Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain kaksi puolusti ratikkaa!

Tiistai 8.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen eilen järjestämillä Maanantaimarkkinoilla väkimäärää harvensi alkutalven ensimmäinen pakkanen ja erityisesti se hyytävä tuuli, joka Tampereella eilen puhalsi.

 

 

Talvisista olosuhteista huolimatta Keskustan telttakatoksella kävi melkoinen vilske, sillä kaupunkilaiset halusivat kuulla Keskustan kannan Tampereen ratikkaan.

 

 

Järkiratikkalaisena oli mukava kuulla kaikkia niitä kannustavia keskusteluja, joita me järkiratikkalaiset saimme kuulla.

 

 

Korviini sattui ehkä kolmensadan vieraamme joukosta vain kahden henkilön ilmaisema ratikkaa puolustava puheenvuoro!

 

 

Herää aiheellinen kysymys, että ratikkafanaatikot eivät ole kuunnelleet kaupunkilaisten tuntoja tai sitten he ovat umpikuuroja.

 

 

 

 

 

Koleasta pakkassäästä ja vinhasta tuulesta huolimatta telttakatoksellamme oli koko päivän vilkasta.

 

 

 

Telttakatoksellamme oli paljon aktiivisia Tampereen keskustalaisia kertomassa Keskustan tuntoja ja kuuntelemassa tamperelaisten toiveita.

 

 

 

Liitän tähän kuvan vain kahdesta aktiivisesta talkoolaisestamme eli…

 

 

 

 

 

 

…Rachel Njambista sekä Johannes Jonov´sta, jotka molemmat ovat Keskustan listoilla ehdolla ensi vuoden kuntavaaleissa.

 

 

Molemmat osaavat tarttua talkoolaisina asioihin telttakatoksella ja se kertoo, että he osaisivat tarttua oikeisiin asioihin myös kunnallisina luottamushenkilöinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta."

Maanantai 7.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään kohtalonpäivä, kun kaupunginvaltuusto päättää, että rakennetaanko Tampereelle ratikka vai ei.

 

 

Rakentamispäätös merkitsisi, että Tampere ajautuisi entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen ja tästä tulisivat vuosikymmenet kärsimään lapset, koululaiset, nuoret, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmiin kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat ja pohjimmiltaan kaikki tamperelaiset, sillä asumuskustannukset kohoaisivat, työpaikat katoaisivat naapurikuntiin ja elämä kaaoksen keskellä monta vuotta kestävän ratikkarakentamisen aikana olisi liki mahdotonta.

 

Kaikki tamperelaiset joutuisivat miljardihankkeen maksumiehiksi, mutta vain harvat voisivat hetkellisesti nauttia ratikan tuomasta onnesta, mutta hekin vasta vuosien kuluttua.

 

 

 

 

 

Puhun tänään ”suulla suuremmalla”, kun kopioin tähän Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalon jyrisevän puheen, jonka sain sähköpostitse eilen:

 

 

 

**************************

 

 

”Puheenjohtaja!

Ensinnäkin on sanottava, että tämän kaupungin keskusteluilmapiiri on kuin USA:n presidentin vaaleissa. Jos uskallat olla huolissasi veronmaksajien rahoista ja olla kriittinen tällaista jättisuurta hanketta kohtaan kuten ratikka on, voit olla varma, että sinut henkilökohtaisesti haukutaan sekä mediassa että somessa. Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta.

Siitä huolimatta, vielä kerran, haluan varoittaa valtuutettuja ratikan todennäköisesti jättimäisiksi kasvavista kustannuksista. Espoon metron jäljet pelottavat.

Me emme voi veronmaksajien rahoja noin vain heitellä hankkeeseen, jonka hyödyt ovat arvailujen varassa.

On sanottu, että ratikkaan sijoitettu euro tuo 2 takaisin ikään kuin sillä olisi jotain todellisuuspohjaa. Missään tätä ei ole pystytty vakuuttavasti paperilla osoittamaan. Esimerkiksi laskennalliset kiinteistöjen arvonnousut menevät suurimmalta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Ratikan tuomat hyödyt ovat oletuksiin perustuvia. Tonttimaan hinnannousu on spekulatiivista, ei todellista taloudellista kasvua. Maankäytön tehostumiseen ratikan vaikutus on väitetty olevan toistasataa miljoonaa. Se on yltiöoptimistinen toive.

Maan myyntituloja kaupunki saisi myös, jos rakentaminen hajautetaan koko kaupungin alueelle eikä vaan pienelle kaistaleelle. Nyt rakentamisen muualla kaupungissa vähenee, kun kaikki keskitetään ratikkareitille. Sitä paitsi taloja voidaan rakentaa vaikkapa BRT-bussireittien varaan. Jos ratikka on niin suuri rahasampo kuin nyt ratikkafanit väittävät, perustetaan ratikkaosakeyhtiö ja sijoittakaa omat rahanne siihen. Näin ne yli 80 prosenttia tamperelaisista, jotka eivät ratikasta hyödy, voisivat säästää verorahojaan tärkeämpiin kaupungin tehtäviin kuten lapsiin ja vanhusten hoivaan. Vaikka kyseessä onkin lainaraha ratikan suhteen, on sekin tulevien sukupolvien maksettava takaisin – ja pysyykö korkotaso ikuisesti näin alhaisena?

Kiinteistötalouden hyödyiksi on ratikan arvioitu tuottavan 128 miljoonaa. Maan arvo nousee joka tapauksessa kasvavassa kaupungissa, jopa liikaakin asunnon ostajan kannalta.

Ratikan lipputulojen ja matkustajien kasvuodotukset ovat utopiaa. Matkustajia tulee kuulemma olemaan ratikkareitillä tulevina vuosikymmeninä jopa 150 000 matkustajaa vuorokaudessa. Nykyään vastaavilla reiteillä kulkee korkeintaan 14 000 matkustajaa per vuorokausi. Kunnon vastausta emme ole saaneet siitä, kannattaako ratikka itse itsensä ja milloin matkalipuilla. Todennäköisesti me veronmaksajat sponsoroimme pitkään kalliin ratikan kuluja.

