On arvostettavaa, että kansanedustaja haluaa panostettavan Hämeenkyrön ja Viljakkalan välisen maantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen

Tiistai 1.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että Hämeenkyrössä, Kyröskoskella ja Viljakkalassa arvostetaan Keskustan kansanedustaja Arto Pirttilahden toimintaa, kun hän on tehnyt aloitteen määrärahan osoittamisesta maantien 276 Litukantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Viljakkalassa.

 

Aloitteen tunnus on TAA 346/2013 vp ja se on jätetty Eduskunnalle syyskuun 27. päivänä 2013.

 

 

*************

 

Aloite kuuluu näin:

 

 

Määrärahan osoittaminen maantien 276 Litukantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Viljakkalassa Pirkanmaalla

 

Eduskunnalle

 

Viljakkalan Litukantien, mt 276, ympäristö on viime vuosina rakentunut voimakkaasti. Rakennettava noin 4 kilometrin pituinen kevyen liikenteen väylä turvaisi etenkin useiden koululaisten koulureitin turvallisuuden maankäytön laajennuttua nauhamaisesti maantien 276 varteen. Koulun ohella väylän vaikutusalueella kevyen liikenteen matkoja generoivia kohteita ovat päiväkoti, urheilukeskus ja uimaranta. Lisäksi rakennettava väylä houkuttelisi muita liikkujia pyöräilyyn ja kävelyyn sekä toimisi virkistysreittinä. Rakennettava väylä yhdessä jo olemassa olevien osuuksien kanssa yhdistäisi Kyröskosken ja Viljakkalan taajamat. Väylän ohella rakennettaisiin kevyen liikenteen silta. Tie- ja rakennussuunnitelmat ovat valmiit, joten työ voidaan aloittaa heti.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

 

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 31.10.20 lisäyksenä 2 000 000 euroa maantien 276 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Viljakkalassa Pirkanmaalla.

 

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013

 

Arto Pirttilahti /kesk

 

 

*************

 

 

Tiedän, että kansanedustajien tekemillä talousarvioaloitteilla on vaikeuksia läpimenossa, mutta tässä tapauksessa on läpimenon ohella keskeistä Hämeenkyrön, Kyröskosken ja Viljakkalan paikallisten olosuhteiden huomiointi pirkanmaalaisen kansanedustajan taholta.

 

Kyseisen tieosuuden osalta suunnitelmat ovat valmiit – kuten kansanedustaja Pirttilahti aloitteessaan toteaakin, joten homma on savolaista elämäntapaa lainaten ”aloittamista vaille valmis”!

 

Nyt tiedämme, että Kataisen-Urpilaisen hallitus hylkäsi Pirttilahden aloitteen, mutta turha se ei ollut – oli vaan taas kerran osoitus kokoomusjohtoisen hallituksen keskittämistä suosivasta linjasta!

 

Kiitän kansanedustaja Arto Pirttilahtea siitä, että hän huomioi hämeenkyröläisille, kyröskoskilaisille sekä viljakkalalaisille tärkeän asian!

Olen vakuuttunut, että Pirttilahti palaa asiaan seuraavan hallituksen aikana ja silloin aloitteen toteuttamismahdollisuudet ovat hyvät.

Viljakkalalaiset arvostavat kansanedustaja Arto Pirttilahtea, kun hän aloitteessaan käyttää termiä "Viljakkalassa"!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta kannustaa kuntalaisdemokratian kehittämisessä Tampereen Alvari -toiminnan sekä Ylöjärven Viljakkala- ja Kuru-neuvostojen tyyppiseen toimintaan

Sunnuntai 22.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan toiminnan kehittämisessä puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli.

 

Taannoin päättyneelle Turun puoluekokoukselle jätettiin 260 puoluekokousaloitetta Keskustan piirien, Keskustan kunnallisjärjestöjen sekä Keskustan paikallisyhdistysten toimesta.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen tyytyväinen, että monet Keskustan tamperelaiset järjestöt jättivät useita puoluekokousaloitteita.

 

Olin keskeisenä toimijana, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jätti puoluekokousaloitteen, joka kuului näin:

************

 

 

KUNTALAISDEMOKRATIAA PITÄÄ KEHITTÄÄ MONIPUOLISIN TAVOIN

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että kuntalaisdemokratiaa pitää kehittää luovasti, monipuolisesti, ennakkoluulottomasti ja erilaisin tavoin eri kunnissa.

