Borin Jeltsin sai kuusi vuotta kuolemansa jälkeen työtään kunnioittavan muistoreliefin Tallinnaan

Tiistai 10.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan Tallinnassa käydessäni tehdä kävelyretken Rautatieaseman kautta Toompeanmäelle ja sieltä takaisin keskustaan.

 

 

 

 

 

Rautatieaseman takana sijaitsevan Toompeanpuiston viereltä nousee portaat Toompeanmäelle ja portaiden lähtöpaikan vierellä muurissa sijaitsee…

 

 

 

 

…merkittävä muistoreliefi.

 

 

 

 

Reliefissä on kuvattuna Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin.

 

 

Vapaasti suomennettuna reliefissä todetaan jotenkin näin:

 

 

Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jetsinin kunniaksi hänen panostuksestaan rauhanomaisen Viron itsenäisyyden palauttamisessa vuosina 1990 – 1991.

 

Kuten reliefin tekstissä todetaan, on se paljastettu elokuussa 2013 eli kuusi vuotta sen jälkeen, kun presidentti Jetsin kuoli.

 

Reliefin paljastustilaisuudessa olivat läsnä mm. Viron entinen presidentti Arnold Ryytel ja Viron entinen parlamentin puhemies Ene Ergma.

 

Merkittävää tilaisuudessa oli, että paikalla oli Boris Jeltsinin leski Naida Jeltsina, joka solmi avioliiton Boris Jeltsinin kanssa vuonna 1956.

 

 

Kannustan Tallinnassa vierailevia suomalaisia tutustumaan tähän merkittävään muistoreliefiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Anton Hansen Tammsaare - Viron kansalliskirjailija

Keskiviikko 14.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Päivä Tallinnassa antaa matkailijalle monia mahdollisuuksia.

 

 

Minulle päivä Tallinnassa viime viikolla antoi mm. sen mahdollisuuden, että tutustuin Viron kansalliskirjailija Anton Hansen Tammsaaren patsaaseen Tammsaarenpuistossa Viru-keskuksen ja Estonia-teatterin välissä.

 

 

 

 

 

 

Anton Hansen Tammsaare syntyi 1878 ja kuoli 1940.

 

 

Tammsaare on kuvattu istumassa penkillä paikassa, jossa hän tapasi katsella ihmisiä.

 

 

Patsaan ovat valmistaneet kuvanveistäjä Jaan Soans sekä arkkitehti Rein Luup.

 

  

**********************

 

 

Tammsaaren viisiosainen romaanisarja – Totuus ja oikeus – on käännetty myös suomeksi.

 

 

Sarjan ensimmäinen osa ”Maan lupaus” käsittelee aikaa jolloin Viro oli Venäjän vallan alla 1870-luvulla ja viides osa ”Kotiinpaluu” puolestaan aikaa itsenäisessä Virossa 1930-luvulla.

 

 

Sarjan toisen osan nimi on ”Koulutie”, kolmas osa nimeltään ”Surmatulet” ja neljännen osan nimi on ”Kuolemantanssi”.

 

 

 

*********************

 

 

Tallinnassa käydessä kannattaa poiketa Viru-keskuksen vierellä sijaitsevaan Tammsaarepuistoon ja pysähtyä hetkeksi Totuus ja oikeus romaanisarjallaan Viron kansalliskirjailijaksi kohonneen Anton Hansen Tammsaaren patsaan äärelle.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea

Keskiviikko 2.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sikatalous on pahassa kriisissä ja kriisi syvenee, jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen.

 

 

Afrikkalaista sikaruttoa esiintyy nyt meitä lähimpänä Venäjällä Pietarin alueella, mutta suurin vaara taudin leviämiseen Suomeen vaanii Virossa.

 

 

Virossa villisikakanta on kasvanut hallitsemattomaksi ja kun villisika toimii luonnossa afrikkalaisen sikaruton kantajana, on syytä suureen huoleen.

 

 

Villisiat ovat olleet Viron vitsaus jo jonkin aikaa, mutta nyt tilanne on pahenemassa.

 

 

Teimme viimeviikkoisella Saarenmaan kylpylälomallamme taksimatkan Kuressaaren ulkopuolelle ja taksinkuljettajamme näytti Kuressaaren kaupunginrajan läheisyydessä paikan, jossa villisiat temmeltävät yöaikaan.

 

 

Taksinkuljettaja kertoi, että yöllä saattaa tiellä tavata jopa 40 villisian suuruisia laumoja!

 

 

Viron saarilla – siis myös Saarenmaalla – ei vielä ole tavattu villisikoja, jotka kantaisivat afrikkalaista sikaruttoa ja sama tilanne on yhä edelleen laajemmaltikin Länsi-Virossa.

