Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen hallituspalatsi pitäisi pelastaa

Sunnuntai 3.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja alkoi Talvisota.

 

Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940.

 

Sodan vaiheisiin kuului, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin nimitti Otto Wille Kuusisen johtaman ns. Terijoen hallituksen, jonka piti edustaman Suomea Neuvostoliiton kanssa käydyissä neuvotteluissa.

 

Terijoen hallitus perustettiin 1.12.1939 ja sen jäseniä olivat ”pääministeri” Otto Wille Kuusisen lisäksi seuraavat henkilöt:

 

  • varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg

  • puolustusministeri Akseli Anttila

  • sisäasiainministeri Tuure Lehen

  • maanviljelysministeri Armas Äikiä

  • valistusministeri Inkeri Lehtinen

  • Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen

 

Kuusinen hoiti "pääministeriytensä" lisäksi myös ulkoasiainministerin tehtäviä.

 

******************

 

Mainitsen, että olen joskus takavuosina ostanut joltain kirpputorilta Armas Äikiän kirjoittaman pienen kirjasen, jossa on myös Äikiän signeeraus.

 

En nyt muista, että missä tämä kirjanen on, mutta kyllä se arkistoissani jossain on – pitäisiköhän etsiä?

 

******************

 

 

Suomen vastarinta oli suurta vihollista vastaan Talvisodassa niin tehokasta, että Otto Wille Kuusisen johtama hallitus kuopattiin Neuvostoliitossa vähin äänin ja rauhanneuvottelut käytiin Suomen virallisen hallituksen kanssa.

 

 

***************

 

Sain heinäkuun 6. päivänä tutustua siihen rakennukseen Terijoella, jota voidaan kutsua Kuusisen hallituspalatsiksi.

 

 

owk1

 

Rakennus on päässyt heikkoon kuntoon, mutta ehkä joitain suunnitelmia sen kunnostamiseksi on, sillä rakennusraunio on saanut pressuja katolleen.

 

 

 

 

owk2

 

 

On selvää, että Otto Wille Kuusisen hallituksen muisteleminen ei ole keskeisimpiä asioita nyky-Venäjän toimenpidelistoilla, mutta toivon, että tuo Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin liittyvä tärkeä rakennus voitaisiin suojella ja saattaa vaikkapa turistikohteeksi.

 

Selvennyksenä toiveestani se, että ei kuitenkaan Suomen kustannuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Terijoki, Terijoen hallitus, Josef Stalin, Talvisota, Moskovan rauha 1940, Mauritz Rosenberg, Armas Äikiä, Paavo Prokkonen, Tuure Lehen, Akseli Anttila, Inkeri Lehtinen, Kuusisen hallituspalatsi Terijoella, Otto Wille Kuusinen, suomenlahti2014,

Profeetta Elian kirkko Viipurissa on hyvin hoidettu kokonaisuus

Perjantai 25.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin kesäkuun alussa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Viipurin-matkalla lähellä hotelliamme sijainneeseen Profeetta Elian ortodoksikirkkoon.

 

 

 

 

vie1

 

Olimme majoittuneina Hotelli Viking´iin lähellä Viipurin rautatieasemaa.

 

Kuva hotellistamme on otettu Rautatieaseman aukiolta ja näkymä hotellihuoneemme ikkunasta oli Viipurin rautatieasemalle eli suoraan kuvaajan selän taakse.

Hotelli Viking on sinällään hyvä hotelli, mutta ei sovellu eläkeläisille, sillä neljänteen kerrokseen matkalaukkujen raahaaminen on liian työläs homma senioreille - hotellissa kun ei ole hissiä!

En voi suositella hotellia senioriväestölle ja se ei sovi lainkaan henkilöille, joilla on ongelmia liikkumisessa.

 

 

 

 

vie2

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee saman kadun varrella kuin hotellimme ja sinne oli hotellilta kävelymatkaa parisensataa metriä.

 

Profeetta Elian kirkko toimi Suomen aikana Viipurin suomalaisen ortodoksiseurakunnan pääkirkkona.

 

 

 

 

vie3

 

 

Profeetta Elian kirkko sijaitsee korkealla mäellä.

 

Vierailin kirkossa 10.6.2014.

 

Kirkko oli koristeltu tuoreilla koivuilla ja koivujen tuoksu oli kirkossa melkein huumaava.

 

Harmittelen, että noudatin kuvauskieltoa täydellisesti ja minulla ei ole ainuttakaan kuvaa kirkon hienoista sisätiloista.

 

 

 

 

vie4

 

 

Profeetta Elian kirkko korjattiin juuri ennen Talvisotaa ja siellä ehdittiinkin pitää ainoastaan yksi jumalanpalvelus ennen sodan syttymistä.

 

Kirkko paloi Jatkosodassa Viipurin takaisin valtauksen yhteydessä vuonna 1941 siten, että siitä jäi jäljelle ainoastaan tiilirunko.

 

Venäläiset rakensivat kirkon nykykuntoon vuonna 1997.

 

 

**********

 

 

 

Kauniiden sisätilojen lisäksi Profeetta Elian kirkko on viimeistelty myös kirkon ympäristön osalta.

 

 

 

 

 

vie5

 

 

 

 

vie6

 

 

 

 

vie7

 

 

 

 

vie8

 

 

 

 

*************

 

 

 

vie9

 

 

Profeetta Elian kirkon keskeinen sijainti Viipurissa merkitsee, että sinne on helppo mennä hetkeksi hiljentymään ja ihastelemaan kirkon kauneutta.

 

Rohkaisen käymään Profeetta Elian kirkossa, kun olette matkalla Viipurissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: viipuri, viipuri2014, Profeetta Elian kirkko, Profeetta Elian kirkko Viipuri, Viipurin rautatieasema, Hotelli Viking Viipuri, Hotelli Viking Viipurissa ei sovellu senioreille,

Viipurin "Infra Liikelaitos" huolehtii kaupungin siisteydestä

Maanantai 23.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut luottamushenkilönä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa vuodesta 2009 alkaen.

 

Ehkä luottamushenkilöpostini on syynä, että tapaan ulkomailla liikkuessani kiinnittää huomiota vierailukohteiden siisteyteen sekä siihen, että miten ja millaisella kalustolla paikkoja pidetään puhtaina sekä kunnossa.

 

Seurasin taannoisella Viipurin –matkallamme, että kuinka siellä kaupungin infraa hoidetaan.

 

 

 

viiinfra1

 

 

Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin Kaupunginkirjaston tontin eräällä laidalla on hyvinhoidettu pensasaita. Pensasaita on siinä mielessä erikoinen, että siinä on kaksi pensasaitaa rinnakkain. Pensasaidan leikkaaminen onnistuu kuitenkin hyvin, sillä leikkaaja mahtuu työskentelemään pensasaitojen välissä.

 

 

 

 

viiinfra2

 

 

Työ onnistui polttomoottorikäyttöisellä pensasaitaleikkurilla hyvin, mutta tähtäyslangan puuttuminen aiheutti sen, että leikatusta aidasta muodostui hieman ”kuoppainen”.

 

 

 

 

viiinfra3

 

 

Torkkelinpuistossa tapasin aamutuimaan ”kaupunginmiesten” kalustoa eli jo neuvostoajalta tutuksi tulleen traktorin…

 

 

 

 

viiinfra4

 

 

…ja kuorma-auton.
 

 

Yritin katsella työmiehiä, mutta he olivat ilmeisesti menneet aamukahville, sillä ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Tyypillistäkö!

 

 

 

 

viiinfra5

 

 

Viipurin kaupunkikuva on siisti ja sille on selityksensä eli roskat kerätään kaduilta ja puistoista säntillisesti.

 

 

 

 

viiinfra6

 

 

Viipurissa tarjotaan koululaisille ja nuorille kesätöitä kaupungin siistimisessä.

 

Tästä näin esimerkin Salakkalahden rantabulevardilla, kun suuntasin aamukävelyni sinne.

 

 

 

 

 

viiinfra7

 

 

On hyvä asia, että nuorille opetetaan puistojen hoitamisessa tarvittavien käsityökalujen käyttöä…

 

 

 

 

viiinfra8

 

 

…ja muutenkin opetetaan työntekoa!

 

 

 

 

viiinfra9

 

 

Profeetta Elian kirkon lähellä tapasin nuorukaisen, joka raivaussahan siimaleikkurivarustuksella leikkasi pitkäksi ehtinyttä ketoa.

