Lähiruoka - nyt se on määritelty, mutta kaupan omat merkit eivät mielestäni täytä lähiruuan kriteerejä!

Maanantai 11.7.2011 - -Esko Erkkilä-

”Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään.”

 

Näin on MTK:n johtokunta määritellyt lähiruuan toukokuun lopulla pitämässään kokouksessa.

Kysyin eduskuntavaalitaistelun aikana useissa tilaisuuksissa juontajana toimiessani Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkailta, että mitä tarkoittaa lähiruoka.

Olin tyytyväinen, että aina Keskustan ehdokkaat vastasit kysymykseeni siten, kuin lähiruoka nyt on määritelty.

Lähiruoka –termin määrittelemiseen osallistuivat MTK:n johtokunta ja järjestön luottamus- sekä toimihenkilöt.

Onnitteluni onnistuneesta määritelmästä!

 

Ehdin työelämässä toimia elintarviketeollisuuden, maatalouden ja kotieläintalouden parissa yli 40 vuotta, joten uskon omaavani taustaa lähiruuan määrittelemisessä.

 

Lähiruoan täytyy olla kotimaista

On selvää, että lähiruuan pitää olla kotimaista. Ruotsista, Virosta tai Venäjältä tuotuja elintarvikkeita ei voi kutsua lähiruuaksi, vaikka kuljetusmatka tuottajalta kuluttajalle olisi lyhytkin.

Lähiruuan alkuperä pitää olla tiedossa

Lähiruuan osalta kuluttajan on tiedettävä sen tuottaja ja/tai valmistaja.

Henkilökohtaisesti haluan lisätä tähän kohtaan, että kuluttajan on pitkäjänteisesti tiedettävä lähiruuan tuottaja ja/tai valmistaja.

Tarkennukseni sulkee lähiruoka –käsitteen ulkopuolelle ns. kaupan omat merkit. Perustelen tätä sillä, että yhdellä päivittäistavarakaupan hinnoittelujaksolla jokin Pirkka-, Rainbow- tai Eldorado-tuotemerkin omaava elintarvike voi olla suomalaisen yrityksen valmistama, mutta seuraavalla hinnoittelujaksolla taas ei!

 

Karsastan kaupan omia merkkejä ja henkilökohtaisesti en niitä ainakaan elintarvikkeiden kohdalla ostoskärryyni salli.

Kunnioitan ja arvostan suomalaista ruuantuottajaa ja elintarviketyöntekijää siten, että en hyväksy kaupan omia tuotemerkkejä. Lyhytaikaisesti ne voivat toki olla suomalaisia, mutta yleensä niiden valmistaminen valuu ulkomaille lyhyen ”kuherruskuukauden” jälkeen.

 

Erittäin valitettavaa on se, että kaupan omien merkkien "kankivaikutuksella" päivittäistavarakaupan sisäänostajat painavat alas todellisen lähiruuan hintaa. Tämä vaarantaa koko kotimaisen elintarviketuotannon!

 

Tätä me kuluttajat emme todellakaan halua!

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmälle kolajuomaa Rainbow-tuotemerkillä valmistava yritys toimii Kuopiossa

Keskiviikko 11.5.2011 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä on viime aikoina kompastellut private label tuotemerkkinsä Rainbow`n laatuongelmien kanssa.

Tanskalaisvalmisteisessa broilerpakasteessa todettiin Salmonella Dublin-tyypin salmonella ja sen lisäksi nokialaisperheen ostamassa kolajuomapullossa oli silmältä näyttävä epämääräinen klöntti.

Oletin, että myös kolajuoma olisi valmistettu ulkomailla, mutta asiaa tutkittuani totesin valmistajaksi VIP-Juicemaker Oy –nimisen firman. Firma sijaitsee Kuopiossa ja sen tavoite on omien nettisivujensa mukaan

• olla Suomen tehokkain ja joustavin mehujen valmistaja ja tuottaa toiminnallaan sidosryhmilleen taloudellista lisäarvoa ja kasvattaa yrityksen arvoa.

