En hyväksy poliittisia enkä muitakaan lakkoja!

Perjantai 12.1.2024 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus teetti joulukuussa kyselyn, jossa kysyttiin ”hyväksytkö ammattiliittojen poliittiset työtaistelutoimet, joilla vastustetaan hallituksen politiikkaa”.

 

Kyselyyn vastanneista 55 % ilmaisi hyväksyvänsä poliittiset työtaistelutoimet, joilla ammattiliitot vastustavat hallituksen päätöksi.

 

En kuulu hallituspuolueiden kannattajiin, mutta tässä asiassa kannatan hallituksen toimia ja vastustan lakkoilujen kannattajien puuhastelua.

 

Työelämän uudistuksia tarvitaan ja ammattiyhdistysliikkeen kannattajien toiminta on vastoin suomalaisten hyvinvointia.

 

*****************

 

Näin se vaan on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomuhömpötys alkaa olla ohi!

Lauantai 4.3.2023 - -Esko Erkkilä-

Olen aina pitänyt luomuhömpötystä ruuantuotannon häpäisemisenä ja nyt olen tyytyväinen, että myös maataloustuottajaväen äänenkannattaja Maaseudun Tulevaisuus on tullut samaan tulokseen.

 

 

 

Maaseudun Tulevaisuus kertoo eilisen numeronsa etusivulla totuuden eli; ”Luomun kiito hiipui, moni tuottaja miettii pakoa!"

 

 

Arvostan, että Maaseudun Tulevaisuus jatkaa luomutuotannon kritisointiaan myös muissa otsikoinnissaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että tavanomainen viljelymenetelmä on vihdoinkin asetettu luomuhömpötyksen edelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työ ja tulevaisuus -patsassarjalla Eduskunnan istuntosalissa on monivaiheinen historia!

Maanantai 3.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen voitti vuonna 1930 nuoren valtion ihanteita kuvaavalla veistossarjallaan julkistetun taidekilpailun.

 

Kullatut kipsivalosveistokset sijoitettiin vastavalmistuneen Eduskuntatalon istuntosaliin vuonna 1932.

 

Veistossarjasta otettiin pronssivaluvedokset vuonna 1968 ja ne sijoitettiin istuntosaliin vuonna 1969.

 

Eduskuntatalossa suoritettiin perusteellinen korjaus 2015 – 2017 ja sen päätteeksi alkuperäiset kullatut kipsivalokset palautettiin istuntosaliin.

 

Pronssivalokset siirrettiin muualle Eduskuntatalossa ja viime torstaina Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen vierailulla näimme myös ne!

 

 

Patsassarjaan kuuluvat seuraavat teokset:

 

 

 

Raivaaja

 

 

 

Henkinen työ

 

 

 

Tulevaisuus

 

 

 

Usko

 

 

 

Sadonkorjaaja

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Terävä toteamus ja osuva otsikko ovat paremmat kuin pitkät jaarittelut!

Lauantai 26.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän aloittama sotatilanne Euroopassa on kirvoittanut lukemattomia kannanottoja tähän mielettömään tilanteeseen, johon on ainoastaan yksi syyllinen eli Vladimir Putin.

 

 

Tilannetta on kommentoitu eri yhteyksissä ja olen tähän koonnut muutamia kommentteja sekä kommenttien otsikoita, jotka hyvin kuvaavat Venäjän aloittaman sodan mielettömyyttä:

 

 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö:

 

• ”Jo nyt on naamiot riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät!”

 

 

Toimittaja Helena Petäistön vierailijakirjoituksen otsikko Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.2.2022:

 

• ”Saatana asuu taas Moskovassa!”

 

Maaseudun Tulevaisuus-lehden pääkirjoituksen otsikko 25.2.2022:

 

• ”Hyökkäävä Venäjä sulkee itsensä ulkopuoliseksi!”

 

Päätoimittaja Jouni Kemppaisen Maaseudun Tulevaisuudessa 25.2.2022 olleen jutun otsikko:

 

• ”Nato-keskustelu jo myöhäistä!”

 

 

 

Taidatkos asiat sen selvemmin sanoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi kaikki tositteet ja kuitit löytyivät!

Sunnuntai 20.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun viimeinen päivä lähestyy ja se merkitsee, että maatalouden ja metsätalouden veroilmoitukset pitää toimittaa verottajalle.

 

 

Kuitit ja tositteet on luonnollisesti laitettu mappeihin, mutta taas kerran kokemuksesta tiedän, että niiden aikajärjestys on erikseen järjesteltävä.