Yleensä tämän maan monissa kiinteistöjen jalostushankkeissa tulot ovat menneet suurelta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Tässä mielessä ratikan tuomat hyödyt ovat tavalliselle kuntalaiselle osin laskennallisia. Mutta esim. vero-%:n nousu on ihan todellinen uhka!

Entäs sitten paljon mainostettu ratikan esteettömyys? Ratikka vie vain harvat ovelta ovelle päinvastoin kuin bussit. Ongelma, kun vaihdetaan bussista ratikkaan, vaikeuksia koituu liikuntarajoitteisille, esim. ikäihmisille, jotka ovat joukkoliikenteen varassa. Heille jokainen siirtymävaihe (esim. kauppakassien, kävelykepin, rollaattorin kanssa) on hankala ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Kuten vihreä Kynnys ry:n tj Kalle Könkkölä on todennut: ” Kun liikkeelle lähdetään julkisella liikenteellä harvemmin, se tuntuu kerta kerralta hankalammalta ja pelottavammalta. Ihminen jää useammin kotiin ja vähitellen hänen toimintakykynsä alenee.” Tuleeko ratikka heikentämään Tampereen joukkoliikenteen esteettömyyttä? Ja tuleeko tämän seurauksena taksien käyttö lisääntymään ja siihen liittyvät KELAN matkakulut? Invalidiliitto
pitäisi saada selvittämään Tampereen joukkoliikennekokonaisuuden esteettömyyttä. Mitä tulee BRT-busseihin, niihin voidaan laiturit rakentaa ihan yhtä esteettömästi kuin ratikoihinkin. Mutta onko ylimääräinen rehaaminen liikennevälineestä toiseen itse asiassa esteettömyyttä vaikeuttava asia?

Ratikan rakentaminen tulee kestämään vuosia. Kadut ovat auki myös pitkiä aikoja. Kadun varsien kauppiaat tulevat kokemaan katastrofin, kun asiakkaat eivät pääse kulkemaan. Yritykset tulevat muuttamaan pois. Työpaikkoja ja verotuloja menetetään. Pitäisikö ratikka-kaupungin ottaa vastuu myös tästä ja korvata yrittäjille vahingot? Näin ovat yrittäjät kysyneet.

Vaihtoehtoja ratikalle on. Noin 200 kaupungissa ympäri maailmaa on Bus rapid transit-systeemi, siis pikabusseja ja niille rakennetut reitit, jotka maksavat noin neljänneksen raitioteistä. Malmössä ulospäin ratikalta näyttävät bussit kulkevat biokaasulla. Tarastenjärveltähän kaasua saisi meidänkin BRT-busseihin. On totta, että Malmössä suunnitellaan myös raitioliikennettä, mutta se ei ole perinteinen ratikka, vaan pilareiden varassa katutason yläpuolella kulkeva juna. Näin kadut jäävät monipuolisen bussi- ja autoliikenteen käyttöön eikä ratikka estä muuta liikennettä kuten Tampereella on suunniteltu, ihan tahallisesti. Monoreilejähän on maailmalla moniakin, mm. lentoasemilla ja kaupungeissa. Seattlen kaupungin monoreilin joskus testasinkin.

Myös sähköbussit kehittyvät. Van Hool on rakentanut huippumoderneja sähköbusseja, joita ei enää ajojohdon vaurio pysäytä. Ne voivat ajaa 10 km täysin vapaasti. 24 metriä pitkät 2-nivelbussit kulkevat ilman mitään muutoksia katuihin. Näissä busseissa on tilaa 180 matkustajalle. Että kyllä vaihtoehtojakin on.

Mutta näyttää siltä, että ratikka on saavuttanut joidenkin päättäjien keskuudessa lähes uskonnolliset mittasuhteet. Vetoankin monien tamperelaisten puolesta, että otetaan lisäaikaa ja oikeasti puolueeton selvitys, miten kaupungin joukkoliikennettä kehitetään. Jos taas äänestätte ratikan läpi, me kriittiset kaadumme saappaat jalassa. Katsotaan sitten, kuinka kallis lasku lopulta veronmaksajille on tulossa. Ja suostuuko joku maan hallitus vielä raottamaan kukkaroa lisärahalle ratikkaan? Ainakin nykyisessä eduskunnassa mielipide on useimmilla ministereillä ja kansanedustajilla, ei senttiäkään lisää Tampereen ratikalle. Tulemme seuraamaan tilannetta.”

 

 

****************************

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lounas Dao-viinien kera"

Perjantai 4.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa kertaamani maininta oli agrologien Portugalin-matkamme sunnuntaille 2.10.2016 kirjatussa ohjelmassa.

 

Piti netistä tarkistaa, että mitä tarkoitetaan Dao-viineillä

 

Tässä eräs selitys:

 

 

”Dão – Vuoristoinen DOC-appellaatio melko keskellä Portugalia. Suuri osa alueen viineistä on hyvin tanniinisia ja reilusti tammitettuja punaviinejä.”

Siis lounaalle Dao-viinien kera!

 

 

Ruokailu Portugalissa on aina juhlahetki ja niin oli tämäkin lounaamme.

 

 

Muutamia kuvia ja pieniä selityksiä:

 

 

 

 

 

Lounaspaikkamme edessä torilla oli häpeäpaalu, joka entisaikaan Portugalissa vastasi suomalaista jalkapuuta.

 

 

 

 

 

Saimme luonasta odotellessamme tutustua, maistella ja ostaa herkullisia soseita – jokunen purkki siirtyi retkeläistemme laukkuihin.