 

 

Virossa esiintyvä afrikkalainen sikarutto on Suomen kannalta ongelma sen vuoksi, että suomalaiset käyvät Virossa metsästämässä villisikoja, joten tartuntaketju on valmis suomalaisiin sikaloihin.

 

 

Päivitetyn tiedon mukaan Virossa on nyt jouduttu lopettamaan jo 18.000 tuotantosikaa, sillä tauti on levinnyt Viron porsastuotanto- ja lihasikaloihin.

 

 

Jos afrikkalainen sikarutto leviää Suomeen, joudutaan sellaisiin eristystoimiin, että ne koskettavat kaikkia suomalaisia.  Afrikkalaisen sikaruton saastuttaman tilan ympärille joudutaan asettamaan laaja suojavyöhyke, jolla kaikkien liikkumista joudutaan viranomaistoimin rajoittamaan.

 

 

On itsestään selvää, että suomalaisten ei nyt kannata tehdä sikalavierailuja virolaisiin sikaloihin.

 

 

Suomessa toimivat virolaiset maatalouslomittajat ja muut kotieläintilojen virolaiset työntekijät kantavat nyt suuren vastuun, jotta noudattavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran määräyksiä karanteeniajoista ja kaikista muista menettelyistä, jotta pystyisimme pitämään Suomen vapaana afrikkalaisesta sikarutosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla oli historian havinaa sunnuntaina 26.10.2014

Tiistai 28.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo on meille viljakkalalaisille tärkeä paikka, sillä sieltä ovat viljakkalalaiset lähteneet puolustamaan Isänmaataan ja siellä on toiminut mm. Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto ja Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Lukuisat tiukat ja leppoisatkin kokoukset on pidetty siellä.

 

 

Viljakkalan Seurojentalon entinen nimi on Viljakkalan Maamiesseurantalo ja siellä on pidetty kaksikin Maalaisliitto/Keskustapuolueen/Keskustan merkittävää tilaisuutta.

 

Puolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen vieraili Viljakkalassa presidentinvaalikampanjansa aikana, mutta tärkein poliittinen tilaisuus Viljakkalan Maamiesseurantalolla oli, kun Urho Kekkonen vieraili siellä presidentinvaalikampanjansa aikana 1956.

 

Varmistin asian viime sunnuntaina herastuomari Matti Kivimäeltä, joka kertoi sanoneensa päätössanat Kekkosen vaalitilaisuuden jälkeen vuonna 1956.

 

Kivimäki kertoi, että vaalitilaisuuden avasi myöhemmin Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana toiminut agrologi Antti Hietaniemi - myös Hietaniemi on Kivimäen tapaan edelleen hyvissä voimissa.

 

 

Kerron, että miksi Viljakkalan Seurojentalolla oli viime sunnuntaina historian havinaa?

 

 

Historian havinaa oli sen vuoksi, että Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestö järjesti Seurojentalolla Keskustan kirkkopyhän Jumalanpalveluksen jälkeen Keskusta-lounaan ja tilaisuuden juhlapuhujana oli Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula.

Saimme siis taas kerran Viljakkalaan Keskustan keskeisellä paikalla vaikuttavan henkilön!

 

Olin paikalla, kun puolueemme varapuheenjohtaja esiintyi tilaisuuden juhlapuhujana.

 

 

 

 

 

 

 

Keskusta-lounas aloitettiin pitopöydän antimilla.

 

Viljakkalalaisen pitopöydän olivat kattaneet (oikealta) Pirkko Vuolle, Elina Sieppi ja Mari Kaipio.

 

 

 

 

 

Ruokailu kesti lähes tunnin ja sen jälkeen Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen toivotti salintäyden yleisön tervetulleeksi ja avasi tilaisuuden.

 

Koskinen esitteli paikallaolleet keskustalaiset seurakuntavaaliehdokkaat.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustajaehdokas Minna Sarvijärvi esitteli näkemyksiään paremman Suomen rakentamisessa.

 

Biotalouteen panostaminen, huoltovarmuudesta huolehtinen sekä omavaraisuuden lisääminen olivat Minnan listan kärkikohteita.

 

”Jokainen kauppareissu on äärimmäisen tärkeä kotimaisen ruuan sekä työllisyyden hoidon kannalta” oli Minna Sarvijärven kannatettava linjaus.

 

 

 

 

 

 

Myös tiestön kunto sekä vuokrapeltojen tukioikeuslysymykset askarruttivat Hakasta.

 

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi juhlapuheessaan johtajuusvajeen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

Rehula palautti juhlayleisön mieleen sen juurevan suomalaisuuden, vastuunkannon, yrittäjyyteen kannustamisen sekä huolenpidon, joita jo Santeri Alkio aikoinaan painotti.

 

”Keskusta on sovittelija, yhteistyön rakentaja ja ääripäiden tasoittaja” mainitsi varapuheenjohtaja Rehula.