 

Kuntalaisdemokratian merkitys korostuu koko ajan, sillä tiedonvälitys monipuolistuu, tarpeet ovat kunnissa erilaiset ja kuntakokokin varmaan tulee kasvamaan. Tarvitaan erilaisia malleja, jotta kansalaiset voivat helposti myös vaalien välissä osallistua oman kuntansa kehittämiseen.

 

Onnistunut kuntalaisdemokratia merkitsee parhaimmillaan kahdensuuntaista tiedonvälitystä; päättäjät saavat oikeaa sekä suoraa palautetta kuntalaisilta päätöstensä perustaksi ja kuntalaiset puolestaan todenpohjaista tietoa tehtyjen päätösten perusteluiksi.

 

Kuntalaisdemokratian paras onnistuminen on kuitenkin se, kun kuntalaiset pystyvät aidosti vaikuttamaan asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry on pannut tyydytyksellä merkille Tampereen kaupungin Alvari-toiminnan, joka perustuu alueellisen vaikuttamisen periaatteeseen. Kaupungin jakaminen neljään Alvari-alueeseen on merkinnyt alueellisten ongelmien välittymistä päättäjien tietoisuuteen.

 

Toisena esimerkkinä Tampereen kunnallisjärjestö haluaa tuoda esille Ylöjärven kaupungissa toimivat alueelliset Viljakkala- ja Kuru-neuvostot, jotka perustettiin sen jälkeen, kun Viljakkala sekä Kuru liittyivät kuntaliitoksessa Ylöjärven kaupunkiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry toteaa kokemukseen perustuen, että Alvari- järjestelmässä ja Ylöjärven Viljakkala- sekä Kuru-neuvostoissa on paljon parannettavaa, mutta molemmat ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry kannustaa Suomen Keskustaa tukemaan uusia, erilaisia ja ennakkoluulottomia hankkeita kuntalaisdemokratian edistämisessä.

 

 

******************

 

 

Puoluehallitus puolsi aloitettamme ja sen vastausesitys kuului näin:

 

 

”Puoluekokous yhtyy täysin Tampereen kunnallisjärjestön näkemykseen kuntalaisdemokratian kehittämisestä. Keskustan kunnallisvaaliohjelmassa 2012 yksi kolmesta kärkiteemasta oli nimenomaan kunnan asukkaiden ja heidän yhteisöjensä vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen kansanvaltaisesti valitun valtuuston ja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.

 

Kuntalaisilla ja myös kunnassa osan vuotta asuvilla vapaa-ajanasukkailla on tiedoistaan, taidoistaan ja arkipäivän kokemuksistaan kumpuavaa osaamista ja resursseja, joita ei vielä ole tarpeeksi hyödynnetty kuntalaisten yhteiseksi hyväksi. Myös kolmannen sektorin järjestöjä tulee kuulla entistä vahvemmin ja ottaa ne mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen.

 

Aloitteessa on kiinnitetty huomiota oleelliseen näkökulmaan; jokaisen kunnan on löydettävä omista ja asukkaiden lähtökohdista parhaat lähivaikuttamisen muodot. Yhtä ja samaa reseptiä kaikille kunnille ei ole olemassa.

 

Etenkin asukasmääriltään suurissa ja pinta-alaltaan laajoissa kuntaliitoskunnissa voidaan jopa harkita kunnanosavaltuustoja tai Rovaniemen kaltaisia aluelautakuntia omine budjetteineen ja päätösvaltoineen. Toisissa kunnissa voivat toimia paremmin ns. kevyemmät kuntalaisdemokratian muodot kuten kylä- ja kaupunkiosavaltioparlamentit, avoimet keskustelu- ja palautetilaisuudet, kansalais- ja käyttäjäraadit tai vaikkapa sosiaalisen median ja muiden sähköisten palaute- ja ideajärjestelmien hyödyntäminen.

 

Olipa kuntalaisdemokratian muoto mikä tahansa, on tärkeintä että kunnan asukkaat tulevat aidosti kuulluiksi ja he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Näennäisdemokratia vain etäännyttää ja passivoi asukkaita.

 

Puoluekokous panee tyytyväisyydellä merkille aloitteessa mainitut Tampereen ja Ylöjärven lähidemokratiakokeilut. Niiden kokemuksia – niin onnistumisia kuin havaittuja ongelmiakin – tulee hyödyntää Pirkanmaata laajemminkin kuntalaisten lähivaikuttamisen edistämisessä.”