 

Työ sujui joutuisasti ja ilman esimiesten paimentamista.

 

 

 

*************

 

 

Nämä tässä kertomani seikat ovat vain pintaraapaisu siihen työhön, jolla Viipurin kaupunkia pidetään siistinä.

 

Olen matkamme jälkeen tavannut paljon ihmisiä, jotka muistelevat Viipurin taannoista epäsiisteyttä.

 

Nykyään Viipuri on siisti ja myös turvallinen kaupunki, sillä esimerkiksi matkailijoita ahdistelevia kerjäläisiä on siellä paljon vähemmän kuin Tampereella!

 

Suosittelen tutustumista nykypäivän Viipuriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Torkkelinpuisto, Viipuri on siisti kaupunki, Viipurin siistiminen, Viipurin kaupunginkirjasto, profeetta Elian kirkko,

Uudenkaupungin soijatehtaan konkurssi ei tullut yllätyksenä

Keskiviikko 18.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Uuteenkaupunkiin perustettu soijanjalostustehdas on joutunut konkurssitilaan.

 

Yritys – Finnprotein Oy – on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen maanantaina 16.6.2014.

 

 

Soijatehtaan perustaminen Suomeen on haihattelua ja olen todennut sen yrityksen puuhamiehille jo vuosia sitten.

 

Perusteluina olen käyttänyt mm. seuraavia seikkoja:

 

  • soijapavun rahtaaminen Brasiliasta suurilla laivoilla ensin Rotterdamiin, välivarastointi siellä, uudelleenlastaus pieniin laivoihin Rotterdamissa, kuljettaminen Suomeen, soijapavun satamavarastointi Suomessa ja kuljettaminen kumipyöräkyydillä tehtaalle ei luo mitään perusmahdollisuuksia kannattavalle toiminnalle
  • valmiiden tuotteiden kuljettaminen kaukomaille ”kuivalta maalta” Uudestakaupungista ei siltäkään osin antanut mahdollisuutta kannattavalle toiminnalle
  • soijanjalostuksessa syntyvä soijaöljy on vietävä maailmamarkkinoille, sillä Suomessa sille ei ole markkinoita. Soijaöljy hinnoitellaan Rotterdamissa laivaan lastattuna eli sen osalta Uudenkaupungin tehtaalle kertyi ”takamatkaa” vähintään 20 – 30 €/tonni, joten soijaöljyn osalta Uudenkaupungin mahdollisuudet kilpailla kannattavasti olivat sijaintipaikasta johtuen mahdottomat

 

Suomessa tarvitaan soijanjalostuksessa syntyviä tuotteita, mutta mikään niitä tarvitseva yritys ei voi perustaa tuotantoaan aloittavan yrityksen varaan. Tavarantoimittajayrityksen pitää ensin vakiinnuttaa asemansa luotettavana tavarantoimittajana, jotta sen palveluksia uskaltaa käyttää. Oletan, että Finnprotein Oy ei tähän pystynyt lyhyen toimintansa aikana.

 

Uudenkaupungin soijatehtaan taru on karu kertomus siitä, että miten korkealla ilmassa leijuvat unelmat johtavat katastrofiin.

 

Soijatehtaan työmarkkinaselkkaukset on useissa yhteyksissä kerrottu syyksi yrityksen nopealle tuholle, mutta näen niiden vaikutukset konkurssihakemukseen vain viimeiseksi niitiksi, joka katkaisi kamelin selän.

 

Perusasiat olivat kateissa – ensisijainen syy tehtaan konkurssiin eivät olleet työmarkkinaongelmat.

 

Kaikenkarvaiset konsulttifirmat tekivät hyvät rahat, kun ne puolsivat ja toimivat aktiivisesti soijatehtaan saamiseksi Uuteenkaupunkiin.

 

Konsulttifirmoilla piti olla tietämystä soijanjalostusprosessista, mutta konsulteille oma tili on tärkeämpää kuin konsultoitavan yrityksen paras.

 

En tunne tilannetta, mutta ihmettelen Uudenkaupungin luottamushenkilöiden ja erityisesti virkamiesten toimintaa, kun ilmeisen halukkaasti hamusivat täysin mahdottoman liiketoiminnan siirtymistä kaupunkiin.

 

Julkisuudessa on kerrottu, että Uusikaupunki sijoitti soijatehtaan infraan 3 miljoonaa euroa. Sen lisäksi muita kustannuksia kaupungille on kertynyt varmaan mittavasti – myös kaupungin imago teollisuuskaupunkina sai kolauksen.

 

Toivottavasti hyvin tuntemaani Uudenkaupungin satamaan ei ehditty tehdä liian mittavia turhia investointeja!

 

Se harmittaa, että eräät tuntemani henkilöt saivat uralleen ilmeisen kolauksen, kun olivat ryhtyneet vastuullisiin tehtäviin yrityksessä, jonka selviytymisen ennusteet olivat jo alusta alkaen synkät.

 

Opimmeko Uudenkaupungin soijatehtaan tarusta mitään?

 

Ainakin se pitäisi oppia, että Suomeen soveltumatonta teollista toimintaa ei Suomeen kannata yrittää puuhata!

Myös se olisi huomioitava, että kuntien pitäisi kuunnella todellisia asiantuntijoita ennen kuin ne sitoutuvat suuriin hankkeisiin!

On paikallaan penkoa myös ne syyt, joiden perusteella valtion omistama pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus saatiin harhautettua sijoittamaan veronmaksajien varoja yritykseen, jolla ei ollut mitään todellisia mahdollisuuksia toimia Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uudenkaupungin soijatehdas, Uudenkaupungin soijatehdas konkurssiin, Uusikaupunki, Uudenkaupungin satama, Finnprotein Oy, Työeläkeyhtiö Varma, Etera, Suomen Teollisuussijoitus, Pontos,

Lippu salkoon ja uurnille!

Sunnuntai 25.5.2014 - -Esko Erkkilä-

On kansalaisvelvollisuus käydä tänään äänestämässä Europarlamenttivaaleissa.

 

Hämmästyttävää, että miten heikoksi ennustetaan äänestysaktiivisuuden jäävän, sillä veikataan, että äänestysprosentti jäisi 40 prosentin tuntumaan!

 

Emme saa tyytyä noin alhaiseen äänestysprosenttiin.

 

Tänään järjestettävissä vaaleissa on suuret asiat kyseessä ja ne asiat koskettavat jokaista suomalaista.

 

Nyt ratkaistaan paitsi koko EU:n kehityksen suunta myös se, että millaisia edustajia Suomesta valitaan valvomaan elintärkeitä kansallisia etujamme.

 

Tänään valitaan Suomen puolestapuhujat!

 

Tänään luodaan ne linjat, joilla Suomea kuunnellaan ja Suomi huomioidaan Euroopassa seuraavat viisi vuotta.

 

Ruoka koskettaa jokaista meitä. Jo yksistään se on syy mennä tänään vaaliuurnille, sillä ruokaturvallisuuden linjaratkaisut tehdään Europarlamentissa.

 

Onko suomalaisilla halua edistää Alexander Stubb´n linjaa, että ruuan alkuperämerkintöjä ei tarvittaisi?

 

Ei ole!

 

Haluavatko suomalaiset, että kotimaista ruuantuotantoa ei tarvita, kuten kokoomuslaisten päättäjien menettely 141-kysymyksessä merkitsisi?

 

Emme halua!

 

 

 

Kokoomuksen hampaaton ja komissiota nöyristelevä kumartelu 141-asiassa merkitsisivät, että ruuantuotantoketjussa kolmesataatuhatta suomalaista jäisi ilman työtä. Onko meillä varaa siihen?

 

Meillä ei ole siihen varaa!

 

*******************

 

 

Jokainen suomalainen on tänään päättäjän paikalla!

vaalit2014

 

Käy tänään äänestämässä ja muista, että ehdokasnumerot 192 – 211 puolustavat Suomea Euroopan Parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: europarlamenttivaalit 2014, eurovaalit 2014, kokoomuksen menettely 141-asiassa, 141, ruokaturvallisuus, ruuan alkutuotanto, elintarvikeketju, elintarvikeketju työllistäjänä, äänestysaktiivisuus, äänestysprosentti,

"Missä Euroopan integraatiojuna menee nyt?"

