Himas-kohun kiirastuli kovenee pääministeri Jyrki Kataisen ympärilläPerjantai 29.3.2013 - -Esko Erkkilä- Olen luullut, että pääministeri Jyrki Katainen tilasi kaveriltaan Pekka Himaselta 700.000 euron hintaisen ”tulevaisuusselvityksen” ilman kilpailutusta sen vuoksi, että kukaan muu ei tarjonnut vastaavaa tutkimusta.
Olin ällikällä lyöty, kun sain 26.3.2013 Yle Uutisten nettisivuilta tietää, että Valtioneuvoston kanslia kysyi lokakuussa 2011 eri tutkimuslaitoksilta, yliopistoilta ja konsulttifirmoilta kiinnostusta osallistua tulevaisuusselonteon laadintaan sekä arviota kustannuksista.
Valtioneuvoston kanslia sai 35 vastausta, joista yksi oli Pekka Himasen tarjous yrityksensä Sofos Oy:n nimissä.
Muut 34 tarjousta tulivat seuraavilta toimijoilta: 1. Accenture Oy 2. Demos Helsinki 3. Eläketurvakeskus 4. Envision 5. ETLA 6. Gaja Group Oy 7. Helsingin Yliopisto 8. IIASA 9. Itä-Suomen Yliopisto/Pajunen 10. Itä-Suomen Yliopisto/Turtiainen 11. Kela 12. Kuluttajatutkimus 13. Limor Oy 14. NAG PartnersOy 15. Palkansaajien tutkimuslaito 16. Pellervon taloustutkimus PTT 17. PwC 18. Pöyry Management Consulting Oy 19. Ramboll 20. Sitra 21. Suomen Akatemia 22. SYKE 23. Symbioosi Partners Oy 24. Taloustutkimus Oy 25. Tampereen yliopisto, Shool of Management 26. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 27. Tekes 28. THL 29. Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus 30. Työterveyslaitos 31. Vaasan yliopisto (1) 32. Vaasan yliopisto, julkisjohtamisen oppiaine (2) 33. VATT 34. Åbo Akademi Lista Pekka Himaselle hävinneistä tutkimusehdotuksista löytyy Yle Uutisten nettisivuilta googlaamalla näin: Tutkimusehdotukset jotka hävisivät Pekka HimaselleJokaisen tarjokkaan kohdalta klikkaamalla pääsee tutustumaan siihen aineistoon, joka on ollut kyseisen tarjoajan argumenttina alustavassa tarjousilmoittautumisessa. Kannattaa tutustua! Kyllä on ollut oltava fantastisen kova luulo itsestään, kun pystyy pokkana tämän tarjoajajoukon sivuuttaen tekemään tilauksen kaveriltaan ja maksamaan hänelle 700.000 euroa (anteeksi vaan) paskan jauhamisesta!-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jyrki Katainen, pääministeri Jyrki Katainen, tulevaisuusselvitys, 700000 euroa, Pekka Himanen, Sofos Oy, |
Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsaSunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä- Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle. Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä! ************** On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.
PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.
On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.
Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että... ...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.PAM:n tapauksessa juuri näin on.
Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.
Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!
Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan. Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!
Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.
PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.
On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.
Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.
Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry , PAM, Tutustu ja tienaa -sopimus , Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), VATT, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, Juhana Vartiainen, Maaseudun Tulevaisuus, Jyrki Katainen, työministeri Lauri Ihalainen, |
Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiäTiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.
MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.
Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.
Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.
Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin. Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.
MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.
Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.
Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia. Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.
Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.
Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein. On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.
Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Huoltovarmuuskeskus, huoltovarmuus, Maaseudun Tulevaisuus, Lauri Ihalainen, |
Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä- Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.
Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.
Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.
Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.
Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.
Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.
Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.
Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.
Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turkiselinkeino, turkistarhaus, turkiselinkeinon tulevaisuus on turvattu, teurasjae, turkisrehuyritykset, |
Mielipiteeni Valmaan Tampereen rakennusjärjestysluonnokseen ilmalämpöpumpuista, Tampereen kaupungin korvausvastuista räjäytysvahingoissa sekä asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" päivittämistarpeestaLauantai 13.8.2011 - -Esko Erkkilä- Kiitän niitä Tampereen kaupungin johtavia luottamushenkilöitä, jotka vaikuttivat siihen, että Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos tuli Valmaan tavallisten kaupunkilaisten kommentoitavaksi.