 

 

*********

 

Olen tyytyväinen Puoluehallituksen vastausesitykseen ja erityisesti siihen, että puoluekokousaloitteemme hyväksyttiin näillä vahvoilla puoltolauseilla Keskustan ohjenuoraksi jatkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä, että Keskustan neuvot kelpaavat!

Sunnuntai 7.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtakunnan tasolta on hyvässä muistissa, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti onkeensa Juha Sipilän ohjauksen, kun hallituksen osinkoveropäätös oli menossa täysin päin mäntyä.

 

Ilokseni huomasin Tamperelainen-lehden 29.6.2013 ilmestyneestä lehdestä, että Keskustan antamia ohjeita ollaan hädän hetkellä ottamassa käyttöön.

 

On yleisesti tiedossa, että kaikki kaupungin talouteen liittyvät asiat ovat Tampereella surkeassa jamassa.

 

Virallisesti ennustetaan, että kuluvasta vuodesta muodostuu yli 42 miljoonaan euroa tappiollinen.

 

Olen jo heti alkuvuonna ennustanut, että vuoden 2013 tappio tulee Tampereella olemaan 70 M€. Nyt kaupungilla kuiskitaan, että edes ”Eskon ennustama” tilanne ei toteudu, vaan päädytään tasolle – 80 M€!

 

Niin siitä Tamperelainen-lehdestä:

 

Toimittaja Petteri Mäkinen on laatinut 29.6.2013 ilmestyneeseen numeroon jutun, jonka otsikko kuuluu näin:

 

 

 

Tampere ei halua olla työttömien nörttien kaupunki

 

 

 

 

Jutun alaotsikko menee jo konkretiaan, kun toimittaja Mäkinen toteaa;

 

TALOUS Tampereen kaupunki miettii koko elinkeinopolitiikkansa uusiksi

 

 

 

 

Jutussa kerrotaan, että pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) pohtii näin;

 

”Pitää miettiä elinkeinopoliittista vastuunjakoa uudelleen. Meillä voisi olla jatkossa selkeä elinkeinojohtaja tai –asiamies”.

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pohtiminen on lähes suora lainaus Keskustan Tampereen valtuustoryhmän 17.9.2012 jättämästä valtuustoaloitteesta, joka kuului näin:

 

”Valtuustoaloite elinkeinoasiamiehen saamiseksi Tampereelle.                                                              

Yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen on puhuttanut Tampereella jo kauan. On selkeä epäkohta, että Tampereella ei ole henkilöä, johon yritys voisi olla yhteydessä, kun se suunnittelee sijoittuvansa Tampereelle. Tällaista henkilöä kutsutaan useimmiten elinkeinoasiamieheksi.

 Vastuut ja valtuudet jakaantuvat Tampereella useille eri toimielimille ja viranhaltijoille. Jaettu vastuu merkitsee, että vastuuta ei ole kenelläkään.

Yritysten asiointi kaupungin kanssa on hankalaa, kun asiat eivät etene. Tampereelta puuttuvan elinkeinoasiamiehen merkitys korostuu, kun naapurikunnilla tällainen on. Yritykset kärsivät ja joutuvat lähtemään naapurikuntiin, joissa asiat hoituvat. Tampere menettää työpaikkoja ja verotuloja.

Yrityshankinnan asiantuntemus pitää olla kaupungilla ja se pitää olla yritysten käytössä yhden luukun periaatteella ja niin, että asiat lähtevät joutuisasti rullaamaan. Elinkeinoasiamies olisi tätä tehtävää varten.

Esitämme, että Tampereelle perustetaan elinkeinoasiamiehen toimi. Jotta esitys ei lisäisi henkilöstökuluja, ehdotamme, että tilaajajohtajan virka vastaavasti lopetetaan.”

********

 

Keskustan syksyinen valtuustoaloite ja nyt pormestari Anna-Kaisa Ikosen linjaama ovat yhtä lähes sanasta sanaan!

 

Kiitän pormestari Anna-Kaisa Ikosta realiteettien tajusta, jota Tampereen taloustilanteen oikaisemiseksi nyt tarvitaan.

 

Paavo Arhinmäen toiminta Juha Sipilän antaman vinkin jälkeen pelasti paljon vikaan menossa olleesta osinkoverouudistuksesta.