 

 

 

 

 

Eturuokana meille tarjoiltiin riistamakkaraa lihapullien muodossa…

 

 

 

 

 

…ja sen yhteydessä kuohuviiniä!

 

 

 

 

 

Lämpimänä ruoka saimme oliiviöljyssä ruskistettuja porsaan noisetteja…

 

 

 

 

 

…ja viininä Dao-punaviini ”Casa de Santar” eli sen viinitilan viini, jossa ennen lounastamme vierailimme.

 

 

 

 

 

Jälkiruuaksi meille tarjottiin appelsiinivanukasta ja vaniljajäätelöä

 

 

Jälkiruokaviininä oli Douron viinialueen muscatel-viini eli ”Moscatel do Douro”.

Kuvassa tyhjä pullo, mutta takaoikealla olevassa lasissa tätä viiniä!

 

 

 

Portugalilainen lounas viineineen on elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Casa de Santar´n historiallisella viinitilalla Portugalissa on 103 hehtaaria koneellisesti korjattavia viinirypäleviljelyksiä

Torstai 3.11.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme päivän ensimmäinen kohde 2.10.2016 oli Douron viinialueella Casa de Santarin historiallinen viinitila.

 

 

Tila on 1600-luvulta peräisin oleva Cunha-suvun upea palatsi eli Paco dos Cunhas de Santar ja saimme vierailumme aikana tutustua palatsiin.

 

 

 

 

 

Tutustuimme tilaan viehättävän tilaoppaamme (vasemmalla) johdolla, jonka selostukset ”oma oppaamme” Mika Palo (oikealla) suomensi meille.

 

 

 

 

 

Tilalla viljellään viinirypälettä kaikkiaan 120 hehtaarin alueella…

 

 

 

 

 

…ja tästä alasta on maaston tasaisuuden ansiosta koneellisesti korjattavissa peräti 103 hehtaaria.

Korjuukone oli sunnuntaipäivän vuoksi odottamassa työviikon alkamista ja se oli niin korkean kiviaidan takana, että siitä oli vaikea saada valokuvaa.

 

 

Koneellinen viinirypäleiden sadonkorjuu on Portugalissa harvinaista, sillä maasto-olosuhteet ovat tavallisesti niin vaikeat, että koneellinen sadonkorjuu ei ole mahdollista.

 

 ***************

 

Tilan rakennukset on rakennettu vuonna 1914 ja viininjalostuslaitteet ovat vuodelta 1991.

 

 

 

 

Viinirypälekasvustojen karat ohjataan lampaiden rehuksi ja osasta niistä tehdään pontikkaa.

 

 

 

 

 

Laitteet olivat korkeatasoiset ja hygieniatasoltaan erinomaiset.

 

 

 

 

 

Viini varastoidaan 225 litran vetoisiin ranskalaisiin tammitynnyreihin – huippuviinit varastoidaan kahdeksi vuodeksi.

 

 

 

 

 

Tila on ollut neljän aatelissuvun hallussa ja se näkyy mm. niistä vaakunoista, jotka koristavat hevosten vanhaa juoma-allasta.

 

 

 

 

 

Nykyään hevosten juoma-altaassa ja erillisessä piha-altaassa uiskentelee karppeja, joita ruokitaan teollisella kalanrehulla. Piha-allas on houkuttelevan näköinen jopa käyskentelyyn, mutta käyskentely piha-altaalla ei ole mahdollista, sillä se on täynnä vettä!

*****************

Viinirypäleet olivat...

...korjuukypsiä!

 

*******************

 

Kartanon puutarhaan on istutettu intialaisia kastanjoita, jotka ovat tehokkaita mm. koiperhosten karkottamisessa. Toki puutarhassa ei ole koiperhosia, mutta oppaamme kertoi tämän asian tiedoksemme.

 

 

Plataanipuut ovat tärkeä kasvi viinirypäleviljelmillä, sillä niiden lehdessä erilaiset viinirypäleiden taudit näkyvät ennen kuin viiniköynnöksissä – plataanipuissa ilmenneiden muutoksien perusteella pystytään aloittamaan viiniköynnöksiin kohdistuvat kasvinsuojelutoimenpiteet riittävän aikaisin.

 

 

 

 

 

Kartanon puutarhassa oli neljää erilaista ruusua – jokainen ruusulajike kuvaa kartanon neljää eri omistus-sukuhaaraa.

 

 Houkutteleva uima-allas!

 

 

 

Tämä kuvaamani näkymä on tuttu myös kartanon nettisivuilta - nettisivut löytyvät, jos googlaa: ”Casa de Santar Portugal”.

 

 

 

Lopuksi vierailimme kartanon ajoneuvomuseossa ja vanhassa keittiössä – tässä muutama kuva sieltä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämä ajoneuvo oli varustettu piknik-varusteilla.

 

 

 

Vaunuissa oleva vessa - oikeammin huussi - toi matkustusmukavuutta, sillä matka esimerkiksi Lissaboniin kesti useita päiviä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Casa de Santar –viinitilan esittelystä – kiitokset osoitan erityisesti mainiolle oppaallemme Mika Palolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin Viljakkala-neuvoston ja Kuru-neuvoston pitää saada jatkaa

Keskiviikko 2.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungissa toimii osana kuntademokratiaa ja asukasvaikuttamista kuusi neuvostoa:

 

• lapsi- ja nuorisoneuvosto
• mielenterveysneuvosto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• Viljakkala-neuvosto
• Kuru-neuvosto

 

Neuvostot toimivat asukaslautakunnan alaisina.

 

 

********************

 

Osallistuin Viljakkala-neuvoston jäsenenä Ylöjärven valtuustosalissa torstaina 27.10.2016 järjestettyyn tilaisuuteen, jossa pohdittiin neuvostojen roolia seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Tilaisuuden lopuksi teimme ryhmätöitä ja pyrimme löytämään niitä kulmakiviä, joiden varaan Ylöjärven neuvostot rakentaisivat työnsä kesäkuun alusta vuonna 2017.

