Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Eipä ollutkaan leikkikalu!

Sunnuntai 6.6.2021 - -Esko Erkkilä-

Rouva osti Biltemasta…

 

IMG_1979.JPG

 

… pienoisvankkurit ja aluksi luulin, että kyseessä leikkikalu, mutta nyt muutaman päivän koekäytön jälkeen pidän ostosta hyvänä ostoksena ja voin suositella ostosta muillekin!

 

Tarkoituksemme on pitää vankkurit hieman fiinimmän tavaran kuljetusvälineenä, sillä kottikärryillä hoidamme maan, kivien, puiden ja muun vastaavan materiaalin kuljetukset.

 

Vankka aatoksemme oli, että vankkureilla liikutaan ainoastaan mökkimaailman pihakiveyksellä, on siitä jo nyt jouduttu tekemään poikkeuksia.

 

Pienoisvankkurit ovat mainio kuljetusväline…

 

IMG_1978.JPG

 

…mm. tiskeille sekä…

 

 

IMG_1977.JPG

 

…kauppaostoksille.

 

 

Kuten jo yllä totesin, niin suosittelen pienoisvankkureiden hankintaa ja uskon, että niille löytyy joka taloudessa mukavaa sekä jopa järkevääkin käyttöä!

Ajattelen vaan, että miten hienoa olisi noilla kuljettaa vaikkapa kahtakin vaarin silmäterää paikasta toiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pienoisvankkurit, pienoisvankkurit Biltemasta, Biltema,

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!

Maanantai 21.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kirjailija Väinö Linna on viime päivinä ollut ansaitusti julkisuudessa ja sen myötä myös hänen kirjallinen tuotantonsa.

 

”Tuntematon sotilas” on Linnan tunnetuin teos ja sen tiimoilta pieni muistelus tänään:

 

Rokka on Tuntemattoman sotilaan eräs keskeinen hahmo ja Rokan esikuvana on Linnan aikoinaan lähettämän kirjeen perusteella ollut sakkolalainen Viljami Pylkäs.

 

Olen Venäjälle suuntautuneilla matkoillani muutaman kerran saanut nähdä Viljami Pylkkään kotitalon Sakkolan Haparaisten kylässä.  Ikiaikainen tie Sakkolasta Taipaleenjoelle kulkee Haparaisten kylän läpi ja Viljami Pylkkään kotitalo oli aivan tämän tien varrella.

 

Nykyään joudumme tosiaan sanomaan ”oli”, sillä venäläiset polttivat runsaat kymmenkunta vuotta sitten Viljami Pylkkään kotitalon ja ehkä syynä olimme me suomalaiset, jotka pysähdyimme ohi kulkiessamme katselemaan ”Antero Rokan” eli Viljami Pylkkään kotitaloa.

 

Ennen talon polttamista talossa oli vihainen koira tai ainakin se aina haukkui vihaisesti, kun töllistelimme taloa.

 
***********************

 

Pylkkään talon kohdalta lähti ja lähtee varmaan edelleenkin tie kohti Suvantoa ja Suvannon rannalla sijaitsevaa Satumetsää – suomalaiset taistelijat nimesivät Suvannon rannalla sijaitsevan koivikon Satumetsäksi, sillä Suvannosta nouseva kosteus muovasi koivikon satumetsän oloiseksi.

 

 

***************************

 

Pylkkään talon kohdalta kohti Suvantoa lähtevän tien varrella on paikka, josta Kekkilän puutarha on saanut alkunsa.

 

 

kekkila.jpg

 

Kekkilän multasäkeissä on kai vielä nykyäänkin läimäkki, joka kertoo Kekkilän historian alkavan vuodesta 1924 – no, nykypäivästä en ole niinkään varma, sillä myös Kekkilä on kansainvälistynyt vauhdilla.

****************

Muistan, kun joskus oppaamme pyysi sulkemaan silmämme kulkiessamme kohti Suvantoa ja Satumetsää ja kuvittelemaan oikealla puolella olevassa koivikossa näkevämme hienot ja suuret lasiset kasvihuoneet – siellä ovat Kekkilän juuret!

 

Nykyisin tuon tien varrella on venäläisten ökydatsoja, joten maisema on 80-vuodessa valitettavasti muuttunut todella paljon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilän juuret ovat Sakkolassa!, Kekkilä, Viljami Pylkäs, Tuntematon sotilas, Tuntemattoman sotilaan Rokka, Antero Rokka, Väinö Linna, akateemikko Väinö Linna, Sakkola, Satumetsä, Suvanto, Haparaisten kylä, Taipaleenjoki, Sakkolan kirkonkylä, Kekkilä BVB

Vastustava mielipiteeni Viljakkalassa sijaitsevan Kultakylän päiväkodin lakkautussuunnitelmiin

Keskiviikko 7.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntani Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja siitä lähtien Viljakkalan palvelut ovat olleet monien Ylöjärven kaupungin virkahenkilöiden hiostamisen kohteena.

 

 

IMG_0583.JPG

 

Viimeisin hiostamisen kohde on Viljakkalan kirkonkylällä sijaitseva Kultakylän päiväkoti ja sen lakkauttaminen.

 

Kansalaisille varattiin mielipiteen esittäminen lakkautussuunnitelmiin eiliseen klo 15.00 saakka, sillä Ylöjärven sivistyslautakunta kokoontui samana iltana klo 18.00 tekemään osaltaan päätöksen suhtautumisestaan virkahenkilöiden laatimiin lakkautussuunnitelmiin.

 

Jätin henkilökohtaisen mielipiteeni hyvissä ajoin, sillä aikaa annettuun päättymishetkeen jäi vielä lähes tunti!

 

Sen tiedän, että mielipiteitä asiasta jätettiin runsaasti ja jos käy niin, että kansalaisten mielipiteitä ei julkaista, niin ohessa julkaisen oman mielipiteeni:

 

**************************

 

 

Vastustan Viljakkalassa Kultakylän päiväkodin lakkauttamista ja perusteluina esitän mm. seuraavia asioita:

 

Viljakkalan hyväksi ovat monet tahot viime aikoina tehneet paljon töitä.