Toiminta-ajatuksekseen firma kertoo mm.:

• olla kaupan keskusliikkeiden ja ketjujen vahva private label toimittaja niissä tuoteryhmissä joissa se on mukana, valmistamalla ja markkinoimalla korkealaatuisia mehuja, mehujuomia, hyvinvointijuomia, energiajuomia sekä virvoitusjuomia VIP ja Rodeo -tuotemerkeillä sekä kaupan omilla merkeillä.

Omistuspohjastaan yritys kertoo olevansa osa Refresco Holdingia.

 

Vertailin VIP-Juicemaker Oy:n Rainbow-kolajuoman ja Pepsin sekä Coca-Colan hintoja Koivistonkylän Prismassa.

Tuotteita ei tietenkään pidä vertailla yksi yhteen, mutta silti hintaerot olivat häkellyttäviä.

VIP-Juicemaker´n 1,5 litran pullo kolajuomaa maksoi 1,09 €, kun vastaavankokoisen Pepsi-pullon hinta oli 2,09 € ja Coca-Cola-pullon 2,39 €.

Peräänkuulutan päivittäistavarakaupalta tiettyä harkintaa, kun sille tarjotaan pilkkahinnalla tuotteita.

Sisäänostajien kannattaisi muistaa ikiaikainen totuus: Hyvää ei saa halvalla!

Ainakin omien sanojensa mukaan päivittäistavarakauppa saa merkittömistä tuotteista paremman myyntikatteen kuin luotettavien merkkituotteiden myynnistä. Jos tämä kaupan itsensä kertoma väite pitää paikkansa, on kaupalla itsetutkiskelun paikka.

 

-Esko Erkkilä-

Taas uusi skandaali päivittäistavarakaupan merkittömissä tuotteissa

Maanantai 9.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Käsittelin tällä palstalla 30.04.2011 S-ryhmän myymää Tanskassa valmistettua salmonellapitoista broilerpakastetta, jonka markkinoilta poisvetäminen on parhaillaan menossa.

 

S-ryhmä on myynyt kelvotonta elintarviketta eli salmonellapitoista broilerpakastetta omalla tuotemerkillään eli Rainbow-tuotemerkillä.

 

Totesin, että merkittömien tuotteiden kohdalla kuluttajansuoja ei ole samalla tasolla kuin elintarviketeollisuuden omien tuotemerkkien kohdalla.

 

Käsitykseni sai uutta vahvistusta, kun Aamulehti kertoi nettisivuillaan 7.5.2011, että nokialaisperheen ostamassa Rainbow-tuotemerkillä myydyssä kolajuomassa todettiin epämääräinen klöntti, jota perhe epäili silmäksi. Luitte aivan oikein S-ryhmän Rainbow-tuotemerkillä myymässä kolajuomassa oli silmä!!

Aamulehden uutisoinnista ei selviä, että onko "silmäklöntin" sisältänyt kolajuoma valmistettu Suomessa vai onko se tuontitavaraa.

Tulen tänään eli maanantaina 9.5.2011 tarkistamaan Koivistonkylän Prisman juomaosastolta, että onko S-ryhmän Rainbow-tuotemerkillä markkinoima kolajuoma kotimaista valmistetta vai onko se tuontitavaraa.

 

Perästä siis kuuluu!

 

Vaadin, että Rainbow-, Pirkka- ja Eldorado- ”tuotemerkeille” on saatava samat laatukriteerit kuin on kotimaisen elintarviketeollisuuden valmistamilla tuotemerkeillä.

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

• Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
• Kiinan tilanne
• Varastotilanteet
• Politiikka (Pohjois-Afrikka)
• Valuuttasuhde (euro/dollari)
• Spekulantit
• Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Valtioneuvoston torstaina tammikuun 27. päivänä hyväksymät elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa

Lauantai 5.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Torstain täysistunnossa 27.1.2011 Eduskunta hyväksyi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöt valtioneuvoston elintarvike- ja ruokapoliittisista selonteoista.

