tervehdysten jälkeen varapuhemies Helir Valdor Seeder ja Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart nostivat salkoon Viron lipun ja sen rinnalle Kukkamarkkinoiden tunnuslipun.

 

 

 

 

 

 

Pyysin avajaistilaisuuden lopuksi varapuhemies Seederiä ja pormestari Siemann´a poseeraamaan kameralleni ja tässä hieno tulos!

 

 

 

 

 

 

Sain kuvan myös, kun Liivi ja Kukkamarkkinoiden maskotti kaulailivat!

 

 

*************

 

Vuodenvaihteen jälkeen pitää taas vakavasti alkaa pohtimaan, että josko matkaisimme ensi vuoden toukokuussa tavoitteena 40. Türin Kukkamarkkinat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas"

Sunnuntai 22.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Arvo Pärd´n veistos ”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas”

Rakveren torilla on jokavuotisen reissumme eräs kohde, kun käymme Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

Kukkamarkkinareissuumme kuuluu kaksi yötä Rakveressä ja silloin tapaamme käydä tapaamassa polkupyöräpoikaveistosta.

 

 

 

 

 

 

Arvo Pärd on syntynyt Paidessa 1935 ja tämä veistos on paljastettu vuonna 2010 eli kuvanveistäjän 75-vuotisjuhlavuonna.

 

 

 

”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas” –veistoksen paljastuspuheessa todettiin mm., että veistos on ”Monument” – katkelma paljastuspuheesta tässä:

 

 

”Täna, 11. septembril 2010, linna aukodaniku Arvo Pärdi 75. juubelisünnipäeval avame me Rakvere keskväljakul skulptuurigrupi “Poiss jalgrattal muusikat kuulamas”. See ei ole aga pelgalt üks armas ja kaunis skulptuur. See on Monument. Teetähis. Monument unistustesse uskumisele. Monument, milles on sees sügav sõnum. Sõnum sellest, et igas väikeses poisis, igas väikeses tüdrukus on peidus jumalik säde ja et igast väikeset poisist, igast väikesest tüdrukust ükskõik, kui väikeseks linnas või ka linnakeses ta ka ei elaks, võib saada - maailmainimene. Tuleb ainult väga, väga oma unistustesse uskuda ning selle nimel visa tööd teha.

Samas on see kuju Rakvere linnarahva tänuavaldus - Arvo Pärdile ja just selle eest, et olles täna maailmainimene, on ta jäänud oma südames tänaseni selleks siiraks väikeseks Rakvere poisiks, kes siin turuplatsi künklikul munakivisel sillutisel jalgrattal ümber posti tiirutas ning enda südames oma Unistust kandis - Unistust saada Heliloojaks.

Tänan Sind ARVO. Palju õnne sünnipäevaks!"

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusin ottaa kyytiä nuorenmiehen polkupyörän tarakalla ja kyyti oli vakaata!

 

 

Poiketkaahan polkupyöräpojan patsaalla, kun käytte Rakveressä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkala osaa järjestää asukastilaisuudet!

Keskiviikko 18.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikkien asioiden osalta tulee vertailtua Tampereen ja Pirkkalan kykyä, taitoa sekä halua järjestää eri asioita.

 

 

Taloudenpito, teollisten työpaikkojen hankkiminen, johtamistyyli ja -tapa sekä sopuisa ja kaikkien puolueiden yhteistoiminta ovat alueita, joilla vertailua tulee tehtyä.

 

 

On selkeästi todettava, että kaikilla em. lohkoilla Pirkkala hakkaa Tampereen vähintään 6 - 0.

 

***********

 

Osallistuin eilen eli tiistaina 17.5.2016 Pirkkalan kunnan valtuustosalissaan järjestämään asukastilaisuuteen ja on kyllä todettava, että Tampereen kaupungin järjestämät asukastilaisuudet kalpenevat eilen nähdyn ja koetun tilaisuuden rinnalla.

 

 

 

 

Pirkkala oli saanut asukastilaisuuteensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kertomaan sote-uudistuksesta.

 

 

Rehulan esitys oli selkeä ja osoitti, että hallitus on päättäväisesti viemässä sote-uudistusta kohti maalia.

 

 

Toivottavasti pääsen lähipäivinä näillä sivuilla kertomaan Rehulan sanomaa tarkemmin.

 

 *****************

 

Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kertoi yleisölle, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen oli aiemmin päivällä ihmetellyt hänelle, että miten Pirkkala on saanut ministerin puhumaan asukastilaisuuteen!

