Palmsen kartanon sanotaan olevan virolaiskartanoiden lippulaiva, mutta se ei pidä paikkaansa!

Lauantai 20.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisella Itä-Viron jäsenmatkallamme ensimmäinen kohde oli Palmsen kartano Lahenmaan Kansallispuiston alueella.

 

 

Useat lähteet kertovat, että Palmsen kartano on virolaiskartanoiden lippulaiva.

 

 

Kokemukseni virolaiskartanoista rajoittuvat tutustumiseen runsaaseen kymmenkuntaan virolaiskartanoon ja en pysty allekirjoittamaan väitettä, että Palmse olisi virolaiskartanoiden lippulaiva.

 

 

Toki Palmsen kartanoon kannattaa tutustua, mutta jos ei ole etukäteen sovittuna pääsystä kartanon sisätiloihin, on varauduttava siihen tunteeseen, että liikut kartanon alueella kuin varkaissa.

 

 

Pääsimme kartanon kasvihuoneeseen eli palmimajaan ja siellä olevat trooppiset kasvit sekä muutama papukaija olivat sentään jonkinmoinen elämys.

 

 

Seuraavassa jokunen valokuva siitä kun tutustuimme ulkoapäin kartanoon, sen rakennuksiin ja kartanopuistoon:

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…tältä siellä näytti sisällä!

 

 

 

************

 

 

Kartanon puisto on varmaankin kesällä näkemisen arvoinen, sillä huhtikuullakin puistossa oli näkemistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

Jos Teille arvoisat lukijani tarjotaan tilaisuutta johdatella retkikuntaanne Palmsen kartanoon, on välttämätöntä varmistaa, että pääsette tutustumaan kartanoon sisältä, sillä muuten tunnette olevanne varkaita, jotka hiippailevat kartanon ympärillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinimäkien taistelut Virossa heinä - elokuun vaihteessa vuonna 1944 merkitsivät, että Suomi ei joutunut Puna-armeijan miehittämäksi

Keskiviikko 17.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen taannoisen Viron-matkan eräs kohokohta oli, kun saimme tutustua pohjois-Virossa Sinimäkien taistelumaastoon.

 

 

Sinimäkiä on kolme eli Lastenkodinkukkula, Grenadierkukkula ja p.69.9-kukkula.

 

 

Mainituista kukkuloista Puna-armeija pystyi valloittamaan kaksi ensiksi mainittua, mutta kolmannen kukkulan valtaamiseen sen voimat eivät riittäneet.

 

 

Sinimäkien taistelussa puolustajina olivat saksalaiset, virolaiset, tanskalaiset, alankomaalaiset sekä norjalaiset joukot ja heidän taistelutahdostaan me suomalaiset saamme olla kiitollisia.

 

 

Jos neuvostoliittolaiset joukot olisivat päässeet läpi Sinimäistä, olisi niillä ollut helppo sotatie Tallinnaan ja siitä laivakuljetuksena Helsinkiin ja sen myötä Karjalan Kannaksella taistelleet suomalaiset olisivat joutuneet jättimäiseen mottiin!

 

 

Sinimäkien taistelut ja niiden lopputulos on ratkaiseva sille, että Suomi säilytti toisessa maailmansodassa itsenäisyytensä.

 

 

Sinimäkien taisteluissa 26.7 – 10.8.1944 kaatui tai haavoittui n. 10.000 puolustajaa, mutta Puna-armeijan tappiot olivat 35.000 kaatunutta ja 135.000 haavoittunutta. 

 

 

Kaatuneiden pääkalloja löytyy yhä edelleen taistelutantereelta ja keskustelin jokunen vuosi sitten Rakveren linnoituksessa erään oppaan kanssa joka kertoi, että hänen isänsä säilytti vielä ”mennävuosina” Sinimäen alueelta löytämäänsä pääkalloa takan reunalla, mutta perheen painostuksesta suostui palauttamaan sen Sinimäkien alueelle.