 

 

Kuitteja on nyt varsin vähän, sillä metsänmyyntejä ei osunut viime vuodelle ja peltomaat kun on vuokralla, niin sieltäkään menotositteita ei montaakaan ole kertynyt.

 

 

MTK:n ja Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksut sekä Maaseudun Tulevaisuus-lehden tilausmaksu on huomioitava verovähennyksinä – nuo kaikki ovat tähdellisiä panostuksia maa- ja metsätalouden hyväksi!

 

 

Yksityisteiden osakasmaksut ovat lukumääräisesti ja myös euromääräisesti huomattava kuluerä, sillä perhekuntamme on osakkaana yhteensä seitsemässä yksityistiessä.  Osa yksityistiekustannuksia on yksityistalouden kustannuksia, mutta on niissä myös metsätalouden kustannuksia!

 

 

Tyytyväisenä veronmaksajana kai tässä pitää olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorissa on tulevaisuus!,

Maanantai 22.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Marraskuun 16. päivänä television tekstitelevisiossa oli mieluisa uutinen, jossa kerrottiin nuorten suhtautumisesta ”Loimaan kassaan” eli Yleisen työttömyyskassan suosion kasvamiseen.

 

 

Uutisessa kerrottiin, että YTK:n uusista jäsenistä yli kolmannes on nyt alle 35- vuotiaita!

 

**************

 

Hoidin yli nelikymmenvuotisen työurani työttömyysturvani ensimmäisinä vuosina Agrologien työttömyyskanssan kautta, mutta kun siihen liittyi kaikenmaailman muiden alan jäseniä, niin vaihdoin YTK:n suojiin.

Näin jälkeenpäin on helppo jälkiviisaana todeta, että turhaan maksoin työttömyysturvastani "Loimaallekaan", sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä.

 

Maailmankuvaani ei sovellu ammattiyhdistysliikkeen tukeminen ja sen vuoksi liputin silloin ja liputan yhä ammattiyhdistysliikkeestä pesäeron tehneiden kaikkien toimijoiden puolesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Wäinö Aaltosen Lempi-sisko oli kuvanveistäjän mallina ainakin kahdessa merkittävässä taideteoksessa

Perjantai 16.4.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Jokaiselle on tuttu Eduskunnan puhemiehistön takana sijaitseva patsasrivistö ja keskellä sijaitsevan ”Tulevaisuus” –patsaan mallina kuvanveistäjä Wäinö Aaltosella on ollut hänen Lempi-siskonsa.

 

Istuntosaliin katsovan pojantaaperon mallina on ollut Lempi Aaltosen ja hänen puolisonsa Aaro Hellaakosken Eero-poika!

 

 

 

Toinen merkittävä taideteos, jossa Lempi Aaltonen on ollut mallina, sijaitsee Tampereella Vanhan Kirjastotalon puistossa ja on omistettu Aleksis Kivelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Maaseudun Tulevaisuus haluaa vajota sensaatiolehtien tasolle?

Keskiviikko 26.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Wikipediasta lainattua:

”Maaseudun Tulevaisuus on suomalainen kolmipäiväinen sanomalehti. Vuonna 1916 perustettu lehti on poliittisesti sitoutumaton Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton pää-äänenkannattaja. Lehden levikki oli vuonna 2015 noin 77 300 kappaletta ja lukijamäärä noin 331 000.”

 

Olen ollut Maaseudun Tulevaisuuden tilaaja ja lukija joskus jo 1960-luvulta alkaen ja olen pitänyt lehteä luotettavana mediana.

 

Uskoni Maaseudun Tulevaisuuden luotettavuuteen koki kuitenkin maanantaina helmikuun 24. päivänä 2020 vakavan kolahduksen, kun se kertoi tehneensä tutkimuksen,…

 

 

 

…että pitäisikö Sauli Niinistön jatkaa Tasavallan Presidenttinä poikkeuslailla myös vuoden 2024 jälkeen.

 

 

Täysin käsittämätön kysely, sillä eihän Suomessa ole pienintäkään tarvetta poikkeuslakiin!

 

Uskallan todeta, että Maaseudun Tulevaisuus saakoon hävetä tekemänsä mielipidekyselyn tekemistä, sillä Suomessa ei ole pienintäkään tarvetta jatkaa istuvan presidentin toimikautta poikkeuslailla ja tämä mielipiteeni ei vähimmässäkään mielessä ole arvostelu Sauli Niinistön toimintaa kohtaan!!

Kysely ja sen julkistaminen on vakava kolaus Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Jouni Kemppaisen toiminnalle, sillä tuollaista kyselyä tuskin kukaan pystyy hyväksymään!