Torstai 20.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Paasikivi-Seura ry – jonka jäsen olen - aloitti keskiviikkona 26.2.2014 yleisötilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan erilaisia EU:hun liittyviä aiheita.

 

 

 

paasikiviseura

 

 

 

Tilaisuussarja aloitettiin Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojasen alustuksella, jonka aineena oli otsikkoteema.

 

 

Tilaisuus pyrittiin toteuttamaan juna- ja junamatkustusteemalla; kirjasin muistiinpanoihini alustuksessa ja sen pohjalta käydyssä keskustelussa esiintulleita seikkoja ns. ranskalaisin viivoin.

 

Kas näin:

 

  • onko juna ylipäätään liikkeessä?
  • keitä junassa on?
    • niitä, joita vapaa liikkuminen palvelee
    • liikkuvat ovat tyytyväisiä
    • liikkumattomat ovat tyytymättömimpiä
  • junaan on lisätty vaunuja ja nyt se on raskaampi vetää
  • onko junassa lainkaan kuljettajaa?
  • tuntuu, että veturikoppiin on tunkemassa liiaksikin väkeä
  • juna kulkee harmaan maiseman läpi, radanvarsi on roskainen
  • onko yksi vaunu – Iso-Britannia – pyrkimässä junasta pois? Onko sillä mahdollisuus neuvotella lipunhinnasta?
  • juna saattaa pysähtyä ja se voi jopa ajaa taaksepäin

 

 

Pohdinnassa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

 

 

  • eteläisessä Euroopassa vallitsee massatyöttömyys
  • EU-vastaisuus ilmenee mielipiteenä muita EU-maita vastaan
  • joudutaanko ottamaan taka-askeleita vapaalle liikkumiselle?
  • siirtolaisuus jakautuu EU:ssa epätasapainoisesti
  • maanosasta muuttaminen vilkastumassa
    • Irlanti, Baltian maat, Kypros
  • kahden kerroksen EU
  • talouskriisien ongelmat vievät johtajien ajan
  • EU:n vetovoima on heikentynyt...
    • hurraajien joukko on harventunut
    • Kiina ja Venäjä ovat kohonneet
  • …mutta EU:n laajentuminen on kuitenkin osoitus, että EU menestyy
  • EU on integraation moottori, mutta nyt moottori yskii
  • EU:n laajentumiselle ei ole oikein ehdokasmaita
    • Islanti aloitti vuonna 2010 – kuinka lopullinen on sen nykyinen kanta?
  • Turkki on sitkein ja ongelmallisin EU:n hakijamaa
    • prosessi alkoi vuonna 1959
    • maa sai kandidaattistatuksen vuonna 1999
    • viralliset jäsenneuvottelut alkoivat vuonna 2005
    • maa on pettynyt EU:n kyvyttömyyteen
    • maassa mielipide on muuttunut
    • maa pelaa suhteessaan EU:hun suurvaltapeliä
    • EU:n ote maasta heikkenee
  • EU:ta on helppo syyttää ongelmista
  • EU:lla ei ole mahdollisuuksia tasata eri maiden talousolosuhteita
  • laajeneminen on EU:n keskeinen elementti
    • onko mikään maa kuitenkaan nyt lähellä EU-jäsenyyttä?
    • Skotlannin pyrkimykset erota Englannista?
    • Katalonian pyrkimykset erota Espanjasta?
  • muistettava, että Saksakin on pieni Kiinan ja nouseviin talouksiin verrattuna
  • heikko komissio
  • EU-puheenjohtajamaiden vuorottelu – onko heikkous?

 

 

****************

 

Hyviä kysymyksiä!

 

Odotan, että EU-parlamenttiehdokkaat alkaisivat vastaamaan tässä esitettyihin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen yliopisto Jean Monnet -professori Hanna Ojanen, Hanna Ojanen, EU:n tulevaisuus, Paasikivi-Seura, Tampereen Paasikivi-Seura,

"EU ei tee tärkeitä päätöksiä ilman Saksan mielipidettä"

Torstai 27.2.2014

Filosofian tohtori, professori, Seinäjoen kaupunginvaltuutettu, sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja ja paljon muuta Kari Hokkanen on ollut ja on yhä edelleen vahva vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Sain kuulua samaan vierasryhmään tohtori Hokkasen kanssa, kun tutustuimme tammikuun lopulla Euroopan Unionin toimintaan Brysselissä.

 

Matkamme eräs ohjelmanumero oli, kun tohtori Hokkanen esitti meille katsauksen Saksan roolista Euroopassa.

 

 

 

 tri1

 

Tohtori Kari Hokkasen tiivistelmä katsauksessaan oli, että EU ei tee tärkeitä päätöksiä Euroopassa ilman Saksan mielipidettä.

 

Tohtori Hokkasen mielipiteeseen on helppo yhtyä ja sitä kannattaa, sillä onhan Saksa ehdoton veturi taloudellisesti koko Euroopassa.

 

Se, joka on saattanut taloutensa hyvään iskuun, sillä pitää olla sananvaltaa Euroopan kehittämisessä!

 

Primus inter pares eli ensimmäinen vertaistensa joukossa pätee, kun Saksa mainitaan eurooppalaisena maana.

 

 

 

tri2

 

 

Tohtori Hokkanen oli jaotellut esityksensä kuuteen osaan ja ne olivat:

 

  • Saksa ennen Saksaa
  • Saksa vuodesta 900 vuoteen 1648
  • Itävallan ja Preussin kilpailu
  • Saksan keisarikunta
  • Versallesin tasavalta ja Hitlerin kolmas valtakunta
  • Kahtiajaettu ja yhdistynyt Saksa

 

Oli mielenkiintoista lyhyessä tiivistelmässä ”olla kanssakulkijana”, kun Saksan eri vaiheita kuvattiin pitkän ajanjakson aikana. Kiitokset professori Hokkaselle!

 

 

tri3

 

 

Poimin lopuksi joitain kohtia ”ranskalaisin viivoin”, jotka ponnahtivat esille professori Hokkasen esityksestä:

 

  • Saksalla on ollut hyvä ”johtajaonni”
    • Konrad Adenauer
    • Willy Brandt
    • Helmut Kohl
  • Angela Merkel on nyt Euroopan tärkein johtaja
  • Saksa ja saksalaiset elävät historiansa onnekkainta aikaa
  • saksalaiset ovat nyt yhtä ylpeitä kuin Bismarck´n aikana
  • Saksa ei vihaa ketään ja eikä pelkää mitään
  • Suomessa Lapin polttaminen on unohdettu
  • Saksaan muuttanut laaja muukalaisjoukko ja siitä puhuminen ovat tabu
  • Saksa rakastaa maahanmuuttajiaan omalla tavallaan
  • onko muu Eurooppa jo antautunut Saksalle?
  • natsismin hirmutekoja esittelevät nykyään eniten saksalaiset
  • tulee aika, jolloin Venäjällä puhutaan kommunismin huonoista puolista
  • Euroopan historia on kirkkohistoriaa

 

On selvää, että jokaisesta kohdasta voisi vallan helposti pitää pitkänkin alustuksen, mutta toivon, että lyhyinä ja iskevinä lauseina ne saattavat jokaisen harmaat aivosolut liikkeelle!

 

Kiitän professori Kari Hokkasta mainiosta esityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kari Hokkanen, tohtori Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Konrad Adenauer, Willy Brandt, Helmut Kohl, Adolf Hitler, Lapin polttaminen, Bismarck, sanomalehti Ilkka, Seinäjoki, primus inter pares, Bryssel 2014,

Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!

Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.

 

 

 

komissi1

 

 

Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.

 

 

 

komissi2

 

 

Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.

 

 

Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.

 

 

komissi3

 

 

Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.

 

 

komissi4

 

 
Meidät komission toimintaan tutustuvat vieraat ohjattiin suoraan komission kokoushuoneeseen.
 
Kuva on otettu komission puheenjohtaja José Manuel Barroson istuinpaikan takaa ja minut nähdään taustalla komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton´n paikalla.

 

 

 

komissi5

 

 

Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.

 

 

EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.

 

 

komissi6

 

 

Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.

 

 

komissi7

 

Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.

 

Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.

 

Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.

 

Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.

 

On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.

 

Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.

 

 

**********

 

 

Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?

 

Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!