 

 

 

 

 

 

Keskusta kannattaa paikallisuutta, on heikomman puolella, haluaa uudistaa ja halu vastuunkantoon ovat niitä elementtejä, joille Keskusta nojaa tulevaisuudessakin, vakuutti Juha Rehula.

 

Sopi hyvin juhlapäivän teemaan, kun Juha Rehula vakuutti, että Keskusta toimii kristillisten arvojen merkeissä.

 

Tasa-arvo, sen kaikissa muodoissaan, on Keskustan tärkeä ohjenuora; alueellinen tasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo ja ylisukupolvinen tasa-arvoa saivat Rehulan esityksessä erityismaininnan.

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja Juha Sipilän kehittelemä ”kakkara” oli tärkeässä roolissa Rehulan esityksessä.

 

Istuin lähes vastapäätä Rehulaa ja sain hänen esityksensä jälkeen ottaa lähikuvan kakkarasta.

 

Kakkarassa julkinen talous, huolenpito, talouskasvu sekä vastuunotto ovat sidoksissa toisiinsa. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että julkisen talouden kasvattaminen pienentää muiden osa-alueiden osuutta.

 

 

 

 

 

 

Oli mukava seurata, kun Juha Rehula antoi pikaoppitunnin Minnan Sarvijärvelle kakkaran käyttämisestä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Ylöjärven kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskinen kiitti varapuheenjohtaja Juha Rehulaa mielenkiintoisesta juhlapuheesta ja luovutti hänelle pöytäliinan muistolahjaksi.

 

 

 

 

 

 

Havaitsin, että kunnallisjärjestön puheenjohtaja Riitta Koskisella ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tapani Tienarilla on keskenään hyvät välit – niin on myös meillä Tampereella!

 

 

Kiitokset järjestäjille hienosta sunnuntaitapahtumasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virolaiset ovat ylpeitä, että maa kuuluu Natoon

Sunnuntai 14.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin Tallinnassa elokuun kahtena viimeisenä päivänä ja koin siellä paljon mielenkiintoista.

 

Ensimmäisenä päivänä eli lauantaina en osallistunut matkaan Ylemisten kauppakeskukseen ja toisena päivänä jäin pois Rocca al Mareen suuntautuneelta ostosmatkalta. Molemmat ratkaisuni olivat oikeita.

 

Liikuin varhain sunnuntai-aamuna Toompean mäellä ja tulin sieltä alas Viron Miehitysmuseon sekä kontra-amiraali Johan Pitkan patsaan kautta takaisin hotellille.

 

Matkalla tuli vastaan yksittäin ja muutaman miehen ryhmissä varttuneessa 65 – 75 vuoden iässä olevia veteraaneja, joilla oli päässään sininen ”verikauha”.

 

Lakki tosiaan muistutti Suomen Puolustusvoimien käytössä olevaa lakkia – verikauhaa – mutta siinä oli kokardina minulle kaukaa katsottuna outo merkki.

 

Tervehdin kahden veteraanin ”partiota” ja kysyin suomeksi, että mikä lakki tuo on?

 

Veteraaneista toinen otti lakkinsa pois päästään ja näytti ylpeänä siinä olevaa kokardia – Naton tunnusmerkkihän se oli!

 

”Se on Nato”, totesi veteraani ylpeänä minulle!

 

Harmittelen, että en pyytänyt lupaa saada valokuvata ”Nato-veteraaneja”!

 

 

***********

 

 

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman vierailu Virossa keskiviikkona 3.9.2014 lisäsi varmasti näidenkin veteraanien ylpeydentunnetta siitä, että Viro kuuluu Natoon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olin Tallinnassa ennen Obamaa

Perjantai 12.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama teki keskiviikkona 3.9.2014 vierailun Viroon ja liikkui Tallinnassa niillä paikoilla, jotka ovat tuttuja meille suomalaisille.

 

Olin Tallinnassa Obaman vierailua edeltäneinä lauantaina sekä sunnuntaina ja tutustuin ainakin kahteen kohteeseen, joissa Barack Obama sitten vieraili kolme päivää myöhemmin.

 

 

 

Molemmat ”yhteiset” kohteemme sijaitsevat Kadriorgin puistossa – ajoin Kadriorgin puistoon ratikalla, mutta kävelin sieltä takaisin.

 

 

 

 

 

Presidentinlinna oli Obaman vierailukohde klo 10.00 – otin tämän kuvan presidentinlinnasta vajaat kolme päivää ennen Obaman vierailua.

 

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan sisäänkäyntiä vartioi…

 

 

 

 

 

 

…kaksi virolaissotilasta.

 

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan edustalla liehuu saloissaan kaksi Vironlippua, EU-lippu sekä Natonlippu.

 

Kukapa olisi uskonut Viron neuvostomiehityksen aikana!