 

-Esko Erkkilä-

"Minun vastuullani oli pudottaa heinät parvelta"

Tiistai 9.4.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Lainaan tämän juttuni otsikoksi Maaseudun Tulevaisuudessa eilen ilmestyneessä lehdessä olevaa juttuotsikkoa, jossa kerrotaan Pirkanmaan vaalipiiristä valitun kansanedustaja Pertti Hakasen saavutuksista ja aikaansaannoksista – kyseessä on lähes kokosivuinen Pertti Hakasen 50-vuotishaastattelu.

 

 

Pertti Hakanen on saanut viiskymppiseen ikäänsä ehtineenä paljon aikaiseksi ja sen vuoksi suosittelen lämpimästi, että Pirkanmaalla numero 140 saa niin paljon ääniä, että Hakasen jatkokausi Arkadianmäelle pystytään turvaamaan.

 

 

Hakasen meriittilistalla on juuri niitä saavutuksia, joita me suomalaiset arvostamme eli suomalaisen ruuan arvostaminen ja sen tuotannon turvaaminen, maamme huoltovarmuudesta huolehtiminen sekä maatalouden alkutuottajien asemasta huolehtiminen.

 

 

Karjalan Liiton puheenjohtajana kansanedustaja Pertti Hakanen noudattaa Suomen virallista ulkopolitiikkaa, sillä Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan näin:

 

”Haluamme olla liitossa hyvin rehellisiä, aika Karjalan palauttamiselle on mennyt ohi. Se olisi ehkä ollut paikallaan 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Me tuemme Suomen ulkopolitiikan virallista linjaa.”

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan jäsenenä kansanedustaja Pertti Hakasella on näköalapaikka suomalaisen alkutuottajan elämään – siitä kertoo jo tämän jutun otsikkokin.

 

***********

 

Kahdentoista vuoden pituinen jakso Porin Prikaatin opistoupseerina antaa Hakasen linjauksille maamme puolustuspolitiikasta vankan taustan.

 

 

Sotilasurastaan Hakanen toteaa syntymäpäivähaastattelussaan mm. näin:

 

 

” Sain olla alokkaille välillä kasvattaja ja välillä psykologi, mutta ihmisyyden kautta siinäkin mennään.”  Ajatus sisältää vankan totuuden ja siinä kalpenevat monien kirjanoppineiden lausumat kliseet!

 

 

 

 

 

Kotimaisesta ruuasta kansanedustajamme toteaa, että hän ei ymmärrä vihervasemmiston lihaveroa, koska silloin kotimaisesta ja puhtaasta ruuasta tulisi vain eliitin vaihtoehto.

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen juhlistaa 50-vuotispäiviään Vexve Areenalla Sastamalassa ensi lauantaina eli 13. huhtikuuta – pyrin pääsemään paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen maatalouden tulevaisuus- seminaari oli täysosuma

Lauantai 29.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Hämeenkyrössä seminaariin, jonka nimi oli ”Suomalaisen maatalouden tulevaisuus”.

 

 

MTK-Hämeenkyrö järjesti mielenkiintoisen seminaarin Osaran maaseutuopetusyksikön tiloissa.

 

 

 

 

Seminaarin avannut MTK-Hämeenkyrön puheenjohtaja Tiina Jokela totesi avaussanoissaan, että MTK:n on mukava aloittaa toinen vuosisatansa niissä tulevaisuudenuskoisissa tunnelmissa, joihin myös tässä seminaarissa toivottavasti päädytään!

 

 

 

 

 

Hämeenkyröläiset olivat saaneet paikalle MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan ja hän totesikin, että ruoka on aina muodissa.

 

 

”Hyvä tulevaisuus pitää itse ansaita” oli MTK:n ykkösmiehen viesti seminaariyleisölle.

 

 

Marttila muistutti, että takavuosina metsäteollisuutta pidettiin auringonlaskun alana, mutta nyt ei enää kukaan sano niin!

 

 

 

 

 

Yli 40-vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena oli kiinnostavaa kuulla, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila peräänkuulutti vahvempaa kotimaista elintarviketeollisuutta.

 

 

Marttila totesi, että kotimainen elintarviketeollisuus ottaa sitä vastaan suunnatut iskut vastaan ja kääntää vielä toisenkin poskensa iskuille.  Ymmärsin, että iskujen antajana olisi päivittäistavarakauppa.

 

 

Seminaarin kysely-osiossa pyysin Marttilaa tarkentamaan, että millaisia tehostamistoimenpiteitä ja mahdollisia saneerauksia hän odottaa lihanjalostusteollisuudelta, viljanjalostusteollisuudelta ja meijerimaailmalta, mutta Marttila ei suostunut menemään yksittäisiin yritysjärjestelyihin. Sen hän aivan oikein totesi, että tehostamista tarvitaan.