 

 

Ikoselle voisi todeta vanhaa suomalaista sananlaskua mukaellen näin:

 

 

Se on Pirkkalalla, kun puukko vie!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rohkaisevia" sanoja henkilöstölle

Tiistai 17.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla elämänaloilla tehdään virhepäätöksiä ja niin niitä tehdään ja on tehty myös liike-elämässä.

 

 

Tämä ilmeisen tosijuttuni tapahtui ennen sähköistä nettiaikaa, sillä en pysty googlaamallakaan selvittämään, että milloin avattiin ja milloin suljettiin Keskon Iisalmen konttori.

 

 

Muistan joskus lukeneeni – taisi olla Keskon historia, että kyseinen konttori oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen.

 

 

Lyhytaikaisuutta ennakoi se Keskon pääjohtajan puhe Iisalmen konttorin vihkiäisissä, kun hän totesi näin:

 

”Nyt on viimeinen hetki alkaa suunnittelemaan, että milloin tämä konttori suljetaan!”

 

 

Olihan noissa sanoissa aikasmoinen negatiivinen motivointi upouuden konttorin henkilöstölle!

 

 

**************

 

 

Vihkiäisissä oli paikalla arvostamani esimieheni myyntipäällikkö Veikko Nikula (syntynyt 1925) ja häneltä olen kuullut tämän tosijutun.

 

 

Keskon pääjohtajana Iisalmen konttorin vihkiäisten aikaan oli Ilmo Olavi Nurmela ja kun Nurmela oli Keskon pääjohtajana 1957 – 1968, niin tuolle aikajaksolle ajoittuu Keskon Iisalmen konttorin vihkiäiset.

 

 

I.O.Nurmela oli ilmeisesti hyvissä väleissä presidentti Urho Kekkosen kanssa, sillä Kekkonen nimitti Nurmelan valtiovarainministeriksi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen vuonna 1958.

 

 

Tämmöinen muisteluksen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Unelmien kevätkävely Tampereen keskustassa 10.5.2015

Perjantai 13.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä…

 

 

…Elonpolkuja –yhteistyöverkosto…

 

 

…järjesti keskustan kevätkävelyn Tampereella Unelmien liikuntapäivänä 10.5.2015.

 

 

Olin mukana kevätkävelyllä ja sen jälkeen Laikunlavalla, kun lauloimme yhteislauluja kansanedustaja Mikko Alatalon johdolla.

 

 

Pieni kuvakimara tapahtumasta lienee paikallaan:

 

 

 

 

 

Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kevätkävelyreitti polveili Tampereen ydinkeskustassa.

 

 

 

 

 

 

Laukonsilta kerran tästäkin näkökulmasta!

 

 

 

 

 

 

Hämeensilta

 

 

 

 

 

 

Saimme nauttia mehutarjoilusta Tampereen Voimian eli entisen Tampereen Aterian mehupisteellä.

Valitettavasti tarjolla oli ainoastaan Keskon private label –mehuja eli halvalla ei taaskaan ollut mahdollista saada kunnollista tavaraa.

 

 

 

 

 

 

Kalle Päätalon muistomerkki ”Maaltamuutto” Alexsandra Siltasen puistossa oli minulle ja monelle muullekin uusi kokemus. 

Pitääpä palata paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin!

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo puhui laulutuokionsa alussa kauniisti ja asiantuntevasti seniori-ikäisten tukalasta tilanteesta.

 

 

 

 

 

 

Verraton pari tuo Jammi Humalamäki ja Mikko Alatalo musisoimaan.

Mikko esittelee Jamin poikamiehenä, joka on poikamies jo kolmannessa sukupolvessa - todellisuudessa Jammilla on mitä viehättävin vaimo!

Senattorin puheisiin eduskunnassa voi luottaa, mutta keikoilla niihin pitää suhtautua pienellä varauksella.

 

 

 

 

 

 

Kiitoksia Mikko Alatalolle ja Jammi Humalamäelle hienosta yhteislauluhetkestä Elonpolkuja –yhteistyöverkoston kevätkävelyn huipentumassa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Timo Laaninen: Kuusivuotisen uran huipennus; Suomen suurin puolue, joka sen lisäksi on velaton!

Torstai 12.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen kaikille avoin puhetilaisuus Nokian Kerholassa 10.5.2016 oli hieno tilaisuus.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

Olin paikalla myös Keskustan Lahden puoluekokouksessa vuonna 2010, kun ”Pappa” Laaninen valittiin ensimmäisen kerran Keskustan puoluesihteeriksi.

 

Jatkoa seurasi Rovaniemellä vuonna 2012 ja Turussa vuonna 2014 – olin virallisena puoluekokousedustajana molemmissa näissä kokouksissa.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa Timo Laaninen valmistautuu yhdessä järjestösuunnittelija Matias Ollilan kanssa puhetilaisuuteensa Nokian Kerholassa 10.5.2016.