 

 

***************

 

 

 

 

 

Presidentinlinnan vierellä sijaitsee Kadriorgin taidemuseo – Kadrioru Kunstimuseeum - ja siellä Obama vieraili samana päivänä kuin Presidentinlinnassa, mutta kävi seurueineen välillä keskikaupungilla.

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva Kadriorgin taidemuseosta talon sisäänkäynnin puolelta.

 

 

 

 

 

 

Kadriorgin taidemuseon takapiha on puutarhurin todellinen taidonnäyte.

 

 

 

***********

 

 

Minulla olisi Kadriorgin puistoon tapahtuneen omatoimisen tutustumisen sijaan ollut mahdollisuus osallistua bussimatkalle Rocca al Maren –kauppakeskukseen, mutta onneksi valitsin kuitenkin näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron vapaussodan muistomerkin toteuttaminen vei 90 vuotta

Lauantai 6.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussota Neuvosto-Venäjää vastaan käytiin vuosina 1918 – 1920 ja siihen osallistui virolaisten vahvistuksena myös suomalaisia.

 

Hanke vapaussodan muistomerkistä virisi Virossa jo vuonna 1919, mutta se toteutui vasta vuonna 2009, kun Tallinnan Vapaudenaukiolle paljastettiin Viron vapaussodan muistomerkki - Vapaudenpatsas.

 

Kävin Vapaudenpatsaalla elokuun 31. päivänä.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkki Vapaudenpatsas hallitsee Tallinnan Vapaudenaukiota.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki paljastettiin kesäkuun 23. päivänä 2009 eli tasan 90 vuoden kuluttua siitä, kun hankkeen alkuajatus lausuttiin.

 

Laki muistomerkin pystyttämisestä saatiin aikaan kuitenkin vasta vuonna 1936.

 

Hanke kuitenkin viivästyi toisen maailmasodan sekä sitä seuranneen Viron neuvostomiehityksen vuoksi.

 

Neuvostomiehityksen jälkeen ajatus muistopylväästä sai uudestaan vauhtia ja niinpä järjestettyyn suunnittelukilpaan osallistui yli 40 ehdotusta.

 

Suunnittelukilpailun voitti ryhmä, jonka muodostivat Rainer Sternfeld, Andri Laidre, Kadri Kiho ja Anto Savi.

 

Työryhmän ehdotuksen nimi oli Libertas.

 

Vapaudenpatsaaksi nimetyn muistomerkin huipulla on Viron Vapaudenristi.

 

 

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkin eräs osa on sanat Gustav Suits´n 24.2.1919 julkaisemasta ”Nosta Lippu!” – laulusta.

 

 

 

 

 

 

Viron vapaussodan muistomerkkiä – Vapaudenpatsasta – vartioi kuusi Viron lippua, jotka ylväästi hulmuten tervehtivät satunnaista kulkijaa elokuun viimeisenä päivänä 2014!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa ikkunakarmeista ja niiden uusimisesta

Keskiviikko 4.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Virolaisissa kerrostaloissa ”ottaa suomalaisen silmään”, että eri huoneistojen ikkunakarmien kunto vaihtelee rajusti.

 

Olemme Suomessa oppineet, että kerrostalohuoneistoissa ulkoikkunoiden karmit eli ikkunapuitteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle ja siten ne ovat samanlaisessa kunnossa koko taloyhtiössä.

 

Virossa asiat ovat toisin, sillä siellä kerrostaloissa huoneiston omistaja vastaa omalla kustannuksellaan ulkoikkunoiden ja niiden karmien kunnosta.

 

Virolainen menettely merkitsee, että samassa taloyhtiössä voi olla hyvinkin erilaisessa kunnossa olevia ikkunapuitteita.

 

 

***********

 

Tässä pari kuvaa Rakveressä Jaama-kadun varrella olevasta kaksikerroksisesta kerrostalosta, jossa asiantila on ikkunapuitteiden osalta hyvinkin erilainen eri asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

Tutkailkaapa asiaa, kun liikutte Virossa!

 

 

Kyllä suomalainen vastuunjako on mielestäni parempi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallisivatko Suomen viranomaiset lihatuotteiden myymisen ilman kylmälaitteita helteellä markkinakojusta?

Keskiviikko 21.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme toukokuun ohjelmaan on jo useampana vuonna kuulunut matka Türin kukkamarkkinoille Viroon ja näin tapahtui taas viime viikolla eli 14. – 16.5.2014.

Türin kukkamarkkinat ovat joka kerta pienoinen elämys ja elämys erityisesti sen vuoksi, että siellä tavarantarjonta on paljon monipuolisempaa kuin tapahtuman nimestä saattaisi päätellä.

 

Pieni kuvakimara antaa jonkinlaisen kuvan Türin kukkamarkkinoista sellaisellekin, joka ei ole koskaan niillä käynyt:

 

 

 

 

Kuivatut kalat ovat hyvin yleinen myyntiartikkeli kukkamarkkinoilla ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savustetuilla kaloilla oli suuret hintaerot, sillä savustettu turska maksoi vain 5 €/kg, kun taas savustetulla ankeriaalla oli hintaa 32 €/kg.