 

1. Maantie 2773:n rakenteiden parantaminen ja päällysteen uusiminen Viljakkalan kirkonkylän ja Kyrönlahden tiehaaran välillä sekä samojen hommien toteuttaminen Päivölän ja Kauraslammen välillä tulevat merkitsemään Viljakkalan tavoitettavuuden selkeää paranemista ja sitä kautta lapsimäärien kasvamista. Tämän osalta kokemusperäistä tietoa antaa taannoinen Uusi-Kuruntien rakentaminen, jonka eräänä tuloksena Karhen koululla aloittaa ensi syksynä 15 uutta ensiluokkalaista. On ilmeistä, että maantie 2773:lla tehdään samanlainen remontti lähivuosina myös Hirvilahden tienhaaran (Kyrönlahden tiehaara) ja Päivölän välillä ja silloin maantie 2773:n suosio tulee edelleen kasvamaan.

 

2. Ns. Hämeenkyrönväylän rakentaminen tulee toiselta suunnalta lisäämään kansalaisten kiinnostusta asumaan Viljakkalassa.

 

3. Tonttimyynnin vauhdittaminen - kiitokset siitä Ylöjärven päättäjille - tulee toimimaan samoin kuin maantie 2773:n parantaminen ja Hämeenkyrönväylän rakentaminen eli Viljakkalan väkimäärä tulee kasvamaan ja ikärakenne tulee nuorentumaan, joten molemmat Viljakkalan alueen päiväkodit tarvitaan.

 

4. Karhen alueella parhaillaan toteutettava sähköverkon maakaapelointi, joka laajimmillaan ulottuu ainakin Hämeenkyrön Komiin saakka, tulee sähköverkon toimintavarmuuden parantumisen myötä lisäämään kiinnostusta muuttaa asumaan "Viljakkalan kirkonkylän porteille" saakka ja siten sekin luo tarvetta Kultakylän päiväkodin kehittämiselle.

 

5. Korona-kriisi kannattaa nähdä Viljakkalan kannalta myönteisenä, sillä hajautettu asuminen pois "maalikylistä" on nyt ja lähitulevaisuudessa haluttua.

 

Näillä ajatuksilla haluan evästää Ylöjärven luottamushenkilöpäättäjiä säilyttämään Viljakkalassa molemmat päiväkodit eli Kultakylän sekä Onnimannin päiväkodit!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kultakylän päiväkodin alueella asuvan runsaan vuoden ikäisen Tommi-pojan vaari, Viljakkala-neuvoston puheenjohtaja ja Viljakkalan Majajärvellä loma-asunnolla kesät viettävä tamperelais/viljakkalalainen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kultakylän päiväkoti, Onnimannin päiväkoti, Kultakylän päiväkodin lakkauttaminen, Kultakylän päiväkodin lakkauttamissuunnitemat, Viljakkala,

"Ne jyrää meitin!"

Tiistai 10.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolausahdus on eräs legendaarisimmista Tuntemattomasta sotilaasta lähteneistä sitaateista. Kyse oli lähes täydellisestä epätoivosta Neuvostoliiton valtavan materiaali- ja miesylivoiman edessä yhtenä Suomen historian kohtalokkaimmista hetkistä kesällä 1944 suurhyökkäyksen riehuessa pahimmillaan.

 

En väitä, että tuo lausahdus olisi nyt paikallaan miesten sanomana, kun puhutaan Suomen poliittisista johtajista, mutta ei tuo lausahdus kaukaa haetultakaan miesnäkökulmasta ole.

 

Minulle sopii vallan hyvin, että kohdakkoin muodostettavan hallituksen kaikki todelliset johtajat ovat naisia ja onhan oppositionkin eräs puolue – kristillisdemokraatit – naisen johtama.

 

Jussi Halla-aho, Petteri Orpo ja Hjallis Harkimo muodostavat suomalaisessa politiikassa puolueiden puheenjohtajina sukupuolensa osalta nyt pienen vähemmistön.

 

Sitä vaan tässä tilanteessa ajattelen, että millainen mökä julkisuudessa velloisi, jos yhdeksästä puolueesta kuutta johtaisi mies!

 

No, tästäkin selvitään ja muistetaan, että yhtä hallituspuoluetta – SDP – ainakin muodollisesti vielä hetken aikaa johtaa mies!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Ne jyrää meitin!", Tuntematon sotilas, Naiset päättäjinä, Neuvostoliiton suurhyökkäys 1944,

"Perseelleen Britannia kiusaa tekee, kun EU-eronsa kanssa temppuilee"!

Lauantai 13.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalaisen sananlasku kuuluu näin:

 

 

Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!

 

 

Muokkasi tämän juttuni otsikkoon hieman tuota perisuomalaista käsitystä kiukuttelusta ja sovelsin sitä Britannin nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.

 

****************

 

Britannian brexit-sotkun pääsyyllinen on maan edellinen pääministeri David Cameron, jonka uhkapeli oman asemansa vahvistamisesta johti Britannian, mutta koko maailman epätietoisuuden tilaan talousasioiden pitkäjänteisestä hoitamisesta.

 

 

On valitettavaa, että myös meillä Suomessa on ”cameroneja”, jotka leikittelevät tulella ja ovat vaatimassa Suomen eroamista Euroopan Unionista.

 

 

Oletan, että Suomen ”cameronit” vaikenevat ensi sunnuntaina, kun eduskuntavaalien tulokset saadaan julkisuuteen.

 

 

Totean jälleen kerran, että äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja eipä ole päätöstäni tarvinnut katua.

 

 

*****************

 

 

Olin viime tiistaista torstaihin kestäneen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itäiseen Viroon suuntautuneen virkistysmatkan matkanjohtajana ja matkamme aikana tuli täysin selväksi, että Viro ei lähde huuhailemaan EU-eron puolesta ja hyvä niin!

 

 

 

Euroopan Unioni on rahoittanut Virossa toteutettuja monia isojakin hankkeita, jotka pääasiassa ovat kohdistuneet maan infran kehittämiseen, mutta mukana on toki monia hankkeita, jotka ovat edesauttaneet Viron kulttuuri- ja taide-elämän virkistämistä.

 

 

 

On hyvä, että EU:n (osa)rahoittamat kohteet on merkitty kilvellä, jossa kerrotaan, että kyseessä on Euroopan Unionin rahoittama kohde.

 

 

Tässä muutama esimerkki:

 

 

 

 

IMG_0299.JPG

 

 

 

IMG_0339.JPG

 

 

 

IMG_0359.JPG

 

 

 

IMG_0391.JPG

 

 

 

Etsimättä tulee mieleen, että EU-rahoituksesta kertovia kilpiä on pyritty laittamaan kohteessa sellaisiin paikkoihin, joista niitä pitää etsimällä etsiä.