 

 

 

 

 

Sinimäkien taisteluissa kaatuneiden muistomerkki sijaitsee Grenadierkukkulalla.

Emme poistuneet bussistamme, mutta sen verran olimme pysähtyneenä, että pystyimme kuvaamaan muistomerkin!

Olen monesti käynyt tuon muistomerkin juurella ja kunnioitukseni on suuri niille, jotka tuon muistomerkin alueella puolustivat Puna-armeijan hyökkäyksiä ja takasivat sen, että maatamme ei miehitetty.

 

 

Kaikki kunnia Viron Sinimäillä taistelleille, sillä Teidän ansiostanne Suomi ei joutunut Neuvostoliiton miehittämäksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisetkin omistavat maatiloja Virossa

Maanantai 15.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostovallan ikeestä elokuun 20. päivänä vuonna 1991 ja kaikkinainen kehitys on sen jälkeen siellä ollut nopeaa.

 

 

Eräs kehittyneistä aloista on Viron maatalous sekä kotieläintalous.

 

 

Ulkomaisilla investoijilla on ollut merkittävä rooli Viron kehittymisessä ja tämä koskee niin agrikaupallista sektoria kuin myös maa- ja kotieläintalouden alkutuotantoa.

 

 

Suomalaiset maatalousalan toimijat muodostavat pienen osuuden Viron ulkomaisista toimijoista, mutta toki heitäkin on.

 

Sain vuonna 2013 tutustua Tarton lähellä sijaitsevan Oü Kure mõis´n toimintaan ja pitkähkö ”raporttini” tutustumiskäynnistä löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Antti Mennala”.

 

 

*************

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Itä-Viroon suuntautuneella taannoisella jäsenmatkallamme piipahdimme lähellä Sillamäen kaupunkia sijaitsevalla maatilalla, jossa vielä jokunen aika sitten pääomistajana oli rallitähti Tommi Mäkinen.

 

 

Tommi Mäkinen on luopunut omistuksestaan, mutta maatila seisoo vankasti paikoillaan.

 

 

Teimme bussillamme kierroksen maatilan tuotantorakennusten ympärillä, mutta emme poistuneet autostamme.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin ”auditointikäyntimme” aikana bussimme ikkunasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuotantorakennukset ovat suomalaisittain katsellen melkoisen heppoisia, mutta Suomenlahden eteläpuolinen ilmasto sallii ”heppoisen” rakennustavan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Säilörehuauma oli rakennettu kaikkien oppien mukaan oikealla tavalla.

 

 

 

 

 

Nappikorvainen hieho jäi surullisena katselemaan, kun jatkoimme matkaamme kohti Sillamäkeä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehtaanmyymälä, jossa tehdyistä ostoksista bussinkuljettajat eivät tykkää!

Sunnuntai 14.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain olla matkanjohtajana Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkalla, joka muutama päivä sitten suuntautui Itä-Viroon.

 

 

 

 

 

Eräänä kohteenamme oli Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälä lähellä Rakvereä.

 

 

 

 

 

Tehdas on suomalaisomistuksessa ja tapasinkin omistajan eli Juhani Ruuskasen käyntimme yhteydessä.

 

 

 

 

 

Tehtaanmyymälän yhteydessä on keramiikkatehdas, jossa valmistetaan Kultakeramiikka Oy:n markkinoimat keramiikkatuotteet eli

 

 

”Peruskestävää suomalaista muotoilua vuodesta 1977”

 

 

On iskevä slougan!

 

*****************

 

Muutama kuva tarjolla olevista keramiikkatuotteista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Monen matkalaisen laukun pakkaaminen meni uusix!

 

 

 

Kannustan Rakveressä käydessänne poikkeamaan Eesti Portselan Oy:n tehtaanmyymälässä, sillä siellä

 

”Tarbekeraamika myyk” eli tarvekeramiikkaa on myytävänä!