 

 

 

 

Varsin suurta ihmetystä suomalaisen markkina-asiakkaan mielessä oli siitä, kun kukkamarkkinoilla oli tänä vuonna kaksikin kananpoikien myyjää.

 

 

 

 

Toisella poikasmyyjällä oli esillä ”tuoteluettelo” niistä poikasista, joita hänellä oli tarjolla. Luettelosta näkyi, että tarjolla oli mm. Lohmann´n valkoista sekä ruskeaa kananpoikaa – molemmat yleisiä Suomenkin tuotantokanaloissa ainakin takavuosina.

 

 

 

Poikasia ei markkinoilla ollut tarjolla suuria määriä, mutta koko ajan kauppa kuitenkin kävi ja tyytyväiset ostajat lähtivät jatkamaan taimiostoksia muutama kananpoika kassissaan!

 

 

 

 

Kananpojat eivät olleet ainoat elävät myyntiartikkelit Türin kukkamarkkinoilla, sillä ainakin yhdeltä myyjältä oli mahdollisuus ostaa eläviä kaloja.

 

Kalojen hinnat vaihtelivat 6 eurosta aina 12 euroon per kappale!

 

 

 

 

Viron alkoholipolitiikka on tunnetusti paljon vapaampaa kuin Suomessa ja sen vuoksi olikin luontevaa, että Türin kukkamarkkinoilla oli muutama viininvalmistaja esittelemässä ja myös myymässä tuotteitaan. Pullo virolaista laatuviiniä maksoi muutaman euron.

 

 

 

**************

 

 

 

Työelämässä toimin kiinteässä yhteistyössä Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

 

Tiedän yhä edelleen tuntevani ne määräykset ja menettelytavat, joiden noudattamisella pystytään takaamaan Suomen elintarviketurvallisuus.

 

Taustani vuoksi on mielenkiintoista seurata naapurimaamme menettelyä elintarviketurvallisuuden saralla  – mielenkiintoista senkin vuoksi, että molemmat maat kuuluvat Euroopan Unioniin.

 

 

 

 

Kuuma hellepäivä, paljon ihmisiä kulkemassa lihajalostetuotteiden ohi, ei kylmälaitteita, maistiaisia tarjolla; siinä raamit sille lihajalostetarjonnalle, jota saimme nähdä Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole ennen tavannut, että makkaroita myydään metrikaupalla, mutta nyt senkin näin; metrivursti 2,90 €/metri!

 

 

 

 

Myös juustonmyyjät toimivat ilman kylmälaitteita, vaikka lämpötila olikin hellelukemissa.

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, olihan Türin kukkamarkkinoilla myös kukantaimia tarjolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Keskustapuolue - "Keskerakond" - lähtee europarlamenttivaaleihin "iso edellä"

Tiistai 20.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista seurata virolaisten puolueiden europarlamenttivaalityöskentelyä, kun vierailimme perjantaina 16.5.2014 Türin Kukkamarkkinoilla

 

Kaikki merkittävät virolaispuolueet olivat omilla osastoillaan Kukkamarkkinoilla.

 

 

 

 

Viron Keskustapuolue eli Keskerakond esiintyi markkinoilla perisuomalaiseen tyyliin, johon kuuluu esitteiden jakamisen lisäksi ilmapallot.

 

 

 

 

 

Puolueen osastolla oli jakomateriaalina ”Seitse päevä” –lehti, joka on ”Keskerakonna ajaleht” eli Keskustapuolueen ajankohtaislehti.

 

Lehden etusivulla on esittely puolueen eurovaaliehdokkaista ja esittelystä huomaa, että Keskustapuolueen ykkösehdokas Viron europarlamenttivaaleissa on Tallinnan pormestari Edgar Savisaar.

 

 

 

 

Pidän lyhyistä ilmaisuista ja sen vuoksi arvostankin Edgar Savisaar´n vaaliesitettä, jonka pääsanoma on ”Rahu” eli Rauha!

 

 

"Europarlamentti on tärkeä areena, jossa Virossa asuvat etniset vähemmistöt pitää olla edustettuna",...

...on Savisaar sanonut ja jatkanut näin:

"Tilanne on se, että kaksissa edellisissä EU-vaaleissa ei Virosta ole valittu lainkaan venäläisiä. Se on valitettavaa ja Keskusta on ainoa, joka voi tilannetta tällä hetkellä muuttaa".

 

 

Türin Kukkamarkkinoilla oli osastot myös…

 

 

 

 

 

…IRL-puolueella,…

 

 

 

 

 

…Reformipuolueella sekä SDE:llä eli sosiaalidemokraateilla.