Selonteot linkittyvät vahvasti toisiinsa ja molemmissa Keskustan kädenjälki näkyy erittäin vahvasti.

Selonteoista voidaan nostaa esille muutama asia, jotka meidän kaikkien on hyvä tietää ja huolehtia, että turvaamme ne myös jatkossa.

Kotimaisen alkutuotannon heikko kannattavuus on merkittävä uhka koko elintarvikeketjun toiminnalle ja kehittämiselle. Muistaa pitää, että ilman kotimaista raaka-ainetta ei ole nykyisessä mitassaan myöskään elintarvikealan yrittäjyyttä ja työpaikkoja.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyydellä taataan laatua ja luottamusta kotimaiseen ruokaan. Kuluttajien näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat erityisesti alkuperä, lisäaineet, tuoreus, maku sekä kuljetusmatkat. Keskustan linjauksissa todetaan myös ruoan hinnan merkitys kuluttajille. Kaikkien kuluttajien oikeutta laadukkaisiin elintarvikkeisiin sekä ruoan hinnannousun hillitsemistä on onnistuttu turvaamaan toteutetulla arvonlisäveron laskulla.

Kasvinsuojeluaineiden kotimainen käyttö ja näiden aineiden kuluttajiin kohdistuvat saantimäärät ovat turvallisen alhaisella tasolla. Kokonaisuudessaan suomalaisten kuluttajien kasvinsuojeluaineiden saannista 91 prosenttia tulee tällä hetkellä ulkomaisista elintarvikkeista, erityisesti hedelmistä (EVIRA:n julkaisuja 13/2009 s. 144).

Kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus ei siis ole myytti, vaan totisinta totta.

Olen pitänyt itseäni jonkinmoisena elintarvikealan taitajan, mutta nyt tutkimuksissa ilmennyt ruuan hävikki yllätti minut.

Ruoan hävikki on arvotonta, suurta tuhlausta ja luonnonvarojen väärinkäyttöä, joka aiheuttaa lisäksi turhia päästöjä. Kuluttajien tietoisuutta hävikin ympäristövaikutuksista tuleekin nopeasti lisätä. Ruokahävikin minimointi on erittäin keskeinen ympäristötoimenpide. Nykyarvioiden mukaan ruokahävikin estäminen on ympäristön kannalta 10 kertaa tehokkaampaa kuin ruokajätteen käsittely.

Eduskunnassa käsitellyt elintarvike- ja ruokapoliittiset selonteot antavat aivan uuden ja pitävän pohjan Suomen Keskustan pitkään ajamille linjauksille kotimaisen elintarviketuotannon aseman vahvistamisesta. Toivon, että niistä käydään kattava keskustelu pian alkavan eduskuntavaalitaistelun aikana.

-Esko Erkkilä-

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.

Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!

"Esteettömyyden monet kasvot"

Torstai 9.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Vammaisneuvosto sekä kaupungin vammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö VATENK järjestivät Tampereen kaupungin valtuustosalissa otsikkoaiheisen seminaarin 3.12.2010.

 

Seminaarin tarkoituksena oli jakaa esteettömyystietoa suunnittelijoille, päättäjille ja käyttäjille.

 

Valtuustosalin lähes kaikki istumapaikat olivat täynnä ja olin eräs seminaarin osanottajista.

 

Seminaarin ajankohdaksi oli valikoitunut nimenomaan joulukuun 3. päivä, sillä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi (päätöslauselma 47/3).

 

Seminaarin avauspuheenvuorossaan Tampereen vammaisneuvoston jäsen ja Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen totesi, että tietoa esteettömyydestä pitää levittää kaikille.