 

 

”Vanhana” viljakkalalaisena ja Viljakkala-neuvoston jäsenenä olin ilahtunut, kun eräs ryhmistämme totesi omassa yhteenvedossaan, että ainakin Viljakkala-neuvosto sekä Kuru-neuvosto pitää säilyttää!

 

 

Perusteluna tällä ryhmällä oli se, että jos Ylöjärvi joskus liitettäisiin Tampereeseen, olisi välttämätöntä, että Tampereen päätöksenteon eräs elin olisi Ylöjärvi-neuvosto!

 

 

Hyvin perusteltu, joskin nyt näyttää siltä, että noin elinvoimasta kaupunkia kuin Ylöjärvi ei tulla liittämään Tampereeseen – pikemminkin päinvastoin.

 

 

Kuntaliitosten puolestapuhujat Jyrki Katainen ja Henna Virkkunen ovat siirtyneet Brysseliin ja heidän silloiset taustaryhmänsä ovat myös ottaneet lusikan kauniiseen käteensä ja tukevat maakuntauudistusta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilisen paras uutinen!

Tiistai 1.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli eilen kolme palaveria ja kaikki ne ajoittuivat alkamisajaltaan iltapäiväneljään ja sen jälkeen.

 

 

Kun menin päivän kolmanteen palaveriin klo 19.00, niin minulta arvuuteltiin, että mikä on päivän paras uutinen.

 

 

Olin sen verran tietoinen päivän poliittisista kokouksista ja vastasin kyselijöille, että taitaa kyse olla 3,2 miljoonasta eurosta!

 

 

Osuin oikeaan, sillä vasta silloin kuulin, että Tampereen kaupunginhallitus on päivällä päättänyt olla myöntämättä 3,2 miljoonaa euroa läpikotaisin homehtuneen tavara-aseman siirtoon!

 

 

*****************

 

 

 

Tampereen vanha tavara-asema piti siirtää 24 metriä nykyiseltä paikaltaan, jotta tavara-aseman paikalle voitaisiin rakentaa Ratapihankatu ilman mutkia.

 

 

Tässä muutamia kuvia vanhasta tavara-asemasta – kuvat olen ottanut viime viikolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista saa selvän käsityksen siirtourakan mahdottomuudesta, sillä vanha ja heikkokuntoinen homehtunut tiilirakennus ei olisi kestänyt siirtoa.

 

 

Tampereen päättäjille uskoteltiin aluksi, että siirto maksaisi 700.000 euroa, mutta lukuisten hinnantarkistusten jälkeen on päädytty siihen, että kustannusarvio olisi 3,2 miljoonaa euroa. Olin ”avaamassa” siirtourakan tarjouskuoria, sillä homman käytännön peräänkatsojana olisi ollut Tampereen Infra Liikelaitos.

Jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016 eriävän mielipiteeni siirtourakan hyväksymisestä. Eriävä mielipiteeni on kirjattu pöytäkirjaan aivan oikein ja se kuuluu näin:

"Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi."

Päättäjät vitkuttelivat selkeän esitykseni toteuttamista yli neljä kuukautta, mutta eilen asia sai minulle mieluisan lopun.

********************

 

 

Vastuuttoman siirtourakkasuunnitelman syynä oli se adressi, jonka allekirjoitti 1.978 henkilöä – he vaativat tavara-aseman säilyttämistä.

 

 

Adressi ja sen allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa: ”Adressi Tampereen vanha tavara-asema”!

 

 

On helppo taskulaskimella laskea, että 3,2 miljoonan euron siirtokustannus tulisi hoidettua, jos jokainen adressin allekirjoittaja maksaisi 1.618,80 euroa!  On luonnollista, että kukaan ei pystyi takaamaan, että olisiko tavara-asema ehjä siirron jälkeen.

 

 

Kiitän Tampereen kaupunginhallitusta järkevästä päätöksestä ja hieman pahoittelen niiden järkevien tamperelaisvaltuutettujen asemaa, kun nyt he eivät pysty kaupunginvaltuuston kokouksessa kertomaan mielipidettään kehnosta hankkeesta.

 

 

Hyvä kuitenkin edes näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan kesäaikaa!

Maanantai 31.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesäaika päättyi eilen ja uskon, että myös kesäajan vastustajat pitivät, kun saimme eilen yhden ylimääräisen tunnin.

 

 

Kesäaikaa vastustetaan adresseilla, mielipidekirjoituksilla ja jopa puoluekokousaloitteilla, joten taidan olla melkoinen kummajainen, sillä pidän kesäajasta!

 

 

Keväällä menetetty tunti tietysti harmittaa, mutta syksyllä sen saaminen takaisin onkin sitten verraton ilo.

 

 

Pyrin kerran kesässä käymään Venäjällä ja presidentti Putinin ansiosta meidän suomalaisten ei tarvitse siirtää kellojamme mihinkään suuntaan, kun kesällä käymme rajan taakse jääneillä laulumailla ja sotatantereilla.

 

 

Niin Venäjähän luopui kesäajan käyttämisestä, joten kellomme ovat kesäisin samassa ajassa.

 

 

Kesäaikaan siirtymisellä on maailmalla pitkät perinteet ja sen käytössä on eri maissa ja alueilla varsin erilainen historia.

 

 

Saksassa kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo vuonna 1916 eli sata vuotta sitten.

 

 

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1942.

 

 

Nykyinen käytäntömme on ollut voimassa vuodesta 1981 alkaen.

 

 

Euroopan Unionissa kesäaikaan siirtymistä säätelee EU-direktiivi.

 

 

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy puolestaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

 

 

Muistisääntö kellojen siirtämisessä on se, että viisareita siirretään aina ”kesää kohti”!

 

 

Vuoden 2017 kalenteri kertoo, että ensi vuonna kesäaika alkaa 26.3.2017 ja päättyy 29.10.2017!

 

 

Maaliskuun 26. päivää odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalin vuoristoisilla moottoriteillä on varauduttu siihen, että auton jarrut pettävät

Lauantai 29.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalissa korkeuserot ovat suuria – tämä pätee myös moottoriteiden kohdalla.

 

 

Suurten korkeuserojen teillä ovat autojen jarrujen pettäminen aina vaarana.

 

 

Portugalissa vaaraan on varauduttu rakentamalla jarrutus- ja suoja-alueita hieman formula ykkös-ratojen tapaan.

 

 

Suoja-alueet on rakennettu siten, että jarrujen pettäessäkin raskas ajoneuvo saadaan pysähtymään turvallisesti, sillä turva-alueet on rakennettu siten vastamäkeen, että ajoneuvo pysähtyy ilman jarrujakin.

 

 

Monien suoja-alueiden rakentamisessa on hyödynnetty sitä, että suoja-aluetie on päällystetty soralla, jotta raskaankin ajoneuvon matka hyytyy varmasti.

 

 

Muutama kuva ja kuvasarja selventävät asiaa – kas näin:

 

 

 

 

Moottoritiellä on ennakkomerkkejä lähestyvistä suoja-alueista.

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Nyt kuuden kuvan kuvasarja suoja-alueesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

Ja vielä yksi kuvasarja eräästä toisesta suoja-alueesta - tämä suoja-alue on heti alusta alkaen sorapintainen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvallista matkaa Portugalin teillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppo ja "ilmainen" raha innostivat yli-investointeihin

Perjantai 28.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkalla liikuimme bussilla varsin paljon ja huomasimme, että Portugalin tiet ovat loistokunnossa.

 

Loistokuntoon on merkittävä syy se, että EU on aikoinaan antanut Portugalille runsaskätisesti tukea maantie-infran ja myös muun infran rakentamiseen.

 

Ylimitoitetut infrahankkeet ajoivat maan talouden EU-tuesta huolimatta vaikeuksiin, josta se ei ole kunnolla selvinnyt vieläkään.

 

EU:n komissio pyysi tämän viikon tiistaina eli 25.10.2016 lisätietoja eräiden maiden taloussuunnitelmista vuodelle 2017.

 

Selvityspyynnön saivat Suomen lisäksi myös Portugali, Italia, Espanja, Kypros, Liettua ja Belgia – olemme vähemmän mairittelevassa seurassa, kiitos Kataisen ja Stubb´n hallitukset!

 

Lisäselvityksiä pyytämällä komissio pyrkii estämään tilanteet, joissa jäsenvaltiot lipsuisivat vakausohjelman mukaisesta julkisen talouden strategiasta.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Matkustimme 2.10.2016 Nazare´n kaupungista ”päätukikohtaamme” Vila Real´iin ja aluksi matkamme taittui suuntaansa kolmikaistaista moottoritietä pohjoiseen.

 

 

Oli sunnuntai-aamupäivä klo 10.30 ja kolmikaistaisuudesta huolimatta moottoritie oli molempiin suuntiin autio ja tyhjä.

 

 

Oppaamme kertoi, että autius ja tyhjyys vallitsevat kyseisellä moottoritiellä koko ajan viikonajasta riippumatta.

 

 

Etsimättä herää mieleen epäilys, että sorakankaalle on ollut helppo rakentaa hieno moottoritie ja että kuinka tierakennuskoneistoa on ”voideltu”, jotta ilmeinen yli-investointi on saatettu toteuttaa! No, me EU-kansalaisethan olemme tämän yli-investoinnin suurimmalta osin maksaneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Portugalin moottoritiet ovat maksullisia ja tässä kuvassa bussimme on juuri tulossa erään moottoritien alussa maksuportille.

 

 

Ajamme ”vihreää linjaa”, sillä bussimme ikkunassa on laite, joka on yhteydessä maksuportin automatiikan kanssa ja ajomme moottoritielle kirjautuu automaattisesti tietojärjestelmiin, jotta bussifirma sitten aikoinaan saa laskun ajamisestamme.

 

 

Kuljettaja ja me etupenkillä istuneet näimme, että ajamisemme tälle moottoritielle maksoi hieman yli kahdeksan euroa.  Oppaamme kertoi, että henkilöautolta veloitetaan saman portin läpiajosta n. viisi euroa.

 

 

Jos auton tuulilasissa ei ole moottoritien maksuautomaattien kanssa ”keskustelevaa” maksukorttia, on maksu hoidettava käteisellä muilla porteilla.

 

 

Portugalissa oli yritys kokeilla joillakin moottoriteillä maksuttomuutta, mutta kustannuspaineessa hankkeesta piti luopua.

 

 

Portugalin moottoriteiden maksullisuuden vuoksi näimme useita kertoja autojonoja tien oikealla ajokaistalla, kun autoilijat siirtyivät edessä olevan maksullisen moottoritien vuoksi maksuttomille sivuteille.

 

 

Portugalin yli-investoinnit ja sen seuraamukset EU:lle annettavien selitysten myötä tuovat mieleen Tampereen kaupungin yli-investointihankkeen eli ratikan!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Tampere on laatimassa "vaalibudjettia" vuodelle 2017

Torstai 27.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat tekevät välitilinpäätöksiään tammi- elokuun näkymien pohjalta vuodelle 2016 ja samaan aikaa laaditaan tulosbudjetteja vuodelle 2017.

 

 

Näin tapahtuu myös Tampereella, mutta erona yleisääntöön on se, että Tampere laatii tappiobudjettia vuodelle 2017!