 

 

*********

 

 

Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:

 

  • Unionin alueella talouskasvu on hieman nousussa
  • tiukka taloustilanne hidastaa komission mahdollisuuksia puuttua maiden taloustilanteeseen ennakoivasti
  • Kreikan tilanne oli omanlaatuisensa
    • EU:lla ei ollut valtuuksia tarkastaa Kreikan asioita – nyt valtuudet on
  • Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat heikentyneet
    • Nokian , metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden heikko tilanne
  • EU ei halua rangaista sitä, jolla on ongelmia

 

 

”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä.  Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-komissio, Catherine Ashton, EU:n ulkoministeri, EU_n ulkoministeri Catherine Ashton, José Manuel Barroso, Joaquin Almunia, Olli Rehn, talouskomissaari Olli Rehn, Heidi Järn, Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Vladimir Putin,

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

kaipiainen1

 

 

Orvokkimeri –teos on suurikokoinen rakennelma ja sen koosta saa käsityksen, kun vertaa sen leveyttä teoksen edessä sijaitseviin 12 istuntotuoliin – kaksitoista vierekkäistä tuolia eivät riitä kattamaan taideteoksen leveyttä!
 
Orvokkimeren alla eivät kaupunginvaltuuston kokouksissa istu Tampereen kaupunginvaltuutetut, vaan ne virkahenkilöt, joilla on läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuuston kokouksissa.

 

 

 

kaipiainen2

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Orvokkimeri, Birger Kaipiainen, keramiikkataiteilija Birger Kaipiainen, professori Birger Kaipiainen, Birger Kaipiainen ja Armi Ratia, Armi Ratia, Monterealin maailmannäyttely, Tampereen valtuustosali,

Ennen lapset olivat kulutustavaraa, nyt sitä ovat vanhukset

Maanantai 4.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Toimittaja Jarmo Laitanevan vieraana oli eilen Yle Puheen ”Puheen Aamussa” Lastenklinikan vastasyntyneiden lasten teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Andersson.

 

Ohjelman otsikkona oli ”Hauraan elämän pelastajat”.

 

Satuin kuuntelemaan osan ohjelmasta autoradiosta ja tietokoneen äärelle päästyäni tutkin, että löytyisikö ohjelma jälkikuuntelua varten netistä.

 

Löytyihän se, kuuntelin haastattelun uudestaan ja pidin kuulemastani.

 

Tässä linkki n. puolituntiseen keskusteluun:

 

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/puheen_aamu/hauraan_elaman_pelastajat_8227.html

 

En tiedä, että kuinka kauan ohjelma on netistä kuunneltavissa, mutta kannattaa yrittää!

 

Professori Andersson otti esille useita tärkeitä näkökohtia ja tässä niistä ranskalaisin viivoin pari:

 

  • lasten tehohoito ei voi olla yksityisen sektorin hoidossa, vaan sen pitää olla julkisen vallan vastuulla
  • työtä Lastenklinikalla tehdään työn takia, ei taloudellisten kannustinten vuoksi

 

Erityisen puhutteleva oli professorin maininta siitä, että ennen vanhaan lapset olivat kulutustavaraa!

 

Professori tarkoitti, että ennen lapsia oli perheissä paljon ja oli suorastaan tavanomaista, että lapsikuolleisuus oli korkea.

 

Sture Andersson antoi vankan tunnustuksen sille työlle, jonka Arvo Ylppö teki lasten hyväksi.

 

En muista, että sanoiko professori Andersson lasten ”kulutustavarana” olemisen jälkeen, että nyt vanhukset ovat yhteiskunnan kulutusosia, mutta sitä koin professorin tarkoittaneen.

 

Juuri tämän vuoksi juttuni otsikko on tuo, joka tuolla ylhäällä lukee!

 

 

 

**********

 

Liitän tähän kopiona Ylen nettisivuilla olleen Jarmo Laitanevan ja Sture Anderssonin keskustelua pohjustaneen jutun:

 

”Suomalainen keskosten hoito on maailman huipputasoa. Tämä jää usein keskustelussa uuden lastensairaalan rahoituksen ja korjaamisen jalkoihin. Lastenklinikalla kovin pienetkin keskosetkin saavat hyvät lähtökohdat terveeseen elämään ja kehittymiseen.

Hätätapauksissa kyse on äidin ja lapsen terveydestä, joten he ovat myös hoidon keskiössä. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri, professori Sture Anderssonin mukaan isätkin ovat tänä päivänä yhä enenevässä määrin mukana vauvan syntymässä ja hoidossa myös teho-osastolla.

Keskosta pidetään usein niin sanotussa kenguruhoidossa, jossa lapsi saa levätä äidin ja isän rinnalla.”

*************

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yle Puhe, Puheen Aamu, Hauraan elämän pelastajat, Sture Andersson, professori Sture Andersson, ylilääkäri Sture Andersson, Lastenklinikka, Jarmo Laitaneva,

Onko Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella hajuakaan niistä investoinnista, jotka tarvittaisiin kuntaliitosten tapahduttua tietojärjestelmiin?

Perjantai 4.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP yrittävät puheenjohtajiensa toimesta ajaa Suomeen jättikuntiin perustuvaa kuntauudistusta. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen jääkylmänä aputyttönä häärii Henna Virkkunen.

 

Mainittu untuvakolmikko ei ilmeisesti omaa pienintäkään tietoa esimerkiksi siitä, että millainen investointi tarvittaisiin, jos heidän ajamansa kuntaliitossuma toteutettaisiin!

Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen arvioi perjantaina 20.9.2013 Radio Suomen Ajantasassa, että kuntaliitoksissa puhuttaisiin miljardien eurojen suuruisista urakoista, kun kuntien tietojärjestelmät jouduttaisiin kertaheitolla uusimaan.

 

Satuin kuuntelemaan ohjelman ja siinä professori kertoi, että puhuttaisiin kolmesta viiteen miljardiin euroon yltävästä summasta, jos kuntaliitosten aiheuttamat tietojärjestelmätarpeet jouduttaisiin toteuttamaan!

 

On selvää, että kuntien tietojärjestelmiä on kehitettävä ja niihin pitää investoida, mutta kertaheitolla KIITOS EI!

 

Omaan kokemusta, että millaista on työelämä, kun erilaiset tietojärjestelmät omaavat yritykset fuusioidaan.

 

Erilaisten tietojärjestelmien yhteispeliä ei oikeastaan mitenkään saada toimimaan yhdessä – ei ainakaan järjellisillä kustannuksilla. Tietojärjestelmien uusiminen on kuntaliitostapauksissa siis välttämätöntä.

 

Kataisen, Urpilaisen ja Virkkusen ajama kuntauudistus on peruslähtökohdiltaan muutenkin toteuttamiskelvoton ja kun siihen liitetään kolmesta viiteen miljardiin kohoava tietojärjestelmien uusimistarve, niin koko kuntauudistussuunnitelma pitää heittää romukoppaan.

 

Professori Voutilainen esitti haastattelussaan, että tietojärjestelmien uusimistarve pitää ottaa eduskunnan käsittelyyn. Käsittelyn aikana on laitettava Voutilaisen mielestä vauhtia siihen, että eri ministeriöt alkaisivat paneutua niihin käytännön kysymyksiin ja niiden ratkaisemisesta aiheutuviin kustannuksiin, jotka kuntaliitossumasta aiheutuisivat.

 

On selvää, että esimerkiksi tietojärjestelmäalan yritysten kapasiteetti ei riittäisi noin valtavan urakan suorittamiseen ja toimituskykyä suurempi kysyntä nostaisi hinnat pilviin.

 

Olen professori Tomi Voutilaisen kanssa samaa mieltä ja esitän, että kuntaliitossuunnitelmien käytännön toteuttamiseen liittyvät ongelmat otetaan vakavaan käsittelyyn!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitossuunnitelmat, tietojärjestelmät, tietojärjestelmien yhteensopivuus, professori Tomi Voutilainen, Itä-Suomen yliopiston Informaatio- ja teknologiaoikeus,

Tarton kauppahallissa ja torilla kannattaa poiketa!

Sunnuntai 29.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tarton kauppahalli ja sen vieressä sijaitseva tori ovat vilkkaita kauppapaikkoja.

 

Molemmat sijaitsevat Emajoen rannalla Tarton keskustassa.

 

Emajoella on pituutta 100 kilometriä ja sen korkeusero on tuolla matkalla ainoastaan 3,6 metriä – joki laskee lännestä Peipsijärveen.