 

 

 

 

 

Toisena alustajana oli agrologi, agronomi ja MTT Sami Myyrä, joka esitti muutamia ajatuksia mukavasti provosoivaan sävyyn.

 

 

Pari hyvää sutkautusta, jotka Myyrä esitti:

 

 

”Kuluttajilla on huono omatunto, kun eivät toimissaan sido hiiltä”!

 

 

”Muutetaan kallis elämä rikkaaksi elämäksi”!

 

 

 

 

 

Sami Myyrän esittämä tämä kuva herätti hieman kuhinaa seminaariyleisön joukossa, sillä kuvan otsikossa todetaan, että iso tili on tehty maataloudessa EU:n aikana.

 

 

Aluksi Myyrä ”unohti” kertoa, että mistä mittayksiköstä on kyse ja kun hän sen paljasti, niin kyseessä on maatalousmaan keskihinta euroa per hehtaari!

 

 

EU-ajan alkaessa maatalousmaan keskihinta hehtaaria kohden oli tasolla vajaat 3.000 euroa per hehtaari, kun se nyt on 9.000 euroa per hehtaari!

 

 

En siitä huolimatta ole myymässä kotitilani peltomaita!

 

 

 

 

 

Onnistuneen seminaari-illan päätössanat lausui Kaupin tilan emäntä, MTK:n valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa.

 

 

Linnainmaa totesi olevansa seminaarin antiin tyytyväinen, sillä seminaarissa ei käsitelty lainkaan maataloustukiin liittyviä asioita ja se osoittaa, että maataloustuottajat haluavat saada elantonsa markkinahintojen kautta.

 

 

Hyvä periaate!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus -lehden tilaaja: Ilahduta kukkakauppiastasi!

Perjantai 11.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Eräs tuttavani kertoi päivänä muutamana, että hän on keksinyt keinon ilahduttaa omaa kukkakauppiastaan!

 

 

Tuttavani asuu Tampereella, mutta hänellä on kiinteät suhteet maaseudulla sijaitsevaan synnyinkotiinsa, jonne tilataan ja jossa luetaan maataloustuottajajärjestön äänenkannattajaa Maaseudun Tulevaisuus –lehteä.

 

 

 

 

 

 

Olen Maaseudun Tulevaisuus –lehden tilaaja, joten tunnen tuon maamme toiseksi suurimman lehden hyvin.

 

 

 

Tuttavani oli taannoin synnyinkotonaan käydessään koonnut ison pinkan Maaseudun Tulevaisuus –lehtiä ja vienyt ne sitten ”omalle” kukkakauppiaalleen kukkien käärepapereiksi!

Kukkakauppias oli ollut hyvin ilahtunut saamastaan ja oli kertonut, että hän joutuu ostamaan kelvotonta käärinpaperia, jonka hinta on 10 senttiä per kappale - nyt tuttavaltani saadut Maaseudun Tulevaisuudet korvaavat tuon ostohankinnan!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on edelleen vanhanaikaisen kokoinen lehti, joten se sopii vallan erinomaisen hyvin kukkupukettien käärepaperiksi.  Lähes kaikki muut lehdet ovat siirtyneet tabloid-kokoon ja eihän sellaiset lehdet sovi kukkapukettien käärepapereiksi!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on puoluepoliittisesti sitoutumaton maataloustuottajien ammattilehti, joka ilmestyy kolme kertaa viikossa.

 

 

On parasta kierrätystä, että lukemisen jälkeen Maaseudun Tulevaisuus –lehdet viedään kukkakauppaan, jotta ne tuottavat hyötyä vielä senkin jälkeen, kun ne on luettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Innostuminen tuo onnistumisia ja onnistumiset puolestaan lisäävät innostumista!

Keskiviikko 4.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain olla maanantaina 2.3.2015 paikalla, kun Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pirkanmaalaiset jäsenet Kokoomuksen Harri Jaskari ja Keskustan Mikko Alatalo julkistivat tulevaisuusvaliokunnan ”Luovan talouden tulevaisuus” –raportin.

 

 

Raportti koostuu kahdesta osiosta, joista Harri Jaskarin vastuulla on...

...”Innostunut yhteiskunta” –raportin julkistaminen.

 

 

Mikko Alatalon vastuulla puolestaan on...

...”Luovan talouden tulevaisuus – Luovien toimialojen digituotteiden kansainvälisen kasvun toimintamalli” –osion julkistaminen.