 

 

Ensinnä muutama kommentti Tampereen välitilinpäätöksestä tämän vuoden tammi – elokuun lukujen pohjalta:

 

 

• Tampereen alkuperäinen tulosbudjetti tälle vuodelle oli – 16,1 miljoonaa euroa

• vuoden kuluessa tulosbudjettia (siis tappiobudjettia) jengattiin siten, että vuosisuunnitelma on nyt – 22,6 miljoonaa euroa

• tuloksentekonäkymät ovat yhä heikentyneet ja nyt vuoden 2016 tilinpäätösennuste on – 42,5 miljoonaa euroa

 

Sitten jokunen alustava ajatus vuoden 2017 tulosbudjetista:

 

• tulosbudjetti tulee tässä vaiheessa olemaan – 18,8 miljoonaa euroa eli suomeksi sanottuna tappiota aiotaan tehdä lähes 19 miljoonaa euroa

 

• budjettiehdotuksessa todetaan aivan oikein, että talousarvion valmistelua ovat leimanneet epävarmat talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset että valtakunnalliset uudistukset

 

Oletan, että budjettiehdotus on laadittu ”väärinpäin” eli ensiksi on johtavien virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden toimesta päätetty talousarviossa näytettävä tappio ja sen jälkeen on kullekin yksikölle laitettu sellaiset tulostavoitteet, että näin päätetty ”siedettävä” tappiotaso on mahdollinen.

 

 

Jos näin on, niin kummallista menettelyä.

 

 

Toki ymmärrän menettelyn, mutta en sitä hyväksy.

 

 

Menettelyllä mahdollistetaan se, että ennen huhtikuun 2017 kuntavaaleja hehkutaan tuloksen paranemisesta, kun pohjana käytetään vuoden 2016 toteutuneita tappiolukuja ja vertailuna käytetään vaalivuoden tulosbudjettia – ymmärrättehän!

 

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan selvänäkijä, kun voi ennustaan vuoden 2017 tilinpäätöksen olevan Tampereella tappiollinen tasoa 50 – 70 miljoonaa euroa.

 

 

Sanokaa minun sanoneen!

Vielä se, että noissa luvuissa ei ole sitä katastrofia, että Tampereelle päätettäisiin rakentaa ratikka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Learning cafe on tehokas ryhmätyömenetelmä

Keskiviikko 26.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana osallistunut lukemattomiin seminaareihin, ”kehittämispäiviin” ja kokouksiin, jotka ovat huipentuneet ryhmätöiden suorittamiseen.

 

Vasta eläkevaarina olen saanut osallistua ryhmätöihin, jotka on toteutettu ”learning cafe” –periaatteella.

 

Learning cafe suomennetaan termillä ”Oppimiskahvila”.

 

Menetelmässä osanottajat jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa omasta näkökulmastaan. Tavallisesti kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen.

 

Jos kirjuri pysyy paikallaan ja ryhmät muuttavat, syntyy siitä tavaton härdelli ja aikaa kuluu tuhottomasti ryhmäläisten siirtymiseen.

 

Mielestäni tehokkaampi tapa on se, että kirjurit muuttavat paikasta toiseen ja ryhmät pysyvät paikoillaan.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että jotkut kirjurit – kun saapuvat uuden ryhmän luokse – esittelevät edellisten ryhmien aikaansaannokset uudelle ryhmälleen.

 

Pidän tätä menettelyä huonoa, sillä silloin uusi ryhmä on tavallaan sidottu edellisten ryhmien ideoihin. Lisäksi tämä menettely vie aikaa teholliselta työskentelyltä.

 

Ryhmien kirjureiksi osuu aina henkilöitä, jotka tykkäävät kuulla omaa ääntään ja tämä heidän ominaisuutensa heikentää learning cafe-menetelmän tehoa.

 

Learning cafe-mentelmässä ryhmätöiden vetäjällä on suuri vastuu, jotta kirjureiksi osataan valita henkilöt, jotka eivät ole suuna ja päänä joka asiassa.

 

Osallistuin eilen Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämispäivään ja päätimme onnistuneen kehittämispäivämme learning cafe-periaatteella toteutettuun ryhmätyöhön.

 

 

Homma sujui hyvin, mutta valitettavasti ryhmäämme viimeiseksi saapunut kirjuri oli juuri tyyppiä, joka oli suuna ja päänä koko ajan.

 

 

Viimeisimmän kirjurin dominointi jätti huonon maun hienon ryhmätyömenetelmän soveltuvuudesta asioiden kehittämiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Voivatko Tampereen päättäjät olla noin "pihalla" joukkoliikenneasioista?

Tiistai 25.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monin muiden kanssa eilistä Tampereen kaupunginvaltuuston ratikkakeskustelua – seurasin keskustelua netin kautta.

 

 

Oli ilahduttavaa, että useat kokoomuslaiset sekä demarit olivat selkeästi ratikkaa vastaan.

 

 

Tässä muutamia puheenvuoroja:

 

 

• Kuolinisku keskustalle (Anne Liimola, SDP)

 

• Merkillinen hanke, SDP:n valtuustoryhmä ei ole yksimielinen ratikan puolesta, lobbaus on edelleen käynnissä (Anneli Kivistö SDP)

 

• On syytä ottaa vakavasti kuntalaisten huoli, että miten kuntatalous kestää tämän (Jukka Gustafsson). Näin vaikka Gustafsson lopulta puolustikin ratikkaa.

 

• Pelottaa, että Tampereen veroprosentti jatkossa on vain 7,75 % (johtaja Juha Yli-Rajala). Yrjö Schafeitel korjasi luvun myöhemmin tasolle 7,45 %!