 

 

Virosta valitaan toukokuun 25. päivänä järjestettävissä europarlamenttivaaleissa kuusi europarlamentaarikkoa ja on mielenkiintoista nähdä, että ketkä ovat virolaiset MEP:t seuraavat viisi vuotta!

Valitaanko Edgar Savisaar ja ottaako hän valituksi mahdollisesti tullessaan paikan vastaan; Siim Kallas ja Andrus Ansip, miten heidän poliittinen uransa jatkuu?

No, jo vajaan viikon kuluttua olemme tietoisia asioista enemmän!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Uppoamaton" Titanic upposi 15. päivänä huhtikuuta 1912 klo 02.20

Lauantai 5.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Southamptonista New Yorkiin matkannut uppoamattomaksi uskottu Titanic upposi ajettuaan jäävuoreen pian 102-vuotta sitten. Laivan mukana syvyyksiin vajosi yli 1.500 matkustajaa.

 

Täytyy onnitella Viron Merimuseota, joka sai Tallinnan Lennusadaman tiloihinsa näyttelyn Titanic´n uppoamisesta kaikessa inhimillisyydessään ja traagisuudessaan 15.11.2013 – 31.3.2014 väliseksi ajaksi.

 

Pääsimme tuttavaperheemme kanssa tutustumaan näyttelyyn 18.3.2014.

 

Titanic lähti Southamptonista 10.4.1912 klo 12.00.

 

Kolmen välipysähdyksen jälkeen Titanic suuntasi keulansa kohti New Yorkia jo runsaan vuorokauden kuluttua eli 11.4.1912 klo 13.30.

 

 

 

 

Varustamo oli valinnut laivan kapteeniksi Edward John Smith´n, jonka  piti tämän matkan jälkeen siirtyä eläkkeelle.

 

 

 

 

Titanic-laivan eräs matkustajista oli maailman rikkaimpiin silloin kuulunut Benjamin Guggenheim, joka hukkui laivan vajotessa syvyyksiin.

Guggenheim saatteli ranskalaisen rakastajattarensa pelastusveneeseen, riisui pelastusliivit yltään, puki parhaimmat päälleen ja poltteli sikaaria sekä nautiskeli miespalvelijansa kanssa brandyä, kun valtameri nielaisi Titanic´n syvyyksiinsä.

Guggenheimin ruumista ei koskaan löydetty.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

”Matkalipun” toisella puolella oli sen haltijan henkiltiedot ja minä olin 54-vuotias  ykkös-luokassa matkustanut ”Colonel Archihald Gracie” –hyttini numero oli C-51.

 

 

 

 

Näyttelyssä oli havainnollistettu Titanic´n koko; sen korkeus oli 53 metriä ja pituus 269 metriä.

 

 

 

Laivalla oli useita hyttiluokkia ja…

 

 

 

 

 

… tässä alemman luokan hytti…

 

 

 

 

…ja tässä puolestaan näkymä loistoluokan hytistä. 

 

 

Näyttelyn suosituin kohde oli monista elokuvistakin tuttu Titanic´n portaikko…

 

 

 

 

 

 

…ja pitihän minunkin poseerata portaikon kullattujen patsaiden katveessa, vaikka en tunnekaan niitä elokuvia, joiden kulissit perustuvat Titanic´n portaikkoon!

 

 

 

Saa nähdä, että minnepäin maailmaa Titanic-näyttely seuraavaksi pystytetään – kiitokset Viron Merimuseolle, joka sai sen Tallinnaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kunst kuulub rahvale"

Torstai 3.4.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Viron Kansallisoopperan  eli ”Rahvusooper Estonia” näyttämön yläpuolella lukee, että taide kuuluu kansalle – Kunst kuulub rahvale.

 

 

Toteutimme tätä periaatetta, kun maaliskuun puolenvälin tietämillä vietimme muutaman päivä kylpyläloman Viimsin SPA-kylpylässä ja teimme oopperaretken Tallinnaan.

 

Oopperaretki Mustalaisryhtinatar –oopperaan olisi ollut mahdollista myös kylpylän järjestämänä, mutta me tukeuduimme tuttavapariskunnan kanssa omatoimisuuteen.

 

Kylpylä järjesti näytökseen bussikuljetuksen ja matkan kokonaishinta oli 40 euroa henkilöltä.

 

Kävimme edellispäivänä bussilla Tallinnassa ja hankimme oopperaliput itse – liput maksoivat 9,00 euroa per henkilö.

 

Menomatka taksilla maksoi 14,00 euroa neljältä hengeltä ja paluumatka Hotelli Virun ”taksitolpalta” 12,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Ooppera-esitys oli unkarilaisen Emmerich Kálmán´n eli Imre Kálmán´n vuonna 1915 säveltämä Mustalaisruhtinatar eli Silva-ooppera.