Valma-valmistelufoorumin kautta tamperelainen voi esittää mielipiteensä Tampereen kaupungin käsittelyssä olevista asioista. Tavoitteena on taata kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin koko valmistelutyön ajan.
Kommentointiaika päättyi 12.8.2011 ja jätin oman kommenttini 11.8.2011 eli aivan viime tippaan se jäi.
Kommenttini koski kolmea asiakokonaisuutta ja se kuului näin: ____________
1. Ilmalämpöpumppujen asentamisen luvanvaraisuus ja erityisesti luvasta perittävät maksut "eivät ole tästä päivästä".
Esitän, että hankkeesta luovutaan. Voidaan toki vallan hyvin laatia yleisohje ilmalämpöpumppujen asentamisperiaatteista, sillä se palvelisi asukkaita ja myös asennusliikkeitä.
2. Rakennusjärjestykseen olisi saatava pysyväismääräys Tampereen kaupungin korvausvelvollisuudesta niissä tapauksissa, joissa on esim. kaavamääräyksillä jouduttu tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja pystyy suorittamaan lähiasuntoja/omakotitaloja vaurioittavia räjäytystöitä.
3. Hallituksen ja asuntoasioista vastaavan ministerin vaihtuminen asettaa Tampereen seudulla kaavaillun asiakirjan "Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi" uuteen valoon.
Jan Vapaavuoren vaihtuminen Krista Kiuruun merkitsee haja-asutusalueiden kunnian palauttamista. Tämä linjanmuutos päättäjien linjauksissa pitää näkyä Tampereen rakennusjärjestyksessä.
Muutos on välttämätön Tampereen itsensä kannalta, mutta se on välttämätön myös sen vuoksi, että Tampereen seutukunnan muut kaupungit ja kunnat seuraavat aktiivisesti Tampereen linjauksia.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun haja-asutusalueita koskeviin linjauksiin voi tutustua mm. Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä 25.7.2011 julkaistun haastattelun kautta. Toivon, että mielipiteelläni on merkitystä Tampereen uutta rakennusjärjestystä laadittaessa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupungin rakennusjärjestys, Tampereen kaupungin rakennusjärjestysluonnos, Valma, Tampere, ilmalämpöpumput, seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi, Krista Kiuru, Jan Vapaavuori, Maaseudun Tulevaisuus, |
Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus rokottaa tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien tilaajia 83 miljoonan euron tasaverollaSunnuntai 24.7.2011 - -Esko Erkkilä- Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus säätää tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille yhdeksän prosentin arvonlisäveron. Kyse on tasaverosta, joka kirpaisee eniten vähätuloisia. Tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille hallituksen päättämä arvonlisävero on teknisesti helppo toteuttaa, sillä nyt laissa ja asetuksissa todetaan, että ne ovat arvonlisäverollisia. Nyt toki todetaan, että arvonlisäveroprosentti niille on nolla! Tilattavien sanomalehtien levikki on vuonna 2010 suoritetun levikintarkastuksen mukaan seuraava:
Ilta-Sanomien levikki oli 150.000 kappaletta ja Iltalehden 107.000 kappaletta.
Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus perustelee tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille asetettavaa arvonlisäveroa kahdella syyllä. Hallitusneuvotteluissa talousryhmää vetänyt kokoomuksen tamperelaiskansanedustaja Kimmo Sasi kertoo, että lehdistön arvonlisäverolla halutaan tasapainottaa valtion taloutta (niinpä niin) ja yhdenmukaistaa viestintään kohdistuvia maksuja. Keskustelin asiasta Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Lauri Kontron kanssa Porin Farmari- maatalousnäyttelyssä ja Kontro kertoi, että kyseessä on laskennallisesti 83 miljoonan euron suuruinen potti. Kontro lupasi, että Maaseudun Tulevaisuus pitää tilaajahintansa samoina vuonna 2012 kuin ne ovat nyt. Maaseudun Tulevaisuus-lehden tilaajana olen tyytyväinen Kontron lupauksesta. Harmittelen kuitenkin, että todennäköisesti Aamulehti, Hämeenkyrön Sanomat sekä Suomenmaa joutuvat korottamaan tilaajamaksujaan. Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös merkinnee kohdaltani, että en tilaa ensi vuonna edes lyhyitä pätkätilauksia Helsingin Sanomia! Kaksien vaalien vaalivuonna tarkoitukseni oli tilata ainakin pari pätkää Helsingin Sanomia, mutta hallituksen arvonlisäveropäätöksen jälkeen rahat eivät siihen riitä! Useiden lehtitalojen johto on todennut, että ne joutuvat siirtämään hallituksen määräämän lisäikeen suoraan tilaajahintoihin. Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös on isku suoraan tiedonvälityksen kasvoihin. Verolla saatava valtion lisätulo on todella laskennallinen, sillä lehtien tilaajamäärät tulevat uuden veron myötä laskemaan. Äsken kertomani oma päätökseni on siitä esimerkki. Veropäätös on ilmiselvä tasavero ja tasavero kohtelee aina vähätuloisia tiukemmin kuin hyvä- tai keskituloisia. Ihmettelen, että SDP sekä Vasemmistoliitto hyväksyivät tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron yhdeksään prosenttiin. Siinä Urpilainen ja Arhinmäki vähät välittivät omista kannattajistaan – hallituskipeys voitti periaatteet!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kataisen-Urpilaisen hallitus, Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus, Lehdistön arvonlisävero, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, Lauri Kontro, |
Vastuutonta haihatteluaTiistai 15.2.2011 - -Esko Erkkilä- Julkisuudessa on vuosikaudet ollut esillä Punkaharjulle suunnitteilla oleva bioetanolitehdas. Oletin tämän pähkähullun suunnitelman olleen jo kuopattu, mutta helmikuun alkupuolella asia nousi uudestaan esille. Projekti on muka muuten OK, mutta onneksi puuhamiehet toteavat, että rahoitus ei ole kunnossa. Rahoituksesta puuttuu mahtavat 95 miljoonaa euroa! Rahoitusvajeen lisäksi suunnitelma lyö rajusti vastaan kansantalouden perusasioita. Rahoituskysymyksen osalta toki kerrotaan, että alueen rutiköyhät kunnat ovat valmiit myöntämään takaukset yrityksen omarahoitukselle – ovat tainneet sen kaikessa viisaudessaan jo tehdäkin! Sanoudun jäykästi irti Punkaharjun bioetanolihankkeen toteuttamisesta. Innovatiivinen pitää olla, mutta haihattelullakin on oltava rajat – Punkaharjulle suunniteltu bioetanolitehdas kuuluu haihattelujen raskaimpaan sarjaan. Meidän kaikkien eli Suomen Valtion omistama Altia Oyj teki aikoinaan päätöksen, että se ei lähde rakentamaan Ilmajoen Koskenkorvalle bioetanolitehdasta. Päätös oli oikea, sillä hankkeella ei olisi ollut pienintäkään mahdollisuutta kannattavaisuuteen. Koskenkorvalla olisi kaikki bioetanolihankkeen infra ollut valmiina, mutta siitä huolimatta Altia luopui hankkeesta. Punkaharjulle olisi bioetanolitehtaan tarvitsema ”ensimmäinenkin paskahuusi” rakennettava, sillä tontilla ei ole mitään tuotantotoimintaa mahdollistavaa rakennettuna. Punkaharjulle kaavailtu laitos on jo lähtökohdiltaan naurettava. Se ylittää moninkertaisesti kaikkein vihreimpienkin tuulivoimalaitossuunnitelmat mielettömyydellään. Laitoksen perustamista perusteellaan Punkaharjun läheltä saatavalta metsähakkeelta, mutta unohdetaan täysin se, että laitoksen raaka-aineeksi tarvittava ohra pitäisi kuljettaa Punkaharjulle läntisestä Suomesta tai hyvin todennäköisesti tuoda Suomeen ulkomailta! Suunnitelmissa todetaan raaka-ainetarpeeksi 228 miljoonaa kiloa ohraa vuodessa. Mistä se aiotaan hankkia Punkaharjulle? Tunnen Suomen ja itäisen Suomen ohravarannot ja tiedän, että määrän hankkiminen ei järkevästi ole mahdollista. Suunnitelma lyö korville kotimaisen ruuantuotannon hintakilpailukykyä, sillä Punkaharjun bioetanolilaitos merkitsisi koko maan kotieläintaloudelle lisääntyviä kustannuksia ja sitä kautta kaikkien kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden rajua hinnannousua. Uskon, että emme ole valmiit elintarvikkeiden suureen hinnannousuun! Peräänkuulutan mielettömien suunnitelmien lämmittämisessä myös median vastuuta. Kokemattomia Maaseudun Tulevaisuuden toimittajia on nyt viety kuin sitä kuuluisaa sammakkoa äkeen alla, kun Punkaharjun etanolitahdashanke on saanut taas ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa julkisuutta. Onneksi kyseisen lehden kokeneet toimittajat eivät ole langenneet ansaan. Viljan interventiotoiminta on päättynyt, mutta se ei saa merkitä järjettömien suunnitelmien laatimista. On jokseenkin varmaa, että Suomen ohrantuotanto on kohtuullisen vientitoiminnan myötä suurin piirtein tasapainossa tulevinakin vuosina. Siihen ei tarvita järjettömiä bioetanolitehdassuunnitelmia missään tapauksessa Punkaharjulle ja ei ehkä muuallekaan Suomeen. Toivon, että Punkaharjun haihatteluista saataisiin ainakin Valtiovarainministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön sekä Kauppa- ja Teollisuusministeriön mielipide julkisuuteen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bioetanolitehdas, Punkaharjun bioetanolitehdas, Altia Oyj, Koskenkorva, Valtiovarainministeriö, Maa- ja metsätalouministeriö, Kauppa- ja Teollisuusministeriö, Maaseudun Tulevaisuus, |
Toveri, Kansa ja TulevaisuusTiistai 19.10.2010 - -Esko Erkkilä- Pikku-Kalle -jutut ovat usein osuvia. Niiden ongelmana ainakin omalla kohdallani on, että en muista niitä pidempään.