 

**********************

 

Palaan vielä juttuni otsikkoon ja totean, että jotkut bussinkuljettajat eivät tykkää siitä, että asiakkaat ostavat suuria määriä painavia keramiikkatuotteita kuljetettavaksi, mutta asiakashan on aina oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen Britannia kiusaa tekee, kun EU-eronsa kanssa temppuilee"!

Lauantai 13.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalaisen sananlasku kuuluu näin:

 

 

Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun purtilonsa kaataa!

 

 

Muokkasi tämän juttuni otsikkoon hieman tuota perisuomalaista käsitystä kiukuttelusta ja sovelsin sitä Britannin nykyiseen poliittiseen tilanteeseen.

 

****************

 

Britannian brexit-sotkun pääsyyllinen on maan edellinen pääministeri David Cameron, jonka uhkapeli oman asemansa vahvistamisesta johti Britannian, mutta koko maailman epätietoisuuden tilaan talousasioiden pitkäjänteisestä hoitamisesta.

 

 

On valitettavaa, että myös meillä Suomessa on ”cameroneja”, jotka leikittelevät tulella ja ovat vaatimassa Suomen eroamista Euroopan Unionista.

 

 

Oletan, että Suomen ”cameronit” vaikenevat ensi sunnuntaina, kun eduskuntavaalien tulokset saadaan julkisuuteen.

 

 

Totean jälleen kerran, että äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja eipä ole päätöstäni tarvinnut katua.

 

 

*****************

 

 

Olin viime tiistaista torstaihin kestäneen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen itäiseen Viroon suuntautuneen virkistysmatkan matkanjohtajana ja matkamme aikana tuli täysin selväksi, että Viro ei lähde huuhailemaan EU-eron puolesta ja hyvä niin!

 

 

 

Euroopan Unioni on rahoittanut Virossa toteutettuja monia isojakin hankkeita, jotka pääasiassa ovat kohdistuneet maan infran kehittämiseen, mutta mukana on toki monia hankkeita, jotka ovat edesauttaneet Viron kulttuuri- ja taide-elämän virkistämistä.

 

 

 

On hyvä, että EU:n (osa)rahoittamat kohteet on merkitty kilvellä, jossa kerrotaan, että kyseessä on Euroopan Unionin rahoittama kohde.

 

 

Tässä muutama esimerkki:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Etsimättä tulee mieleen, että EU-rahoituksesta kertovia kilpiä on pyritty laittamaan kohteessa sellaisiin paikkoihin, joista niitä pitää etsimällä etsiä.

 

 

On myös kohteita, joissa ne on laitettu parhaalle paikalle ja se kertoo, että virolaiset ovat ylpeitä EU-jäsenyydestään.

 

***************

 

Vuoden 2017 tilastojen mukaan Viro oli EU:ssa nettosaaja 358 eurolla per henkilö.

 

 

Suurin nettomaksaja henkeä kohti oli Ruotsi 139 eurolla ja sitten Saksa 129 eurolla ennen Tanskaa, joka oli nettomaksaja 112 eurolla per asukas.

 

 

Suomen nettomaksuosuus per asukas vuonna 2017 oli 50 euroa ja mielelläni sen maksan, sillä se on pieni kustannus siitä, että Suomi saa kuulua Euroopan Unionin ytimeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haapahake tukilastan raaka-aineena

Keskiviikko 19.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa puhutaan paljon puun uusista käyttömahdollisuuksista ja erityisesti siitä, että puu voi olla raaka-aineena monissa korkean teknologian toiminnoissa.

 

 

Minulla on viime päiviltä kokemusta puuraaka-aineen käyttämisestä lääketieteessä tai olisiko realistisempaa todeta, että kuntouttavassa toiminnassa.

 

 

Olen varmaan ollut liian aktiivinen tietokonehiiren käyttäjä, sillä ”hiirikäteni” ranteessa on ilmennyt rannekanavaoireyhtymää eli oikean käteni peukalo ei ole täysin kunnossa.