 

Urhonen kysyi, että pitäisikö joulukuun kolmatta päivää viettää niin, että kaikki paikat joihin ei pääse pyörätuolilla, suljettaisiin!  Puhutteleva kysymys.

 

Esteettömyysseminaarin anti oli runsas ja pahoittelenkin, että tamperelaisia päättäjiä seminaarissa ei juuri näkynyt. On nostettava hattua Marko Taipaleelle Ylöjärveltä, joka Ylöjärven vammaisneuvoston jäsenenä oli koko seminaarin ajan paikalla.

 

Olen tietoinen, että Ylöjärvellä esim. tuttu taksi-toiminta ei ole kunnossa ainakaan kaupungin syrjäalueilla. Ylöjärven vammaisneuvostolla siis riittää aivan perusasioissa paljon tehtävää.

 

Esteettömyys-seminaarin anti oli monipuolinen ja esityksistä sai paljon päivitettyä tietoa monista Tampereen kaupungin ajankohtaisista suunnitelmista ja hankkeista. Pyrin näillä palstoilla lähiaikoina käsittelemään joitain seminaarissa käsiteltyjä aiheita.

 

Kiitän esteettömyys-seminaarin järjestäjiä mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.

 

Seminaarin järjestäjät lupasivat, että seminaarialustukset saadaan Tampereen kaupungin nettisivuille lähipäivinä - jäämme odottamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomuskansanedustaja on liittynyt "Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan"

Lauantai 13.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen kansanedustaja ja huhtivaalien kansanedustajaehdokas Harri Jaskari kirjoittaa Aamulehden blogeissa 10.11.2010 ja mankuu valtion tukea sähköautobisnekseen.

 

Jaskari ei tukia suoraan vaadi, vaan hän tekee sen kiertoteitse.

 

Luettelemalla Ison-Britannia tukevan sähköauton hankintaa 5.000 punnalla, Ruotsin suunnittelevan samanlaista panostusta ja Tanskan luopuvan 100.000 ensimmäisen sähköauton kohdalla autoveron perimisestä Jaskari viittaa vahvasti siihen, että valtion rahakukkarolla pitäisi käydä Suomessakin.

 

Kokoomuskansanedustaja on siis heittänyt vaalitaistelun alkumetreillä vastuullisuuden roskakoppaan ja siirtynyt kakunkasvattajista Kakunjakajien Suureen Veljeskuntaan.

 

Kannatan panostamista sähköautotuotannon tiettyihin osa-alueisiin, mutta sähköautoihin kohdistuva suora tuki ei ole perusteltua.

 

Lisäsin Jaskarin mielipiteen kirvoittamaan viestiketjuun oman mielipiteeni ja totesin siinä näin:

 

------------------

 

Minulla oli tilaisuus n. kuukausi sitten tutustua Think City -sähköauton valmistukseen Uudessakaupungissa ja myös tehdä koeajo sillä.

 

Tapahtumaan liittyi niin paljon ylikorostettua luottamuksellisuutta, että pystyn kommentoimaan Jaskarin aloittamaa viestiketjua ainoastaan yleisellä tasolla.

 

Kokemuksesta tiedämme, että bulk-teollisuus, erityisesti metalliteollisuudesta, on nopeassa tahdissa häipynyt Suomesta aluksi Euroopan halpamaihin ja lyhyen välivaiheen jälkeen esim. Intiaan tai Kiinaan. Monet suomalaiset bulk-valmistajat ovat siirtäneet tuotantonsa suoraan Euroopan ulkopuolelle.

 

Sähköautojen valmistaminen, jos mikä, on metalliteollisuudessa bulk-teollisuutta.

 

Autojen komponentit ja valmiit autot joudutaan rahtaamaan kalliita rahteja ja laivauskuluja säästämättä Suomeen ja Suomesta. Suomen markkinat ovat liian pienet kannattavalle toiminnalle.