 

 

On myös kohteita, joissa ne on laitettu parhaalle paikalle ja se kertoo, että virolaiset ovat ylpeitä EU-jäsenyydestään.

 

***************

 

Vuoden 2017 tilastojen mukaan Viro oli EU:ssa nettosaaja 358 eurolla per henkilö.

 

 

Suurin nettomaksaja henkeä kohti oli Ruotsi 139 eurolla ja sitten Saksa 129 eurolla ennen Tanskaa, joka oli nettomaksaja 112 eurolla per asukas.

 

 

Suomen nettomaksuosuus per asukas vuonna 2017 oli 50 euroa ja mielelläni sen maksan, sillä se on pieni kustannus siitä, että Suomi saa kuulua Euroopan Unionin ytimeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Perseelleen Britannia kiusaa tekee, kun EU-eronsa kanssa temppuilee"!, Suomi on EU:ssa nettomaksaja, Viro on EU:ssa nettosaaja, EU-kansanäänestys 16.10.1994, Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa! David Cameron,

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

IMG_2604.JPG

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

IMG_2414.JPG

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. LIettua, Vilna, Baltia2018, Kyröläismatka2018, Evald Walters, Stalinin hammas Riika, Stalinin hammas, Latvian tiedeakatemian kunniajäsen, Latvian tiedeakatemia,

Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!

Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.

 

 

 

IMG_2379.JPG

 

 

Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.

 

 

Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.

 

 

Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.

 

Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!

 

 

En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!

 

 

 

IMG_2384.JPG

 

 

Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.

 

 

Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.

 

 

Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.

 

 

Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.

 

 

En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.

 

 

Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.

 

 

 

Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riikan Radio- ja televisiotorni, Daugavajoki, Väinänjoki, Stalinin hammas Riikassa, Latvian tiedeakatemian rakennus, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Akatemia, Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään, kannibalismin merkity eteläamerikkalaisille sammakoille, nyt tuli todellinen sammakko,

Pyydän apuanne!

Lauantai 11.3.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen etsimässä aineistoa media-asiantuntijallemme, joka taittaa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kuntavaaliesitettä.

 

 

Kysyin taannoisella Keskustan kuntavaaliristeilyllä pääministeri Juha Sipilältä, että saisimmeko esitteeseen hänen tervehdyksensä.

 

 

Sipilä lupasi ja antoipa minulle sen henkilön nimenkin, joka asian sitten käytännössä hoitaisi.

 

 

Saan Keskustan nettisivuilta imuroitua Sipilän kuvia, mutta ainahan se itse kuvattu kuva olisi parempi.

 

 

Pääministeri oli 8.3.2017 aamuvarhaisella Naistenpäivän kunniaksi Tampereella Tempontalossa Fazer Cafe`ssa ja silloin otin hänestä muutamia kuvia.

 

 

Alla kolme kuvaehdokasta – minkä kuvan Sinä valitsisit?

 

 

 

 

IMG_7723.JPG

 

 

Kuva 7723

 

 

 

 

IMG_7724.JPG

 

 

Kuva 7724

 

 

 

 

IMG_7753.JPG

 

 

Kuva 7753

 

 

 

Ehdotuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Keskusta, Tampereen Keskustan vaalilehti, Juha Sipilä, pääministeri Juha Sipilä, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Tempontalo, Tempontalo Tampereella, Fazer Cafe, Naistenpäivä 2017,

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

IMG_4513.JPG

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

IMG_4514.JPG

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

IMG_4516.JPG

 

 
Tässä eräs hevosvaunu asiakkaita kyyditsemässä.

 

 

 

IMG_4511.JPG

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

IMG_4518.JPG

 

 
”Potan” tyhjentäminen tapahtui hevosvaunujen parkkipaikalla ajurien toimesta.

 

 

 

IMG_4519.JPG

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

IMG_4517.JPG

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Obidos, Envitecpolis Oy, HELMET - hevosenlanta menestystarinoiksi, HELMET-projekti, hevosenlannan hyötykäyttöprojekti, lannoitemyynti, rehuseosten valmistus 2015, Obidos horse drawing,

Hyvin mahtuvat samaan kuvaan!

Perjantai 30.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tervehdys kaikille lukijoilleni!

Pyydän anteeksi niiltä eilisiltä "aamulukijoiltani", jotka pettyivät, kun eilen blogisivuillani ei ollutkaan uutta juttua.

Huomasin virheeni vasta aamukahdeksan tienoilla, kun totesin, että olen töpeksinyt eilisen juttuni tallentamisessa.

Toki olin tallentavanani se ajoissa edellisiltana, mutta jossain tein virheen ja aamulukijani joutuivat pettymään.

Onneksi eilisen jutun valokuvat olivat helposti lisättävissä, joten eilinen juttuni oli katseluvalmis hieman aamukahdeksan jälkeen.

Tunnen melkoista vastuuta Teille arvoisat lukijani, sillä Teitä on viime aikoina ollut melkoinen joukko - puhutaan ..., no en kuitenkaan kerro lukijamäärääni, mutta näen sen reaaliaikaisesti joka hetki. Portugaliin liittyvät jutut ovat kuitenkin nostaneet lukijamääräni uudelle tasolle!

Mutta nyt uusin juttuni!

*******************

Kävin eilen Tampereen Biltemassa, jonne on meiltä matkaa vajaat parisen kilometriä.

 

Käyntini aiheena oli ostaa sellainen värkki, jolla pystyy avaamaan huonosti vetävän kodinhoitohuoneen viemärin.

 

 

Onnistuin ostoksessani ja pihalla huomasin, että nyt on mainio tilaisuus saada samaan kuvaan kahden ruotsalaisfirman liikekyltit.

 

 

 

bilikea.jpg

 

 

Tässä kuva on eli samassa kuvassa Biltema ja Ikea!

 

 

Firmat sijaitsevat Tampereen eri kaupunginosissa eli Biltema Lakalaivassa ja Ikea Lahdesjärvellä – firmojen välissä kulkee Tampere – Helsinki –moottoritie.

 

 

Bilteman perusti ruotsalainen Sten-Åke Lindholm vuonna 1963.

 

 

Tampereen Biltema on ”lähikauppani” monessa asiassa ja arvostan se sijaintia Tampereen Lakalaivassa.

 

 

 

Tampereen Ikea sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa ja sitä puolestaan en voi arvostaa lainkaan.

