Keskustan kunniapuheenjohtaja ja puolueen presidenttiehdokasehdokkaalla Paavo Väyrysellä riittää asiantuntemusta sekä "virtaa"

Lauantai 10.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen esiintyi keskiviikkona syyskuun 7. päivänä Tampereen Yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestivät MSL-Tampere sekä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö.

Sain MSL-Tampereen puheenjohtajana olla junailemassa tilaisuutta. Erityisen mielenkiintoista oli keskustella ja toimia tilaisuuteen liittyvien asioiden järjestelyissä Paavo Väyrysen Vuokko-puolison kanssa.

Tilaisuus keräsi viitisenkymmentä asioista kiinnostunutta kuulijaa, jotka osallistuvat aktiivisesti keskusteluun Väyrysen esityksen jälkeen.

Tilaisuus kuului tilaisuuksien sarjaan, jossa Väyrynen on esiintynyt ja esiintyy eri puolilla Suomea. Edellispäivänä Väyrysellä oli ollut useita tilaisuuksia Varsinais-Suomessa ja Tampereelle hän saapui Jyväskylässä järjestetystä tilaisuudesta.

On positiivista, että Vuokko Väyrynen on aktiivinen mukanaolija puolisonsa tilaisuuksissa. Puolison osuus henkilökohtaisten vaalikampanjoiden onnistumisessa on tärkeä ja tässä mielessä miellyttävän Vuokko-puolison mukanaolo vahvistaa Paavo Väyrysen mahdollisuuksia.

Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen toivotti Saara Hilden´n taidemuseon johtokunnan jäsenen Johannes Jonov`n tervetulleeksi Tampereen Yliopistolla järjestettyyn tilaisuuteen.

 

Paavo Väyrynen omaa presidenttiehdokkuutta tavoittelevista kaikkien puolueiden ehdokaskandidaateista ylivoimaisen kokemuksen ja tietomäärän. Hänellä on ulkoministerikokemusta eniten Suomessa ja sen lisäksi hän on toiminut ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä yhden vaalikauden.

Väyrynen palautti kuulijoiden mieliin, että hän on kahdesti pystynyt nostamaan gallup-suosionsa alle kymmenen prosentin tasolta presidentinvaaleissa yli 20 prosentin. Samaan hän uskoi pystyvänsä nytkin.

Paavo Lipposen ilmoittautuminen SDP:n presidenttivaaliehdokastaisteluun oli Väyrysen mieleen. Väyrynen totesi tuntevansa itsensä nuorukaiseksi 70-vuotiaan Lipposen rinnalla.

Rullaluistelijana kunnostautuneen Sauli Niinistön gallup-kannatuksen Väyrynen ennakoi sulavan todellisessa koitoksessa.

Eva Biaudet´n ilmeinen valinta RKP:n presidenttiehdokkaaksi oli mieluinen asia Paavo Väyryselle. Eva Biaudet oli Väyrysen valitsijamiesehdokas 1988 presidentinvaaleissa ja silloin hän sai yli 600 ääntä. Väyrynen luonnehti Biaudet´a mukavaksi henkilöksi ja totesi, että Eva Biaudet´n poliittinen nousu alkoi hänen valitsijamiesehdokkuudesta.

Väyrynen pohti, että onko presidentillä nyky-Suomessa valtaa ja hän päätyi myönteiseen lopputulemaan.

Valtion päämies, Puolustusvoimain ylipäällikkyys, ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa, tietty sananvalta EU-asioissa, presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet EU:n ulkopuolisiin maihin (esim. Venäjä, USA, Kiina, Brasilia ja Intia), nimitysvalta sekä todellinen mielipidejohtajuus; ne ovat keskeisiä osia presidentin vastuualueista nykyäänkin – näin puntaroi Paavo Väyrynen.

Väyrysen kokemus tuli kaikille selväksi tilaisuuden kyselyosuudessa.

Suomen Nato-linjaukset, EU:n tulevaisuus, euroalueen haasteet, kehitysmaiden hallitsematon väestönkehitys, Palestiinan ja Israelin suhteet, nykyhallituksen yrittämä kuntauudistus sekä monet muut asiat ja niihin Paavo Väyrysen antamat selkeät vastaukset kertoivat Väyrysen monipuolisesta tietomäärästä ja siitä vakuuttavuudesta, jota valtakunnan johtoon kaivataan.