 

On hyvä, että Tampereen pormestari on nyt tullut Keskustan esittämille linjoille kaupungin elinkeinotoiminnan kehittämisessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinoasiamiehen puuttuminen ja olematon varanto yritystonteista ovat Tampereen häpeäpilkku

Sunnuntai 24.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Yritystonttien aktiivinen muodostaminen ja niiden tarjonta ovat kuntien elinvoimaisuuden takaamisessa ensiarvoisen tärkeää.

 

Tampereella ei ole yritysten hankintaan erikoistunutta elinkeinoasiamiestä ja hänen puutteensa merkitsee, että Tampereella ei käytännössä ole luovutuskelpoisia yritystontteja.

 

Tampere on ulkoistanut yrityshankintansa Tredea Oy:lle, joka on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö. Yhtiön pitäisi toimenkuvansa mukaan ylläpitää ja vahvistaa kaupunkiseudun vetovoimaisuutta ja varmistaa menestyvän yritystoiminnan edellytyksiä.

 

Kävin tutkimassa tilanteen vapaiden yritystonttien tarjonnasta Tredean nettisivuilta ja totesin, että Tampereen osalta tilanne on surkea.

 

Tredean nettisivuilla on kohta: ”Tontti- ja toimitilapörssi”.

 

Tredean hakupalvelun avulla yrittäjät löytävät Tampereen seudulta ajantasaiset tiedot kaikista luovutuskelpoisista tonteista ja toimitiloista.

 

Hakupalvelun tulokset ovat masentavaa luettavaa tamperelaisten veronmaksajien kannalta, sillä kaupungin alueella on ainoastaan yksi luovutuskelpoinen yritystontti! Toistan; vain yksi luovutuskelpoinen tontti!

 

Tampereen naapurikunnat tarjoavat ”heti luovutukseen” seuraavat määrät yritystontteja:

 

• Ylöjärvi                  18 tonttia
• Lempäälä                7 tonttia
• Orivesi                     5 tonttia
• Kangasala               4 tonttia
• Pirkkala                   4 tonttia
• Nokia                       2 tonttia
• Vesilahti                 2 tonttia

 

Lista on todellinen häpeäpilkku Tampereen kaupungin toiminnalle ja osoittaa, että kaupunki ei halua yrityksiä kaupunkiin.

 

**********

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä teki viime vuoden syksyllä valtuustoaloitteen elinkeinoasiamiehen viran perustamisesta Tampereelle.

 

Aloite oli perusteltu ja on enemmän kuin toivottavaa, että aloitteessa esitetty virka perustettaisiin mahdollisimman pian.

 

Keskustan valtuustoryhmä esitti yhdessä Tampereen Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmän kanssa valtuustoaloitteensa jatkumoa, kun ne 18.3.2013 pidetyssä Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa esittivät kaupunginvaltuustolle säännöllisesti esitettävää raportointia luovutuskelpoisten yritystonttien määrästä, kaupungille jätettyjen tonttianomusten, varausesitysten ja tonttitiedustelujen määrästä sekä viime aikoina luovutettujen tonttien määrästä ja käyttötarkoituksesta.

 

Aloite kuului näin:

 

**********

 

Valtuustoaloite

Viime aikoina on korostuneesti noussut esille yhteistyön puute elinkeinoelämän kanssa. Usein asia kohdistuu toimitilakysymyksiin ja erityisesti yritystonttien saatavuuden puutteeseen.

Apulaispormestarin maininta toimikautensa alussa siitä, että naapurikuntiin ei mene yhtään yritystä tontin puutteen takia, ei ota onnistuakseen. Näitä viestejä valuu poliittisten päättäjien tietoisuuteen monilta suunnilta.

Sen sijaan poliittiset päättäjät eivät saa organisaatiolta todellisia konkreettisia tietoja kyseisistä asioista ja tapauksista. Mm. pormestariohjelma korostaa yritystoiminnan edellytysten parantamista nykyisestä. Jotta tosiasiat tulisivat tietoon sinne, mihin vastuukin kuuluu eli valtuuston poliittisille päättäjille, Keskustan ja Sitoutumattomien valtuustoryhmät tekevät seuraavan valtuustoaloitteen:

 

Pyydämme kaupunginvaltuustolle selvityksen kaupungin nopeasti luovutuskelpoisten yritystonttien määrästä, kaupungille jätettyjen tonttianomusten, varausesitysten ja tonttitiedustelujen määrästä sekä viime aikoina luovutettujen tonttien määrästä ja käyttötarkoituksesta.

 

Samalla esitämme, että asian tärkeyden takia valtuustolle raportoidaan säännöllisesti kahdesti vuodessa edellä mainitut asiat.

 

Koska asia ei vaadi pitkällistä valmistelua, pyydämme kohteliaimmin vastaukset aloitteeseen ennen vuoden 2013 kesälomakauden alkua. Näin katsomme asiat saatavan poliittisen aktivoinnin ja ohjauksen linjattavaksi.

 

 

Tampereella 18. maaliskuuta 2013

 

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä 

Timo Hanhilahti                                                                 

Matti Järvinen

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

Tampereen Sitoutumattomat ry:n valtuustoryhmä

Lasse Oksanen

 

 

************

 

 

Toivon, että Keskustan ja Sitoutumattomien esittämä valtuustoaloite johtaa nopeasti toimenpiteisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt se toinenkin Keskustan valtuustoaloite toimex!

Torstai 28.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä teki viime syyskuussa kaksi merkittävää valtuustoaloitetta; Tavase-tekopohjavesihankkeen lopettamiseen tähtäävän aloitteen ja aloitteen Tampereelle perustettavasta elinkeinoasiamiehen toimesta.

 

Keskustan aloitteista Tavasen kuoppaamiseen tähdännyt aloite toteutui varsin nopeasti, sillä apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen kertoivat tammikuun 30. päivänä, että Tavase-hanke on tullut tiensä päähän.

 

Keskustan valtuustoaloite Tavasesta toki kaatui Tampereen kaupunginvaltuustossa niukasti yhdellä äänellä, mutta suurten puolueiden nopea mielenmuutos alkoi kuitenkin tästä valtuustoaloitteesta! Hyvä ME!

 

**********

 

Näen tiukan yhteyden Pirkanmaan ELY-keskuksen 26.2.2013 kertomaan Tampereen yhä pahenevaan työllisyystilanteeseen ja siihen, että Tampereella ei edelleenkään ole elinkeinoasiamiestä.

 

Keskustan tekemä valtuustoaloite olisi nyt pikaisesti laitettava toimeksi, sillä Suomen toiseksi suurimman kaupungin ajelehtiminen ilman aktiivista yritysten paikkakunnalle tapahtuvaa hankintaa on ennenkuulumatonta!

 

Keskustan valtuustoaloitteen torppaamisen virkamiesvalmisteluaineistossa puhutaan aidanseipäistä kun olisi puhuttava aidasta.

 

Lainaan lyhyen pätkän virkamiesten laatimasta valmisteluaineistosta:

 

”Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyvän yhteistyön seurauksena perustettiin vuoden 2009 alusta yhteinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy hoitamaan nimenomaan perinteisten kunnallisten elinkeinotoimistojen tehtäväkenttää. Tähän kuuluvat mm. kaupunkimarkkinointi ja yritysten hankinta tukipalveluineen. Tarkoituksena on juuri se, että yrittäjien ei tarvitse kiertää kaupunkiseudun kuntia kutakin erikseen, vaan palvelun saa keskitetysti yhdestä paikasta.”  

 

Voiko todellista asiantilaa enemmän vääristellä?

 

Keskusta esitti elinkeinoasiamiestä Tampereelle, mutta valmisteleva virkamies puhuu aivan muusta!

 

Toivon, että Tampereen luottamushenkilöpäättäjät tekevät elinkeinoasiamiehen viran perustamisessa samanlaisen päätöksen kuin he tekivät Tavasen kuoppaamisessa eli panevat asiassa viivyttelemättä toimeksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal ja kristillisten Irmeli Merikanto äänestivät väärin?

Maanantai 26.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 13.11.2012 keskustalaisen Tuukka Liuhan esityksestä, että koko sairaanhoitopiirin alueella ambulanssit ovat kautta vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa.

 

Tämän eettisesti kestävän periaatteen puolesta äänestivät tamperelaisista sairaanhoitopiirin valtuutetuista vihreiden Emmanuel Eneh, vasemmistoliiton Mahmoud Machal sekä kristillisten Irmeli Merikanto – arvostan heidän äänestyskäyttäytymistään.