 

 

 

 

 

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen toimi kolmituntisen julkistamistilaisuuden puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustajat Mikko Alatalo ja Harri Jaskari ovat eri puoluekannoistaan huolimatta ennenkin esiintyneet yhdessä – Alatalo ja Jaskari ovat yhdessä tehneet paljon arvokasta työtä mm. Tampere-Pirkkalan lentoaseman tiimoilta.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalon taustatiimissä ovat tässä projektissa toimineet ainakin seuraavat henkilöt:

 

• Markus Nordenstreng,  helsinkiläinen muusikko

• Harri Rinne, tamperelainen muusikko ja lauluntekijä

• Tapio Korjus, musiikkituottaja

• Tanu-Matti Tuominen, Suomen kokenein digitaalisen sisällöntuotannon ja vuorovaikutteisen median asiantuntija

 

 

 

 

 

 

 

Harri Jaskari ja Mikko Alatalo ovat työssään päätyneet mm. siihen yhteenvetoon, että Suomeen pitäisi perustaa pääministerivetoinen ”Luovan talouden neuvottelukunta”!

 

 

Mikko Alatalon ja Harri Jaskarin esittelemässä raportissa analysoidaan suomalaista yritysrakennetta ja kiinnitetään suurta huomiota mm. sille, että;

 

 

Myynnin ja markkinointihenkisyyden osuutta tulee korostaa koulutuksessa kaikilla tasoilla.

 

 

Mainio huomio ja yritän lähiaikoina palata asian tiimoilta tarkemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Missä Euroopan integraatiojuna menee nyt?"

Torstai 20.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Paasikivi-Seura ry – jonka jäsen olen - aloitti keskiviikkona 26.2.2014 yleisötilaisuuksien sarjan, jossa pohditaan erilaisia EU:hun liittyviä aiheita.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuussarja aloitettiin Tampereen yliopiston Jean Monnet-professori Hanna Ojasen alustuksella, jonka aineena oli otsikkoteema.

 

 

Tilaisuus pyrittiin toteuttamaan juna- ja junamatkustusteemalla; kirjasin muistiinpanoihini alustuksessa ja sen pohjalta käydyssä keskustelussa esiintulleita seikkoja ns. ranskalaisin viivoin.

 

Kas näin:

 

• onko juna ylipäätään liikkeessä?

• keitä junassa on?
• niitä, joita vapaa liikkuminen palvelee
• liikkuvat ovat tyytyväisiä
• liikkumattomat ovat tyytymättömimpiä

• junaan on lisätty vaunuja ja nyt se on raskaampi vetää

• onko junassa lainkaan kuljettajaa?

• tuntuu, että veturikoppiin on tunkemassa liiaksikin väkeä

• juna kulkee harmaan maiseman läpi, radanvarsi on roskainen

• onko yksi vaunu – Iso-Britannia – pyrkimässä junasta pois? Onko sillä mahdollisuus neuvotella lipunhinnasta?

• juna saattaa pysähtyä ja se voi jopa ajaa taaksepäin

 

 

Pohdinnassa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

 

 

• eteläisessä Euroopassa vallitsee massatyöttömyys

• EU-vastaisuus ilmenee mielipiteenä muita EU-maita vastaan

• joudutaanko ottamaan taka-askeleita vapaalle liikkumiselle?

• siirtolaisuus jakautuu EU:ssa epätasapainoisesti

• maanosasta muuttaminen vilkastumassa
• Irlanti, Baltian maat, Kypros

• kahden kerroksen EU

• talouskriisien ongelmat vievät johtajien ajan

• EU:n vetovoima on heikentynyt...
• hurraajien joukko on harventunut
• Kiina ja Venäjä ovat kohonneet

• …mutta EU:n laajentuminen on kuitenkin osoitus, että EU menestyy

• EU on integraation moottori, mutta nyt moottori yskii

• EU:n laajentumiselle ei ole oikein ehdokasmaita
• Islanti aloitti vuonna 2010 – kuinka lopullinen on sen nykyinen kanta?

• Turkki on sitkein ja ongelmallisin EU:n hakijamaa
• prosessi alkoi vuonna 1959
• maa sai kandidaattistatuksen vuonna 1999
• viralliset jäsenneuvottelut alkoivat vuonna 2005
• maa on pettynyt EU:n kyvyttömyyteen
• maassa mielipide on muuttunut
• maa pelaa suhteessaan EU:hun suurvaltapeliä
• EU:n ote maasta heikkenee

• EU:ta on helppo syyttää ongelmista

• EU:lla ei ole mahdollisuuksia tasata eri maiden talousolosuhteita

• laajeneminen on EU:n keskeinen elementti
• onko mikään maa kuitenkaan nyt lähellä EU-jäsenyyttä?
• Skotlannin pyrkimykset erota Englannista?
• Katalonian pyrkimykset erota Espanjasta?