 

 

ema1

 

 

Tarton kauppahallin edustalla on ”Pronssisika” -veistos, jonka on veistänyt Mati Karmin.

 

 

ema2

 

 

Sian toisella puolella on tärkeää informaatiota, sillä sieltä saa ohjeet sianruhon oikeasta paloittelusta – käytännöllistä, kun perheenemäntä on menossa lihaostoksille kauppahalliin! 

Paloitteluohjeissa näytetään havainnollisesti, että mistä kohdasta on peräisin sisefilee ja mistä puolestaan karbonaad.

 

 

ema3

 

 

Olen aina ihaillut HK:n omistaman ja Rakveressä toimivan lihanjalostustehtaan kattomainonnan teemaa: ”Elamusi igaks päevaks!”. Se kai tarkoittaa suurin piirtein, että elämyksiä joka päiväksi.

 

 

Muutamia kuvia kauppahallin vihannes- ja juurestarjonnasta:

 


 

ema4

 

 


ema5

 


 

ema6

 

 


ema7

 

 


************

 


 

ema8

 

 

Emajoki virtaa leppoisasti Tarton halki ja leppoisasti tehtäväänsä suorittivat myös poliisit, jotka hiljalleen ajelivat Emajoella seuraten vilkkaan kauppa- ja tapahtumapäivän sujumista.

 

 

 

ema9

 

 

Melkein kauppahallin vieressä sijaitsee Turuhall eli torihallit, joiden myyntipöydilla on runsas tarjonta.

 


 

Yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa ja siksi muutamia kuvia toritarjonnasta:

 

 

 

ema10

 

 


ema11

 


 

ema12

 

 


ema13

 

 


ema14

 


 

ema15

 

 


ema16

 


 

ema17

 

 


ema18

 

 


ema19

 


 

ema20

 

 


ema21

 


 

ema22

 

 

**********

 

 

ema23

 


Pyrin ulkomaanmatkoillani aina hakeutumaan toreille ja muille sellaisille paikoille, joissa tavalliset ihmiset liikkuvat.

Kauppahalli ja torihallit ovat Emajoen rannalla paikkoja, joihin Tartossa kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, Tartto, Tarton kauppahalli, Tarton tori, Emajoki, Pronssisika, Pronssisika-veistos, Mati Karmin, HK, HK-Scan, Rakvere, Elamusi igaks päevaks!,

Missä olin, kun syyskuun 11. päivän terroriteot tapahtuivat Yhdysvalloissa vuonna 2001?

Lauantai 3.8.2013

Vuonna 2001 syyskuun 11. päivänä Yhdysvalloissa tapahtuneet terroriteot muuttivat maailman.

 

Muistan oikein hyvin, että missä oli terroritekojen tapahtumahetkellä.

 

Olin silloin Venäjällä Tverin kaupungissa ja olimme aloittelemassa paluumatkaa mielenkiintoiselta Tverin matkaltamme.

 

Tverinkarjalaisten ystävät ry on valtakunnallinen tverin-karjalaisten ystävyysseura ja Tverinkarjalaisten Kulttuuriautonomian yhteistyökumppani. Seura on perustettu vuonna 1994.

 

Olin mukana Tverinkarjalaisten ystävät ry:n matkalla Tveriin syksyllä vuonna 2001.

 

Matka oli mielenkiintoinen ja haluaisin osallistua uudelleen samanlaiselle matkalle, mutta huomaan, että esim. syksylle 2013 suunniteltu matka on jouduttu peruuttamaan vähäisen kiinnostuksen johdosta.

 

Vuonna 2001 toteutettu matka oli täyspainoinen elämys ja voin ehdottomasti suositella matkaa.

 

Liikuimme eri puolilla Tveriä ja majoituimme joka yö eri perheisiin, joten saimme välittömän kontaktin tveriläisiin.

 

Isäntäperheissämme vanhempi väki puhui auttavaa suomea, mutta nuoremmat osasivat vain venäjää ja osa sen lisäksi englantia.

 

Oletan, että suomenkielen taito on nyt vähentynyt ja vastaavasti englanti on vallannut lisää elintilaa.

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana mm. sittemmin filosofian tohtoriksi väitellyt Outi Fingerroos, joka on onnistuneesti lanseerannut käsitteen ”varttikarjalainen”.

 

Varttikarjalaisuus on minulle henkilökohtaisesti hyvinkin läheinen käsite, sillä kaikki pojistani - joita muuten on neljännestusina - ovat varttikarjalaisia!

 

Toinen mielenkiintoinen jäsen matkaseurueessamme oli silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja, professori, kansliapäällikkö ja maaherra Kauko Sipponen ja tämän jutun otsikko liittyykin Sipposen kanssa käymiini keskusteluihin.

 

Odottelimme paluumatkan alkamista Hotelli Tverin baarissa ja katselimme suorana CNN:n televisiolähetystä, jossa ensimmäinen lentokone juuri oli iskeytynyt World Trade Centerin kaksoistorneihin ja näimme suorana lähetyksenä myös sen, kun toinen kone ohjattiin samoihin torneihin.


Tapahtuma tuntui uskomattomalta, mutta totta se oli.

 

Tunsin Kauko Sipposen työhistorian ja kysyin häneltä, että millaista toimintaa tapahtuu juuri nyt Suomessa?

 

Presidentin entinen kansliapäällikkö vastasi, että nyt tapahtuu tiivistä yhteydenpitoa Suomen ylimmän valtiojohdon kesken.

 

 

*******

 

Henkilökohtaisesti Tverin matkamme jälkeiset ajat olivat merkityksellisiä minulle, sillä sain välittömästi matkan jälkeen tiedon, että minulla on todettu eturauhassyöpä.

 

”Siitäkin selvittiin” – kiitokset varhaisen toteamisen sekä oikeiden hoitotoimenpiteiden, mutta se stoori ei taas kuulu tämän jutun aihepiiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyskuun 11. päivä, syyskuun 11. päivä 2001, Tver, Tverinkarjalaisten ystävät ry, FT Outi Fingerroos, Kauko Sipponen, professori Kauko Sipponen, kansliapäällikkö Kauko Sipponen, maaherra Kauko Sipponen, varttikarjalainen, World Trade Center,

Ruisleipään on pantava kaksikolmasosaa petäjäistä!

Keskiviikko 31.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailin MMM:n Tiken tilastosivuilla ja lähes järkytyin, sillä rukiin omavaraisuutemme on romahtamassa todella huolestuttavaksi.

 

Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) 19.7.2013 julkaisema ennakkosatoennuste kertoo, että Suomessa tullaan syksyn aikana korjaamaan ainoastaan 32 miljoonan kilon suuruinen ruissato!

 

Olen työni puolesta seurannut Suomen viljatasetta tiiviisti parinkymmenen vuoden ajan ja tiedän, että maamme rukiintarve vuodessa on n. 92 – 100 miljoonaa kiloa.

 

Tiken nyt julkistama tieto merkitsee, että ensi talvena jokapäiväiseen leipäämme on lisättävä petäjäistä eli tuontiruista kaksikolmasosaa!

 

Hyväksymmekö me tämän?

 

Viime vuonna maamme ruissato oli 64 miljoonaa kiloa eli ruissatomme tulee puolittumaan yhden vuoden aikana.

 

Ruissadon puolittumiseen on kaksi syytä; viljelyala on pienentynyt 20.700 hehtaarista 12.500 hehtaariin ja maamme keskisatotaso tulee alenemaan viimevuotisesta 3.090 kilosta per hehtaari 2.580 kg/ha!

 

Rukiinviljelyn ongelmat ovat kaikkien havainnoitavissa, kun liikkuu maakunnissa. Ruispellot ovat todella harvassa.

 

 

********

 

 

Ruismarkkinoilla ilmenee selkeää ylioptimistista asennetta, sillä esim. Suomen suurin rukiinkäyttäjä Fazer unelmoi käyttävänsä vuonna 2016 ruistuotteidensa raaka-aineena yksinomaan kotimaista ruista! Ei tule onnistumaan!

 

Rukiinviljelyn edistämiseksi eräät tahot perustivat ProRuis ry:n, mutta yhdistyksen toimet ovat jääneet suurten sanojen asteelle.

 

*******

 

 

Olen huolestunut rukiin omavaraisuuden hupenemisesta, sillä jopa huoltovarmuusnäkökohdat puolustavat sitä, että rukiin omavaraisuus saataisiin vähintäänkin tuplaantumaan siitä, johon ensi talven aikana tulemme vajoamaan.