 

Elina Siren (kokoomus) ja Hellä Asumaniemi (SDP) äänestivät, että Tamperetta ja Nokiaa lukuun ottamatta muualla sairaanhoitopiirin alueella tiettyinä vuorokauden aikoina ambulanssit olisivat saaneet viivytellä lähdössä 15 minuuttia.

 

En hyväksy viivyttelyä ambulanssien lähtöajoissa.

 

Nyt Tampereen kaupunginhallitus on tarttunut toimeen ja haluaa sen mielestä niskoittelevat tamperelaiset sairaanhoitopiirin valtuutetut kuriin.

 

Osoituksena siitä on Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään pykälä, joka kuuluu näin:

 

 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien kutsuminen koolle keskustelemaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta

 

En tiedä, että kenen isoille varpaille tamperelaiset Eneh, Machal ja Merikanto astuivat, mutta näin ilmeisesti tapahtui. Pelkään, että kyseessä olivat Tampereen kaupungin virkahenkilöt – eivät suinkaan todelliset päättäjät eli luottamushenkilöt.

 

Keskustalaisena on helppo olla samaa mieltä vihreiden Eneh´n, vasemmistoliiton Machal´n sekä kristillisten Merikannon kanssa, että ambulanssien lähtövalmiudessa ei saa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella olla viiveitä.

 

On ilahduttavaa, että myös Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin valtuuston kokoomuslainen puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen äänesti lähtövalmiudesta päätettäessä Tuukka Liuhan (kesk) kanssa samalla tavalla.

 

Toivon, että tamperelaiset ja pirkanmaalaiset seuraavat tiiviisti, että miten Tampereen kaupunginhallitus tänään suhtautuu sen esityslistalla olevaan asiaan.

 

*****

 

Mainitsen jo nyt, että Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla tänään on myös toinen mielenkiintoinen asia eli Keskustan tekemän Tavase-valtuustoaloitteen käsittely.

 

Valmisteluaineistossa on täyttä puppua, mutta siitä myöhemmin lisää.

 

Sen jo kuitenkin voi nyt todeta, että jos päätös myötäilee päätösehdotusta, niin Tampereen kaupunginhallituksen asiantuntemus ei päätä huimaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus ja SDP jatkavat tamperelaisten rahojen lapioimista Tavase Oy:n synkkään kaivoon

Keskiviikko 10.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina 8.10.2012 tamperelaisten luottamushenkilöiden linjaukset mielettömän Tavase-hankkeen tukemisessa saivat selkeän kahtiajaon.

 

Kahtiajako osoitti, että kokoomus ja SDP haluavat jatkaa tamperelaisten veronmaksajien veroeurojen surutonta syytämistä mielettömään tekopohjavesihankkeeseen.

 

Vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit ottivat Keskustan tekemän valtuustoaloitteen vakavasti ja olivat Keskustan linjoilla siinä, että rahahanat pitää sulkea naapurikuntien harjuja tuhoavan hankkeen lopettamiseksi.

 

Tavase-hankkeeseen syydettävää 200.000 euroa puolsivat kokoomuksen Riitta Koskinen, Ilkka Sasi, Anna-Kaisa Ikonen sekä Timo P. Nieminen ja SDP:n Anneli Kivistö, Atanas Aleksovski ja  Ilpo Sirniö.

 

Tamperelaisten veronmaksajien puolta pitivät ja siten Keskustan tekemään valtuustoaloitetta kannattivat vasemmistoliiton Mikko Aaltonen, vihreiden Vesa Eskola ja Maija Kajan sekä kristillisdemokraattien Leena Rauhala.

 

Lopputulema oli kuitenkin se, että Kangasalan sekä Pälkäneen harjujen raiskaamista kannatti 7 kaupunginhallituksen jäsentä ja luontoarvoja kunnioitti sekä tamperelaisten etua ajoi 4 kaupunginhallituksen jäsentä.

 

Aamulehdelle on annettava iso tunnustus, kun se uutisoi Tampereen kaupunginhallituksen toissapäiväisen päätöksen näin:

 

Tavase-hankkeen tulevaisuus on synkkä kuin syvä kaivo

 

Harmittelen runsaan kahden kuukauden jälkeen tehtävistään luopuvan pormestari Timo P. Niemisen puolesta, kun hän Aamulehden mukaan toteaa, ettei Tampereen nyt kannata luopua Tavasesta, koska siihen on satsattu jo niin paljon varoja!