• muistettava, että Saksakin on pieni Kiinan ja nouseviin talouksiin verrattuna

• heikko komissio

• EU-puheenjohtajamaiden vuorottelu – onko heikkous?

 

 

****************

 

Hyviä kysymyksiä!

 

Odotan, että EU-parlamenttiehdokkaat alkaisivat vastaamaan tässä esitettyihin kysymyksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!

Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.

 

Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.

 

********

 

Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.

 

Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.

 

Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.

 

EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!

 

 

********

 

 

Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:

 

 

Helsingin Sanomat

• Virve Kähkönen

 

MTV3

• Helena Petäistö

 

STT-FNB

• Susanna Jääskeläinen

 

YLE

• Elina Ravantti
• Dan Ekholm

 

Maaseudun Tulevaisuus

• Niklas Holmberg

 

Kauppalehti

• Jarmo Hartikainen

 

Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.

 

 

********

 

 

Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.

 

• eniten medioita on Saksasta eli 46 eri mediaa
• vahvasti ovat edustettuina myös Iso-Britannia, Espanja, Ranska, Italia sekä luonnollisesti Belgia

 

Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!

 

Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!

 

Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.

 

Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.

 

*********

Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!

 

Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalon käyttämä Keskustan ryhmäpuheenvuoro Valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta oli täyttä asiaa

Lauantai 9.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta käsitteli torstaina 7. marraskuuta täysistunnossaan Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa – asian otsikkona oli;

 

”Kestävällä kasvulla hyvinvointia”.

Tulevaisuusselontekoa edeltänyt kyselytunti oli melkoista farssia, kun pääministeri Jyrki Katainen varsin epäuskottavasti yritti perustella kaveriltaan Pekka Himaselta miljoonalla eurolla hankittua tilkkutäkkiä.

 

Haluan tässä jutussani tuoda sanasta sanaan julki Keskustan ryhmäpuheenvuoron, jonka kyselytunnin jälkeen tulevaisuusselonteosta käydyssä käsittelyssä käytti tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Sain sähköpostiini toki Mikon puheluonnoksen, mutta siinä oli maininta ”muutosvarauksin”. Tässä on eduskunnan pöytäkirjoista kopioitu se puheenvuoro, jonka kansanedustaja Mikko Alatalo ”livenä” käytti:

 

 

 

************

 

Arvoisa puhemies!

 

Kataisen hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon, jonka nimi on "Kestävällä kasvulla hyvinvointia", siis hallitus, joka ei ole saanut aikaan kasvua eikä hyvinvointia. Sopivampi nimi olisi "Himoleikkaamisella pahoinvointia". Suomi on ajautunut talous- ja työttömyyskriisiin samalla, kun hyvinvointipalveluja on ajettu alas.

Suomeen on saatava työtä ja kasvua, kuten ministerikin totesi itse. Suomea on uudistettava. Vain näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Jos suunta ei muutu, edessä on lisää leikkauksia ja pahoinvointia. Politiikalla on vaikutettava yhteiskuntaan ja parannettava ihmisten arkea. Tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Keskustan ratkaisuja ovat kasvurahasto ja siirtyminen biotalouteen. Tarvitaan myös välittömiä toimia. Keskusta on esittänyt esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukea sekä 5 prosentin yrittäjätulovähennystä työllistäville pienyrittäjille.

Arvoisa puhemies!

Meidän on saatava koko Suomen voimavarat käyttöön. Maakuntakaavoilla on ratkaiseva merkitys siinä, haluammeko keskitetyn vai hajautetumman Suomen. Keskustan mielestä kaiken keskittäminen ei ole vastaus tulevaisuuteen. Tarvitsemme elinvoimaiset maakunnat ja maaseudun.

Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme. Cleantech, joka tässä mainittiinkin, ja arktinen osaaminen ovat viennin näkökulmasta mahdollisuuksia teollisuudelle. On harkittava yhteistyön tiivistämistä rikkaan Norjan kanssa pohjoisilla alueilla. Siinä missä keskustajohtoiset hallitukset lisäsivät teollisuuden t&k-rahoja, nyt hallitus leikkaa. Suomen on panostettava osaamiseen. Esittämämme mittava kasvurahasto loisi rahoitusta muun muassa biotaloutta kehittäville kasvuyrityksille. Luonnonvarojen korkeassa jalostamisessa on mahdollisuuksia esimerkiksi kehittämällä uusia tuotteita puuraaka-aineesta.

Arvoisa puhemies!