 

Monipuolisiin tukiaisiin perustuva bulk-tuotanto ei ole mahdollista eikä järkevää. Tämän oletan olevan helppoa uskoa ja hyväksyä erityisesti kokoomuskansanedustajan ja -kansanedustajaehdokkaan.

 

Sähköautoihin liittyvien innovaatiomahdollisuuksien osalta tilanne on toinen.

 

Erityisesti sähköautojen akkumaailman täytyy olla nopean kehittymisensä varhaistaipaleella. Ei voi olla totta, että auton painosta puolet koostuu akuista ja että niiden lataukseen kuluu niin paljon aikaa ja energiaa, kuin nyt on tilanne.

 

Nykyiset sähköautot sijoittuvat hieman parempaan luokkaan kuin kehittyneet mopoautot. Niistä on ainoastaan harvoissa tapauksissa mahdollisuus muodostua perheen ainut auto.

 

Kannustan suomalaisia ja pirkanmaalaisia yrityksiä panostamaan sähköautoihin liittyvän teknologian kehittämiseen. Päämäärä pitää asettaa realistisesti ja turhia haihatteluja pitää karttaa - tosiasiat pitää muistaa eduskuntavaalihuumassakin!

 

-------------------

 

-Esko Erkkilä-

Kivatsun vesiputoukset - ylimainostettu turistikohde Kontupohjan alueella

Tiistai 3.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Useat suomalaiset tuntevat ainakin nimeltään Kivatsun vesiputoukset Venäjän Karjalassa.

 

Olen muiden suomalaisten tapaan kuullut paljon Kivatsun vesiputoksista, mutta vasta heinäkuussa pääsin tutustumaan niihin henkilökohtaisesti.

 

Kokemus oli pettymys, sillä kyseessä ei ollut mitenkään henkeäsalpaava kokemus.

 

Kivatsun vesiputoukset ovat Euroopan toiseksi suurimmat tasankomaiden vesiputoukset.

 

Putouksen korkeus on vain 10,7 metriä, joten suurta jyrinää ja vesimassojen pauhua on turha odottaakaan.

 

Kivatsun vesiputoukset sijaitsevat Suunujoessa ja ne ovat osa putouksen tuntumaan perustetusta Kivatsun luonnonpuistosta.

 

Viitoitus Kivatsun putouksille on heikkoa ja sen vuoksi mekin ajoimme tienristeyksen ohi ja teimme parinkymmenen kilometrin extra-ajelun. Ei hyvä niin.

 

Markkinavoimat ovat pystyneet luomaan Kivatsun putouksista todellisuutta paremman kuvan - harmi.

 

Laatokan Karjalassa matkaillut ei menetä mitään, vaikka ei poikkeaisikaan Kivatsun putouksilla.

 

-Esko Erkkilä-

Englannissa "Keskusta" nousi hallitukseen

Perjantai 14.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Britannin uusi hallitus on monessakin mielessä uusia uria aukova ja antaa viitteitä maailman muuttumisesta laajemmaltikin.

 

Vanhoillisessa Englannissa syntyi koalitiohallitus ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen.

 

Työväenpuolue kärsi vaalitappion ja sen ote hallitusvallasta kirposi. Vaalituloksen johdosta työväenpuolueen puheenjohtaja Gordon Brown ilmoitti eroavansa myös puoluejohtajan paikalta.

 

Konservatiivit muodostivat yhteishallituksen...

Lue lisää »

Puolustusministeri Jyri Häkämies miinanpolkijana?

Sunnuntai 7.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Puolustusministeri Jyri Häkämies on saanut Kansallisen Kokoomuksen sisäisessä työnjaossa miinanpolkijan roolin.

 

Muuten ei voi käsittää, että hän vakavissaan esittäisi kaikkien kolmen ydinvoimalaluvan hyväksymistä.

 

Kolmen ydinvoimalaluvan hyväksyminen saattaisi järkevän toiminnan kannalta olla perusteltua, mutta...

Lue lisää »