 

 

 

 

Hankimme lipunostomatkallamme oopperan kassalta kolme euroa maksaneen käsiohjelman.

 

 

Käsiohjelma on laaja - suorastaan teos - ja uskalsin ottaa siitä pari kuvaa, jotka tässä julkaisen.

 

 

 

 

Hänen säveltämiään operetteja ovat Mustalaisruhtinattaren lisäksi mm.:

 

• Syysmanööverit  (1909)
• Viulukuningas (1912)
• Karnevaalikuningatar  (1917)
• Hollantilaistyttö (1919)
• Bajadeeri  (1921)
• Kreivitär Mariza (1924)
• Sirkusprinsessa (1926)
• Chicagon ruhtinatar (1928)
• Montmartren orvokki (1930)
• Paholaisratsastaja (1932)
• Marinka (1945)

 

 

 

 

**************

 

Tallinnassa kulttuuritarjonta on monipuolista ja se on Suomeen verrattuna edullista.

 

On selvää, että kylpylöiden sekä matkanjärjestäjien pitää elää ja sen vuoksi välikäsien kautta ostetut esim. oopperaliput ovat hintavia.

 

Vaatii omatoimisuutta ja hivenen rohkeuttakin, että pystyy hankkimaan pääsyliput taidetilaisuuksiin suoraan. Se kuitenkin kannattaa sen verran, että samalla rahalla saa enemmän – vaikkapa kunnollisen väliaikatarjoilun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Sotamuseo Viimsissä ansaitsisi suuremman huomion kuin se nyt saa

Keskiviikko 2.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Viimsin kylpylämatkani eräs eniten odottamani hetki oli se, kun pääsin käymään kylpylän lähellä sijaitsevassa Viron Sotamuseossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viron Sotamuseon toinen nimi on ”Kenraali Laidonerin museo”, sillä museo sijaitsee Viimsin kartanossa – Viimsi Manor - , jonka Viron moninkertainen Puolustusvoimien komentaja Johan Laidoner sai vuonna 1923 lahjaksi Viron kansalta.

 

 

 

 

 

Museokäynnin tekee mielekkääksi se, että kävijöille annetaan käyttöönsä nauhuri, josta kuulee huonekohtaisesti selostuksen eri huoneissa esitellyistä seikoista. Nauhurin eräs kieli on suomi.

 

*************

Museossa on useita huoneita ja keskityn tässä jutussani esittelemään vain niitä valokuvia, joita otin eri huoneista:

 

 

Huone 1

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 4

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Huone 5

 

 

 

 

 

 

 

Huone 6

 

 

 

 

 

 

 

Huone 7

 

 

 

 

En oikein päässyt jyvälle, että mitä museossa merkitsee neuvostoliittolaisen, suomalaisen ja saksalaisen upseerin yhteiset juomingit!

 

 

 

Huone 8 eli kylmän sodan vaihe maailmanpolitiikassa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kylmän sodan esittelyhuoneessa oli aidonoloinen Metsäveljien korsu. Korsuun oli helppo näköyhteys, mutta sinne kiipeäminen vaati pienoisia akrobaatin taitoja. Ponnistelin korsuun ja sain hetken levätä Metsäveljien korsun laverilla!

 

 

Huone 9

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Kenraali Laidoner´n kunniamerkkikokoelma on museon merkittävä osa.

 

Kunniamerkkikokoelmaan kuuluvat mm.:

 

 

 

Soome Valge Roosi ordeni Suurrist

 

 

 

 

 

Soome Kaitseliidu teeneterist

 

 

 

***************

 

 

 

 

Arvostin, että vuonna 1884 syntynyt, neuvostoliittolaisten vuonna 1940 Siperiaan kyyditsemä ja siellä 1953 mahdollisesti teloitettuna kuollut kenraali Johan Laidoner otti minut vastaan työhuoneessaan museokäyntimme päätteeksi!

 

 

*************

 

 

 

 

Mainittakoon, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas on Viljandin kaupungissa ja pääsin tutustumaan siihen viime kesänä.

 

 

************

 

Toivon, että tämä juttuni saa suomalaiset nykyistä suuremmin joukoin tutustumaan vuonna 2001 Viimsiin perustettuun Viron Sotamuseoon.

 

Sinne on helppo matkustaa Hotelli Virun kellarikerroksesta lähtevällä bussilinjalla numero 1A.

 

Bussista pitää jäädä pois Viimsin Maximan pysäkillä ja kävellä siitä mäkeä ylös Viimsin kartanoon. Matka maksoi maaliskuussa 2014 yhteen suuntaan 1,60 euroa.

 

Museo on avoinna keskiviikosta lauantaihin ja pääsymaksua museoon ei ole!

 

 

-Esko Erkkilä-

Termi SPA on lyhenne sanoista Sanitas Per Aqua eli "terveyttä veden avulla"

Lauantai 22.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Tapaamme ainakin kerran vuodessa käydä virolaisissa SPA-kylpylöissä ja niin teimme taas päättymässä olevalla viikollakin.