 

 

Lääkäri määräsi siihen öisin pidettävän rannetuen ja rannetuen käyttäminen ei ole ainakaan pahentanut oireita.

 

 

 

 

 

Minulle on nyt muovailtu kaksikin rannetukea, joita käytän öisin.

 

 

Entisaikaan – olen murtanut ranteeni kuluneiden vuosikymmenten aikana kahdestikin – rannetuki tai oikeastaan rannekipsaus tehtiin kipsivaloksena, mutta nykyisin ainakin rannetuet valmistetaan haapahakkeesta valmistettuja ohuita levyjä muovailemalla.

 

 

Haapahakkeesta valmistetut levyt muotoillaan aluksi rannetuen kokoiseksi ja sen jälkeen levyä kuumennetaan eräänlaisessa mikroaaltouunissa.

 

 

Mikroaaltouunilämmityksen jälkeen haapahakkeesta leikattu levy muotoillaan ranteeseen sopivaksi ja siinäpä rannetuki alkaakin olla valmis.

 

 

Luonnollisesti rannetuki pehmustetaan ja siihen kiinnitetään tarranauhat, joilla rannetuki voidaan iltaisin kiinnittää paikoilleen.

 

 

Suomalaisittain on harmillista, että rannetuen ja varmaan moneen muuhunkin tukemiseen tarvittavien tukien ja ”kipsauskaukaloiden” muotoiluun tarvittavien haapahakkeesta valmistettavien tarvikkeiden vaatima haapahake on alkuperältään virolaista!

 

 

Onko suomalainen haapahake muka liian kallista vai eikö sitä ole saatavilla?

 

 

Valmistetaanko rannetukiin ja kipsauskaukaloihin tarvittavat haapahakelevyt Suomessa vai ovatko nekin tuontitavaraa?

 

 

Vastaukset vinkkinä asiasta kiinnostuneille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton valvomasta konepistooliajasta Naton jäseneksi

Sunnuntai 20.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kun käy Virossa, niin kaukaisilta tuntuvat ne ajat, jolloin konepistoolimiehet valvoivat suomalaisten liikkumista Tallinnan satamassa ja nousemista Georg Ots-laivasta.

 

 

Oli varmaan vuosi 1978, kun ensimmäisen kerran pääsin käymään Virossa. Kyseessä oli agrologien opintomatka Tallinnaan ja Pärnuun.

 

 

Neuvostoliiton rajavalvontaviranomaiset suorastaan simputtivat siihen aikaan maahan saapuvia, sillä tullitarkastus saattoi kestää kolmekin tuntia.

 

 

Toista on nykyään, sillä Tallinnaan saapuessa tuntuu, että kukaan ei valvo maahan saapumista. Tosiasiassa maahantulijat ovat varmaankin kattavassa kameravalvonnassa ja niin itsenäisen maan pitääkin toimia.

 

 

Joskus tulee pohdiskeltua, että on onni ollut saada elää ne vuodet ja seurata läheltä, kun sukulaiskansamme on saanut nousta neuvostoikeen alta ja liittyä vapaiden kansojen joukkoon.

 

 

Saattaa olla, että lähipäivinä kirjottelen enemmänkin Virosta ja niistä kokemuksista, joita koin kolmipäiväisen Viron-matkamme aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkevä päätös

Keskiviikko 7.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustin eilen illansuussa bussilla kaupunkiin ja huomasin lähipysäkkini bussikatoksen penkillä vehnäjauhopussin – ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

 

 

 

 

 

Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä oli kahden kilon pussi puolikarkeita vehnäjauhoja.

 

 

 

 

 

Käänsin pussia ja huomasin, että kyseessä on virolainen vehnäjauho, joka oli ostettu Lidl´stä!

 

 

Tämän tarkastelun jälkeen en enää ihmetellyt, sillä virolaista alkuperää olevan vehnäjauhopussin, joka oli ostettu Lidl ´stä, jättäminen bussikatokseen on ollut järkevä päätös.

