Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikuntaan uusi ritari

Torstai 29.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven valtuustosaliin viime maanantaina Vihreä Sydän -tarinallistamishankkeen starttitilaisuuteen kokoontunut yleisö sai olla todistamassa hienoa tapahtumaa, kun Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta löi uuden jäsenen ritarikuntaan - ritarikuntaan, jossa olen jäsen numero 307.

 

Ritarikunnan 659. jäsen on nyt luontokuvaaja Harri Luojus.

 

 

 

 

Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunta tekee työtä hämeenkyröläisen kulttuurin puolesta ja antaa työnsä tuloksena mm. kulttuuristipendejä.

 

 

 

 

 

Ylöjärven valtuustosalissa järjestetyn ritariksilyöntitilaisuuden aluksi ritarikunnan Suurmestari Eero Pylsy luki ritariksiasettamisen asiakirjan.

 

 

 

 

 

Luontokuvaaja Harri Luojuksen ritariksilyöntiä todisti Suurmestarin lisäksi neljä Ritarikunnan sarvipäätä.

 

 

 

 

Hämeenkyrö on vankka sahtipitäjä ja sen vuoksi Hämeenkyrön vaakunassakin kuvatulla sarvella on tärkeä rooli, kun lyödään uusia ritareita.

 

 

 

 

 

 

Ritariksilyöntiseremoniaan kuuluu, että ritariksilyödyn pitää maistaa sarvesta hämeenkyröläistä sahtia…

 

 

 

 

 

 

…ja sitä pitää maistaa molemmille jaloille.

 

 

 

 

 

 

Tässä näyte nuorimman ritariveljemme luontokuvaaja Harri Luojuksen kuvasta, jossa hän on ikuistanut harjumasmalon!

 

 

*************

 

 

Vielä pieni muistelus tilaisuudesta, jossa minut lyötiin Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi.

 

 

Meitä lyötiin samalla kerralla ritareiksi kuusi henkilöä ja yksi meistä oli Suomen ensimmäinen tangokuningas Viljakkalassa syntynyt ja hyvin tuntemani Kauko Simonen.

 

 

Ainahan jonkun täytyy pitää kiitospuhe ja Kauko otti ohjat käsiinsä, kun kiitti ritarikunnan Suurmestaria laulaen!

 

Oli hieno ”kiitospuhe”!

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

Viime päivinä on nähty, että henkilötietosäännösten rikkomisesta saa potkut jopa hallituspuolueen kolmas varapuheenjohtaja ja sen vuoksi en uskalla nimetä ritarikumppaneitani, mutta sen totean, että olen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnassa rinnan eduskunnan erään entisen puhemiehen, eräiden entisten varapuhemiesten sekä useiden entisten ministereiden kanssa.

 

 

Annan suuren tunnustuksen agrologi-veli Eero Pylsylle, joka tarinallistamalla Hämeenkyrön Sarvipäät on luonut ritarikunnan, joka tekee työtä kyröläisen kulttuurin puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oliko ennen helpompaa - tuskin?

Keskiviikko 21.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut fb-kavereideni ongelmia työpaikansaannissa.

 

 

Työpaikka on nykyään varmaan tiukemmassa kuin ennen, mutta ehkä syitä on niin sysissä kuin sepissäkin.

 

 

Surkea esimerkki työttömästä sairaanhoitajasta on SDP:n kunnanvaltuutettu Meri Venäläinen, josta on juttu Yle Pohjois-Karjalan sivuilla.

 

 

Juttu löytyy, kun googlaa ”työtön sairaanhoitaja Tohmajärvi”.

 

 

En voi pienimmässäkään määrin arvostaa henkilöä, joka irtisanoutuu 15 vuotta kestäneestä sairaanhoitajatyöstään ja alkaa ”opiskelemaan” teatteria ja etsii nyt töitä kulttuurialalta!

 

 

Kuinka monella ”työttömällä” on samantapainen tilanne eli on valittu sellainen työnhakupolku, jolla kerta kaikkiaan ei ole työllistymismahdollisuuksia?

 

 

Kulttuuri- ja media-ala ovat käsittääkseni juuri sellaisia, joille pyrkimällä pääsee helposti työttömäksi.

 

 

**************

 

 

Valmistuin agrologiksi vuonna 1970 ja silloinkin työllistyminen oli vaikeaa.

 

 

Olin onneksi suorittanut vuosiharjoitteluni Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla Hauholla ja soitinkin muutama kuukausi ennen valmistumista Keskolle Antti J. Jussilalle ja esitin, että tottahan Kesko työllistää sitten aikanaan harjoittelijansa.