Viime viikolla kuulin erään jutun, jonka ainakin vielä nyt muistan.
Se meni suurinpiirtein näin:
--------------
Pikku-Kalle oli seuraamassa demareiden ja muiden vasemmistopuolueiden vappumarssia ja marssin jälkeen pidettyä vallankumousta haikailevaa hengennostatustilaisuutta.
Puheissa oli esiintynyt Pikku-Kallelle kolme outoa uutta sanaa; "Toveri", "Kansa" ja "Tulevaisuus".
Kotiin tultuaan Pikku-Kalle oli pyytänyt isäänsä selvittämään outojen sanojen merkityksen.
Isä totesi, että hän voi olla Pikku-Kallelle "Toveri".
Jos mukaan otetaan äiti, niin kyseessä voi olla "Kansa".
"Tulevaisuus" -sana sopii hyvin kuvaamaan Pikku-Kallen nuorempaa veljeä Arskaa, havainnollisti isä.
Pikku-Kalle ja Arska nukkuivat samassa huoneessa ja seuraavana yönä Pikku-Kalle osoitti sisäistäneensä saamansa opetuksen nopeasti, sillä puolenyön jälkeen hän töni isän hereille ja patisti:
Kuule Toveri, herätä Kansa, sillä Tulevaisuudella on paskat housuissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toveri, Kansa, Tulevaisuus, Vappumarssi, vasemmisto, Pikku-Kalle, |
Ylöjärven kaupungin tulevaisuuskyselyTorstai 25.2.2010 - -Esko Erkkilä- Omistan Ylöjärven kaupungissa osuuden Viljakkalan syntymäkodistani ja sen lisäksi kesämökin samassa kaupungissa.
Koen itseni edelleen viljakkalalaiseksi ja koska Viljakkala kuuluu nykyisin Ylöjärveen, koen Ylöjärven asiat läheisiksi.
Ylöjärven kaupungilla on meneillään tulevaisuuskysely asukkaiden mielipiteiden kartoittamiseksi kaupungin tulevaisuudesta. Mielipidekartoituksen toteuttaa Innolink Oy, joten asiantuntemus kyselyn teknisestä toteuttamisesta on taattu. Kysymykset ovat... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi, tulevaisuuskysely, Viljakkala, Kuru |
"Teknologiassa tarvitaan jotain, jota ei vielä ole keksitty"Tiistai 9.2.2010 klo 22.01 - -Esko Erkkilä- Ympäristöministeri Paula Lehtomäki totesi otsikkototuuden tiistaina 9.2.2010 Tampereen Yliopistolla järjestetyssä Valtioneuvoston kanslian, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan, Tampereen yliopiston, Pirkanmaan liiton ja Ulkopoliittisen instituutin yhdessä järjestämässä "Tulevaisuusfoorumissa". Osallistuin n. kahdensadan muun asiasta kiinnostuneen kanssa tilaisuuteen.
Tulevaisuusfoorumin puheenjohtaja toimi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Marja Tiura ja sen avasi Tampereen Yliopiston rehtori Kaija Holli. Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen muistutti, että... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tulevaisuusfoorumi, Paula lehtomäki, Oras Tynkkynen, Mikko Alatalo |