 

 

Ostaja on ilmeisesti tullut synnintuntoihinsa ja syystäkin, kun on ostanut virolaista vehnäjauhoa Lidl´stä!

 

 

Kaksinkertainen moka, sillä suomalaisista päivittäistavarakaupoista varmasti saa kotimaisen myllyteollisuuden valmistamaa suomalaisesta vehnästä jauhettua vehnäjauhoa ja päivittäistavarakauppana ei tarvitse käyttää Lidl´ä, joka Suomeen tullessaan halveksi suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viro 100 vuotta

Lauantai 24.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Viro juhlii tänään sataa itsenäisyyden vuottaan ja toivottelen Virolle parhainta menestystä jatkossakin.

 

 

Viro on ollut minulle tärkeä jo niistä ajoista alkaen, jolloin se oli Neuvostoliiton miehittämä.

 

 

Virolaiset kylpylät ovat vuosien kuluessa tulleet tutuiksi ja laskeskelimme Rouvan kanssa, että olemme viettäneet kylpyläviikkoja ainakin seuraavissa kylpylöissä:

 

• Viimsi Spa kaksikin kertaa viikon kylpylämatka
• Fra Mare Thalasso Spa Haapsalussa myös kaksi kertaa viikon kylpylämatkaa
• Laulasmaa Spa ennen kylpylän konkurssia; nyt uusi matka kiinnostaa
• Spa Hotel Ryytli Saarenmaalla
• Spa Hotel Meri Saarenmaalla
• Gran Rose Saarenmaallla
• Tervis Pärnussa
• Tervise Paradis Pärnussa
• Viking Pärnussa
• Puistotalo Pärnussa

 

 

Listaus saattaa olla puutteellinen, mutta jo se merkitsee, että olen vuosien varrella viettänyt virolaisissa kylpylöissä 12 viikon mittaista jaksoa ja nauttinut virolaiskylpylöiden tarjoamista palveluksista.

 

 

Tässä lisää virolaisista kylpylöitä ja hotelleja, joissa olen saanut vierailla lyhyempiä jaksoja:

 

• Toila Spa, Itä-Viron maakunnassa
• Meresuu Narvassa, useitakin kertoja
  
• Aqua Spa Rakveressä, useitakin kertoja
• Kalev Tallinnassa
• Nordic Forum Tallinnassa, useitakin kertoja
  
• Viru Tallinnassa, monesti jo Neuvostoliiton ajoista alkaen
  
• Olympia Tallinnassa, monesti jo Neuvostoliiton aikana
  
• Kungla Tallinnassa (hävinnyt historian roskatynnyreihin)
• useita muita Tallinnan hotelleja

 

 

Työelämässä sain tehdä tiivistä yhteistyötä mm. tarttolaisen myllyn eli silloiselta nimeltään Tartu Veskin, nykyiseltä nimeltään Tartu Mill AS, kanssa.

 

 

Parhaimmat ja mielenkiintoisimmat Viro-kokemukseni liittyvät niiden asiakasmatkojen ja asiakkaiden palkintomatkojen junailuun, jotka Neuvostoliiton aikana suuntautuivat Tallinnaan.

 

 

Ensi kesän ohjelmassani on käydä Virossa ainakin Tyrin Kukkamarkkinoilla toukokuussa ja Viron läpikulkumatkalla Riikaan heinäkuussa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukapa olisi uskonut!

Torstai 15.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmaan monet muistavat Ruotsin- ja Tallinnan-linjoilla seilanneet paatit kymmenkunta vuotta sitten.

 

 

Tupakoimattomalle matkat noilla paateilla olivat kauhistuttava kokemus, sillä laivojen kaikki matkustajatilat haisivat tupakalle, kun joka paikassa sai silloin polttaa tupakkaa.

 

 

Pidin varmana, että noiden laivojen matkustajatiloja ei koskaan pystyttäisi saneeraamaan sellaisiksi, että niillä voisi matkustaa.