 

 

Arvostuksen puutteeni johtuu siitä, että Tampereen Ikean rakennusvaiheessa toteutettiin sellaisia räjäytystöitä, jotka vahingoittivat omaa omakotitaloani hieman, mutta erityisen paljon räjäytysvahingoista kärsivät puolentusinaa omakotialueemme eli Palokallion omakotialueen omakotitaloa – vahingot kohosivat tasolle 30.000 euroa per omakotitalo!

 

 

Ikean Tampereelle tuleminen on syynä, että olen nyt toiminut jonkinlaisena taustatoimijana Tampereen kunnallispolitiikassa vuodesta 2008 alkaen.

 

 

Olen joutunut toimimaan Palokallion alueen ”puhemiehenä” Tampereen kaupunkia vastaan vuodesta 2008 alkaen ja tämä huomattiin Keskustan Tampereen vastuuhenkilöiden toimesta ja he pyysivät minua näkyvän roolini ansiosta kunnallisvaaliehdokkaaksi vuonna 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa.

 

 

Siitä se kuntavaikuttajan urani urkeni!

 

 

On selvää, että en ole avannut Ikean ovea koskaan Suomessa, sillä niin voimakkaat antipatiat tuon firman rakennustyöt minulle aiheuttivat.

 

 

Palokallion Omakotiyhdistyksellä oli pitävät valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa Ikeaaa vastaan, mutta me hölmöt peruutimme valituksemme.

 

 

Tampereen silloinen pormestari Timo P. Nieminen ja ”suuri päällikkö” Risto Laaksonen tulivat villapaidat päällään kokoukseemme ja anelivat valituksemme peruttamista.

 

 

Olen yksi niistä Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, jotka suostuimme perumaan vedenpitävän valituksemme Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta – voin syyttää asiasta vain itseäni.

 

 

Jos olisimme pitäneet valituksemme voimassa, niin koskaan Ikea ei olisi saanut rakennuslupaa Tampereen Lahdesjärvelle ja alueemme omakotitalot olisivat säästyneet suurilta tuhoilta.

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Herrojen kanssa ei pidä lähteä marjaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ikea, Biltema, Ikea-valitus, Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Palokallion Omakotiyhdistys, Herrojen kanssa marjaan, Herrojen kanssa marjaan ei kannata lähteä, Ikea-helvetti, Ikean räjäytystyöt, Ikean räjäytystyöt raunioittivat omakotitaloja,

Hankintalain kokonaisuudistus mahdollistaa mummon pääsemisen papan kanssa samaan paikkaan vanhuuttaan viettämään

Lauantai 7.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö valmistui 13.5.2015 ja tavoite on se, että hankintalain kokonaisuudistus saataisiin hallituksen esityksenä eduskuntaan tämän vuoden aikana ja se merkitsisi lain voimaantuloa huhtikuussa 2016.

 

 

Katson olevani hankinta-asioiden asiantuntija, sillä vastasin Suomen toiseksi suurimman rehunvalmistajan hankinnoista yli 40 vuotta kestäneen työurani viimeisten 15 vuoden aikana.

 

 

Hankintalaki koskee julkisia hankintoja joten yritysten hankintoja se ei koske, mutta uuden hankintalain perusteet ovat niin mielenkiintoisia, että osallistuin eilen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettyjen Apuväline 2015 –messujen yhteydessä järjestettyyn ”Hankintalaki” –seminaariin – seminaarin järjesti Sailab ry.

 

 

Joudun ottamaan kantaa julkisiin hankintoihin näin eläkepäivilläkin, sillä jäsenyyteni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa merkitsee, että joudumme johtokunnassa lähes joka kokouksessamme päättämään julkisista hankinnoista.

 

 

 

 

tyo-_ja_elinkeino.jpg

 

 

Alustajana Sailab ry:n seminaarissa oli ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt, jonka vastuualue Työ- ja elinkeinoministeriössä on Kilpailupolitiikan Työelämä- ja markkinaosastolla ja tehtävänkuvauksena ”Julkiset hankinnat”.

Täytyy kertoa, että Sailab ry on kaupallisten yritysten yhteenliittymä eli sairaala- ja laboratorioalan tavarantoimittajien yhdistys, joka esittelytekstinsä mukaan "edistää potilasturvallisten ja kustannustehokkaiden laite- ja tarvikeinnovaatioiden
leviämistä terveydenhuoltoon".

Joku voisi perustellusti tästä seminaarista todeta, että tietyllä tavalla pukki oli kaalimaan vartijana! No, minä en antanut sen häiritä, sillä TEM:n ylitarkastajan esitys oli mielenkiintoinen!

 

 

 

Uuden hankintalain tarkoituksena on;

 

  • tehostaa julkisten varojen käyttöä
  • yksinkertaistaa hankintamenettelyjä
  • selkeyttää lain keskeisiä käsitteitä
  • parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa
  • parantaa mahdollisuuksia huomioida ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia
  • turvata tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa

 

Satojen miljoonien arvosta vuodessa yritysmaailmassa hankinnoista vastaavalle uusi hankintalaki ei juurikaan tuo uutta tietoa, mutta useita mielenkiintoisia seikkoja seminaarissa ilmeni.

 

 

Poimin ylitarkastaja Tarja Sinivuori-Boldt´n esityksestä muutamia kohtia:

 

 

  • selkeytetään sääntelyä markkinoiden ennakkokartoituksesta = hyvä
    • tulee mieleen se, että yrityshankinnoissa ei koskaan voida tarjouspyyntövaiheessa tukeutua todennäköisten tarjoajien julkaisemiin myyntiesitteisiin. Kuntamaailmassa olen ilmeisesti tähän törmännyt ja se ei ole oikein.  ”Millimetrin tarkat” ostospesifikaatiot kertovat, että myyntiesitteitä on tutkailtu!

  • tarjousten pienten virheiden korjaamismahdollisuus tullaan kirjaamaan lakiin = hyvä

  • harmaan talouden torjumiseksi on hankintayksikön selvitettävä nykyistä laajemmin myös alihankkijoiden taustat = hyvä

  • pk-yritysten asemaa julkisissa hankinnoissa parannetaan = hyvä
    • laissa asetetaan hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta hankintaa pienempiin pk-yrityksille sopivampiin osiin = hyvä

  • lain keskeisiä tavoitteita ovat innovatiivisuuden tukeminen ja sähköisyyden edistäminen

 

 

Viittaan juttuni otsikossa mummon ja papan sijoittamismahdollisuuteen samaan paikkaa. Tämä periaate on kotimaista sääntelyä, jonka komissio on hyväksynyt = hyvä!