 

 

Antti J. – jonka näin ”männäviikolla" KoneAgria 2015 –näyttelyssä – sanoi, että eiköhän asia järjesty.

 

 

Sain sitten työpaikan Kauhajoella K-Maatalouskeskuksessa ja palkkani, joka muuten oli 700 markkaa, maksoi puoliksi kyseinen kauppias ja puoliksi Kesko.

Opin tekemään kaikenlaisia kaupassa esiintulleita töitä.  Maatalouskaupan lisäksi kauppiaspariskunnalla oli samassa kiinteistössä päivittäistavarakauppa.

Roskien polttaminen, maidon noutaminen kesken päivän meijeriltä ja lukemattomat muut hanttihommat kuuluivat tehtäviini. Työ opetti tuntemaan maatalous- ja päivittäistavarakaupan rutiinit.

Oli hyvä, että kaikkiviisas nuori agrologi joutui kantamaan asiakkaan henkilöautoon yhden säkin Mullin-Herkkua, kun sitten aikanaan teki vastuualueensa myyntibudjettia, johon saattoi sisältyä vaikkapa 10.000 tonnin tai 15.000 tonnin vuosimyynti samaista tuotetta!

 

 

Laadin elämäni ainoan työpaikkahakemuksen Kauhajoella ja minut valittiin Rehuraision myyntimieheksi 1.12.1970 alkaen.

 

 

Aloituspalkkani oli 1.100 markkaa kuukaudessa.

 

 

Olin saman työnantajan palveluksessa tasan 40 vuotta lukemattomissa eri tehtävissä.

 

 

Olen monta kertaa sanonut, että työurani oli koko ajan alaspäin menemistä, sillä aloitin hommat Kokkolassa, josta sitten valuin Seinäjoelle, Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta syrjä-Suomeen Raisioon. Asuin aina kotona ja koti oli työurani aikana Kokkolassa, Seinäjoella ja Tampereella – Kokkolassa se toki oli vain asunto, mutta Seinäjoella ja Tampereella koti.

 

 

 

*****************

 

 

 

Tahdon oman työhistoriani kautta kertoa nykynuorille, että kaikenlaista työtä pitää etsiä ja vastaanottaa.

 

 

Jos haluaa tehdä vain sellaista työtä, joka tuntuu mukavalta, niin hakemuksia saa lähetellä, mutta työhönkutsua on turha odottaa.

 

 

Olen työurani aikana saanut palkata lukemattomia henkilöitä erilaisiin työtehtäviin ja valinnassa eräs tärkeimmistä seikoista on se, että henkilön työhistoriassa ei ole suuria aukkoja.

 

 

Henkilön työtehtävät työhistorian aikana ovat toissijaisia, sillä oleellista on se, että työhistoriassa ei ole pitkiä aukkoja.

 

 

Kannustan työhakijoita olemaan aktiivisia ja muistamaan, että työhakuprosessi on vaativa myyntityö, jossa myytävänä on oma työpanos!

 

 

-Esko Erkkilä-

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna!

Lauantai 29.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Eräs opiskelukaverini oli aikoinaan ollut harjoittelijana Rurik Pihkalan hoitamalla sikatilalla Aitolahdessa. Rurik Pihkala oli isäntänä vaimonsa Ella Laalahden kotitilalla Laalahden rushollissa.

 

 

Rurik Pihkala oli arvostettuja Mustialiitteja, sillä hän valmistui agronomiksi Mustialan Maanviljelysopistosta vuonna 1906.

 

 

Pihkala teki pitkän ja ansiokkaan uran maatalousalan yliopistomiehenä sen rinnalla, että kunnostautui myös käytännön viljelijänä.

 

 

Pihkalan eräs johtava ajatus oli säästäväisyys ja taloudellisen toiminnan kehittäminen.

 

 

Otsikossa mainittu periaate eli

 

 

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna

 

 

oli hänen linjauksensa mm. maatalouden investonneissa.

 

 

Laalahdessa vuosiharjoittelunsa suorittanut opiskelukaverini kertoi, että talon isännän ”pönkitä, pönkitä” –periaate näkyi kaikissa tilan toiminnoissa.

***************

 

 

Rurik Pihkalan opettamaa ja myös käytännössä noudattamaa periaatetta pitää arvostaa.

 

 

Kaikenmaailman halpuuttamiset ja päivittäistavaraketjujen hinnanalennuksiin keskittynyt politiikka merkitsevät, että  maataloudella ja kotieläintaloudella ei ole varaa investointeihin – on siis vaan pönkitettävä ja pönkitettävä!