 

Arvostamani pormestari päästi suustaan todellisen sammakon, jos Aamulehden toimittaja Pekka Kymäläisen laatima juttu pitää paikkansa.

 

Pormestari Niemisen lausunto antaa pelottavan kuvan Tampereen johtavien luottamushenkilöiden ja virkamiesten toiminnasta – jos johonkin mielettömään hankkeeseen ehditään syytämään riittävän paljon varoja, niin siitä ei voida enää perääntyä!

 

Tavase-sotku merkitsee sitä, että olen valitsemassa puoleni myös Rantaväylän tunnelin suhteen. Rantaväylän tunneliin on nyt viimeisen 6,5 miljoonan euron suuruisen ”suunnittelumäärärahan” myöntämisen jälkeen ilmeisesti satsattu niin paljon rahaa, että siitä ei enää voida luopua. Näin on pääteltävä kokoomuksen ja SDP:n keittämän Tavase-sotkun tuloksena!

 

Olen asiasta eri mieltä ja totean, että Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan Tampereen kaupunginvaltuuston otettava uuteen harkintaan.

 

”Uusi harkinta” merkitsee mm. sitä, että nykyisen kaupunginvaltuuston tekemien päätösten mahdollinen purkaminen merkinnee Tampereen kaupungille tiettyjen sakkomaksujen maksamista sopimusrikosta.

Mahdolliset sopimussakot on kuitenkin asettava oikeisiin mittasuhteisiin niiden summien kanssa, jotka Tampereelle aiheutuvat Rantaväylän tunnelin rakentamisesta.

 

Kiitän Keskustan valtuustoryhmää sen laatimasta valtuustoaloitteesta, jossa koko Tavase-hanke asetettiin kyseenalaiseksi.

 

Kiitän myös vasemmistoliittoa, vihreitä sekä kristillisdemokraatteja, jotka osasivat ”lukea oikein” Keskustan tekemää valtuustoaloitetta ja äänestivät todellisuudessa sitä kannattaen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan valtuustoryhmä teki 17.9.2012 oikeansuuntaisen, mutta sanamuodoiltaan aivan liian lievän valtuustoaloitteen Tavasesta luopumiseksi

Sunnuntai 30.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että Keskustan Tampereen kaupunginvaltuuston valtuustoryhmä jätti 17.9.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa tiedustellaan - vaikkakin miedoin sanakääntein - Tampereen kaupungin suhtautumisesta tekopohjavesihanke Tavaseen.

 

On hyvä, että edes yksi valtuustoryhmä on hereillä mielettömän Suomen kauneimpia harjuja tuhoavan hankkeen lopettamiseksi.

 

Olen ollut jämäkästi Tavase-hanketta vastaan jo vuosikaudet ja uskon, että vastustukseni on ollut yhtenä pontimena Keskustan valtuustoryhmän nyt vihdoinkin laatimaan valtuustoaloitteeseen.

 

Mielestäni valtuustoaloitteessa olisi pitänyt selkeäsanaisesti vaatia luopumista koko tekopohjavesihankkeesta.

 

Olen todennut jo aikaisemmin, että nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty luopumaan Tavase-hankkeesta, vaan tehtävä jää 28.10.2012 valittavan Tampereen uuden kaupunginvaltuuston hoidettavaksi.

 

Olen kunnallisvaaliehdokkaana ja eräänä keskeisenä vaalilupauksenani on, että Tampereen kaupungin pitää nopeasti luopua Tavase-hankkeesta.

 

Tamperelaiset eivät tarvitse Tavase-tekopohjavettä, sillä meillä on laadukasta Näsijärven vettä ”lähivetenä”. Kaupinojan vesilaitoksen pieni kunnostus takaa tamperelaisille todellisen lähiveden saamisen myös tulevaisuudessa.

 

On ympäristörikos, jos Tavase Oy:n sallitaan tuhota tekopohjavesilaitoksellaan Suomen kauneimmat harjut Kangasalalla ja Pälkäneellä.

 

Tavase Oy:n lupaamia vesimääriä ei pystytä toimittamaan Kangasalan ja Pälkäneen sadetuksilla vaan tekopohjavesiyhtiö joutuisi välittömästi rakentamaan vastaavan luontoa tuhoavan laitoksen Pinsiöön. Sallivatko Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven asukkaat sen?