 

Rukiinviljelyn pelastamiseksi tarvitaan nyt tekoja – puheet eivät riitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruis, rukiinviljely, rukiinviljelyn supistuminen, MMM, MMM:n Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, Tike, Fazer, Fazer Mylly, Oululainen, ProRuis ry,

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

areena1

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

areena2

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

areena3

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

  • suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi
  • uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen
  • nuoren sukupolven viljelijät huomioiva
  • viherryttäminen uusi keino

 

 

areena4

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

areena5

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.


Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 


areena6

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!


Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Farmari 2013, Seinäjoki, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Antti Siljamäki, Jerzy Plewna, MMM, Jari Koskinen, MTK, Juha Marttila, Anneli Jäätteenmäki,

Mitä yhteistä on marjapensaiden tukemisella ja kunnallisveron korottamisella?

Perjantai 17.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Myönnän, että otsikossa esittämäni kysymys saattaa olla hämmentävä ja vaatii sen vuoksi hieman taustoittamista.

 

Meillä on marjapensaita – mustaherukkaa, punaherukkaa, viherherukkaa, valkoherukkaa ja karviaista – n. 120 kappaletta.

 

Olen harrastelija verrattuna esim. VTT Paavo Väyryseen, jolla on herukkapensaita tuottamassa satoa n. 11.000 kappaletta – näin Paavo kertoi joskus minulle.

 

En ole koskaan hyväksynyt herukkapensaiden tukemista erilaisilla tukisysteemeillä – mielestäni tukisysteemien käyttäminen on osoitus marjanviljelijän ammattitaidottomuudesta.

 

Herukkapensaiden ja myös karviaispensaiden oikea rakenne huolehditaan leikkaamalla. Herukkapensaat on leikattava jokaisena syksynä heti sadonkorjuukauden jälkeen – vain näin pensaat säilyttävät oikean ”ryhtinsä” ja keinotekoisia tukisysteemejä ei tarvita.

 

 

herukka1

 

En väitä, että tämä viherherukkapensas…

 

 

herukka2

 

…tai tämä mustaherukkapensas olisivat rakenteeltaan virheettömiä, mutta keinotekoisia tukivirityksiä ne eivät tarvitse.

 

 

 

Miten marjapensaiden tukemista voi verrata kunnallisveron korottamiseen?

 

Marjapensaiden hoitotoimenpiteitä tai hoitotoimenpiteistä laistamista voi vallan hyvin verrata kunnallisveron korottamiseen.

 

Jos kunnan luottamushenkilöt ovat huolehtineet kunnan tuloskunnosta, kunnallisveron korottamisia ei tarvita. Kyse on siis täsmälleen samasta kuin marjapensaiden hoidosta – jos et hoida asioita kunnolla, joudut turvautumaan hätäratkaisuihin!

 

Tampere on esimerkki herukkapensaasta, jolle ei ole aikanaan tehty sen vaatimia toimenpiteitä.

 

Tampereella on tänä vuonna edessään 70 miljoonan euron suuruinen miinusmerkkinen taloudellinen tulos. Leikkaukset ovat takavuosina jääneet tekemättä – rönsyjen on annettu rehottaa.

 

Valitettavasti tilanne näyttää jatkuvan, sillä mitään ei tapahdu.

 

Jatkuvasti saamme Tampereen nettisivuilta lukea ”säästöistä”, jotka heikentävät erityisesti työttömien, eläkeläisten, lapsiperheiden, nuorten sekä muiden vähäväkisten palveluja ja hyvinvointia.

 

Erityisesti suren Hervannan ja hervantalaisten kohtelua, joka alkaa olla samanlaista kuin kuntaliitoksissa isompiin kuntiin yhdistyneiden liitoskuntien kohtalo – kaikki viedään pois!

 

On hyvin ymmärrettävää, että Tampereen virkamiehet ja ylin luottamushenkilöjohto hamuavat kuntaliitoksia kehyskuntien kanssa – he haluavat lisää maksumiehiä Tampereen ongelmille.

 

Onko turha toive, että Tampereen luottamushenkilöt heräisivät ja alkaisivat vaatia kaupungin tehostamaan toimiaan?


Tehostamiseen tarvitaan rakenteiden uudistamista ja sen aloittaminen kaupunkiorganisaation madaltamisella olisi hyvä alku tälle toiminnalle.

 

Puheet ja ajatukset kunnallisveron korottamisesta on heti alkuunsa tyrmättävä – se olisi vihoviimeinen ja tarpeeton temppu Tampereen talouden kuntoonlaittamisessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kunnallisvero, marjapensaiden leikkaaminen, viherherukan leikkaaminen, mustaherukan leikkaaminen, veroprosentin korottaminen,

Sanaristikoiden vakioeläimen vieraana

Keskiviikko 1.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Vierailimme taannoisella Slovenian matkallamme maan ykkösnähtävyydellä eli Postojnan tippukiviluolilla. Kohde ei kuulunut alkuperäiseen matkaohjelmaamme, mutta sovitimme Postojnassa käynnin matkamme ainoaa vapaapäivään.

 

 

olmi1

 

Postojna sijaitsee maan pääkaupungin Ljubljanan ja kohteemme Portoroz´n puolivälissä mainioiden liikenneyhteyksien varrella.

 

 

Postojnan tippukiviluolat on löydetty vuonna 1818. Luolastolla on pituutta yli 20 kilometriä.

 

 

olmi2

 

Luolastolla on ollut sotilaspoliittistakin merkitystä, sillä saksalaiset miehittäjät käyttivät osaa luolastoa polttoainevarastonaan, jonka slovenialaiset partisaanit tuhosivat 23.4.1944.

 

Partisaanien onnistuneesta operaatiosta kertovat luolaston suun mustuneet seinät.

 

 

olmi3

 

 

Luolaston turistikierros alkaa ajelulla pienoisrautatievaunuissa, joissa matkataan kierroksen alussa varmaan kilometrin verran vuoren uumeniin.

 

 

olmi4

 

Meidän kierroksellemme osallistui väkeä ehkä kolmisensataa ja se merkitsi kahden erillisen vaunuletkan matkaamista isoon ”aloitussaliin”.

 

Junamatkalla saimme pientä esimakua mahtavasta kohteestamme.

 

 

olmi5

 

Kävelymatkan ”aloitussalissa” meidät jaettiin ryhmiin sen mukaan, että mitä kieltä opas puhui.

Kuuluimme englanninkieliseen ryhmään, joka pääsi pienen kokonsa ansiosta ensimmäisenä kävelyosuudelle. Meluisa italiankielinen nuorisoporukka käsitti selvästi yli sata osanottajaa ja se jäi etenemisjärjestyksessä viimeiseksi.

 

 

olmi6

 

”Aloitussalissa” oli korkeutta useita kymmeniä metrejä ja joka puolella oli mahtavia tippukiviluomuksia. Tippukivet kasvavat joko alhaalta ylöspäin tai ne kasvavat jääpuikkojen tapaan ylhäältä alaspäin.

Vaaleat tippukivet sisältävät runsaasti kalkkia ja tummat puolestaan runsaasti rautaa.

 

 

olmi7

Kävelyreitti on aidattu hyvin, joten eteneminen reitillä on turvallista. Kävelyalusta on tasaista ja se on päällystetty materiaalilla, jossa jalkineet eivät luista. Tämä mahdollistaa turvallisesti jyrkätkin nousut ja laskut matkan varrella.

Suokaa anteerksi kuvan heikko laatu.

 

 

olmi8

 

Kävelyreitin loppupuolella on vierekkäinen kaksi erilaista tippukiveä; tummanpuhuva rautapitoinen ja vaalea kalkkipitoinen.

Oppaamme kertoi, että tätä parivaljakkoa käytetään paljon luolaston markkinointiaineistossa.

 

 

olmi9

  

Kävelymatkamme lopussa oli hämärä erikoishuone, jonka lasi-ikkunoiden takana näimme sanaristikoissamme ehkä eniten esiintyvän eläimen eli olmin.

Alueella ei saanut valokuvata, sillä harvinainen eläin ei kaipaa eikä hyväksy salamavaloja.