 

 

Professori Pihkalan periaatteet pitäisi nykypäivänä saada entistä laajemmin käyttöön koko yhteiskunnassa.

 

 

Erityisesti ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ymmärtää, että uusien etujen hankkiminen tai edes nykyisten etujen säilyttämiseen ei nyt ole mahdollisuuksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viestikapula putosi Jyrki Kataiselta ja Alexander Stubb´lta

Keskiviikko 28.1.2015 - -

Pirkanmaan Liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät eilen Museokeskus Vapriikissa Tampereella aamupäiväseminaarin, jonka aiheena oli

 

 

”Biotalous Pirkanmaalla”.

 

 

Läsnä oli kuutisenkymmentä pirkanmaalaisvaikuttajaa – olin yksi läsnäolleista!

 

 

 

 

 

 

 

Kuisma toimi Matti Vanhasen II:n hallituksen talouspoliittisena asiantuntijana, joten hän omaa vahvat tiedot Suomen biotalouteen liittyvistä kysymyksistä.

 

 

Juha Kuisma totesi, että biotaloussuunnitelmat olivat Keskusta-johtoisten hallitusten aikana hyvässä vedossa, mutta hallituksen vaihtuessa Kataisen hallitukseksi ”viestikapula putosi”!

 

 

Menetimme yli neljä vuotta, kun Kokoomus-vetoiset hallitukset eivät ymmärtäneet biotalouden merkitystä Suomen hyvinvoinnille.

 

 

Nyt biotalous ja sen merkitys kansantaloudellemme on löydetty, se tunnetaan ja se tunnustetaan!

 

 

Museokeskus Vapriikissa järjestetty ”Biotalous Pirkanmaalla” oli lähtölaukaus jollekin suurelle, joka tulee antamaan leimansa Pirkanmaan tulevaisuudelle.

 

 

Seminaarin osanottajaluettelosta ilmeni, että ainoastaan Keskustan listoilla olevia kansanedustajaehdokkaita oli paikalla – muut puolueet eivät vieläkään ymmärrä sitä merkitystä, joka biotaloudella on koko Suomella ja myös Pirkanmaalle.

 

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi Pirkanmaan ELY-keskuksesta tutkimusprofessori Tom Frisk – Frisk on Keskustan Tampere Klubi –paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

 

 

Keskustalaisista kansanedustajaehdokkaista olivat Juha Kuisman lisäksi Pirkanmaan biotaloutta edistämässä;

 

 

• Timo Hanhilahti

• Teuvo Hakanen

• Santeri Lampi

• Marjo Mäkinen-Aakula

• Olli-Pekka Nurmi

• Minna Sarvijärvi

 

 

Keskuslaisten runsas osanottajajoukko kertoo vahvaa kieltä siitä, että puolue haluaa Pirkanmaallakin panostaa biotalouteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Päätelmät eturauhassyövän seulontatutkimuksista ovat ristiriitaiset, mutta oma kantani on selvä

Sunnuntai 16.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä eturauhassyöpään sairastuneiden tukihenkilönä.

 

Osallistuin tukihenkilökoulutukseen kulumassa olevalla viikolla ja saimme silloin tiedon, että professori Anssi Auvinen oli saanut Syöpäsäätiön myöntämän suursapurahan tutkimukselleen, jonka nimi on

 

”Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnasta”.

 

On hyvä, että asiaa tutkitaan, mutta potilasjärjestöjen sekä myös minun kantani on, että kaikki hyötyvät eturauhassyöpäseulonnoista!

 

Tiedän tasan tarkkaan, että syöpälääkärit ja muut ”asiantuntijat” eivät ole kanssani samaa mieltä.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta eturauhassyövän seulonnoista ja ilman eturauhassyövän seulontaa en olisi näitä rivejä kirjoittamassa.

 

Myönnän, että eturauhassyövän seulonnoissa on tietty riski havaita tapauksia, jotka eivät lyhentäisi sen henkilön elinkaarta, jolta seulonnoissa havaittaisiin eturauhassyöpä.

 

Käsitän, että nämä tapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö niihin tapauksiin verrattuna, joille eturauhassyövän varhainen toteaminen on elinehto.

 

Minä kuulun niihin henkilöihin, joilla eturauhassyövän varhaistoteaminen oli elinehto!

 

PSA-tutkimus on veritesti, joka auttaa eturauhassyövän varhaistoteamisessa.

 

Vierailin tämän jutun valmistelussa Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen nettisivuilla ja huomasin, että järjestömme kanta eturauhassyövän seulontatutkimuksiin on ”laimentunut”.

 

En hyväksy eturauhassyöpäseulontojen vähättelyä, vaan kannustan 50 vuotta täyttäneitä miehiä hakeutumaan verikokeeseen, jossa tutkitaan PSA eli prostataspesifinen antigeeni.

 

Jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää, on PSA-tutkimuksiin hakeuduttava jo ennen 50 ikävuotta.

 

Olen elävä esimerkki – todellakin elävä – siitä, että eturauhassyöpäseulonnat ovat tarpeellisia.

 

On hyvä asia, että professori Anssi Auvinen työryhmineen on nyt saanut suurapurahan eturauhassyöpäseulontojen tarpeellisuudesta, mutta…

 

…minä en tarvitse euronkaan suuruista apurahaa siihen, kun totean, että eturauhassyövän seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää heti

Lauantai 8.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Kotitalousvähennyksen voi saada, jos teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta.

 

Kotitalousvähennyksen omavastuu 100 euroa ja enimmäismäärä 2 400 euroa/henkilö.

 

Omavastuu 100 euroa on kalenterivuosikohtainen. Voit siis maksaa useita eri kotitalousvähennykseen oikeuttavia töitä ja omavastuu vähennetään vain kerran.

 

 

 

***************

 

Meillä tehtiin kuluneen kesän aikana remonttitöitä keittiössä ja yhdessä vessassa.

 

Perheen sisäinen työnjako meillä on se, että Rouva hoitaa remontit. Minulla ei riittäisi niiden hoitamiseen aika, ei kärsivällisyys ja ei myöskään taito.

 

Remontit onnistuivat hyvin ja hyvin onnistuivat myös remontteihin liittyvien kotitalousvähennysten järjestely Verohallinnon kanssa. On luonnollista, että Rouva hoiti Verohallinnon kanssa käydyt selvittelyt.

 

 

**************

 

 

Rouva meni Verotoimistoon ja minulta saamansa valtakirjan nojalla hoiti minulle täydet kotitalousvähennykset.

 

Kuten yllä jo totesin, niin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2.400 euroa.

 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia maksuja meillä oli runsaasti, mutta minulle Rouvan ja Verotoimiston virkailijan välisissä neuvotteluissa oli sovittu 5.555,20 euron suuruiset kustannukset, sillä niiden perusteella päästään hyvin lähelle tuota maagista 2.400 euroa.

 

Vähennykseen oikeuttavista kustannuksista hyväksytään kotitalousvähennykseksi 45 % eli minun tapauksessani 5.555,20 € x 0,45 = 2.499,84 €. Kun siitä summasta vähennetään kotitalousvähennyksen omavastuu eli 100 euroa, niin päästään 2.399,84 euroon! Käyttämättä jäi siis ainoastaan 16 senttiä!

 

 

*************

 

 

Juttu jatkui siten, että tuo summa lisättiin kuluvan vuoden verotuslaskelmaani. Laskelma merkitsi, että minulle maksettava eläkesumma pomppasi marras- ja joulukuulta aivan uusiin lukemiin, sillä sain kotitalousvähennyksen välittömästi hyödykseni.

 

Marras- ja joulukuussa pidätysprosenttini laski yksinumeroiseen %-lukuun!

 

On erikseen mainittava, että remonttihommista ”jäi hyvää” myös Rouvan verotukseen, sillä kotitalousvähennyksen henkilökohtainen katto tulee täyteen jo tuolla 5.555,20 eurolla.

 

 

 

*****************

 

 

Tämän jutun opetuksia ovat ainakin seuraavat kaksi seikkaa:

 

1.

Kannattaa teettää sellaisia töitä, joita on lueteltu tämän jutun ensimmäisessä kappaleessa.

 

 

2.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien tositteiden kanssa kannattaa välittömästi mennä Verotoimistoon ja sopia siellä loppuvuoden osalta verotuksen keventämisestä.

**************

 

Muistakaa nämä vinkit viimeistään silloin, kun ensi vuonna teetätte hommia, jotka mahdollistavat kotitalousvähennyksen hyödyntämisen!

-Esko Erkkilä-

Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla

Keskiviikko 3.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja jo työelämässä ollessani liikkunut Ullavalla ja tiennyt, että taidemaalari Veikko Vionoja on siellä syntynyt ja vaikuttanut.

 

Vasta nyt oli ”ohi ajaessani” aikaa ja mahdollisuus poiketa taiteilija Vionojan aikoinaan kesäasunnokseen hankkimalla paikalla, jota nykyisin kutsutaan Taide Vionojaksi.

 

Veikko Vionoja syntyi Ullavalla vuonna 1909 ja hän kuoli vuonna 2001.

 

Taidemaalari Veikko Vionoja sai Pro Finlandia –mitalin vuonna ja professorin arvonimi myönnettiin hänelle vuonna 1973.

 

 

Taide Vionoja sijaitsee Ullavan Haapalan kylällä melkein Kaustinen –Ylivieskan -tien varrella.

 

 

 

 

Taide Vionojalla oli 24.6. – 10.8.2014 välisenä aikana muoto- ja henkilökuvanäyttely, jossa oli esillä Veikko Vionojan teoksia.

 

Näyttelyjulisteessa on kuvattuna Vionojan maalaama muotokuva presidentti Urho Kekkosesta.

 

Teos oli esillä myös näyttelyssä, mutta kun näyttelyssä ei saa valokuvata,  on tyydyttävä näyttelyjulisteessa olevaan kuvaan.

 

 

 

 

 

 

Taide Vionojan näyttelyrakennus on uustuotantoa 1990-luvulta, mutta se noudattelee sitä muotokieltä, jollainen oli taiteilijan synnyinkoti ja Vionojan äidin kotitalo Videnojan kylässä Ullavalla.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä oleva Korpelan talo on se rakennus, jonka Veikko Vionoja hankki kesäasunnokseen.

 

Rakennuksen historia ajoittuu n. sadan vuoden jaksoihin, sillä se on rakennettu vuonna 1760 Vetelin Pulkkisten kylään ja vuonna 1860 se purettiin ja rakennettiin uudestaan Perhoon.

 

Ullavalle rakennus siirrettiin taas siitä n. sadan vuoden kuluttua eli 1960!

 

On siinä rakennuksella historiaa; mitähän rakennukselle tapahtuu vuonna 2060!

 

 

 

 

 

 

Pihapiirin tuulimylly on peräisin Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Harmaa vilja-aitta on peräisin Ullavalta ja punainen vilja-aitta puolestaan Kauhavalta.

 

 

 

 

 

 

Pihapiirissä on vielä luhtiaitta ja se on alkujaan Ylistarosta.

 

 

Veikko Vionojan taiteessa näkyy keski-pohjalaisuus; se näkyy aihevalinnoissa ja värien käytössä. Monet Vionojan maalaukset ovat saaneet "kehykset", sillä hän maalasi paljon ikkunanäkymiä.

 

Suosittelen ensi kesänä poikkeamaan Taide Vionojalla, sillä taidemaalari Vionojan tuotanto on tutustumisen arvoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

• varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

• puolustusministeri Akseli Anttila

• sisäasiainministeri Tuure Lehen

• maanviljelysministeri Armas Äikiä

• valistusministeri Inkeri Lehtinen

• Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Profeetta Elian kirkko Viipurissa on hyvin hoidettu kokonaisuus

Perjantai 25.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin kesäkuun alussa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Viipurin-matkalla lähellä hotelliamme sijainneeseen Profeetta Elian ortodoksikirkkoon.

 

 

 

 

 

Olimme majoittuneina Hotelli Viking´iin lähellä Viipurin rautatieasemaa.

 

Kuva hotellistamme on otettu Rautatieaseman aukiolta ja näkymä hotellihuoneemme ikkunasta oli Viipurin rautatieasemalle eli suoraan kuvaajan selän taakse.

Hotelli Viking on sinällään hyvä hotelli, mutta ei sovellu eläkeläisille, sillä neljänteen kerrokseen matkalaukkujen raahaaminen on liian työläs homma senioreille - hotellissa kun ei ole hissiä!

En voi suositella hotellia senioriväestölle ja se ei sovi lainkaan henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee saman kadun varrella kuin hotellimme ja sinne oli hotellilta kävelymatkaa parisensataa metriä.

 

Profeetta Elian kirkko toimi Suomen aikana Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkkona.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee korkealla mäellä.

 

Vierailin kirkossa 10.6.2014.

 

Kirkko oli koristeltu tuoreilla koivuilla ja koivujen tuoksu oli kirkossa melkein huumaava.

 

Harmittelen, että noudatin kuvauskieltoa täydellisesti ja minulla ei ole ainuttakaan kuvaa kirkon hienoista sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkko korjattiin juuri ennen Talvisotaa ja siellä ehdittiinkin pitää ainoastaan yksi jumalanpalvelus ennen sodan syttymistä.