 

 

 

 

 

 

Puoluesihteeri Laaninen aloitti esityksensä toteamalla, että Tampereella ja Pirkanmaalla on aina paikka hänen sydämessään - Laaninen tapasi Sääksmäeltä kotoisin olevan puolisonsa opiskellessaan Tampereella!

 

 

 

 

 

 

"Hallitusvastuun kantaminen on yleensä kuluttavaa hommaa, mutta herkillä korvilla kuunteleminen ja elävä keskusteluyhteys kansalaisiin ovat taanneet sen, että Keskustan kannatus on edelleen korkealla tasolla!"

 

 

 

 

 

 

Laaninen totesi, että Sipilän johtama hallitus on nyt istunut vuoden verran ja mitä kaikkea on saatu aikaan:

• sote-uudistus etenee

• maakuntahallintouudistus etenee

• yhteiskuntasopimusneuvottelut ollaan saamassa käytäntöön

• teiden ja rautateiden kunnostamiseen panostetaan

• byrokratiaa puretaan

• julkisen talouden tasapainottamisesta on tehty päätös

 

Yhden vuoden aikana on siis viety paljon eteenpäin niitä asioita, joita Keskusta lupasi vaaliohjelmassaan hoitaa!

 

 

 

 

 

 

 ************

Timo Laanisella on ollut merkittävä rooli, kun Keskusta on kohonnut Suomen suurimmaksi puolueeksi.

 

 

Talousasiat ovat keskeisiä valtiontaloudessa, kuntataloudessa, yksityistaloudessa, yritystaloudessa, yhdistystaloudessa sekä myös puoluetaloudessa - Laanisen aikana Keskustan talous on saatu kuntoon ja nyt puolue on velaton!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu

Tiistai 10.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kutsumme perhekunnassamme vanhasta muistista pussiperunoiksi niitä perunansiemeniä, jotka esikasvatamme taimiksi ennen niiden istuttamista varsinaiselle kasvupaikalle.

 

 

Termi ”pussiperuna” perustuu sille, että alkuvuosina todella keräsimme talven aikana erilaisia paperipusseja ja istutimme niihin siemenperunat itämään esikasvatukseen.

 

 

Nykyään olemme rationalisoineet toimintaamme ja istutamme siemenperunat stryrox-laatikoihin vieri viereen ja odotamme niiden taimettumista.

 

 

 

 

 

 

Tässä esikasvatetut siemenperunamme tänä keväänä ovat odottamassa istuttamista varsinaiselle kasvupaikalleen.

 

 

Varhaisperunalajikkeina meillä ovat tutut Timo ja Siikli sekä uutena tulokkaana Carrera.

 

 

 

 

 

 

Vaot vedämme ”Rouva-vetoisella” sahralla ja tässä malliksi muutama valmis perunapenkki sekä perunavako, jossa on siemenperunoita.

 

 

Muistan maatalouskemiasta, että perunamaata ei saa kalkita, mutta on luonnollista, että perunamaalle pitää antaa lannoitetta, jotta olisi toivoa sadosta!

 

 

 

 

 

 

Valmiit varhaisperunamaan penkit näyttävät tältä - osa siemenperunoista on taimettunut, mutta osa ei vielä!

 

 

 

 

 

 

Meillä on tapana peittää varhaisperunamaa kolminkertaisella kevytpeitteellä, jotta perunantaimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin ja niin teimme myös tänä keväänä.

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan parisen viikkoa - riippuu ilmoista!

 

 

 

Odotamme, että saamme juhannuksena omalta maalta uusia perunoita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta on nyt velaton!

Torstai 28.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa 23.-24.4.2016 Jyväskylässä olin virallisen edustaja mukana järjestövaliokunnan kokouksessa, jossa valmistelimme tärkeitä asioita ”isossa salissa” käsiteltäväksi.

 

 

 

 

Talousasioista jo työhistoriani perusteella melkoisesti ymmärtävänä oli mukava kuulla, kun puoluesihteeri Timo Laaninen puolueen toimintaa vuodelta 2015 esitellessään kertoi, että viime vuonna Keskusta pääsi puolueena velattomaksi.

 

 

Hyväksyimme Laanisen kertoman ja suosittelimme sen hyväksymistä myös puoluevaltuustossa ja niin sitten tapahtuikin.

 

 ************

Toisena merkittävänä seikkana järjestövaliokunnan käsittelyssä oli Keskustan presidenttivaaliehdokkaan valintaa koskeva esivaalisäännös.