 

Puutteistaan huolimatta Keskustan valtuustoaloite on oikeansuuntainen ja se luo hyvän pohjan lokakuussa valittavalle kaupunginvaltuustolle tehdä Tavase Oy:n lopettamista koskeva päätös.

 

Keskustan valtuustoaloite kuuluu näin:

 

 

************

 

 

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.9.2012

 

 

TAVASE OY:N TILANNESELVITYS

 

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemussuunnitelman, jolla haetaan lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle tilanteessa, jossa Akaa, Kangasala ja Valkeakoski ovat vetäytymässä koko tekopohjavesihankkeesta. Tampereen kaupunki on taannut talousvaikeuksissa olevan yhtiön toiminnan jatkamisen.

 

Tampereen veronmaksajille tulee kertoa, että mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen. Vastausta vaille ovat kysymykset kolmen kunnan irtautumisen vaikutuksista hankkeeseen, Tampereen tämän hetken maksuosuudesta yhtiöön, mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelmasta, onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä. Kyse on merkittävästä tulevaan vaalikauteen liittyvästä ratkaisusta: tehdäänkö  noin 50 – 200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokirjauksin.

 

Keskustan valtuustoryhmä esittää nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavase Oy:n alasajamisen varalta.

 

Tampere 17.09.2012

 

Keskustan valtuustoryhmä

 

 

***********

 

-Esko Erkkilä-

Aloitteen tekemisen on oltava teknisesti helppoa, jotta niitä yrityksissä tehtäisiin

Lauantai 7.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Yritykset mainostavat itseään, että ne suhtautuvat suopeasti työntekijöidensä esittämiin aloitteisiin.

 

Käytännössä hyvätkin aloitteet jäävät tekemättä, sillä monissa yrityksissä aloitteen tekeminen ja sen ”hyvyydestä” päättäminen on tehty perin byrokraattisiksi.

 

Tiedän kokemuksesta, että aloite on usein laadittava kirjallisesti ja toimitettava tietylle yhdyshenkilölle, joka sitten joskus saattaa viedä sen ison kaikkia henkilöstöryhmiä edustavan raadin käsiteltäväksi. Raati kokoontuu ja saattaa pyytää aloitteesta lausunnon joltakin henkilöltä, jonka reviirille asia kuuluu.

 

Kuvatunlainen byrokraattinen tapa käsitellä aloitteita on tehokas systeemi tukahduttaa koko aloitetoiminta.

 

Sain marraskuussa vierailla monikansalliseen AGCO-konserniin kuuluvan Valtran traktoritehtaalla Suolahdessa.

 

Valtran traktoritehdas on kuuluisa hyvinhoidetusta aloitetoiminnastaan ja siitä kertoo mm. se, että yritys on 2000-luvulla valittu kolmena vuonna peräkkäin Suomen aloitteellisimmaksi yritykseksi.

 

Valinnat ovat perustuneet Johtamistaidon Opisto JTO:n vuosittaiseen tutkimukseen. JTO:n otoksessa on mukana suurin osa teollisuutemme työpaikoista, ja se perustuu yritysten ilmoittamiin määriin toteutuneista aloitteista.

 

Valtralaiset tekevät keskimäärin 13 aloitetta vuodessa henkilöä kohti – mittava ja hieno saavutus.

 

 

Valtran aloitetoiminnasta kertova informaatiotaulu yrityksen aulatiloissa.

 

 

 

Kokoonpanolinjoilla on taulut, joille työtekijät voivat heti ongelman todettuaan kirjata sen ja ongelman perään voi myös heti tuoreeltaan kirjata tavan, jolla esiintynyt ongelma poistuisi.

 

Ei tarvitse kirjoittaa asiaa paperille ja ongelma sekä sen ratkaisuehdotus ovat heti esimiesten ja osaston muun henkilökunnan nähtävillä – tähän pitäisi pyrkiä myös muissa yrityksissä!

 

On selvää, että aloitteiden käsitteleminen on aina yrityskohtainen ratkaisu.

Valtran tapa kannustaa henkilökuntaansa aloitteellisuuteen ja sen mutkaton tapa käsitellä aloitteet on mainio. Se antaa kaikille yrityksille hyvän pohjan alkaa miettimään henkilökunnan panoksen lisäämistä yrityksen kehittämistyössä.

 

-Esko Erkkilä-