 

Toteutimme viiden päivän mittaisen kylpyläreissun tuttavapariskunnan kanssa ja reissumme suuntautui tällä kerralla Viimsin kylpylään Virossa.

 

Viimsi on Tallinnan naapurikunta ja sinne on matkaa Tallinnan keskustasta kymmenkunta kilometriä.

 

 

 

 

”Tallinn Viimsi SPA”, kuten kylpylän virallinen nimi kuuluu, on kahdeksankerroksinen rakennus.

 

 

 

 

Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta kohti etelää.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja laajentaminen tapahtuu ripeästi, sillä jo huhtikuun alussa uusi saunakeskus saadaan käyttöön.

******************

Viimsin kylpylään on helppo matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä bussilinja 1A:n päätepysäkki sijaitsee kylpylän takana. Kannattaa jäädä busssista pois jo edellisellä pysäkillä, sillä silloin kävelymatka jää hieman lyhyemmäksi.

Bussit Viimsiin (siis linja 1A) lähtevät Hotelli Virun alakerrassa sijaitsevasta paikallisliikenteen terminaalista ja yhdensuuntainen matka maksaa 1,60 euroa. Matka-aika on vajaat puoli tuntia.

 

 

***************

 

Hoitojen määräämisessä on virolaisissa kylpylöissä tapahtunut muutos, sillä nyt ohjelmaan kuuluvat hoidot oli jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin.

 

Ennen kylpyläloma alkoi lääkärintarkastuksella ja asiakas pystyi neuvottelemaan hänelle sopivat hoidot lääkärin kanssa.

 

On selvää, että nykyinen systeemi on kylpylän kannalta kustannustehokas, kun asiakkaiden ei tarvitse – tai he eivät edes pysty - varaamaan haluamiaan hoitoja, vaan ne on jo valmiiksi ohjelmoitu hoitokorttiin. Toki kylpylämatkaan kuulumattomia hoitoja pystyy varaamaan, mutta ne pitää maksaa erikseen.

 

No, aikakin minun kohdallani etukäteisohjelmointi oli osunut kohdalleen, sillä olisin itsekin valinnut hoidoikseni yrttiporekylvyn, parafiini-osokeriittihoidon sekä hieronnan. Nämä hoidot sain kahtena eri päivänä viisi päivää kestäneen kylpylävierailumme aikana.

 

Uintimahdollisuudet Viimsissä ovat hyvät – erityisesti pidin ulkona sijaitsevasta kylmäaltaasta, jossa kävin useitakin kertoja päivässä.

 

Viimsin saunakeskus tarjoaa yli puolentusinaa erilaista saunomismahdollisuutta, joten valinnanvaraa on.

 

 

**********

 

 

Kävin perhekuntani kanssa Viimsissä edellisen kerran kymmenkunta vuotta sitten ja silloisesta käynnistä jäi huono maku.

 

Toki petrattavaa löytyi myös nyt, mutta kokonaisvaikutelma oli varsin hyvä.

 

Pystyn mielestäni arvioimaan virolaisten kylpylöiden palvelutarjonnan kattavasti, sillä olen saanut vierailla kylpylävieraana lähes kaikissa virolaiskylpylöissä.

 

Uskallan suositella Viimsin kylpylää!

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa enemmän Viimsin kylpyläreissulla kokemiamme asioita, sillä Viimsin sijainti Tallinnan kupeessa antaa hyvät mahdollisuudet liittää kylpylämatkaan monenlaista oheisohjelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi prosenttia BKT:sta!

Perjantai 21.3.2014 - -Esko Erkkilä-

On hyvä, että Nato-keskustelu on ”oraalla”.

 

Hetki todelliselle Nato-keskustelulle ei Ukrainan tilanteen vuoksi ole kuitenkaan nyt otollisimmillaan, mutta ehkä juuri Ukrainan tilanteen vuoksi sitä nyt pitäisikin käydä!

 

”Nato-raameihin” kuuluu, että järjestöön kuuluva maa sijoittaa puolustukseen 2 % bruttokansantuotteesta.

 

On kuitenkin tiedostettava, että ainoastaan neljä nykyistä Nato-maata täyttää tuon kahden prosentin vaatimuksen.

 

Saattaa olla joillekin yllätys, että nuo maat ovat

 

• Yhdysvallat
• Kreikka
• Turkki
• Viro

 

Natoon kuuluu 28 maata, joten ”2 % BKT:sta” –vaatimuksen täyttää ainoastaan 4/28!

 

Myös se on hyvä tiedostaa, että Suomen puolustusmenot ovat 1,4 % bruttokansantuotteesta.

 

 

Ei tänään tämän enempää!

 

 

-Esko Erkkilä-