Tulevaisuudessakin ihmisten, tavaroiden ja raaka-aineiden on voitava liikkua koko Suomessa. Valtion infra Oy on keskustan ratkaisu. Se vastaisi liikenneväylien rakentamisesta, sähköverkkojen omistamisesta ja bioenergian terminaaliverkoston perustamisesta. Kyse on myös huoltovarmuudestamme. On myös huolehdittava, että syrjäisilläkin seuduilla puhelimet kuuluvat, laajakaista toimii ja pienetkin tiet ovat kunnossa tulevaisuudessa ennen kuin maalaillaan suuria taivaanrannan maalauksia.

Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää monipuolisuutta. Venäjä on meille suuri mahdollisuus. Pietarilaiset syövät jo nyt suomalaista leipää. Meidän pitää myös ymmärtää, mitä naapurissa tapahtuu.

Suomalainen työ haastetaan maailmalla joka päivä. Palvelujen sähköistyminen vie työpaikkoja. Lisääntyvä verkkokauppa voi silti olla myös mahdollisuus hajautetussa yhteiskunnassa. Robotit eivät vähennä työtä sinänsä. Ne muuttavat sen mielekkääksi ja vapauttavat ihmiset tekemään motivoivampaa, luovaa tekemistä.

On silti olemassa töitä, joissa ihmisen läsnäolo on välttämätön: lasten, sairaiden ja vanhusten hoidossa. Nyt kuntapalveluista on leikattu niin, että kunnat joutuvat lomauttamaan jopa lastensuojelun työntekijöitä. Kunta- ja sote-uudistuksen hallitus on ajanut umpikujaan. Tällaisena aikana oikeudenmukaisuuden vaatimus korostuu. Poliittisten päättäjien on huolehdittava niistä, joilla ei ole suurta rahaa tai etujärjestöjen voimaa takanaan.

Sinipunan 90-luvun leikkauslistojen jälkiä korjataan vieläkin lasten ja nuorten pahoinvoinnissa ja ihmisten syrjäytymisessä. Nyt tämä sinipuna toistaa samat virheet. Kunta- ja sote-uudistuksen jälkiä voidaan ehkä korjata vielä vuonna 2030, ellei meno muutu. Keskusta on esittänyt ratkaisun siihen, miten sote-palvelut tulevaisuudessa hoidetaan kotikunta-maakunta-mallilla.

Arvoisa puhemies!

Viime kädessä kyse on arvoista. On huolestuttavaa, että itsekkyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet, tulo- ja hyvinvointierot kasvaneet ja ennakkoluulot erilaisuutta kohtaan syventyneet. Suomi tarvitsee uudistavaa ilmapiiriä ja tekemisen asennetta. Terveiltä ja työkykyisiltä on voitava odottaa ahkeruutta ja työpanosta itsensä ja lähimpien hyväksi. Työnteon ja yrittämisen on oltava kannattavaa. Meidän on luotettava ihmisiin ja omaan vastuuseen erilaisten rajoitusten sijasta, joita me kyllä täällä osaamme tehdä. Suomen on oltava paras maa maailmassa lapsille ja nuorille.

Suomi on selontekoja pullollaan. Tänään julkaistiin Himasen selvitys, jonka piti olla osa tätä selontekoa. Ihmettelemme, missä ovat ne viisi jättiläistä, ne eivät tässä valtioneuvoston selonteossa näy. Vai ovatko ne nyt kääpiöitä tilanteessa, jossa tarvitaan päätöksiä kasvun, työllisyyden, palvelujen ja oikeudenmukaisuuden, siis paremman Suomen puolesta?

********

Haluan alleviivata ja toistaa Alatalon ryhmäpuheenvuoresta tämän pätkän:

 

”Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja osaamiseen perustuvalla vihreällä kasvulla voidaan synnyttää uutta työtä koko Suomeen. Se korvaa maahantuontia, lisää vientiä ja vahvistaa vaihtotasettamme. Vihreä kasvu ei synny itsestään pelkkien markkinoiden varassa. Se tarvitsee valtiovallalta oikeanlaista politiikkaa. Vihreillä on ympäristöministerin salkku. Silti hallituksen politiikka on hiilenmustaa. Se on arvovalinta.

Puhdas ilma ja vesi sekä kotimainen ruoka ovat valttejamme.”

 

************  

Mikko Alatalon ryhmäpuheenvuoro kannattaa lukea tarkasti, sillä siinä käsitellään juuri niitä asioita, jotka kansalaisia todella kiinnostavat!

Alatalon puheenvuorossa painotetaan niitä arvoja, jotka ovat keskustalaiselle ajatusmaailmalle keskeisimpiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuka on Eduskunnan istuntosalin seinäsyvennyksessä sijaitsevan "Tulevaisuus" veistoksen mallina olleen pojan eno?