 

 

Merkittävää vanhusten sijoittamisessa on myös se, että jos palveluntarjoaja häviää uuden tarjouskierroksen, niin hankintalaki ei vaadi siirtämään asiakkaita uuteen paikkaan. Tässä lähdetään siis asiakkaan parhaasta ja ei ole kysymys palveluntarjoajan pärjäämisestä tarjouskilpailussa.

 

 

Tervehdin tyydytyksellä uuteen hankintalakiin suunniteltuja muutoksia ja totean, että muutokset muuttavat julkisten hankintojen periaatteita yritysmaailmassa noudatettujen menettelytapojen suuntaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusi hankintalaki, hankintalaki, Sailab ry, TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö,

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

vyt1.jpg

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

vyt2.jpg

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

vyt3.jpg

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

vyt4.jpg

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

vyt5.jpg

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

vyt6.jpg

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

vyt7.jpg

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

vyt8.jpg

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

vyt9.jpg

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vytegra, Herran temppeliin tuomisen kirkko, Lenin, venäjä2015

Kyröläismatkan kuvakertomus Murheen ristiltä Petroskoihin 1.7.2015

Tiistai 21.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Lukijani ovat varmaan huomanneet, että 30.6. – 4.7.2015 toteutuneen kyröläismatkan juttuni ovat edenneet aikajärjestyksessä Säkkijärven kenttähautausmaalta alkaen.

 

 

Tänään on vuorossa kuvakertomus – bussin ikkunan läpi kuvattuna – Murheen ristiltä Prääsän kautta Petroskoihin.

 

 

Olen kuluneen parinkymmenen vuoden aikana saanut matkata tuon matkan useasti, mutta en milloinkaan niin hyviä teitä pitkin kuin nyt.

 

 

Neuvostoliiton aikana maanteitä arvosteltiin PIM-luvulla eli PerseeseenIskujaMinuutissa, mutta sen mittayksikön saa nykyisillä venäläisillä pääteillä unohtaa – sivukylien maantiet ovat asia erikseen ja niillä humoristisella PIM-luvulla on edelleen käyttöä.

 

 

Silmiinpistävää nyt jutun aiheena olevalla tienpätkällä oli se, että tienparannusprojekteja oli edelleen käynnissä.  On varmaa, että tienparannusprojektit ovat osa naapurivaltiomme strategista suunnittelua ja ajattelua.

 

 

Mutta nyt niihin kuviin:

 

 

 

 

pet1.jpg

 

Tienparannustyömaiden keskukset ovat mittavia henkilömääriltään ja materiaalimääriltään.

 

 

 

 

pet2.jpg

 

 

Siltoja…

 

 

 

 

pet3.jpg

 

 

…ja siltoja.

 

 

 

 

pet4.jpg

 

 

Kauniita näkymiä.

 

 

 

 

pet5.jpg

 

 

Ja taas siltoja!

 

 

 

 

pet6.jpg

 

 

Saavuimme Petroskoi – Aunus –valtatielle; oikealla Aunus ja vasemmalla Petroskoi.

 

 

 

 

pet7.jpg

 

 

Poikkesimme valtatieltä ihailemaan Prääsän näkymiä:

 

 

 

 

pet8.jpg

 

 

 

 

pet9.jpg

 

 

 

 

pet10.jpg

 

 

 

 

pet11.jpg

 

 

 

 

pet12.jpg

 

 

***************

 

 

pet13.jpg

 

 

Suoraan Muurmansk ja oikealle Petroskoi.

 

 

Ilmeisesti näiltä paikoilta tai tästä hieman Petroskoihin päin Tuntemattoman sotilaan miehet katselivat hyökkäysvaiheen aikana Petroskoita – ”siellä se siintää Petroskoi”!

 

 

 

 

pet14.jpg

 

 

Muurmansk 945 kilometriä ja Petroskoi 14 kilometriä.

 

 

 

 

pet15.jpg

 

 

Ja sitten saavuimmekin Petroskoin rautatieasemalle!

 

 

Tästä eteenpäin se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Murheen risti, Petroskoi, Prääsä, Petroskoin rautatieasema, Tuntematon sotilas, Siellä se siintää Petroskoi, PIM-luku, PerseeseenIskujaMinuutissa, venäjä2015,

Onko Suomen itsenäisyys itsestäänselvyys?

Sunnuntai 7.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä Itsenäisyyspäivänä, kun…

 

 

 

 

tuntematon1

 

 

…syrjäsilmällä katselen Edvin Laineen ohjaamaa alkuperäistä versiota Tuntemattomasta sotilaasta.

 

Tunnustan, että olen pitänyt Suomen itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä, mutta viime päivinä lähipiirini puheita kuunnellessani olen ajatellut, että tämän juttuni otsikko on aiheellinen.

 

 

 

tuntematon2

 

 

 

Suomi itsenäistyi 6.12.1917, joten eilen vietimme 97. itsenäisyyspäiväämme.

 

 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivää vietämme vuonna 2017.

 

Tänään on perusteltua kysyä, että vietämmekö!

 

 

 

 

tuntematon3

 

 

Uskon vakaasti, että vietämme.

 

Suomen tulevaisuuteen uskominen ei ole yksinomaan uskon asia, sillä se vaatii myös tekoja.

 

 

Tulevaisuuteen uskomisen edellytys on, että maallamme on uskottava poliittinen johto.

 

Äänestin taannoisten presidentinvaalien toisella kierroksella Sauli Niinistöä vaikka en häntä henkilökohtaisesti tuntenutkaa ja en tunne nytkään.

 

Olen tyytyväinen valintaani, sillä Niinistö on osoittanut ”Urho Kekkoslaista” toimintaa ulkopolitiikan hoitamisessa.

 

 

 

 

tuntematon4

 

 

Huolestunut olen nykyisen pääministerimme toiminnasta, sillä hänen kohelluksensa on mielestäni selkeä riski jopa Suomen itsenäisyydelle.

 

Stubb on ilman kritiikkiä yhtynyt kaikkiin Euroopan Unionin toimenpiteisiin, joilla Venäjä pyritään eristämään läntisestä maailmasta.

 

Venäjän täydellinen eristäminen ei ole oikein, sillä pitkä yhteinen raja ja vuosien aikana kehittyneet hyvät taloudelliset suhteet ovat tärkeitä Suomelle.