 

******

Wikipedia kertoo olmista näin:

 

Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sen pituus on 25–30 cm. Olmin ruumis on pitkulainen ja raajat ovat heikosti kehittyneet. Sen eturaajoissa on kolme sormea ja takaraajoissa kaksi varvasta. Olmilla on kolme ulkoista kidusparia ja sen kidukset ovat punaiset. Väriltään se on valkeankeltainen, mutta se tummenee auringonvalossa. Olmin ruokavalioon kuuluvat kaikki pienet eläimet, jotka ovat ajautuneet ulkoa virran mukana esim. madot ja pienet äyriäiset. Yleensä olmi synnyttää eläviä poikasia mutta yli +15 asteen lämmössä se voi myös munia.

 

*********

 

 

olmi10

 

Olmi on kuvattuna monissa slovenialaisissa matkamuistoesineissä ja se on päässyt myös…

 

 

olmi11

 

 

…Slovenian erääseen postimerkkiin.


**********


olmi12

Postojna Jaman merkityksestä Slovenian tai oikeastaan silloisen Jugoslavian merkittävänä turistikohteena kertoo se, että Jugoslavian presidentti Josip Broz Tito vieraili tippukiviluolastossa ensimmäisen kerran jo 28.5.1945.

********


Kannustan tutustumaan Postojna Jamaan eli Postojnan tippukiviluoliin, kun olette sielläpäin liikkumassa!

 

Siellä näkee ilmielävän olmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: olmi, sanaristikoiden vakioeläin, Slovenia, Postojna, Postojna Jama, tippukiviluola, Slovenian tippukiviluolat, Portoroz, Proteus anguinus, Josip Broz Tito, Jugoslavia,

Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta tulevat kesätöihin Tampereelle!

Keskiviikko 24.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen vanhan pelto- ja niittymaiseman ennallistamisprojekti, kun Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta saapuvat kesätöihin Tampereen Peltolammille Ruokomäenpuistoon.

 

Etelä-Alvari järjesti asian tiimoilta yleisötilaisuuden eilen Peltolammin koululla eli aivan suunnitellun projektialueen kupeessa.

 

Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa.

 

Yleisötilaisuuden johdattelijana toimi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungilta.

 

 

 lammas1

 

Rukkamäenpuisto sijaitsee pääradan varrella radan oikealla puolella Peltolammin kaupunginosassa, kun Tampereelle saavutaan junalla Helsingistä.

Suunniteltu puisto on kooltaan 2 hehtaaria.

 

 

lammas2

 

Puisto on lännen suuntaan viettävää vanhaa peltomaisemaa, joka on vuosien saatossa metsittynyt. Takana näkyy päärata – oikealle on suunta kohti Tampereen rautatieasemaa.

 

 

lammas3

 

Rukkamäenpuisto rajoittuu ”yläosaltaan” Rukkamäentiehen (oikeassa yläkulmassa) ja puiston Tampereen puoleisella reunalla sijaitsee Rukkamäen torppa (kuvassa keskellä koivujen takana sijaitseva rakennusryhmä).

 

 

lammas4

 

Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelma on laadittu vuosille 2013 – 2017 ja sen on laatinut maisemasuunnittelija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomen Pirkanmaan yksiköstä.

Tässä yhteydessä on todettava, että melkoinen myllerrys viime vuosina on käynyt maatalouden neuvontajärjestössäkin. Etelä-Suomen ProAgrian alueeseen kuuluu nykyisin Pirkanmaan lisäksi Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala – melkoinen suoritus Suomen kartan ”pahoinpitelyssä” tämäkin!

 

 

lammas5

 

”Kesätyöntekijät” eli lampaat Ruokomäenpuiston ennallistamisprojektiin tulevat Hämeenkyrön Mahnasta Yrjölän Marjatilalta. Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoili meille kaupunkilaisille lampaiden sielunelämästä ja niistä odotuksista, joita lampaiden omistaja asettaa tamperelaisille.

Erityisenä riskinä tuli esiin koirien lampaille mahdollisesti aiheuttamat ongelmat.

Harrinkari totesi yks´kantaan, että ongelmatapauksissa lampaat lähtevät takaisin Hämeenkyröön.

 

 

lammas6

 

Ruokomäenpuistoon ”projektityöntekijöiksi” saapuu Mahnalasta kesäkuussa kymmenen uuhta.

Jos kaikki sujuu hyvin, niin elokuun aikana uuhet saavat kaverikseen pässin. Pässillä on tärkeä tehtävä, sillä sen olisi saatava uuhet tiineiksi elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen aikana.

Harrinkari näytti kuvia uuhista, joiden takapäässä selässä oli punaista väriä. Se on peräisin pässin vatsapuolelta, jonne lampuri on sen ”maalannut”.  Uuhien selässä oleva väri on merkki siitä, että niiden astuminen on pässiltä onnistunut.

Yrjölän Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoi, että hän vaihtaa pässien vatsapuolelle uuden värin kolmen viikon välein ja usein silloin myös uuhien kanssa ahertava pässi joutuu vaihtoon. Näin toimien lammaskatraan omistaja pysyy tietoisena, että mikä pässi on kunkin uuhen karitsoiden isä!

Lampaan kantoaika on muuten 5 kuukautta!


************


Ruokomäenpuiston perustamiskustannusten budjetti on n. 20.000 euroa ja vuosittaisten toimenpiteiden budjetti on n. 3.500 euroa (molemmat summat alv 0 %).


Puiston budjetoidut kustannukset ovat viiden vuoden projektijakson aikana 35.155 euroa (alv 0 %).


Olen realisti ja kun omaan jonkin verran kokemusta erilaisia projekteista, veikkaan viiden vuoden kustannusten asettuvan tasolle 75.000 - 100.000 euroa (edelleen alv 0 %).

 

************

 

Kiitän Etelä-Alvaria ja sen vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttusta mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

Toivon, että Ruokomäenpuiston ennallistamisprojekti onnistuu hyvin ja saamme Tampereelle jotain takuulla uutta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruokomäenpuisto, Yrjölän Marjatila, Tiina Harrinkari, Riikka Söyrinki, ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria,

Tampereen kaupunki on jo nyt tussaroinut vuoden 2013 taloudellisen tuloksensa!

Keskiviikko 20.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otsikoi tiistaina 12.2.2013 Tampereen kaupungin taloustilannetta tarkoittaen näin:

 

Tampereen kaupunki alkaa jo ensi viikolla suunnitella säästöjä

 

Tampereen päättäjät ovat suunnitelmissaan pahasti jälkijunassa ja mielestäni paljon parempi otsikko olisi ollut vaikkapa näin:

 

Tampereen kaupunki alkaa vihdoin ensi viikolla suunnitella säästöjä!

 

Toisaalta se, että aletaan suunnitella säästöjä saa aikaan hälytyskellojen soimisen. Miksi ei sanota, että aletaan suunnitella tehostamistoimenpiteitä?

 

Samassa jutussa todetaan, että viime vuoden todellinen taloudellinen tulos oli 44 miljoonaa euroa alijäämäinen.


Neljänkymmenenneljän miljoonan euron alijäämää ei kurota pienillä tehostamistoimenpiteillä umpeen. Kuvan 44 miljoonan euron summasta saa, kun vertaa sitä Tampereella yhteen %-yksikköön kunnallisverotuksessa. Yksi %-yksikkö kunnallisverotuksessa merkitsee Tampereella vuositasolla 30 miljoonaa euroa! Ei siis mikään pikkusumma!

 

Liike-elämän alkeisiin ja bisnesmaailman totuuksiin vähääkään perehtynyt osaa jo nyt sanoa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos tulee tänä vuonna sukeltamaan tasolle – 50 miljoonaa euroa eli kaupungin kaikkien aikojen huonoimpaan tulokseen!

 

Perustan väitteeni sille, kun tehostamistoimenpiteitä aletaan suunnittelemaan vasta helmikuun viimeisinä päivinä – se on auttamattomasti tätä vuotta ajatellen aivan liian myöhään!

 

Päätösten tasolle päästään aikaisintaan vasta maalis – toukokuussa ja on päivänselvää, että toimenpiteet eivät ehdi vaikuttamaan sentinkään vertaa kesäkautena.

 

Parhaimmassa tapauksessa ensimmäiset säästötoimenpiteet – mieluummin tehostamistoimenpiteet – purevat ehkä elokuussa, mutta todennäköisesti vasta syys – lokakuussa.