 

Hyväksyimme puoluetoimistoväen valmisteleman esivaalisäännöstön ja hetken kuluttua sen hyväksyi myös koko Keskustan puoluevaltuuto.

 

 

Keskustan on tarkoitus valita vuoden 2018 presidentinvaaliehdokas jo kesäkuun alussa Seinäjoella järjestettävässä puoluekokouksessa.

 

 

Esivaalisäännöstö on siis hyväksytty ja nyt vain odotellaan, että joudutaanko Keskustan presidenttiehdokkaasta käymään esivaali.

 

 

 

 

 

 

Puhetta järjestövaliokunnan kokouksessa johti Porin Noormarkusta kotoisin oleva puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Matti Rehula.

 

 

Arvostan, että sain olla puoluevaltuustossa virallinen edustaja ja sen myötä päättämässä Keskustan puoluevaltuuston järjestövaliokunnan tehtäviin kuuluvista asioista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatalous, kotieläintalous ja metsätalous pysyvät!

Sunnuntai 24.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Maailma elää melkoisessa myllerryksessä ja sen mukana Suomen kansantalous.

 

 

Suomessa on takavuosina ollut ”päiväperhosmaisia” ilmiöitä ja Nokia ei niistä suinkaan vähäisimpänä.

 

 

Nokia tosin eli vajaan vuosikymmenen verran, mutta sitten se ja sen myötä muut vastaavat toiminnot ovat joko hävinneet tai ainakin siirtyneet pois Suomesta.

 

 

Nyt peliteollisuutemme saa kohtuuttoman suurta huomiota, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun ennakoi sen kuihtuvan pian pois.

 

 

Saatan olla vanhanaikainen, mutta luotan pitkässä juoksussa suomalaiseen maatalouteen, kotieläintalouteen ja erityisesti metsätalouteen.

 

 

Haasteita toki niidenkin elinvoiman säilyttämisessä on ja erityisesti siinä, että niiden elinvoimaa kehitettäisiin.

 

 

 

 

 

Nämä ajatukset tulivat korostetusti mieleni pinnalle, kun kuuntelin kansanedustaja Pertti Hakasen alustuksen ja puheenvuorot Pirkanmaan Keskustajärjestöjen järjestämässä seminaarissa Tampereella 20.4.2016 – seminaarin teema oli: ”Mistä työ tulee”.

 

 

 

 

 

 

Samassa seminaarissa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen muistutti yleisöpuheenvuorossaan, että metsäteollisuus ja sen tuotteet ovat yhä edelleen Suomen suurin tuoteryhmä viennissä!

 

 

Pertti Hakanen muistutti:

 

 

Ei ole niin suurta herraa, että eikö söisi talonpojan kädestä!

 

 

Hakasen sanoma kannattaa pitää mielessä myös niiden, jotka hekumoivat ”päiväperhos-toimialojen” nimiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varkaudessa kasvatetaan kaviaaria suomalaisella rehulla!

Sunnuntai 17.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Poikkesin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa viime perjantaina, kun siellä alkoivat Supermessut – Supermessut jatkuvat tuttavallisemmin mainitussa Pirkkahallissa vielä tänäänkin, joten juttuni ”aamulukijat” ehtivät vielä sinne.

 

 

Supermessuilla on neljät messut eli Puutarhamessut, Kotimaan Matkailumessut, oluiden ja viinien maistajille tarkoitetut April Fest-messut sekä Keräilymessut.

 

 

Perehdyin ainoastaan Puutarha- ja Kotimaan Matkailumessujen antiin ja voin vakuuttaa, että molemmat messut ovat mielenkiintoiset.

 

 

 

 

 

 

Kotimaan Matkailumessuilla tutustuin hieman tarkemmin Varkauden kaupungin osastoon ja syynä oli se, että Varkaus mainosti itseään ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teemalla.

 

 

Asia kiinnosti minua ja pyysin esittelijöiltä tarkempia tietoja.

 

 

Varkaudessa kasvatetaan tosiaan sampia ja niistähän tunnetusti saadaan kaviaaria.

 

 

Myös sen vuoksi ”Kaviaarikaupunki Varkaus” –teema minua kiinnosti, sillä aloitimme työurani aikana sammenrehujen valmistuksen.

 

 

Kysyinkin esittelijöiltä, että käytetäänkö Carelian Caviar Oy:n tuotannossa kotimaista rehua vai tuotetaanko suomalainen kaviaari tuontirehuilla.

 

 

Esittelijä otti kysymykseni todesta sekä soitti yrityksen vastuuhenkilölle ja sai vastauksen, että osa rehustuksesta hoidetaan entisen työnantajani rehuilla!  Lisäksi vastuuhenkilö kertoi, että koko ajan kotimaisen rehun osuutta ollaan kasvattamassa.