 

• Kyse on todella rahasta (Aila Dunder-Järvinen SDP)

 

• Aikalisää tarvitaan, sillä ratikka on vanhettunutta tekniikkaa (Jari Heinonen SKP)

 

• Kuinka paljon kaupunki menettää, jos ratikkaa ei toteuteta? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Mitä tehdään, jos päätöksestä valitetaan? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Maan hinta nousee ilman, että mitään tehdään (Seppo Salminen SDP)

 

• Tampereen vetovoimaisuutta ei pidetä yllä ratikalla (Seppo Salminen SDP)

 

• 10,5 + 1,7 milj. euroa menetetään, jos ratikkaa ei nyt toteuteta (Mikko Nurminen)

 

• Saadaanko vielä riippumaton taho mukaan arvioimaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Onko naapurikuntien kanssa keskusteltu? (Peter Löfberg RKP)

 

• Meneekö hankintalain mukaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Haluan nähdä allianssisopimuksen! (Peter Löfberg RKP)

 

-Esko Erkkilä-

Portugalilainen hautausmaa on erilainen

Maanantai 24.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kahden vuoden aikana saanut vierailla Portugalissa kolmesti ja pidän maasta.

 

 

Eräs seikka, joka erottaa Portugalin suomalaisuudesta ovat hautausmaat.

 

 

Nazaren yöpymiskaupungissa bussimme oli pysäköityneenä paikallisen kirkon edustalle ja kirkon vieressä sijaitsi hautausmaa.

 

 

Kävimme tutustumassa paikalliseen hautausmaahan – olen toki aikaisemmillakin Portugalinmatkoilla tutustunut paikallisiin hautausmaihin, joten asiassa ei ollut minulle mitään suurta uutta.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakavalkaadi portugalilaisesta hautausmaasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Portugalilaiset sukuhaudat ovat pieniä kojuja hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva raudoitetun sukuhaudan ristikoiden välistä suvun vainajien lepotilaan.

 

 

 

Portugalin ilmasto ilmeisesti vaikuttaa niin, että vainajaa ei tarvitse suomalaiseen tapaa haudata maan syvyyksiin, vaan riittää, että arkku on hautauksen jälkeenkin omaisten nähtävillä.

 

 

*******************

 

Käynti portugalilaisella hautausmaalla on hieman erilainen kokemus, kuin käynti suomalaisella hautausmaalla tai vaikkapa venäläisellä hautausmaalla Venäjällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn

Lauantai 22.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on Tampereen kaupungille kohtalonkysymys, sillä ratikalle myönteinen ratkaisu romuttaisi Tampereen kaupungin talouden vuosikymmeniksi.

 

 

En kuitenkaan osaa heitellä tuhkaa päälleni, jos nykyiset päättäjät kaikesta huolimatta päättävät tehdä päätöksen, joka on tuhoamassa Tampereen kaupungin talouden.

 

 

Ensi vuoden huhtikuussa valittava uusi kaupunginvaltuusto joutuisi haastavan tilanteen eteen, kun sen olisi nopealla tahdilla tehtävä ratkaisuja, joilla Tampereen kaupungin talous saataisiin nousu-uralle.

 

 

Päätöksenteko saattaisi olla helppoakin, sillä tuskin uuteen valtuustoon valittaisiin montaakaan ratikkaa kannattanutta.

 

 

Nopein tapa tehdä positiivisia päätöksiä olisi se, että vanhan kaupunginvaltuuston tekemä ratikkapäätös kumottaisiin ja otettaisiin veronmaksajien piikkiin kaikki ne kustannukset, joilla onneton ratikkapäätös on lokakuussa tai marraskuussa 2016 tehty.

 

 

Päätöksessä palaisi veronmaksajien rahoja 10 miljoonan euron suunnittelukustannusten lisäksi ehkä 15 – 20 miljoonaa euroa, mutta se olisi pieni kustannus siihen verrattuna, että annettaisiin toteutua miljardin euron suuruinen virheinvestointi.

 

 

*******************

 

 

Mutta palaan siihen Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn lamaantumiseen!

 

 

Esimerkkejä on useita, mutta otan tarkempaan tarkasteluun Tampereen vanhan tavara-aseman purkamisen tai kuten jotkut suuria kustannuksia ihannoivat tapaavat sanoa Tampereen vanhan tavara-aseman siirtämisen.

 

 

Tampereen vanha tavara-asema on läpilahonnut ja läpihomehtunut rakennus, joka sijaitsee erään vilkkaimmaksi suunnitellun liikenneväylän esteenä.

 

 

Kaavoituksen alkuvaiheessa vanhan tavara-aseman siirron kustannuksiksi kerrottiin luottamushenkilöille 700.000 euroa ja kaavoituspäätös tehtiin tähän tietoon perustuen.

 

 

Kustannukset ovat kohonneet eri vaiheissa ja nykyinen kustannus paljastui, kun me Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet avasimme 22.6.2016 tarjouskuoret, joilla eri toimijat sitoutuivat huolehtimaan vanhan tavara-aseman siirrosta.

 

 

Halvin tarjous oli Lemminkäinen Infra Oy:n tekemä ja sen hinta oli 2.632.000 euroa (alv 0 %).

 

 

Veronmaksajien maksamaan hintaan tulisi lisäksi n. 200.000 euroa erilaisia konsulttikustannuksia sekä Tampereen Infra Liikelaitokselle siirtourakan hallinnoinnista ja koordinoinnista n. 400.000 euroa.

 

 

Näin siirtourakan kokonaiskustannukseksi muodostuisi – ei suinkaan 700.000 euroa – vaan 3,2 miljoonaa euroa. Tyypillinen tapaus, jolla Tampereen tapaan alkuperäinen kustannus lähes viisinkertaistuisi!

 

 

On luonnollista, että kukaan ei takaisi, että vanha tavara-asema pysyisi koossa siirto-urakan aikana ja sen jälkeen!