 

 

Onneksi olin väärässä, sillä nykyisin kaikilla Ruotsin- sekä Tallinnan-linjojen laivoilla on ilo matkustaa, koska tupakanhaju on saatu pois myös niiden laivojen matkustajatiloista, joissa ennen oli ilma sakeana tupakansavua.

 

 

Kiitoksia varustamoille, että teitte mahdottomasta mahdollisen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Astelpaju ja maapirn ovat kauniita vironkielisiä nimiä tyrnille ja maa-artisokalle

Lauantai 14.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen aina ihaillut tyrnin vironkielistä nimeä ”astelpaju”, sillä se on tämmöisen miehenköriläänkin mielestä kaunis nimi.

 

 

Perehdyin astelpajun saatavuuteen ja hintoihin taannoisella matkallani Tallinnaan.

 

 

Kävin asiaa tutkimassa Balti Jaama Turg´lla sekä Tallinnan Keskustorilla.

 

 

Tallinnan Keskustorilla ei jostain käsittämättömästä syystä saa valokuvat, mutta Balti Jaama Turg´lla saa, joten tämän juttuni kuvat ovat sieltä.

 

 

 

Astelpajua myydään marja kerraallan poimittuna ja myös oksasaksilla pätkittyinä marjaterttuina.

 

 

 

Marjaterttujen hyödyntäminen tapahtuu joko niin, että asiakas nyppii marjat yksitellen pätkityistä marjatertuista tai sitten marjatertut pakastetaan ja pakastamisen jälkeen jäätyneet marjat on helppo kerätä talteen.

 

 

 

 

 

 

 

Yksitellen poimitut tyrnit eli astelpajut maksoivat 8,50 euroa per kiloa ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…5,00 euroa per kilo.

 

 

 

Tallinnan Keskustorilla hinnat olivat täsmälleen samat.

 

 

 

*****************

 

 

Halusin ostaa syysistutusta varten myös maapirn´ä eli maa-artisokkaa ja…

 

 

 

 

 

…se maksoi 3,50 €/kg!

 

 

 

Ostin muovikipollisen, jossa tavaraa oli kilo eli tein kolmen ja puolen euron kaupat!

 

 

Pirn on suomeksi päärynä eli suomenkielinn maa-artisokka on virolaisittain ”maapäärynä”!

 

 

 

En ostanut astelpajuja, sillä meillä on niitä aivan riittämiin, mutta maapirn tuli tarpeeseen ja ostetut maa-artisokat ovatkin jo istutettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hieno näky!

Perjantai 28.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Unikkopelto on hienon kukintansa ansiosta aina pysähdyttävä näky.

 

 

Joskus unikkoa kasvaa meidänkin mökkimailla, mutta tänä vuonna emme ole havaintoja tehneet.

 

 *****************

 

Taannoisella Saarenmaan matkallamme näimme pellon, jossa kasvoi melkoisesti unikkoja ja sen vuoksi omistankin tämän juttuni unikolle.

 

 

Unikoiden kasvisukuun kuuluu n. 200 erilaista unikkoa.

 

 

Unikkoa käytetään kesäkukkana, mutta sitä hyödynnetään myös mausteena.

 

 

Unikko pystyy mm. Suomessa talvehtimaan ja juuri tämän ominaisuuden vuoksi sitä on esiintynyt myös meidän mökkitontillamme, sillä joskus kukkapenkissämme on ollut unikkoa.

 

 

Tässä bussin ikkunasta ottamiani kuvia pellosta, jossa esiintyi runsaasti villiintyneitä unikkoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vai oliko sittenkin kysymys tarkoituksella viljellyistä unikoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakertomus Tyrin Kukkamarkkinoilta 19.5.2017

Maanantai 22.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Tyri sijaitsee n. 100 kilometriä Tallinnasta etelään keski-Virossa – kaupunki on julistautunut Viron kevätkaupungiksi.

 

 

Tyrissä järjestetään Kukkamarkkinat aina toukokuun puolenvälin jälkeen ja niin myös tänä vuonna.