 

 

Olen tyytyväinen, että suomalainen lähikaviaari kasvatetaan jo nyt osittain suomalaisella lähirehulla ja lähirehun osuutta ollaan kasvattamassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tässä asiassa olen pitkävihainen

Torstai 14.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Saksalainen kauppaketju Lidl rantautui Suomeen elokuussa 2002, joten se on ollut Suomessa pian neljätoista vuotta.

 

 

Olen joutunut käymään Lidl´n Suomessa sijaitsevassa myymälässä kerran, kun eräät Eläkeliiton toimijat olivat tilanneet sieltä erästä suurta yleisötilaisuuttamme varten munkkeja ja minä jouduin ne noutamaan.

 

 

Yksityishenkilönä en ole avannut Suomessa Lidl´n ovea ja oven avaamiseen saattaa edelleen kulua paljon aikaa.

 

 

Lidl-boikottini syynä on se, kun Lidl Suomeen rantautuessaan syrji suomalaista elintarviketeollisuutta ja suomalaisia tuotteita rankasti, eikä ottanut niitä valikoimiinsa.

 

 

Tiedän vallan mainiosti, että Lidl on joutunut muuttamaan toimintaperiaatteitaan ja nykyisin siellä on tarjolla varsin paljonkin suomalaisia tuotteita.

 

 

Olen tässä asiassa kuitenkin pitkävihainen ja en helposti mene asioimaan Lidl´ssä jatkossakaan – maksan potut pottuina ja en suostu avaamaan kyseisen liikkeen ovea.

 

 

Selvennyksenä se, että olen kyllä asioinut Lidl´n Saksan ja Puolan myymälöissä, mutta Lidl´n Suomen myymälöitä olen karttanut.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Lidl tietää heikkoutensa ja on nyt aloittanut mittavan mainoskampanjan, joka ei pure ainakaan minuun.

 

 

Pidän tätä mainosta tökerönä ja Suomea sekä suomalaisuutta suorastaan aliarvioivana – mainos ei madalla ainakaan minun kohdallani Lidl´n ovenkynnystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä mainoksessaan Lidl toteaa mainoksen alalaidassa näin:

 

 

”48 % % myymistämme tuotteista on ostettu kotimaisilta tavarantoimittajilta”

 

 

Osaan lukea tekstiä myös rivien välistä ja tuossa Lidl ei suinkaan sano, että heidän myymistään tuotteista olisi kotimaisia 48 %!

 

 

 

Tunnustan Lidl´n ansiot siinä, että se on lyönyt kiilaa K- sekä S-ryhmien rynnistämiselle, mutta Lidl´n alkuvaiheen töppäykset eivät korvaa sen alkuunlähdön töppäyksiä.

 

 

 Vielä eräs seikka:

 

 

Kesko osti Siwat sekä Valintatalot ja nyt se joutuu myymään jollekin kilpailijalleen meidän lähi-Siwamme, jossa toimii mm. lähipostimme.

 

 

Jos lähi-Siwamme päätyy Lidl´lle, joudun päättämään, että käynkö postiasioilla Lidl´ssä vai ajanko pari lisäkilometriä ja otan omaksi postitoimipisteekseni Koivistonkylän Prisman tiloissa toimivan asiamiespostin.

 

 

Saattaa olla, että joudun valitsemaan kahdesta pahasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olemme paikkauskollisia!

Keskiviikko 13.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Menin eilen hieman arkaillen palaveriin joka kokoontui vasta toista kertaa – en päässyt ensimmäiseen palaveriin, joten minulla oli nyt ensimmäinen osallistuminen tuon työryhmän työskentelyyn.

 

 

Menin kokoustilaan varhain ja arkaillen sen vuoksi, että josko osanottajille oli ensimmäisellä kerralla muodostunut vakiopaikat ja vakiopaikathan ovat suomalaisessa palaverikäytännössä pyhä asia.

 

 

Olen osallistunut vuosien aikana satoihin ellei tuhansiin palavereihin ja tiedän, että palavereissa nopeasti muodostuu tilanne, jossa osanottajat istuvat vuodesta toiseen samalla paikalla!

 

 

Olemme siis paikkauskollisia!

 

 

Olen eläkeläisaikanani osallistunut nyt muutaman vuoden ajan erääseen palaveriin, josta kerrotaan, että takavuosina eräs osanottajamme ajoi ”lajikaverinsa” pois paikalta, jossa hän kuulemma oli istunut kaksikymmentä vuotta – ei toki koko kahtakymmentä vuotta peräjälkeen, mutta aina, kun tuo ryhmä on kokoontunut kahdenkymmenen vuoden aikana!

 

 

On selvyyden vuoksi todettava, että tunnistan myös itsessäni tuon paikkauskollisuuden, joten en voi ivailla tai naureskella muille.

 

 

Kiintoisaa on havainnoida, että samassa kokoustilassa, mutta eri aiheita käsittelevissä palavereissa henkilöiden paikkauskollisuus vaihtelee – aihetta XX käsittelevässä palaverissa haluan istua eri paikassa kuin aihetta YY kokevassa palaverissa – näin siitä huolimatta, että kokoustila on molemmissa palavereissa täsmälleen sama.

 

 

Muistan lapsuuteni ajalta Viljakkalasta sen, kun eräs Kalle istui aina kirkossa täsmälleen samalla paikalla. Kerrotaan, että jos joku oli erehdyksessä istunut Kallen paikalle, niin Kalle ajoi paikalleen istuneen pois!

 

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossua kouluruokiin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin!

Lauantai 9.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomessa possut saavat pitää saparonsa, mutta lähes kaikissa muissa EU-maissa sikojen saparot typistetään jo porsasvaiheessa.

 

 

Saparoiden leikkaaminen on suurissa sikatalousmaissa välttämätöntä huonojen kasvatusolosuhteiden vuoksi, sillä stressaantuneet siat alkavat syödä samassa karsinassa olevien lajikavereidensa saparoita, kun stressi painaa päälle ja jotain järsittävää pitää löytää.

 

 

Siat, joilta saparot on leikattu, ovat rujon näköisiä ja suomalaisen käsityksen mukaan ne eivät enää ole sikoja.

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli ottanut saparopossukysymyksen esille Pellervo-Seura ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä Pellervon Päivän seminaarissa viime torstaina eli 7.4.2016.

 

Lehtitietojen mukaan Sipilä oli todennut, että hallitus on valmistelemassa julkisille ruokahankinnoille yhtenäistä vaatimustasoa.

 

 

On oikein, että tuontiruualle pitää asettaa yhtä kovat tuotantotapojen vaatimukset kuin kotimaiselle, kun julkisista elintarvikehankinnoista päätetään.

 

Sipilä oli todennut seminaarissa näin:

 

"Ruuantuotannon eettiset vaatimukset ja eläinten hyvinvointi ovat maassamme maailman huippua. On kohtuullista vaatia, että tuontiruoka täyttää samat ehdot kuin kotimainen. Jos me vaadimme omilta tuottajiltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta."

 

 

Oikeaa puhetta pääministeriltä!

 

 

Miksi Suomessa ei tarvitse leikata saparoita sioilta?

 

 

• Suomessa karsinatilaa on riittävästi, jotta sikojen ei tarvitse kärsiä ylitiheydestä aiheutuvaa stressiä.

 

• Suomessa käytetään karsinoissa kuivikkeita, jotta sioilla on mukava oleskella karsinoissa.

 

• Suomessa sioilla on käytettävissään erilaisia ”ajanvieteleluja”, jotta sioilla ei ole tarvetta pureskella kavereiden saparoita – esim. autonrenkaat sekä erilaiset katosta sopivalla korkeudella riippuvat ajanvietevälineet ovat tavanomaisia varusteita suomalaisissa sikaloissa.

 

• Suomessa sikojen ruokintakaukalot on mitoitettu siten, että kohtuutonta kilpailua ruuan saamisessa ei esiinny.

 

 

Näistä kaikista suomalaisen sikalan erityispiirteistä johtuu, että suomalaisille sioille ei tarvitse antaa ennaltaehkäiseviä eikä akuutteihin tilanteisiin tarvittavia lääkkeitä eikä antibiootteja, joten suomalaisella sianlihalla ei tarvitse pelätä lääke- tai antibioottijäämiä.

 

 

Arvoisa lukijani!

 

 

Varmistatko Sinä sianlihaa ostaessasi ja porsaankyljyksiä ravintolassa tilatessasi, että kyseessä on possunliha, joka on saparopossua?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tietyöstä kertova liikennemerkki siirtää kaiken vastuun tienkäyttäjälle

Keskiviikko 6.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä liikelaitoksen perustamisesta alkaen eli vuoden 2009 alusta lähtien.

 

 

Toivottavasti olen pystynyt antamaan jotain liikelaitoksen johtamiselle ja itse olen oppinut kuluneiden vuosien aikana paljon.

 

 

Eräs seikka, jonka olen oppinut on se, että tietyöstä kertova liikennemerkki siirtää jokseenkin kaiken vastuun tienkäyttäjälle.