 

 

 

 

tuntematon5

 

 

Ennusmerkit osoittavat, että Stubb siirtyy seuraavissa eduskuntavaaleissa historiaan ja se luo osaltaan mahdollisuuden, että pystymme viettämään itsenäisen Suomen satavuotisjuhlia vuonna 2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuntematon sotilas, Onko Suomen itsenäisyys itsestäänselvyys?, Stubb, historian roskatynnyri,

"Ketterästi polkee faari, faarilla on Jaguaari"

Torstai 21.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Uskon, että monet muistavat otsikossa toistetun mainossanoman, mutta harvat varmaan tietävät sen taustan.

 

Kyseessä on tamperelaisen polkupyörävalmistajan Kone ja Terä Oy:n mainos, joka löi itsensä läpi 1950 –luvulla.

 

Mainoslause tuli taas kerran mieleeni osallistuessani eilen pienellä osuudella Keskustan ”Pyörät Pyörimään” –tapahtumaan, kun pyöräilykaravaani lähti kello 08.00 Tampereen Keskustorilta kohti Lempäälää.

 

Hankin Kone ja Terä Oy:n valmistaman Jupiter-polkupyörän jo markka-aikana ja maksoin siitä silloin 300 markkaa.

 

 

 

 

pyora1

 

 

Pyöräni sai ansaittua huomiota, kun ilmestyin sen kanssa Pyörät Pyörimään –tapahtumaan eilen aamulla eli 20.8.2014.

 

 

************

 

Kone ja Terä Oy:n varhaisvaiheet juontavat juurensa vuonna 1897 perustetun konepaja Sommers & af Hällström & Waldens:n perustamiseen. Mainittu yritys aloitti polkupyöränrunkojen valmistuksen vuonna 1933 ja silloin yrityksen nimeksi muutettiin Kone ja Terä Oy.

Kone ja Terä Oy valmisti polkupyöriä useilla tuotemerkeillä ja niitä olivat Jaguar –merkin lisäksi mm. Peto ja Tammer.

 

Polkupyörän valmistus Tampereella löi leiville 1960 –luvulle saakka, mutta sitten mm. mopojen yleistyminen merkitsi yritykselle vaikeuksia ja se hakeutuikin konkurssiin vuonna 1962.

 

 

 

 

 

pyora2

 

 

Tässä Jupiterini taakse ovat ryhmittyneet minun lisäkseni Pyörät Pyörimään –tempauksen keskeinen toimija, Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Minna Siira, tamperelainen yrittäjä Timo Vuohensilta sekä kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 ************

Timo Vuohensillan isä on aikoinaan ollut töissä Kone ja Terä Oy:ssä.

 

Isänsä laatutyöhön liittyen Timo Vuohensilta antoikin pyörälleni ”Yrittäjän takuun” eli sen, että jos isänsä tekemään Jupiter –pyörääni tulee vikaa, niin hän korjaa vian!

 

Jos Isän tekemä pyörä menee rikki, niin kyllä poika korjaa, totesi Timo Vuohensilta!

 

 

-Esko Erkkilä- 

PS: Korjaus 23.7.2018:

Pyöräni onkin merkiltään Jaguar, kuten allaolevasta kuvasta ilmenee:

IMG_2936.JPG

3 kommenttia . Avainsanat: Jupiter-polkupyörä, Jupiter, Peto, Tammer, Kone ja Terä Oy, Tampereella valmistetut polkupyörät, Pyörät Pyörimään, Ketterästi polkee faari faarilla on Jaguaari, Timo Vuohensilta, Minna Siira, Arto Pirttilahti, Jaguar on Kone ja Teräs Oy:n tuotemarkki,

Tammerkosken rannalla

Maanantai 17.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin päivänä muutamana liikkeellä Tammerkosken itärannalla Hämeensillasta yläjuoksun suuntaan.

 

Tapani mukaan minulla oli kamera matkassa ja kun bussin lähtöön oli muutama minuutti aikaan, niin räpsyttelin muutaman kuvan.

 

 

 

tammerkoski1

 

 

Sain mahtumaan tähän kuvaan kolme perin tamperelaista elementtiä:

 

  • sähkölaitoksen kuohuva ohijuoksutus

  • Finlayson –kyltti

  • Näsinneula

 

Voi kun kuva olisi äänikuva, sillä niin rauhoittava ääni tulee keväisenä päivänä ohijuoksutuksesta!

 

 

virvatulet1

 

 

Aimo Tukiaisen vuonna 1971 pronssista veistämä Virvatulet –veistos sopii hyvin Tammerkosken itärannalle.

 

 

 

virvatulet2

 

 

Virvatulet-veistoksella ja sen paikalla on monivivahteinen historia, sillä sen taustalta on löydettävissä monia asioita, jotka aiheuttavat tamperelaisten keskuudessa yhä tänäänkin vilkasta keskustelua.
 
Taustalta voidaan löytää mm. Tampereen legendaarinen kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors, marsalkka Mannerheim ja jopa kuvanveistäjä Kalervo Kallio liittyy niihin taustatarinoihin, joiden lopputuloksena Virvatulet-veistos nyt seisoo Tammerkosken itärannalla.

 

 

 

virvatulet3

 

 

Kun veistosta tarkastelee lähemmin huomaa, että veistoksen toinen nimi ”Suomalaisen sotilaan muistomerkki” tai sen kolmas nimi ” Tuntemattoman sotilaan muistomerkki” ovat perusteltuja.

 

 

 

Virvatulet-veistos on helppo löytää, sillä se sijaitsee Hämeensillasta hieman Tammerkosken yläjuoksun suuntaan ja kosken itärannalla.

 

Kannattaa poiketa katsomassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tammerkoski, Tampere, Tampereen Sähkölaitos, Finlayson, Finlayson-kilpi, Näsinneula, Virvatulet-veistos, Suomalaisen sotilaan muistomerkki, Tuntemattoman sotilaan muistomerkki, Aimo Tukiainen, kuvanveistäjä Aimo Tukiainen, Kalervo Kallio, Erkki Lindfors,

Yhdentoista ministeriön korkeimmat virkamiehet olivat Tampereella avaamassa hallintoa

Perjantai 18.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella avattiin tiistaina 15.10.2013 ”Yhdessä yli esteiden – ilmoita avoimuuden esteestä” –kampanja.