 

 

Taisi olla jo kymmenes kerta, kun osallistuin Tyrin Kukkamarkkinoilla ja tässä pieni kuvakertomus tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme nokialaisen Matkatoimisto V-H Tuovisen matkassa, kuten kaikkina aikaisempinakin vuosina.  Bussin peräkärry mahdollisti bussintäyteiselle matkueellemme runsaat mahdollisuudet hankkia taimia.

 

 

 

 

 

Tyrin Kukkamarkkinat eli Tyri Lillelaat!

 

 

 

Taimitarjontaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli markkinoilla paljon muutakin tarjontaa:

 

 

 

 

 

Kuivakalaa

 

 

 

 

 

Espanjalaisia mansikoita ja kreikkalaisia pensasmustikoita – en ostanut näitäkään!

 

 

 

 

 

Retiisiä

 

 

 

 

 

Kauniisti palmikoitua juustoa ja kylmälaitteista ei tietoakaan.

 

 

 

 

 

Eläviä kultakaloja

 

 

 

 

 

Lihajalosteita helteessä ilman kylmälaitteita!

 

 

 

 

 

Tätä ei sallittaisi Suomessa!

 

 

 

 

 

Leppäsavupekoni hikoili helteessä kuten myös markkinaväki!

 

 

 

 

 

45 prosenttista vodkaa ei saa myydä Ylöjärven Markkinoilla ja ei myöskään Karhen Markkinoilla, mutta samassa EU:ssa se onnistuu Tyrin Kukkamarkkinoilla!

 

 

 

 

 

Pihaveistoksia niitä arvostaville – ei siis minulle.

 

 

 

 

 

Veturin muotoinen pihakeittiö, jossa lämmönlähteenä puu!

 

 

 

 

 

Kukko mukaan halvalla – vain 5,00 euroa!

 

 

 

 

 

Tuore hapankurkku on virolaismarkkinoiden herkku – maistui myös minulle!

 

 

 

Ensi vuoden toukokuussa uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Paavo paikoillaan on!

Perjantai 30.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa oli taannoin, että Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen muotokuva on Keskustan puoluetoimistolla siirretty aulatilasta kellariin.

 

Googlaten löytyy 24.2.2016 tietoa, että Väyrysen muotokuva olisi silloisen puoluesihteeri Timo Laanisen työhuoneen seinällä – Yle oli tuolloin käynyt tarkistamassa tilanteen.

 

Minulla on uunituoretta tietoa Väyrysen muotokuvan sijainnista, sillä käydessäni eräässä seminaarissa Keskustan puoluetoimistolla17.9.2016, oli Väyrysen muotokuva palautettu aulatilan seinälle!

 

 

 

 

 

Paavo paikallaan!

 

 

 

Muut puheenjohtajat puoluetoimiston aulaseinällä:

 

 

 

 

 

Johannes Virolainen

 

 

 

 

 

Esko Aho

 

 

 

 

 

V. J. Sukselainen

 

 

 

Seinältä puuttuvat aktiivisessa politiikassa olevat

 

 

• Anneli Jäätteenmäki

• Matti Vanhanen

• Mari Kiviniemi

 

sekä tietysti Juha Sipilä!

 

 

 

Puoluetoimiston aulan seinälle ovat saaneet muotokuvansa myös

 

 

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 

ja

 

 

 

 

 

Arvo Korsimo

 

 

Santeri Alkio katselee maailman menoa hyllykön päältä.

 

 

 

Kokonaan toinen asia on se, että ansaitseeko Paavo Väyrysen muotokuva paikkaa Keskustan puoluetoimiston parhaalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virossa suomenkielentaito on nopeasti häviämässä

Torstai 26.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta Virossa matkailusta, sillä sain tehdä ensimmäiset Vironmatkani jo 1970-luvun loppupuoliskolla.

 

 

Tein useita työmatkoja Tallinnaan jo neuvostomiehityksen aikana eli ennen vuotta 1991.