 

 

 

 

 

 

 

Tietyöstä kertova liikennemerkki on numeroltaan 142.

 

 

 

Olen Infra-vuosieni aikana todennut tietyöstä ja tietyömaasta kertovan liikennemerkin merkityksen.

 

 

 

Tietyömaa-alueella tapahtuu usein auton vaurioitumisia, kun kuljettaja ajaa liian suurta tilannenopeutta ja autoon tulee vaurioita esim. kuoppaan ajamisen seurauksena.

 

 

Monet autoilijat tekevät vaurioistaan reklamaation ja pyrkivät saamaan tienpitäjän korvausvelvolliseksi.

 

 

Korvausvaatimus tulee Tampereella Infran kunnossapitämien alueiden osalta Infran toimitusjohtajalle, joka yleensä tekee hylkäävän päätöksen, jos tietyömaa on oikein merkitty tietyömaata osoittavalla liikennemerkillä.

 

 

Jotkut sinnikkäimmät jatkavat valitustaan ja pyrkivät kumoamaan toimitusjohtajan tekemän päätöksen – näiden tapausten asiakirjat päätyvät johtokunnan käsittelyyn.

 

 

Apunamme ja taustatukenamme ovat kaupungin lakimiehet, jotka evästävät johtokuntaa, mutta lopullisen päätöksen tekee luonnollisesti johtokunta.

 

 

Emme muistaakseni ole kertaakaan muuttaneet toimitusjohtajan päätöstä ja muistelen, että kukaan valittajista ei ole jatkanut valitustaan oikeusasteisiin.  Johtokunnan päätös on siis jäänyt lopulliseksi päätökseksi.

 

 

 

Mitä tästä opimme?

 

 

Tietyöstä kertova liikennemerkki pitää aina ottaa todesta, sillä sen vaikutusalueella tapahtuneet onnettomuudet ja kulkuneuvojen vauriot menevät tienkäyttäjän maksettaviksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensiaputaidot kuuluvat kansalaisten perustaitoihin

Tiistai 5.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtajana toimin – järjestää joka toisena maanantaina jäsentapaamisen, jossa käsittelemme ulkopuolisen luennoitsijan avulla ajankohtaisia ikäihmisiä kiinnostavia asioita.

 

 

 

 

 

 

Eilisessä kokoontumisessamme meille oli esiintymässä ja luennoimassa Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Henri Backman.

 

 

Henri Backman toimii leipätyökseen ensihoitajana ambulansseissa, joten hän tuntee ensiapusektorin asiat perusteellisesti.

 

 

 

 

 

 

Henri Backmanin esitys painottui sydän- ja aivovaurioiden nopeaan diagnosointiin ja hoidon nopeaan aloittamiseen.

 

 

Aivohalvaustilanteiden nopea toteaminen on keskeistä, jotta vaurioilta pystyttäisiin välttymään tai että vaurioiden vaikutukset voitaisiin minimoimaan.

 

 

 

 

 

 

Hoitotoimenpiteet ovat kehittyneet ja nykyisin pidetään toipumista mahdollisena, jos oireiden ilmaannuttua hoitoon päästään 4,5 tunnin kuluessa.  Hoitotekniikat ovat kehittyneet, sillä jokunen vuosi sitten aikarajana pidettiin kolmea tuntia.

 

 

Tampere on hoitotoimenpiteiden tehokkuudessa valtakuntamme ykkönen!

 

 

 

 

 

 

Henri Backman omaa mainion esitystekniikan ja harvoin tunti kuluu niin nopeasti, kuin hänen esitystään kuunnellessa kului.

 

 

Kiitokset Suomen Punaisen Ristin Tampereen osastolle ja ensiapukouluttaja Henri Backman´lle, jonka esitys antoi meille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille tärkeää ensiaputietoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan remontointia on aikaistettava 20 vuodella, jos ratikka tulee ja tämä taas kohottaisi ratikkakustannusta miljoonilla!

Lauantai 26.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkauskovaiset jankuttavat edelleen, että ratikkahanke maksaisi vain 250 miljoonaa euroa.

 

 

He unohtavat tai eivätkö edes tiedä, että julkisuudessa tarjoiltuun 250 miljoonaan sisältyy ainoastaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat.

 

 

Muistan pari vuotta sitten kuvan, jossa kaksi ratikkauskovaista istui hangessa ja olivat matkustavinaan ratikalla – hangessa istuminen on hyydyttänyt terveen ajattelukyvyn.