 

Kampanjan avajaistilaisuus järjestettiin Vanhalla kirjastotalolla ja avaamiseen osallistuivat yhdestoista ministeriön korkeimmat virkamiehet eli kansliapäälliköt.

 

 

vm1

 

 

Tilaisuudesta kerrottiin laajasti etukäteen ja siitä kiitokset järjestäjille.

 

 

 

vm2

 

 

Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen avasivat kaikille avoimen tilaisuuden.

 

 

 

vm3

 

 

Sukunimensä mukaisesti aina niin iloinen ja sydämellisesti esiintyvä kansalaisvaikuttaja Milla Ilonen kertoi vaikuttamisen esteistä positiiviseen sävyyn.

 

 

 

vm4

 

 

Toisen puheenvuoron vaikuttamisen esteistä käytti Tampereen Maahanmuuttajaneuvoston varapuheenjohtaja Mustafa Kara; hänen olisi ehkä hyvä ottaa oppia Milla Ilosen positiivisesta asenteesta, kun puhuu vaikuttamisen esteistä.

 

 

 

vm5

 

 

Alkupuheenvuorojen jälkeen paikalle saapuneet kansalaiset hajaantuivat salin seinävierille rakennettujen eri ministeriöiden ständien äärelle keskustelemaan ministeriöiden korkeimman virkamiesjohdon kanssa.


 

Keskustelin lähes kaikkien kansliapäälliköiden kanssa ja on heti todettava, että kokemukseni olivat pelkästään positiivisia!

 

 

vm6

 

 

Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki on paljon vartijana, kun hän pyrkii ilmeisen määrätietoisesti, mutta valitettavasti kuitenkin ministeriönsä poliittisen päättäjän alaisena ohjailemaan Suomea pois tästä vakavasta taloudellisesta tilanteesta.

 

 

vm7

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on toinen johtava virkamies, jonka hallinnonalan ratkaisut ovat keskeisiä, kun maamme pyrkii taloudellisesti pääsemään selvemmille vesille.

 

 

vm8

 

 

Nykyisistä kansliapäälliköistä tunnen henkilökohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Muistan Jaanan jo silloin, kun hän ministeriössä toimi rehuteollisuutta koskevien asioiden parissa.

Varsinaiset kannuksensa Husu-Kallio hankki Euroopan komission terveys- ja kuluttajasuojaosaston varapääjohtajana sekä sen jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtajana.

Husu-Kallio on menettänyt ”näkyvyyttään” maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä, mutta uskon, että tämäkin asia petraantuu, kun hallitusvalta Suomessa vaihtuu.

Huomasin, että GMO-kysymykset olivat kansalaisten mielessä, kun he keskustelivat Husu-Kallion kanssa.

 

 

 

vm9

 

 

Tiedustelin puolustusministeriön kansliapäälliköltä, kenraaliluutnantti Arto Rädyltä kertausharjoituksiin kutsuttavien reserviläisten määriä ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

 

En varmaan paljasta sotasalaisuuksia, kun kerron Rädyn todenneen, että vielä 2000-luvun aivan alussa kertausharjoituksiin kutsuttiin n. 20.000 reserviläistä vuosittain.

 

Nykyään määrä on ainoastaan n. 5.000 reserviläistä ja näin tulee jatkumaan vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen suunnitelmissa on kutsua kertausharjoituksiin n. 18.000 reserviläistä vuosittain.

 

 

vm10

 

 

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg´ltä kysyin poliisiuudistuksen nykyvaihetta ja niistä muutoksista, joita poliisitoimen hoitamiseen on tulossa.

 

Nerg kertoi, että uudistuksessa pyritään vähentämään hallintoa ja viemään poliisitointa lähemmäs kansaa. Kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia poliisin toimintaan.

Kysyin haja-asutusalueiden poliisitoiminnan näkymistä ja niiden osalta kansliapäällikkö Nerg totesi asian olevan haasteellinen. Tämä on helppo uskoa.

Kansliapäällikkö Nerg teki asiantuntevan vaikutuksen. Sanoinkin sen hänelle ja viittasin siihen kohuun, jonka hänen valintansa aiheutti. Tuntuu, että saimme hyvän henkilön kansliapäälliköksi sisäministeriöön.

 

 

 

vm11

 

 

 

Tein hymyssäsuin kärjekkään kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle, kun kysyin, että joko hänet on kelpuutettu SOTE-uudistusta pohtivaan ryhmään.

 

Sillanaukee totesi, että kansliapäällikkönä hän joka tapauksessa johtaa uudistusta.

Heitin vinkkinä entiselle Tampereen apulaiskaupunginjohtajalle, että pysy sotkusta nyt erossa ja tule esiin ”uutena voimana” vasta sitten, kun nykyinen sotku on ajettu täydellisesti kiville!

 

 

 

vm12

 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen,…

 

 

 

vm13

 

 

…oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan

 

 

 

 

vm14

 

…ja liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen (oikealla) kanssa en ehtinyt keskustella lainkaan.

 

Pursiaisen kanssa tässä keskustelemassa Kaakkois-Alvarin puheenjohtaja Tero Vehviläinen.

 

 

 

 

vm15

 

 

Myös ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan juttusille en ehtinyt, sillä hänen puheilleen oli koko ajan jonoa.

Olisin muistellut ainakin niitä aikoja, jolloin osallistumme rinta rinnan Suomi-juoksee juoksuihin!

 

 

On kerrassaan hieno asia, että hallinto avautuu ja kansalaisille annetaan mahdollisuus kertoa hallinnon avoimuuden esteistä.

 

Valitettavasti nämä tilaisuudet ovat ainutkertaisia ja siinä mielessä me tamperelaiset saimme taas kerran olla etuoikeutetussa asemassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Avoin Hallinto, Olli-Pekka Heinonen, Martti Hetemäki, Erkki Virtanen, Tiina Astola, Päivi Sillanaukee, Arto Räty, Jaana Husu-Kallio, Harri Pursiainen, Anita Lehikoinen, Päivi Nerg, Hannele Pokka, Anna-Kaisa Ikonen, Milla Ilonen, Yhdessä yli esteiden,

Tukes ei ole tehtäviensä tasolla!

Torstai 30.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tukes (Turvatekniikan keskus) on marraskuussa 1995 perustettu virasto, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, ilotulitteet ja räjähteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen.


Tukesin toiminnan tarkoituksena on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä sekä edistää teknistä luotettavuutta.