 

 

Työmatkoista useimmat olivat jälleenmyyjiemme palkintomatkoja, mutta toki vierailin neuvosto-Virossa myös yksityishenkilönä.

 

 

Synkkinä miehitysvuosina ainakin Tallinassa selvisi oikein hyvin suomenkielellä ja tilanne on jatkunut samanlaisena viime vuosiin saakka.

 

 

Parina…kolmena viime vuotena tilanne on muuttunut ja monissa kaupoissa ei enää ole myyjiä, jotka osaisivat tai ymmärtäisivät suomea.

 

 

Nuoret virolaiset myyjät taitavat kyllä englantia, mutta suomenkieli on heille täysin vieras kieli.

 

 

Kylpylöissä ja kylpyläkaupungeissa pärjää vielä nykyisinkin suomella, sillä haluavathan palveluja myyvien kylpylöiden henkilökunta puhua sitä kieltä, jota heidän suurin asiakasryhmänsä puhuu äidinkielenään.

 

 

Itä-Virossa en ole muutamaan vuoteen vieraillut ja en tunne sen alueen kielitaitokysymyksiä, mutta vielä viitisen vuotta sitten siellä yleisin kieli oli venäjä – suomea ei osattu ja viroa ei haluttu puhua!

 

 

”Suomenkielentaitoinen Viro” on rajoittumassa Tallinnaan, Pärnuun sekä Saarenmaalle, mutta koko ajan niilläkin alueilla englanti on valtaamassa alaa.

 

 

Suomenkielentaito on Virosta häviämässä ja pitää ymmärtää, että kyseessä on luonnollinen kehitys – asia pitänee myös hyväksyä, vaikka toisin haluaisikin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäjä hävitti vuonna 1940 Vapaussodan muistomerkin Rakveressä

Keskiviikko 25.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Rakveressä käydessään kannattaa varata yksi kokonainen päivä kaupunkiin tutustumiseen.  Se merkitsee, että Rakveressä pitää olla samalla matkalla vähintään kaksi yötä.

 

 

 

 

Osoitteessa L. Koidula tn, 12 A sijaitseva Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1925.

 

 

Patsaan kuusiportaisen betonijalustan valmisti rakennusmestari Reinhold Veigel rakennusinsinööri Ferdinand Gustav Adoffin johdolla.

 

 

Pronssivalokset tehtiin Italiassa kuvanveistäjä Amandus Adamsonin mallien mukaan.

 

 

Muistomerkin kokonaiskorkeus oli yli 8,5 m, pronssivalosten korkeus noin 2 m.

Muistomerkissä oleva teksti kuuluu näin:

Vapadussojas langennuile

eli vapaasti suomentaen "Vapaussodassa kaatuneille".

 

 

Neuvostomiehittäjät tuhosivat muistomerkin syksyllä 1940.

 

 

Nykyinen patsas, entisen patsaan kopio, paljastettiin 30. elokuuta 1992 – kahden paljastuspäivän väliä oli siis tasan 67 vuotta!

 

 

Nykyisen patsaan tekivät kuvanveistäjä Lembit Palm ja arkkitehti Kuno Raude.

Muistomerkki on korjattu vuonna 2004.

 

 

 

 

Patsaan jalustaan on kiinnitetty vuonna 1999 kivilaatta, jossa on 31 suomalaisen kaatuneen taistelijan nimet ja kivilaatan otsikkotekstinä lukee

 

 

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko

taisteli pohjoisrintamalla 1919

 

 

Kivilaatan allekirjoituksena on

 

 

Nurmon kunta

Lapuan kaupunki

Suomen opetusministeriö

Lapuan Viro-Suomi seura

 

 

 

Kunnia niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Viron vapaussodassa 1918 – 1920 ja kiitokset niille suomalaistahoille, jotka vuonna 1999 kiinnittivät kunnialaatan Viron vapaussodassa Rakveren tienoilla kaatuneille suomalaissotilaille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-