 

Kirkko paloi Jatkosodassa Viipurin takaisin valtauksen yhteydessä vuonna 1941 siten, että siitä jäi jäljelle ainoastaan tiilirunko.

 

Venäläiset rakensivat kirkon nykykuntoon vuonna 1997.

 

 

**********

 

 

 

Kauniiden sisätilojen lisäksi Profeetta Elian kirkko on viimeistelty myös kirkon ympäristön osalta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkon keskeinen sijainti Viipurissa merkitsee, että sinne on helppo mennä hetkeksi hiljentymään ja ihastelemaan kirkon kauneutta.

 

Rohkaisen käymään Profeetta Elian kirkossa, kun olette matkalla Viipurissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipurin "Infra Liikelaitos" huolehtii kaupungin siisteydestä

Maanantai 23.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut luottamushenkilönä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa vuodesta 2009 alkaen.

 

Ehkä luottamushenkilöpostini on syynä, että tapaan ulkomailla liikkuessani kiinnittää huomiota vierailukohteiden siisteyteen sekä siihen, että miten ja millaisella kalustolla paikkoja pidetään puhtaina sekä kunnossa.

 

Seurasin taannoisella Viipurin –matkallamme, että kuinka siellä kaupungin infraa hoidetaan.

 

 

 

 

 

Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin Kaupunginkirjaston tontin eräällä laidalla on hyvinhoidettu pensasaita. Pensasaita on siinä mielessä erikoinen, että siinä on kaksi pensasaitaa rinnakkain. Pensasaidan leikkaaminen onnistuu kuitenkin hyvin, sillä leikkaaja mahtuu työskentelemään pensasaitojen välissä.

 

 

 

 

 

 

Työ onnistui polttomoottorikäyttöisellä pensasaitaleikkurilla hyvin, mutta tähtäyslangan puuttuminen aiheutti sen, että leikatusta aidasta muodostui hieman ”kuoppainen”.

 

 

 

 

 

 

Torkkelinpuistossa tapasin aamutuimaan ”kaupunginmiesten” kalustoa eli jo neuvostoajalta tutuksi tulleen traktorin…

 

 

 

 

 

 

 

Yritin katsella työmiehiä, mutta he olivat ilmeisesti menneet aamukahville, sillä ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Tyypillistäkö!

 

 

 

 

 

 

Viipurin kaupunkikuva on siisti ja sille on selityksensä eli roskat kerätään kaduilta ja puistoista säntillisesti.

 

 

 

 

 

 

Viipurissa tarjotaan koululaisille ja nuorille kesätöitä kaupungin siistimisessä.

 

Tästä näin esimerkin Salakkalahden rantabulevardilla, kun suuntasin aamukävelyni sinne.

 

 

 

 

 

 

 

On hyvä asia, että nuorille opetetaan puistojen hoitamisessa tarvittavien käsityökalujen käyttöä…

 

 

 

 

 

 

…ja muutenkin opetetaan työntekoa!

 

 

 

 

 

 

Profeetta Elian kirkon lähellä tapasin nuorukaisen, joka raivaussahan siimaleikkurivarustuksella leikkasi pitkäksi ehtinyttä ketoa.

 

Työ sujui joutuisasti ja ilman esimiesten paimentamista.

 

 

 

*************

 

 

Nämä tässä kertomani seikat ovat vain pintaraapaisu siihen työhön, jolla Viipurin kaupunkia pidetään siistinä.

 

Olen matkamme jälkeen tavannut paljon ihmisiä, jotka muistelevat Viipurin taannoista epäsiisteyttä.

 

Nykyään Viipuri on siisti ja myös turvallinen kaupunki, sillä esimerkiksi matkailijoita ahdistelevia kerjäläisiä on siellä paljon vähemmän kuin Tampereella!

 

Suosittelen tutustumista nykypäivän Viipuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

• soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle

• valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle

• soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lippu salkoon ja uurnille!

Sunnuntai 25.5.2014 - -Esko Erkkilä-

On kansalaisvelvollisuus käydä tänään äänestämässä Europarlamenttivaaleissa.

 

Hämmästyttävää, että miten heikoksi ennustetaan äänestysaktiivisuuden jäävän, sillä veikataan, että äänestysprosentti jäisi 40 prosentin tuntumaan!

 

Emme saa tyytyä noin alhaiseen äänestysprosenttiin.

 

Tänään järjestettävissä vaaleissa on suuret asiat kyseessä ja ne asiat koskettavat jokaista suomalaista.

 

Nyt ratkaistaan paitsi koko EU:n kehityksen suunta myös se, että millaisia edustajia Suomesta valitaan valvomaan elintärkeitä kansallisia etujamme.