Tilaisuuden lopuksi Väyrynen tarjosi uusinta kirjaansa ”Huonomminkin olisi voinut käydä” kuulijoiden ostettavaksi.

 

Vuokko Väyrynen pyydettiin puolisonsa viereen, jotta tilaisuuden osanottajat pystyivät taltioimaan myös hänet omiin valokuvakokoelmiinsa. Tässä on minun ottamani kuva Vuokko ja Paavo Väyrysestä!

Tamperelainen Esko Kärkkäinen oli niiden lukuisten henkilöiden joukossa, jotka halusivat ostaa Paavo Väyrysen uusimman kirjan. Tekijän omistuskirjoitus tuli kaupan päälle!

------------------------------------------------

Nyt on varmistunut, että Paavo Väyrynen ei saanut Suomen Keskustasta vastaehdokkaita presidentinvaaliin, joten puoluehallitus asettui 9.9.2011 Väyrysen taakse ja esittää hänen valitsemistaan Keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokoukselle 29.10.2011.

On varmaa, että saamme mielenkiintoisen presidentinvaalitaistelun ja uskon Paavo Värysen mahdollisuuksiin aluksi toiselle kierrokkselle ja siihen, että Värynen toisella kierroksella voittaa Niinistön.

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki katkaisi Lipposen ja SDP:n turmiotien kahdeksaksi vuodeksi

Perjantai 26.8.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Keskustavetoiset hallitukset pystyivät kuluneen kahdeksan vuoden aikana luotsaamaan Suomea karikkoisilla ”maailman merillä” kohtuullisin tuloksin.

 

Keskusta oli Eduskunnan johtava puolue kahden vaalikauden ajan eli vuodesta 2003 alkaen.

 

Anneli Jäätteenmäen rooli oli keskeinen, kun Keskustasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa tuli johtava puolue. Jäätteenmäen arvostusta ei vähennä se, että hänen pääministeriysaikansa jäi kovin lyhyeksi.

 

Puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta pystyi katkaisemaan Paavo Lipposen ja SDP:n valtakauden. Jäätteenmäki osasi vaalitaistelun aikana puuttua asioihin, jotka katkaisivat Lipposen ”kuningastien”.

 

Keskustan presidenttiehdokkaasta päätetään puoluekokouksessa 29.10.2011.

 

Toivon, että puoluekokous voisi olla todellisen valintatilanteen edessä ja sen vuoksi Anneli Jäätteenmäen ilmoittautuminen Keskustan presidenttiehdokkaaksi olisi tärkeää.

 

-Esko Erkkilä-

Presidenttien Uudenvuodenpuheet ovat menettäneet merkityksensä

Maanantai 10.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Urho Kekkosen aikana Tasavallan Presidentin televisioitu Uudenvuodenpuhe oli Tapaus.

Kekkosen aloitus ”Kansalaiset” viritti televisionkatsojat kuuntelemaan, että kuinka Maan Isä linjasi mennyttä ja erityisesti tulevaa.

Koivisto oli käynyt Kekkosen koulun, joten hänen puheissaan oli toveittain särmää. Ahtisaaren ja erityisesti Halosen aikana kaikki on toisin.

Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaaren puheille on tullut painoarvoa – vaikea uskoa, että Haloselle kävisi samoin.

Ainakaan minä en ole viime vuosina halunnut pilata Uudenvuodenpäivääni kuuntelemalla presidentin jaarituksia. Minulle on riittänyt, että tutustun puheen antiin median kritiikin kautta.

Presidentin vuoden 2011 Uudenvuodenpuhe oli median kertoman analysoinnin perusteella pohjanoteeraus.

Kansalaisilla on lupa odottaa presidentiltä jotain muutakin, kuin epäkohtien listaamista – siihen riittää kyllä, kun vilkaisee muutaman jutun netin eri keskustelupalstoilta.

Presidentti Halosen toiminta on hyvin ristiriitaista. Hän korostaa presidentin oikeuksia ja päätösvaltaa, mutta vuoden tärkeimmässä tilanteessa paljastuu gallup-tulosten toistelijaksi!

Uudenvuodenpuhe, jos mikä, olisi paikka linjanvedoille, mutta kun ei, niin ei.

Kerran vielä Uutenavuonna eli 1.1.2012 joudun olemaan kaukana televisioruudun äärestä klo 12.00!

 

-Esko Erkkilä-