 

 

***************

 

 

Meillä ”järkiratikkalaisilla” on ollut koko ajan tiedossa, että Hämeensilta on remontoitava, jos kaupunkiin halutaan ratikka. Näin on tehtävä, sillä Hämeensillan kantokyky kun ei riitä kahdelle ratikalle ja niin kai joskus tulisi tapahtumaan, jos ratikka Tampereelle tulisi.

 

 

Kiitokset ”Tamperelainen” –lehdelle, joka toi asian esille jutussaan 23.3.2016.

 

 

Jutussa todetaan, että Hämeensillan remontti ei suinkaan olisi ainoa operaatio, joka Hämeenkadulla pitäisi tehdä, jos ratikka rakennettaisiin.

 

 

Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen toteaa Tamperelaisen uutisen mukaan, että Hämeensilta on vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

 

 

Pelkkä Hämeensillan remontti maksaisi nykyisen kustannusarvion mukaan n. 4 miljoonaa euroa, mutta kun käytetään Tampereen hommista tuttua Tampereen kerrointa eli x 2, niin ollaan luvussa 8 – 10 miljoonaa euroa.

 

 

Olen julkisuudessa käyttänyt Tampereen ratikan kustannusarviona 500 – 600 miljoonaa euroa, mutta kun nyt näihin melkein päivittäin ilmeneviin uusiin kustannustekijöihin paneutuu, Tampereen ratikkakustannus alkaa hipomaan miljardia eli 1.000 miljoonaa euroa.

 

 

Summalla saisimme Tampereelle ilmaisen joukkoliikenteen ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eli toteamukseni…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne

 

 

…on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yrittäjien asia on unohdettu ja on ajauduttu ammattiyhdistysliikkeen viitoittamalle tuhon tielle?

Perjantai 18.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki – erityisesti nykyiset hallituspuolueet – puhuivat ennen viime eduskuntavaaleja vahvasti yrittäjien ja yrittäjyyden puolesta.

 

 

Surukseni joudun toteamaan, että yrittäjyyden puolesta ennen eduskuntavaaleja käytetyt puheenvuorot on unohdettu ja tilalle ovat tulleet ammattiyhdistysliikettä myötäsukaisesti kohtelevat painotukset.

 

 

Ei Suomea ammattiyhdistysliikkeiden opeilla suosta nosteta!

 

 

On väärin,...

...että jarrumiesten – ammattiyhdistysliikkeen – ajamille linjauksille annetaan se painoarvo, joka niille viime päivinä on annettu.

 

 

On väärin,...

...että hallituksen pitää nauttia ammattiyhdistysliikkeen luottamusta.

 

 

On väärin,...

...että suomalaisten enemmistön mielipiteille ei anneta sitä painoarvoa, joka niille kuuluisi.

 

 

On väärin,...

...että meidän kaikkien rahallista apua nauttiva ammattiyhdistysliike voi sanella kehityksen suunnan.

 

 

On väärin,...

...että vasemmistolaisesti ajattelevat ammattiliittojen jäsenet sanelevat ammattiliittojen tien, tien joka vie Suomen tuhoon.

 

 

Miksi ammattiyhdistysliikkeessä ei ole mukana suomalaisia, jotka osaisivat ajatella Suomen parasta?

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Meidän äiti kasvattaa lihaa teidän äitien lihapulliin"

Sunnuntai 13.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantaina Senaatintorilla Helsingissä oli satoja julisteita, jotka kertoivat siitä hädästä, johon maataloutemme alkutuotanto on joutunut Venäjän vientirajoitusten, S-ryhmän halpuuttamisen ja Maaseutuviraston viljelijätukien maksatuksessa ilmenneiden laiminlyöntien johdosta.

 

 

Kuvasin tilaisuudessa nähtyjä julisteita ja tässä kavalkaadi kuvasadostani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä oli vain osa julisteista, jotka valokuvasin – ja kuvasin vain pienen osan niistä julisteista, jotka esiintyivät viime perjantaina maataloustuottajain suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

 

 

Lupaan, että tulen esittelemään jatkossa muitakin julisteita ja pyrin väsäämään niihin tarkentavaa tekstiä!

 

 

Palaillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvulla

Keskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta.

 

Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.

 

 

 

 

 

 

Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.

 

 

 

 

 

 

Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.

 

************

 

 

En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.

 

 

 

 

 

 

Tästä kirkko-ooppera alkaa.

 

 

 

 

 

 

Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).

 

 

 

 

 

 

Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin).

Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.

 

 

 

 

 

 

Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.

 

”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”

 

 

 

 

 

 

Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.

 

 

 

 

 

 

Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.

 

Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.

 

 

 

 

 

 

Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona.

Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona!

Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan loppukohtaus…

 

 

 

 

 

 

…oli puhutteleva!

 

 

Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!

 

 

-Esko Erkkilä-