 

Tänään valitaan Suomen puolestapuhujat!

 

Tänään luodaan ne linjat, joilla Suomea kuunnellaan ja Suomi huomioidaan Euroopassa seuraavat viisi vuotta.

 

Ruoka koskettaa jokaista meitä. Jo yksistään se on syy mennä tänään vaaliuurnille, sillä ruokaturvallisuuden linjaratkaisut tehdään Europarlamentissa.

 

Onko suomalaisilla halua edistää Alexander Stubb´n linjaa, että ruuan alkuperämerkintöjä ei tarvittaisi?

 

Ei ole!

 

Haluavatko suomalaiset, että kotimaista ruuantuotantoa ei tarvita, kuten kokoomuslaisten päättäjien menettely 141-kysymyksessä merkitsisi?

 

Emme halua!

 

 

 

Kokoomuksen hampaaton ja komissiota nöyristelevä kumartelu 141-asiassa merkitsisivät, että ruuantuotantoketjussa kolmesataatuhatta suomalaista jäisi ilman työtä. Onko meillä varaa siihen?

 

Meillä ei ole siihen varaa!

 

*******************

 

 

Jokainen suomalainen on tänään päättäjän paikalla!

 

Käy tänään äänestämässä ja muista, että ehdokasnumerot 192 – 211 puolustavat Suomea Euroopan Parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Missä Euroopan integraatiojuna menee nyt?"

Torstai 20.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Paasikivi-Seura ry – jonka jäsen olen - aloitti keskiviikkona 26.2.2014 yleisötilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan erilaisia EU:hun liittyviä aiheita.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuussarja aloitettiin Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojasen alustuksella, jonka aineena oli otsikkoteema.

 

 

Tilaisuus pyrittiin toteuttamaan juna- ja junamatkustusteemalla; kirjasin muistiinpanoihini alustuksessa ja sen pohjalta käydyssä keskustelussa esiintulleita seikkoja ns. ranskalaisin viivoin.

 

Kas näin:

 

• onko juna ylipäätään liikkeessä?

• keitä junassa on?
• niitä, joita vapaa liikkuminen palvelee
• liikkuvat ovat tyytyväisiä
• liikkumattomat ovat tyytymättömimpiä

• junaan on lisätty vaunuja ja nyt se on raskaampi vetää

• onko junassa lainkaan kuljettajaa?

• tuntuu, että veturikoppiin on tunkemassa liiaksikin väkeä

• juna kulkee harmaan maiseman läpi, radanvarsi on roskainen

• onko yksi vaunu – Iso-Britannia – pyrkimässä junasta pois? Onko sillä mahdollisuus neuvotella lipunhinnasta?

• juna saattaa pysähtyä ja se voi jopa ajaa taaksepäin

 

 

Pohdinnassa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

 

 

• eteläisessä Euroopassa vallitsee massatyöttömyys

• EU-vastaisuus ilmenee mielipiteenä muita EU-maita vastaan

• joudutaanko ottamaan taka-askeleita vapaalle liikkumiselle?

• siirtolaisuus jakautuu EU:ssa epätasapainoisesti

• maanosasta muuttaminen vilkastumassa
• Irlanti, Baltian maat, Kypros

• kahden kerroksen EU

• talouskriisien ongelmat vievät johtajien ajan

• EU:n vetovoima on heikentynyt...
• hurraajien joukko on harventunut
• Kiina ja Venäjä ovat kohonneet

• …mutta EU:n laajentuminen on kuitenkin osoitus, että EU menestyy

• EU on integraation moottori, mutta nyt moottori yskii

• EU:n laajentumiselle ei ole oikein ehdokasmaita
• Islanti aloitti vuonna 2010 – kuinka lopullinen on sen nykyinen kanta?

• Turkki on sitkein ja ongelmallisin EU:n hakijamaa
• prosessi alkoi vuonna 1959
• maa sai kandidaattistatuksen vuonna 1999
• viralliset jäsenneuvottelut alkoivat vuonna 2005
• maa on pettynyt EU:n kyvyttömyyteen
• maassa mielipide on muuttunut
• maa pelaa suhteessaan EU:hun suurvaltapeliä
• EU:n ote maasta heikkenee

• EU:ta on helppo syyttää ongelmista

• EU:lla ei ole mahdollisuuksia tasata eri maiden talousolosuhteita

• laajeneminen on EU:n keskeinen elementti
• onko mikään maa kuitenkaan nyt lähellä EU-jäsenyyttä?
• Skotlannin pyrkimykset erota Englannista?
• Katalonian pyrkimykset erota Espanjasta?