 

Tukes on viranomainen ja sen tehtävänä on valvoa, että myynnissä ja käytössä olevat tuotteet ovat turvallisia ja täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

 

Tukes kuuluu suuriin mokaajiin, sillä sen toiminta ilotuliteräjähteiden valvonnassa on viime päivinä ollut ala-arvoista.

 

Tukes ei ole pystynyt suojelemaan ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä siten, kuin sen tehtävänkuva edellyttää. Tukes´n toiminta valvovana viranomaisena on luonut kansalaisten keskuuteen suurta epävarmuutta.

 

Tukes´n olisi pitänyt määrätä epäluotettavien ilotulitteiden takaisinveto markkinoilta. Kun se ei sitä tehnyt, kantaa se vastuun niiden mahdollisesti aiheuttamista onnettomuuksista.

 

Eilen annetut lukuisat uudet ohjeet osoittavat, että Tukes ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Valvovan viranomaisen ei pidä muutella päätöksiään muutaman tunnin välein. Ilotulitteiden jälkikäteinen hyväksyminen, kun ne on toimitettu kauppaan, on naurettavaa toimintaa.

 

Epäluotettavat ilotulitteet ovat kansalaisille samanlainen uhka kuin vialliset elintarvikkeet.

 

Nostan hattua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle, joka lähes viikoittain joutuu määräämään joidenkin elintarviketuotteiden takaisinvetoja. Näemme yritysten takaisinvetoilmoituksia sanomalehdissä jatkuvasti.

 

Elintarvikkeiden takaisinvedoissa on useimmiten kysymys (tuonti)elintarvikkeiden salmonellaepäilyistä tai virheellisistä tuoteselosteista.

 

Miksi Tukes ei menetellyt yhtä johdonmukaisesti kuin vastaava elintarvikepuolen viranomainen eli Evira?

 

Tukes syyttelee yrityksiä omavalvontaohjelmien puutteellisuudesta ja yritykset niskuroivat Tukes´a vastaan.

 

Eikö Tukes omaa riittävää auktoriteettia valvontakohteenaan olevien yritysten keskuudessa? Miksi yritykset niskuroivat? Onko niillä jopa aihetta niskurointiin? Onko Tukes´lla ”puhtaat jauhot pussissa”?

 

Tukes´n toiminta on tutkittava ja vastuuhenkilöt saatettava vastuuseen. Toivottavasti Tukes´n toiminnan (= toimimattomuuden) vuoksi ihmis-, esine- tai ympäristövahinkoja ei loppuvuoden ilotulituksissa pääse tapahtumaan.

 

On oikein, että Työ- ja elinkeinoministeriö tutkii Turvatekniikan laitoksen keittämän sopan. Valitettavaa on se, että tutkiminen tapahtuu vasta Uudenvuoden jälkeen – vahinkoja ehtii ehkä tapahtua!

Tässä ilmainen neuvo TEM:lle:

 

Tukes´n pitää määrätä, että vuodenvaihteen ilotulituksiin kaupattavat ilotulitteet on tarkastettava ja hyväksyttävä vaikkapa marraskuun loppuun mennessä. Tämä antaisi esim. urheiluseurojen talkoolaisille varmuuden, että he myyvät asiakkaille laillisia ja turvallisia ilotulitteita.

 

Leikittely ihmisten terveydellä on saatava loppumaan!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Tämä täydennys on laadittu keskiviikkona 29.12.2010 klo 23.25.

 

Työ-ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on päätynyt samaan kuin minäkin eli siihen, että Uudenvuoden ilotulitteet on hyväksyttävä jo edeltävän syksyn aikana. Mauri on järkimies ja osaa tarttua nopeasti toimeen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tukes, Turvatekniikan keskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira, Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, Mauri Pekkarinen,

Verokeskustelu on pääsemässä vauhtiin - toivottavasti kunnissa ymmärretään myös menokurin merkitys

Sunnuntai 27.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Verotuksen uudistamista pohtiva alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esittää mielipiteitään 21.6.2010 julkistetussa väliraportissaan.

 

Verotuksen painopistettä ehdotetaan muutettavaksi työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen ja pääomien verottamiseen.

 

Työn ja yrittämisen verotuksen helpottamisella tavoitellaan talouden suunnan muuttamista uuteen nousuun - oikea periaate.

 

Arvonlisäverokannan kohottaminen on kulutuksen verottamista tyypillisimmillään. Se kohdistuu ainakin ruokamenojen osalta tasapuolisesti kaikkiin kansalaisiin ja voidaankin todeta, että se on askel tasaverotuksen suuntaan.

 

Hetemäen työryhmä antaa loppuvuonna lopullisen raporttinsa. Puolueille jää muutama kuukausi aikaa ottaa kantaa työryhmän esityksiin.

 

Verotuksen kohdalla Hetemäen väliraportti oli eräänlaista nollasummapeliä. Oikeastaan nyt julkistettu väliraportti ei ole nollasummapeliäkään, sillä näillä muutoksilla veroilla kerättävä kokonaissumma olisi pienempi kuin nykyisin. Työryhmä on luvannut kertoa loppuraportissaan, että miten syntyvä vaje katettaisiin.

 

Kunta- ja valtiontaloudessa on mentävä menojen leikkauksiin. Ainakin on pystyttävä patoamaan nykyiset kustannukset siten, että menot eivät kasva.

 

Olen viime päivinä kuunnellut ihmetellen, kun vanhat luottamushenkilöt puhuvat ihannoiden, että kunnan olosuhteita ei voi verrata yritysmaailmaan - kunnassa kun on kuulemma ihan erilaiset menettelytavat. Käsittämätöntä näköalattomuutta!

 

Yrityksissä johtamis-, seuranta- ja valvontajärjestelmät asettavat tiukat raamit rahankäytölle ja saataville myyntituloille. Luottamushenkilönä koen, että luottamushenkilön eräs tärkeimmistä tehtävistä on tehdä sellaisia päätöksiä, että toiminta tehostuu ja pystytään tekemään entiset tehtävät nykyistä pienemmin kustannuksin. Tämä tuntuu joillekin olevan ylivoimaisen vaikeaa käsittää.

 

Englannissa on julkistettu useamman vuoden kestävä ohjelma, jolla menojen kasvu saadaan padottua. Jotain sellaista on Suomessakin saatava aikaiseksi ja nopeasti.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Martti Hetemäki, verotyöryhmä,

Vanhemmat kirjoitukset »