 

 

Tiesin, että vanhan tavara-aseman siirtoon kaupunginhallituksen mandaatti olisi max. 2,0 miljoonaa euroa, joten kaupunginhallitus ei pystynyt päättämään noin kalliista siirtämisestä vaan asia siirtyisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta teki tämmöisen päätöksen

 

 

 

* että tavara-aseman siirtourakoitsijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen Infra Oy (y-tunnus 2138243-1) 2 632 000 euron (alv 0 %) urakkahinnalla,

 

* että vs. toimitusjohtaja Milko Tietäväinen oikeutetaan allekirjoittamaan sopimus,

 

* että tämä päätös sitoo kaupunkia vasta, kun urakkasopimus on allekirjoitettu,

 

*että sopimus voidaan tehdä vain, jos kaupunginvaltuusto myöntää hankkeelle tarvittavan lisärahoituksen ja

 

*että hankinta keskeytetään, jos kaupunginvaltuusto ei myönnä hankkeelle lisärahoitusta.

 

Jäsen Esko Erkkilä ilmoitti eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.

 

***************

 

Eriävä mielipiteeni on kirjattu kaikkien nähtäväksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjaan 22.6.2016 ja kuuluu näin:

 

 

”Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi.”

 

***************

Valitettavasti kaupunginhallituksen 14.4.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirjat ovat jo kadonneet netistä, en pysty suorasanaisesti dokumentoimaan silloin kaupunginhallituksessa tehtyä päätöstä, mutta päätös oli sellainen, että vanhan tavara-aseman siirrolle kaupunginhallitus myönsi tuolloin 1,6 miljoonaa euroa.

**************

 

Kun kaupunginhallituksen rahkeet eivät yllä 3,2 miljoonan euron suuruisen kustannuksen hyväksymiseen, on kaupunginhallituksen tuotava asia Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Halusin eriävällä mielipiteelläni varmistaa, että läpihomehtuneen rakennuksen siirto tulisi poliittisen vastuun piirissä toimivien kaupunginhallituksen jäsenten päätettäväksi.

 

**************

 

Nyt pääsemme tässä esimerkkitapauksessa siihen, että Tampereen kaupungin päätöksenkyky on lamaantunut, sillä vieläkään (runsaan neljän kuukauden tussaroinnin jälkeen) Tampereen kaupunginhallitus ei ole pystynyt tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle esitystä, että ehdottaako sen vanhan tavara-aseman siirtämistä 3,2 miljoonan euron hinnalla vai eikö!

Netistä on helppo tarkistaa, että asia on ollut kaupunginhallituksessa virallisesti  esillä 15.8.2016, mutta siitä ei silloin eli yli kaksi kuukautta sitten saatu aikaan päätöstä eli kuten jo tämän jutun otsikossa totean, ratikka on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn.

 

Päätösesityksellä olisi kiire, sillä vanhan tavara-aseman purkamisesta tai mutkan tekemisestä katuun sen kohdalla tai tavara-aseman epävarman siirron aloittamisella olisi todellinen kiire. Kiire sen vuoksi, että jos päättäjät eivät sittenkään halua lähteä epävarmaan siirtourakkaan, on laitettava käyntiin kaavaprosessi, joka todennäköisine valitusaikoineen veisi ainakin pari vuotta.

Vitkuttelu päätöksenteossa on toisaalta ymmärrettävää, sillä kukapa poliittisesti vastuullinen henkilö uskaltaisi sijoittaa kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmista epävarmimpaan huuhaa-hommaan!

 

 

Varteenotettava vaihtoehto mielestäni olisi, että vanha tavara-asema purettaisiin ja sen jätökset kuljetettaisiin Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 

Kansalaiset odottavat, että Tampereen kaupunginhallitus pystyisi tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle edes jonkinlaisen päätösehdotuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vai ettäkö ihan pomo!

Perjantai 21.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut aavistus ja jonkinmoinen tietokin, että median edustajat seuraavat näitä nettisivujani.

 

 

Totean tässä taas kerran, että se sopii minulle. Jos tekstini kelpaa todellisten juttujen aiheeksi, niin siitä vaan – ei tarvitse kertoa edes lähdettä.  Sama pätee nettisivuilleni lisäämieni kuvieni kanssa.

 

 

Toki lähteen saa kertoa, mutta en sitä suinkaan vaadi!

 

 

Tamperelainen otti eilisestä jutustani kopin ja julkaisi ainakin nettisivuillaan jutustani katkelmia – jälleen kerran ”Siitä vaan!”.

 

 

Saa nähdä, että kantaako sama juttu printtiversioon.

 

 

Tässä Tamperelainen-lehden eilen nettisivuillaan julkaisema uutinen:

*****************

 

 

20.10.2016 - 09.50

"Miten päättäjät kehtaavatkin" – Keskustapomolta jyrähdys ratikkahankkeelle

Tuleeko ratikka vai ei? Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on kysymykseen suorasukainen vastaus.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä ottaa kantaa ratikkahankkeeseen blogissaan. Erkkilä näkee hankkeen toteutuessaan katastrofaalisena kuntatalouden näkökulmasta.

– On selvää, eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta, että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet! Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi, Erkkilä ärähtää blogissaan.

– Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta, mies jatkaa.

 

 

*******************

 

 

Olen nyt harrastanut blogikirjoittamista kuutisen vuotta joka päivä.

 

 

Aluksi minulla oli lukijoita päivässä muutama kymmenen, mutta nyt on tavanomaista, että tekstejäni lukee päivittäin 800 – 1200 eri henkilöä.

 

 

Tunnen tiettyä velvollisuutta lukijoitani kohtaan, jotka heti vuorokauden vaihduttua ryntäävät katsomaan, että mistä asiasta Esko Erkkilä tänään kirjoittaa.

 

 

Usein päivän jutun kirjoittaminen jää vuorokauden viimeisille minuuteille – mm. tätä juttuani kirjoitan, kun kello on 23.55 torstai-iltana.

 

 

Ehkä kuitenkin ehdin tallentamaan tämän juttuni torstain puolella, jotta lukijoillani on tuoretta luettavaa heti puolenyön jälkeen!

 

 

Hyvää yötä tai oikeammin hyvää varhaisaamua!

 

 

-Esko Erkkilä-