• muistettava, että Saksakin on pieni Kiinan ja nouseviin talouksiin verrattuna

• heikko komissio

• EU-puheenjohtajamaiden vuorottelu – onko heikkous?

 

 

****************

 

Hyviä kysymyksiä!

 

Odotan, että EU-parlamenttiehdokkaat alkaisivat vastaamaan tässä esitettyihin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

• Saksa ennen Saksaa
• Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
• Itävallan ja Preussin kilpailu
• Saksan keisarikunta
• Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
• Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

• Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
  • Konrad Adenauer
  • Willy Brandt
  • Helmut Kohl

• Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja

• Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa

• saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana

• Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään

• Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu

• Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu

• Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan

• onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?

• natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset

• tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista

• Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!

Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.

 

 

 

 

 

Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.

 

 

Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.

 

 

 

 

Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.

 

 

EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.

 

 

 

 

Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.

 

 

 

Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.

 

Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.

 

Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.

 

Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.

 

On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.

 

Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.

 

 

**********

 

 

Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?

 

Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!

 

 

*********

 

 

Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:

 

• Unionin alueella talouskasvu on hieman nousussa

• tiukka taloustilanne hidastaa komission mahdollisuuksia puuttua maiden taloustilanteeseen ennakoivasti

• Kreikan tilanne oli omanlaatuisensa
• EU:lla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan asioita – nyt valtuudet on

• Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat heikentyneet
• Nokian , metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden heikko tilanne

• EU ei halua rangaista sitä, jolla on ongelmia

 

 

”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä.  Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ennen lapset olivat kulutustavaraa, nyt sitä ovat vanhukset

Maanantai 4.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja Jarmo Laitanevan vieraana oli eilen Yle Puheen ”Puheen Aamussa” Lastenklinikan vastasyntyneiden lasten teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Andersson.

 

Ohjelman otsikkona oli ”Hauraan elämän pelastajat”.

 

Satuin kuuntelemaan osan ohjelmasta autoradiosta ja tietokoneen äärelle päästyäni tutkin, että löytyisikö ohjelma jälkikuuntelua varten netistä.

 

Löytyihän se, kuuntelin haastattelun uudestaan ja pidin kuulemastani.

 

Tässä linkki n. puolituntiseen keskusteluun:

 

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_aamu/hauraan_elaman_pelastajat_8227.html

 

En tiedä, että kuinka kauan ohjelma on netistä kuunneltavissa, mutta kannattaa yrittää!

 

Professori Andersson otti esille useita tärkeitä näkökohtia ja tässä niistä ranskalaisin viivoin pari:

 

• lasten tehohoito ei voi olla yksityisen sektorin hoidossa, vaan sen pitää olla julkisen vallan vastuulla
• työtä Lastenklinikalla tehdään työn takia, ei taloudellisten kannustinten vuoksi

 

Erityisen puhutteleva oli professorin maininta siitä, että ennen vanhaan lapset olivat kulutustavaraa!

 

Professori tarkoitti, että ennen lapsia oli perheissä paljon ja oli suorastaan tavanomaista, että lapsikuolleisuus oli korkea.

 

Sture Andersson antoi vankan tunnustuksen sille työlle, jonka Arvo Ylppö teki lasten hyväksi.

 

En muista, että sanoiko professori Andersson lasten ”kulutustavarana” olemisen jälkeen, että nyt vanhukset ovat yhteiskunnan kulutusosia, mutta sitä koin professorin tarkoittaneen.

 

Juuri tämän vuoksi juttuni otsikko on tuo, joka tuolla ylhäällä lukee!

 

 

 

**********

 

Liitän tähän kopiona Ylen nettisivuilla olleen Jarmo Laitanevan ja Sture Anderssonin keskustelua pohjustaneen jutun:

 

”Suomalainen keskosten hoito on maailman huipputasoa. Tämä jää usein keskustelussa uuden lastensairaalan rahoituksen ja korjaamisen jalkoihin. Lastenklinikalla kovin pienetkin keskosetkin saavat hyvät lähtökohdat terveeseen elämään ja kehittymiseen.

Hätätapauksissa kyse on äidin ja lapsen terveydestä, joten he ovat myös hoidon keskiössä. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Anderssonin mukaan isätkin ovat tänä päivänä yhä enenevässä määrin mukana vauvan syntymässä ja hoidossa myös teho-osastolla.

Keskosta pidetään usein niin sanotussa kenguruhoidossa, jossa lapsi saa levätä äidin ja isän rinnalla.”

*************

 

-Esko Erkkilä-