Tiistai 9.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikille ovat ainakin Eduskunnan kyselytuntien televisioinneista tuttuja istuntosalissa sijaitsevat veistokset.

 

Veistossarja on nimeltään Työ ja tulevaisuus ja se on jokaisen Eduskuntatalossa vierailevan nähtävissä.

 

Olen päässyt muutaman kerran vierailemaan Eduskuntatalossa ja tämän juttuni kuvat olen ottanut 13.6.2013, kun pääsin vierailemaan Eduskunnassa Keskustan Sahalahden paikallisosaston järjestämällä retkellä.

 

 

 

Veistossarja on sijoitettu istuntosalin seinäsyvennyksiin puhemieskorokkeen taakse.

Kuva on otettu ennen kyselytunnin alkamista Eduskunnan lehteriltä. Kuvan oikeassa alanurkassa on Eduskuntataloa meille esitellyt asiantunteva opas.

 

Veistossarja on kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen tuotantoa vuodelta 1932.

 

Veistokset ovat lehteriltä katsottuna vasemmalta oikealle seuraavat:

 

 

 

Raivaaja

 

 

 

 

Henkinen työ

 

 

 

Tulevaisuus

 

 

 

 

Usko

 

 

 

 

Sadonkorjaaja

 

 

Lasta käsillään kannattelevan äitihahmon mallina on ollut Wäinö Aaltosen Lempi-sisar, joka oli naimisissa runoilija Aaro Hellaakosken kanssa.

 

Lapsen mallina on ollut Lempi ja Aaro Hellaakosken Eero-poika eli kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli "Tulevaisuus"-veistoksen mallina olleen pojan eno!

 

 

-Esko Erkkilä-

Himas-kohun kiirastuli kovenee pääministeri Jyrki Kataisen ympärillä

Perjantai 29.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen luullut, että pääministeri Jyrki Katainen tilasi kaveriltaan Pekka Himaselta 700.000 euron hintaisen ”tulevaisuusselvityksen” ilman kilpailutusta sen vuoksi, että kukaan muu ei tarjonnut vastaavaa tutkimusta.

 

Olin ällikällä lyöty, kun sain 26.3.2013 Yle Uutisten nettisivuilta tietää, että Valtioneuvoston kanslia kysyi lokakuussa 2011 eri tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulttifirmoilta kiinnostusta osallistua tulevaisuusselonteon laadintaan sekä arviota kustannuksista.

 

Valtioneuvoston kanslia sai 35 vastausta, joista yksi oli Pekka Himasen tarjous yrityksensä Sofos Oy:n nimissä.

 

Muut 34 tarjousta tulivat seuraavilta toimijoilta:

1.      Accenture Oy

2.      Demos Helsinki

3.      Eläketurvakeskus

4.      Envision

5.      ETLA

6.      Gaja Group Oy

7.      Helsingin Yliopisto

8.      IIASA

9.      Itä-Suomen Yliopisto/Pajunen

10.  Itä-Suomen Yliopisto/Turtiainen

11.  Kela

12.  Kuluttajatutkimus

13.  Limor Oy

14.  NAG PartnersOy

15.  Palkansaajien tutkimuslaito

16.  Pellervon taloustutkimus PTT

17.  PwC

18.  Pöyry Management Consulting Oy

19.  Ramboll

20.  Sitra

21.  Suomen Akatemia

22.  SYKE

23.  Symbioosi Partners Oy

24.  Taloustutkimus Oy

25.  Tampereen yliopisto, Shool of Management

26.  Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

27.  Tekes

28.  THL

29.  Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

30.  Työterveyslaitos

31.  Vaasan yliopisto (1)

32.  Vaasan yliopisto, julkisjohtamisen oppiaine (2)

33.  VATT

34.  Åbo Akademi

Lista Pekka Himaselle hävinneistä tutkimusehdotuksista löytyy Yle Uutisten nettisivuilta googlaamalla näin:

Tutkimusehdotukset jotka hävisivät Pekka Himaselle

Jokaisen tarjokkaan kohdalta klikkaamalla pääsee tutustumaan siihen aineistoon, joka on ollut kyseisen tarjoajan argumenttina alustavassa tarjousilmoittautumisessa. Kannattaa tutustua!

Kyllä on ollut oltava fantastisen kova luulo itsestään, kun pystyy pokkana tämän tarjoajajoukon sivuuttaen tekemään tilauksen kaveriltaan ja maksamaan hänelle 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta!

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!

**************

On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.

PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.

Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.

Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.

Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.

On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-