 

Nopeaa kurssinmuutosta odottavat saavat katkerasti pettyä, sillä jo nyt voidaan sanoa, että asiat ovat vuoden 2013 osalta tussaroitu – entinen meno jatkuu käytännössä koko vuoden.

 

Olen huolissani Tampereen ylimmän johdon ohuesta kokemuksesta taloudellisten seikkojen hoidossa. Kaikki nykyjohdossa ovat tottuneet pitämään ”omiensa” puolta ja yht´äkkinen etulinjaan sekä taloudelliseen vastuuseen joutuminen hämmentää.

 

En ollut läheskään kaikista seikoista yhtä mieltä ex-pormestari Timo P. Niemisen kanssa, mutta se on todettava, että hänellä oli silmää taloudellisille tosiasioille. Poliittiset realiteetit estivät Timo P.:n ajatusten toteuttamisen auttamattoman hitaasti.

 

Pelkään, että uudet päättäjät ovat jo tämän vuoden aikana esittämässä Tampereen veroprosentin korottamista.

 

Veroprosentin korottaminen tässä taloudellisessa tilanteessa olisi merkki päättäjiltä, että kädet on nostettu pystyyn. Se merkitsisi täydellistä antautumista ja olisi raskas isku tamperelaisille!


Toivon, että veroprosentin korottamista ei sentään uskalleta esittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen kaupungin heikko tulos, Tampereen kaupungin alijäämäinen tulos, vastuunpakoilu, veroprosenti korottaminen, Tampereen veroprosentin korottaminen, Timo P. Nieminen, pormestari, apulaispormestarit,

"Myyräntyötä metsissä ja pihoissa"

Perjantai 15.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkunnassani Viljakkalassa toimii paikallisten kulttuuriarvojen ja ympäristönäkökohtien vaalimiseen keskittynyt yhdistys Vipu Viljakkala ry. Yhdistyksen tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

 

 

Vipu Viljakkala ry järjesti Viljakkalan Seurojentalolla mielenkiintoisen luontoillan torstaina tammikuun 31. päivänä.

 

Illan teemana oli tämän jutun otsikko.

 

Olen Vipu Viljakkala ry:n jäsen ja osallistuin mielenkiintoiseen tapahtumaan.

 

 

heikki1

 

Illan asiantuntijaksi oli saatu Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

 

Vipu Viljakkala ry oli saanut luennoitsijaksi todella korkeatasoisen tiedemiehen, sillä professori Henttonen on alansa siteeratuimpia tutkijoita.

 

Heikki Henttonen on mukana kansainvälisellä ISIHighly Cited.comSM -listalla. Tälle listalle pääsevät kultakin tieteenalalta ne tutkijat, joiden julkaisuihin viitataan muiden tutkijoiden julkaisuissa kaikkein eniten. Suomesta Highly Cited -listoille on kaikkiaan päässyt yhdeksän tutkijaa ja Henttonen on yksi heistä.

 

 

heikki2

 

Tilaisuuden avasi Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman.

 

 

heikki3

 

Professori Henttonen kertoi, että hänen työnantajallaan Metlalla eli Metsäntutkimuslaitoksella on lakisääteinen velvollisuus tuholaisseurantaan ja tuholaisennusteiden laatimiseen.

Metla toteuttaa tehtäväänsä julkaisemalla kahdesti vuodessa myyräraportin Metsälehdessä.

Raportti sisältää katsauksen menneeseen ja ennusteen myyräkannan tulevasta vaihteluista ajallisesti ja alueellisesti.

 

 

heikki4

 

Myyräkannan vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Tässä kuvassa vasemmalla ylhäällä on esitetty vuoden 1988 myyräkanta ja sen jälkeen myyräkannan kehittyminen vuosittain siten, että alhaalla oikealla kuvataan tilannetta vuonna 2011.

 

Metsänhoitoyhdistykset seuraavat Metlan myyräennustuksia tarkkaan, mutta valitettavasti metsänomistajat ottavat ne huonosti huomioon metsänhoitotöitä suunniteltaessa.

 

On toki myös todettava se, että puuntaimia tuottavat taimistot tuottavat uusia taimia tasaisesti vuodesta toiseen eli ”taimilogistiikka” on tietynlainen este myyräennusteiden huomioimiselle metsänviljelyssä.

 

Professori Henttonen totesi, että pahana myyrävuonna myyrien taimikoille aiheuttamat vahingot yltävät tasolle 20 miljoonaa euroa!

 

Usein ajatellaan, että myyrien luontainen torjunta olisi tehokas tapa myyrävahinkojen estämisessä.

 

Professori Heikki Henttonen kävi luettelonomaisesti läpi joitakin myyrätuhojen estämiskeinoja:

 

  • erilaisia peloteääniä antavat piipparit ovat huiputusta
  • ennen taimien istuttamista suoritettu kunnollinen laikutus on hyvä keino myyrätuhojen torjunnassa
  • varpuspöllöjen myyräsaalistuksella ei ole mitään merkitystä
  • ketuilla ei ole vaikutusta myyrätuhojen torjunnassa
  • myyräpatogeenien käyttäminen on EU:ssa mahdotonta
  • kyykäärme ja supi ovat tehokkaita myyrien torjunnassa, mutta niiden ”työssäoloaika” on vuoden aikana lyhyt

 

Professori Henttonen listasi metsänviljelyssä tekijöitä, jotka lisäävät myyrien tuhovaaraa:

 

  • pellonmetsityksessä myyrävaara on monikymmenkertainen hakkuualueille tehtävään metsänuudistamiseen verrattuna
  • taimikon lähistöllä sijaitsevat heinäiset myyräbiotyypit lisäävät myyrävahinkojen mahdollisuutta
  • runsas pintakasvillisuus itse taimikossa tai sen lähistöllä kasvattavat myyrätuhojen vaaraa
  • pehmeä eloperäinen maaperä helpottavat myyrien elämää
  • runsaslumiset talvet ovat otollisia myyrien lisääntymiselle
  • puulajeilla on erilainen herkkyys myyrätuhoille; hybridihaapa on herkin -> tammi -> koivu -> mänty -> kuusi

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta lehtikuusen onnistuneesta istuttamisesta n. 15 vuotta sitten runsaan hehtaarin alueelle. Kysyin Henttoselta lehtikuusen herkkyydestä myyrätuhoille ja sain vastauksen, että lehtikuusi on herkkä myyrätuhoille. Meillä istuttaminen sattui ilmeisesti sopivaan ajankohtaan, sillä myyrätuhoja ei ole ilmennyt.

 

 

heikki5

 

Esityksensä lopuksi professori Henttonen käsitteli myyräkuumetta ja siihen liittyviä seikkoja.

 

Myyräkuume on suomalainen sairaus, sillä EU:n alueella tavattavista myyräkuumetapauksista 70 % tavataan Suomessa.

 

Suomessa todetaan vuodessa n. 1.000 – 3.500 tautitapausta. On kuitenkin muistettava, että ainoastaan 20 % tartunnan saaneista saa akuutin taudin, joten infektioita on vuodessa jopa 15.000 tapausta.

 

Myyräkuumeen isäntälaji on metsämyyrä ja muissa myyrälajeissa sitä ei ilmene.

 

Lopputalven aikana lähes kaikki metsämyyrät ovat taudinkantajia.

 

Myyräkuumeen tartunta tulee ihmiseen tavallisimmin puuliiterin pölyn kautta.

 

Riskitekijöitä myyräkuumeen saamiseen ovat ammatti (maanviljelijä), harrastukset, olla nuori mies, tupakointi.

 

Myyräkuumeessa akuuteista tapauksista 5 % joutuu dialyysiin.

 

Se on tavallaan lohdullista, että myyräkuumeen sairastamisen jälkeen henkilölle syntyy ikuinen immuniteetti!

 

 

Kiitän Vipu Viljakkalaa mielenkiintoisen luontoillan järjestämisestä.

 

Taas kerran tuli todettua se, että jos todellisella asiantuntijalla on kyky ja taito esittää asiansa mielenkiintoisesti, on esitystä ilo kuunnella.

 

Professori Heikki Henttosella on taito esittää asiat mielenkiintoisesti ja sen vuoksi häntä on ilo kuunnella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Metsäntutkimuslaitoksen metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen, Heikki Henttonen, Vipu Viljakkala ry, Viljakkalan Seurojentalo, Ismo Friman, myyräennusteet, myyräkuume,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »