Kimmo Tiilikainen: Maakuntien rooli on katsoa asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta

Keskiviikko 21.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tarkasteli Pirkanmaan Säätiön juhlaseminaarissa 10.9.2011 maakuntien merkitystä Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

 

Maakuntien ja läänien periaatteellista erosta Tiilikaisella oli osuva tiivistys; maakunnat katsovat asioita eteenpäin asukasnäkökulmasta, kun taas lääninhallinnot toimivat ylhäältä alaspäin.

 

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen esitys käsitteli monipuolisesti periaatteellisia sekä myös ajankohtaisia asioita.

 

Yhteishenki on ihmisistä lähtevää vastuunkantoa, mainitsi Tiilikainen.

 

Todetessaan, että kunnallinen demokratia on vastuullisuuteen kasvamista, pääsi Tiilikainen käsittelemään ajankohtaista kuntauudistusta.

 

Kansalaisten yhdenvertaisuus, palvelujen saatavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa lähiyhteisön asioihin ovat keskeisiä seikkoja, joiden pitäisi pysyä myös niiden mielissä, jotka nyt ”ylhäällä” piirtelevät Suomen kuntaverkkoa uusiksi.

 

Ihmisten asuinpaikan valinnan pitää säilyä vapaana myös jatkossa, yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä takaamaan koko maassa, opiskelumahdollisuuksien takaaminen vanhempien varallisuudesta piittaamatta ovat asioita, joiden on pysyttävä kirkkaana mielessä, kun kuntaverkkoa ollaan harsimassa uuteen uskoon.

 

Tiilikainen piti suurena uhkana opetusministeriön suunnitelmia, joissa opetukseen suunnattuja varoja leikataan 300 milj. euroa. Uhka koskee koko Suomea, mainitsi Tiilikainen.

 

Uuden kasvun eväiksi Kimmo Tiilikainen linjasi materiaalitehokkuuden, raaka-aineiden jalostamisen pidemmälle, energiatehokkuuden ja sen, että talouskasvun pitää saastuttaa vähemmän kuin ennen.

 

Kimmo Tiilikainen – jolle kertyi aikanaan myös ministerikokemusta - totesi, että Pirkanmaa on varautunut hyvin vuoteen 2030.

 

Hän kuitenkin muistutti, että ihmisiä pitää rohkaista vastuunottoon yrittäjyydellä ja on luotettava yrittäjien luovuuteen sekä muutosvoimaan.

 

Henkisten esteiden poistaminen, lainsäädännön esteiden purkaminen, investointien sekä vientitoiminnan tukeminen ovat seikkoja, joihin on koko ajan panostettava, mainitsi Tiilikainen esityksensä lopuksi.

Tässä jokunen kuva juhlaseminaarin tiimoilta:

 

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen toivottaa kansanedustaja Mikko Alatalon tervetulleeksi juhlaseminaariin.

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä saapuu juhlaseminaariin.

Puheenjohtaja Rantaviita-Tiainen toivottaa Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahden tervetulleeksi ja takana Mikko Kärki Lempäälästä.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva saapuu juhlaseminaariin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Esko Kärkkäinen saapumassa juhlaseminaariin.

-Esko Erkkilä-

Puhemies Sauli Niinistön käyttäytyminen sai aiheellista arvostelua uuden eduskunnan täysistunnossa 10.5.2011

Maanantai 16.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Uusi eduskunta käsitteli 10.5.2011 pidetyssä täysistunnossa eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomusta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2010.

Kansanedustaja Timo V. Korhosen (kesk) esittelypuheenvuoron jälkeen Keskustan kansanedustaja Anne Kalmari käytti puheenvuoron, jossa hän esitti, että…

”…uuden istuntokauden alkaessa on hyvä miettiä, mitä me kansanedustajat täällä teemme ja teemmekö me sen niin hyvin kuin osaamme.”

Näin todettuaan Kalmari kohdisti sanansa eduskunnan edellisen puhemiehen toiminnalle, kun hän eduskunnan pöytäkirjan mukaan sanoi näin:

 

”On syytä miettiä tämän toiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta, ei niin, että puhemies median kanssa lyttää parlamentarismin ja retostelee eduskunnan rahankäytöllä, vaan niin, että me yhdessä miettisimme, miten asiat voisi tehdä taloudellisemmin ja tuottavammin.”

 

(Kyseessä on suora lainaus eduskunnan pöytäkirjasta, mutta alleviivaus on bloginkirjoittajan).

 

Sattuvasti sanottu!

Tiedän, että useat edellisen eduskunnan jäsenistä kokivat puhemies Niinistön käyttäytymisen parlamenttia vähättelevänä. On hyvä, että Anne Kalmari puuttui asiaan ja hänen mielipiteensä tuli kirjattua eduskunnan pöytäkirjoihin.

Toivon, että uuden eduskunnan puhemiehistö osaa puolustaa kansan valitsemia kansanedustajia ja heidän toimintaansa, eikä ole ensimmäisenä nakertamassa eduskunnan arvovaltaa.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalon ja Oiva Kaltiokummun ajankohtainen katuturvallisuusseminaari Kauppahallissa

Perjantai 15.4.2011 - -Esko Erkkilä-

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli kutsunut…

 

 

...kansanedustaja, rikoskomisario Oiva Kaltiokummun Porista…

 

...vieraakseen vaalitilaisuuteensa Tampereen Kauppahalliin torstaina 14.4.2011.

 

Vaalitilaísuuden aiheina olivat päivänpolttavat kysymykset, kuten ikäihmisten katuturvallisuus, uhrin asema, muuntorangaistus ja taparikollisten pääsilittely sekä se, että paljonko yhteiskunta häviää harmaalle taloudelle?

Tilaisuus oli painoarvoltaan suuri ja sen vuoksi toteankin otsikossa, että se oli seminaari-tasoinen.

Seuraavassa on koottuna ”seminaarin” eräitä loppupäätelmiä:

Molemmat kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että nykyinen muuntorangaistussysteemi ei vastaa kansalaisten oikeustajua.

 

Väkivaltarikoksia Suomessa tehdään paljon, mutta rangaistukset niistä ovat EU-alueen lievimmät.

Esimerkkinä Suomen lepsusta rangaistuskäytännöstä Kaltiokumpu kertoi, että kolminkertainen murhamies siirrettiin 7 vuotta elinkautistuomiotaan kärsittyään avovankilaan, josta tämä välittömästi karkasi. Tämä on mahdollista ainoastaan Suomessa, tiivisti rikoskomisario ja kansanedustaja Oiva Kaltiokumpu Porista.

 

Oikeusministeri Tuija Brax sai rikollisia ”ymmärtävänä” ministerinä tiukkaa kritiikkiä Kaltiokummulta. Näin murennetaan hyvinvointivaltiota, jyrisi kansanedustaja Oiva Kaltiokumpu.

 

Vankila ei ihmistä paranne, mutta ei sitä tee katukaan!

 

Julkinen uhkailu ja vihanpito ovat lisääntyneet mm. kauppaliikkeissä, sairaaloissa ja virastoissa

 

Harmaa talous on yleensä osa kansainvälistä rikollisuutta. Sitä esiintyy eniten rakennus- ja ravitsemusalalla. Suomen itäraja on jokseenkin ylitsepääsemätön viranomaistutkinnalle.

 

 

Kansanedustajat Alatalo ja Kaltiokumpu totesivat, että he olivat päättymässä olevalla vaalikaudella ainoat kansanedustajat, jotka pystyivät muuttamaan yksityistien valtiontieksi.

Alatalo sai Sappeenvuorentien valtiontieksi ja Kaltiokumpu puolestaan Jämi-Jylli –tien. Molemmat tiet ovat olleet jo kauan vilkkaassa yleisessä käytössä ja ne ovat maakunnallisesti sekä jopa valtakunnallisesti tärkeitä. Kansanedustajat totesivat, että jos heitä syytetään ns. siltarumpupolitiikasta, he ovat nimityksestä pelkästään ylpeitä!

 

 

Oiva Kaltiokumpu on Mikko Alatalon ohella tiedetty hyväksi musiikkimieheksi ja ”seminaariyleisö” sai siitä vakuuttavan sekä miellyttävän todisteen, kun kansanedustajakaksikko tilaisuuden lopuksi esitti duettona ”Rakastan elämää”.

 

Kiitän ”seminaariyleisön” puolesta kansanedustaja Oiva Kaltiokumpua, kun hän saapui Mikko Alatalon vieraaksi Tampereelle. Saimme nähdä kaksi oman maakuntansa puolesta paljon hyvää tehnyttä kansanedustajaa, joille on helppo toivotella jatkokautta Arkadianmäellä.

-Esko Erkkilä-

 

PS. ”Seminaarissa” poikkesi esittäytymässä myös Timo Taivalsalmi.

 

 

Tässä ovat Keskustan Pirkanmaan eduskuntavaaliehdokas, yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi vasemmalla, oikealla hänen kampanjapäällikkönsä Atte Nikkanen ja keskellä Timon vaalitiimin jäsen, lääkäri Milla Juhantalo-Takala. Ja kaikilla on päässään Timo Taivalsalmen teemapipo Hyvä Arki!

Määrätään lääkäri eduskuntaan - Timo Taivalsalmi matkalla Arkadianmäelle

Sunnuntai 20.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Taivalsalmi on Tampereen kaupunginvaltuustossa Keskustan valtuustoryhmän varavaltuutettu ja nyt hän on eduskuntavaaliehdokkaana Pirkanmaan vaalipiirissä.

Taivalsalmella on lukuisia luottamustehtäviä elämän eri alueilla.

Taivalsalmen eräs vaalilause on: ”Hyvä Arki kirjoitetaan yhdessä”.

Pääministeri Mari Kiviniemen Sentteri-vierailun aikana ehdokastentissä kysyin Taivalsalmelta: ”Terveyskioskeja vai robottikirurgiaa?”.

Taivalsalmen vastasi, että molempia tarvitaan. Hän perusteli terveyskioskien tarpeen ”kevyen hoidon tarpeella” ja robottikirurgiaa taas tarvitaan esim. isojen leikkausten tuloksellisessa hoitamisessa. Terveyskioskeissa todetut sairauden ensi oireet ovat tärkeitä havaita, sillä varhain aloitetut hoitotoimenpiteet osoittautuvat usein tehokkaiksi ja silloin myös kustannuksia säästyy.

Timo Taivalsalmi ja hänen tukiryhmänsä järjestivät Sentterissä torstaina maaliskuun 10. päivänä tilaisuuden, jonka otsikko oli: ”Polemiikkia, kahvia ja musiikkia”.

Taivalsalmi on musiikkimiehiä ja hän on yksi soittajista bändissä, joka on ristinyt itsensä ”Trio Asialliset”.

Ehdin viivähtämään hetken Taivalsalmen tilaisuudessa ja tässä muutama kuva sieltä:

 

 

Titta Mattila luovutti tilaisuuden sankarille ison kimpun tulppaaneja ja toivotteli menestystä vaalitaistossa.

 

 

 

Timo ja tulppaanikimppu

 

 

 

Kyllä lääkäriltä sujuu kahvitarjoilukin!

 

 

Trio Asialliset musisoi Asiaa-kyltin takana. Rummuissa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku.

 

-------------

Muistutan, että tänään ja lähipäivinä ilmestyy useampia blogikirjoituksia kuin yksi päivässä! Sanottavaa kun tuntuu riittävän!

------------ 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo kysyy kokoomukselta ja demareilta: "Mikä kunta seuraavaksi lahtipenkkiin Pirkanmaalla?"

Keskiviikko 16.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustajat Klaus Pentti ja Mikko Alatalo olivat yleisön tavattavissa Wayne´s Coffeessa Tampereella Siperiassa maanantaina 14.3.2011.

Runsaan tunnin mittaisen tapahtuman oli järjestänyt Keskustan eduskuntaryhmä.

 

Tilaisuuden ”päätähdet” – Klaus Pentti (vasemmalla)ja Mikko Alatalo (keskellä) - pyysivät allekirjoittaneen eli Esko Erkkilän (oikealla) toimimaan tapahtuman juontajana ja suostuin tehtävään, sillä pidin sitä suurena luottamuksen osoituksena.

 

 

Mikko Alatalo avasi tilaisuuden ja esitti mielikappaleeni ”Viivy vielä hetki”. Alatalon eduskunta-avustaja Tero Mäenpää joutui toimimaan mikrofonin jalustana - hymysuin se Terolta sujui!

 

 

Klaus Pentti käytti ensimmäisen puheenvuoron.

 

Hän keskittyi puheenvuorossaan mm. seuraaviin asioihin:

• kotimainen ruuantuotanto on turvattu, sillä Eduskunta on päättänyt mm. alkuperämerkintöjen pakollisuudesta myös jalosteiden kohdalla.
• päättyvällä istuntokaudella saatiin Keskustan johdolla aikaiseksi mittava kotimainen energiapaketti. Sen avulla energiaomavaraisuutemme nousee ja se vähentää myös päästöjä
• kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen sekä energiapaketti merkitsevät, että kaikki Suomen pellot säilyvät viljelykäytössä ja metsien hoitaminen tehostuu

 

Mikko Alatalo esiintymässä livenä ilman kitaraa ja hänen takanaan Mikko, Jouni Ovaska, Pertti Hakanen sekä Päivi Hiltunen "kuvaversioina". 

Pyysin Mikkoa Alataloa käsittelemään ensimmäisessä puheenvuorossaan yrittäjyyttä ja siihen liittyviä seikkoja, sillä Mikko on Eduskunnassa esiintynyt ryhdikkäästi yrittäjien asialla.

Alatalo kertasi, että hän on itse koko ajan yrittäjä, joten yrittämisen haasteet ovat hänelle tuttuja.

Mikko Alatalo painotti erityisesti pienten yritysten merkitystä. Yhden hengen ja muutaman hengen yritysten toimeentuloedellytysten turvaaminen on tärkeää. Suuria yrityksiä tarvitaan, mutta päättäjät eivät saa unohtaa pienyritysten merkitystä.

Ministeri Jan Vapaavuoren keskittämisajatukset saivat molemmilta kansanedustajilta jyrkän tuomion.

On ollut muuten mukava todeta, että myös useat järkikokoomuslaiset ovat tuominneet Vapaavuoren ajaman keskittämislinjan.

Klaus Pentti ihmetteli, että joissakin kunnissa ympäristöviranomaiset ovat alkaneet soveltaa vapaavuorilaisia periaatteita, vaikka mitkään lait, asetukset tai säädökset eivät ole muuttuneet. Käsittämätöntä toimintaa!

Mikko Alatalo haastoi Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demariehdokkaat tulemaan ulos koloistaan ja pyysi heitä vaalitaistelun aikana vastaamaan tämän jutun otsikkokysymykseen:

Minkä kunnan Pirkanmaan kokoomuslaiset ja demarit laittavat maakunnastaan ensimmäisenä lahtipenkkiin?

Tilaisuuden juontajana halusin tapahtuman aikana esitellä mukana olevat kansanedustajaehdokkaat ja tein heille henkilökohtaisen kysymyksen.

 

 

Jouni Ovaska oli paikalla ja tässä juontajan kanssa samassa kuvassa. 

Totesin, että Jounille koulutuskysymykset ovat eräs hänen painopistealueensa. Pyysin Jounia tarkentamaan ajatuksiaan.

Ovaska painotti tasa-arvoa koulutusmahdollisuuksien luomisessa. Hänen mielestään koulutusta tulee kehittää ja sille pitää antaa lisää resursseja.

- Kannan huolta nuorisosta ja kasvavasta työttömyydestä. Juuri tässä koulutus on keskeisellä sijalla, totesi Jouni Ovaska

 

 

Pertti Hakanen oli myös paikalla ja hän jakoi kuulijoille takuulla kotimaisesta kaurasta jalostettuja kaurahiutaleita.

 

Pertin keskeiset teemat ovat Isänmaa ja Perhe.

Tiedän, että Pertti Hakasen kolmas keskeinen teema on Ruokaturvallisuus ja sen vuoksi kysyinkin häneltä, että onko kaikki kotimainen ruoka lähiruokaa?

Hakanen totesi, että kaikki kotimainen ruoka on lähiruokaa. Turvallisen kotimaisen ruuan arvostus kasvaa päivittäinen mm. Saksan dioksiinikriisin ja Japanin ydinvoimalaonnettomuuden myötä.

Kotimaisen ruuan arvostuksen kohoaminen on Keskustan kannalta positiivinen seikka, sillä keskustalaiset ovat tehneet asian tiimoilta työtä koko poliittisen historiansa ajan.

Ehdokasesittelyn lopuksi Klaus Pentti kertoi tyttärensä Päivi Hiltusen ehdokkuudesta ja esitteli Päivin taustat sekä keskeisimmät poliittiset linjaukset.

Ehdokasesittelyn jälkeen pyysin Klaus Penttiä taustoittamaan Eduskunnan ja Keskustan verolinjauksia. Klaus teki sen tunnetulla taidollaan ja vakuuttavuudellaan.

Keskustan eduskuntaryhmän järjestämän tilaisuuden lopuksi esitin Mikko Alatalolle kulttuuria sekä Yleisradion ja maakuntaradioiden toimintaa koskevan kysymyksen.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenyys, Tulevaisuusvaliokunnan jäsenyys, Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnan varajäsenyys sekä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsenyys kansanedustajan tehtävien ohella antavat Mikolle pitävän pohjan arvioida kysymiäni asioita.

Mikko Alatalo vastasi kysymykseeni mm. näin:

• maakuntaradioiden lähetysajan lyhentäminen pitäisi saada korjattua, sillä tärkeiden ja merkittävien asioiden tapahtuminen ei ole sidottu Yleisradioväen työaikoihin tai maakuntaradioiden lähetysaikoihin
• TV2 tulee Mikon mukaan säilymään Tampereella. Se oli ensimmäinen asia, johon Mikko puuttui heti Yleisradion nykyisen pääjohtajan valinnan jälkeen.
• kulttuurin saralla tekijänoikeuksista on pidettävä kiinni. Mikko kertoi, että asiaa Keskustan eduskuntaryhmässä käsiteltäessä hän viittasi Keskustan eduskuntaryhmän kokoushuoneen seinällä olevaan Santeri Alkion muotokuvaan ja kysyi, että haluammeko tuon miehen ajatusten joutuvan tulevaisuudessa jonkun kansainvälisen mediakonsernin yksinoikeudeksi!

Wayne´s Coffeen kahvilayleisö antoi tilaisuuden jälkeen suosionosoitukset esiintyjille.

Olen tilaisuuden juontajana tyytyväinen, että saimme Keskustan eduskuntaryhmän nimissä kertoa ASIAA pirkanmaalaisille ja tamperelaisille.

Erityiskiitos Klaus Pentille ja Mikko Alatalolle hienosta tilaisuudesta!

 

-Esko Erkkilä-

Aiheuttavatko Tampereen koulujen uudet nimet ongelmia äänestäjille?

Lauantai 22.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen äänestyspaikat kevään eduskuntavaaleissa säilyvät samoina kuin EU-vaaleissa.

Hankaluutta saattaa aiheuttaa se, että joidenkin äänestyspaikkoina käytettävien koulujen viralliset nimet ovat muuttuneet.

Otan esimerkin eteläiseltä Tampereelta.

Äänestyspaikkoina säilyvät Peltolammin koulu ja entinen Multisillan koulu. Haasteellista on se, että Multisillan koulu on nykyisin viralliselta nimeltään "Peltolammin koulun Multisillan toimintayksikkö".

Vastaavia koulujen uusnimeämisiä on Tampereella useita muitakin ja monet uusnimetyistä kouluista toimivat äänestyspaikkoina.

Meneekö multisiltalainen äänestäjä, joka on jättänyt äänestyksenä viime minuutteihin, hoitamaan äänestystään Peltolammin koululle, koska se on ensimmäisenä äänioikeudesta kertovassa ilmoituslapussa? Peltolammilla sijaitseva koulu on väärä paikka, sillä hänen äänestyspaikkansa sijaitsee Multisillassa. Koulujen välimatkaa on runsas kilometri ja sitä matkaa ei viidessä minuutissa ainakaan kävellen pysty taittamaan.

Olen yksiselitteisesti sillä kannalla, että Keskusvaalilautakunnan on äänestyspaikkojen niminä käytettävä koulujen virallisia nimiä.

Vaaliviranomainen ei voi lähteä soveltamaan Tampereen kaupungin päättämiä koulujen virallisia nimiä.

Muuten kyseessä olisi loputon suo siitä, että milloin vaaliviranomainen suostuu ottamaan käyttöönsä äänestyspaikkojen viralliset nimet. Joko uusia nimiä sovelletaan presidentinvaaleissa, vaiko siirrytäänkö niiden käyttöön vasta syksyllä 2012 järjestettävissä kunnallisvaaleissa? Siihen suohon ei pidä sotkeentua.

Otan esimerkin yritysmaailmasta.

Monet yritykset ovat vuosien saatossa muuttaneet nimeään. Harva enää puhuu Itikan makkaroista, vaan ne ovat Atrian makkaroita. Nyt monet menevät hoitamaan pankkiasioitaan Nordeaan – ei KOP:iin tai muihin Nordean edeltäjiin.

Äänestyspaikkojen nimenmuutokset merkitsevät vaaliviranomaiselle, Tampereen kaupungille ja medialle tarvetta kertoa muuttuneista äänestyspaikkojen nimistä – ei se sen vaikeampaa ole!

-Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäen ratkaiseva osuus unohdetaan usein

Keskiviikko 19.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Anneli Jäätteenmäki valittiin Suomen Keskustan puheenjohtajaksi v. 2002.

Hänen johdollaan Keskusta suisti Paavo Lipposen ja SDP:n vallankahvasta vuoden 2003 eduskuntavaaleissa.

Jäätteenmäen keskeinen rooli SDP:n kuningastien katkaisija unohdetaan usein. Näin ei saisi olla, sillä kunnia sille jolle kunnia kuuluu!

Jäätteenmäen lyhyeksi jäänyt pääministeriys ei himmennä hänen saavutuksiaan demarivallan päättäjänä.

Tunnen Annelin ainoastaan pintapuolisesti, mutta annoin hänelle Keskustan Riikan-risteilyllä tunnustusta saavutuksestaan. Minusta tuntui, että sanomani lämmitti Jäätteenmäkeä.

Anneli Jäätteenmäen ryhdikäs esiintyminen vuoden 2003 eduskuntavaalien vaalikampanjan aikana vakuutti suomalaiset muutoksen tarpeesta – kansa oli kyllästynyt SDP:n ylivaltaan.

Matti Vanhanen valittiin pääministeriksi Jäätteenmäen 68 päivää kestäneen pääministeriyden jälkeen.

Keskusta säilytti pääministeriyden Matti Vanhasella vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja nyt on Mari Kiviniemellä ”tuhannen taalan paikka” pitää pääministerin posti Keskustalla, kun huhtikuulla käymme eduskuntavaaleihin.

Menneet eivät paljon paina nykyhetken tilanteissa, mutta toivoa sopii, että Anneli Jäätteenmäen keskeinen rooli demarien ylivallan päättäjänä muistettaisiin.

Sopii muistaa myös se, että Anneli Jäätteenmäki on kautta aikojen ensimmäinen nainen, joka on toiminut Suomen pääministerinä.

Tasa-arvoa arvostavien on hyvä muistaa, että Suomessa on naisista ollut ainoastaan keskustalaisia pääministerinä!

-Esko Erkkilä-

Elinvoimainen Viljakkala kurjistuu

Lauantai 15.1.2011 - -Esko Erkkilä-

On surullista seurata, miten synnyinkuntaani Viljakkalaa kurjistetaan nykyisen isännän eli Ylöjärven kaupungin toimesta.

Saman kohtalon on kokenut Ylöjärveen yhdistynyt Kuru.

Viljakkala ja Kuru eivät ole ongelmineen yksin. Jos kevään eduskuntavaaleissa kuntakuristajat voittavat, lisääntyvät syrjääntyneet kylät Suomessa nopeasti.

Onko Suomessa alkamassa samanlainen kylien tappaminen kuin taannoisessa Neuvostoliitossa?

Käykö niin, että kylä todetaan jonkun vapaavuoren toimesta näköalattomaksi ja lopetetaan kaikkinainen tuki kylälle?  

Linja-autovuorojen lakkauttaminen ja apteekkioikeuksien menettäminen olivat viimeisimmät uhat viljakkalalaisille.

Linja-autovuorojen lakkauttaminen on tietysti yritysratkaisu, joten siitä ei voi kovin pontevasti syyttää Ylöjärven kaupunkia.

Viljakkalan apteekin alistamisessa Ylöjärven apteekin sivuapteekiksi on asukkaiden vastustamisen vuoksi menossa nyt suvantovaihe, kun Ylöjärven kaupunginjohtaja Pentti Sivunen (sd) suostui muuttamaan päätösehdotustaan. Uusimman käänteen jälkeen Ylöjärven kaupunginhallitus puoltaa Viljakkalan apteekin säilyttämistä itsenäisenä.

Apteekkiasiassa erityiskiitos kuuluu Pirkko Vuolteelle (kesk), Arja Liliukselle (kok), Liisa Uotilalle (kesk) sekä Arto Moisiolle (sd), joiden aktiivisuuden ansiosta Viljakkalan apteekilla saattaa olla itsenäisyys turvattuna.

Jatkossa MAL-aiesopimuksen linjaukset tulevat vaikeuttamaan elinkelpoistenkin, mutta kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien kylien ja asuinympäristöjen elämää edelleen.

-Esko Erkkilä-

Halonen haraa vastaan perustuslakiuudistuksessa

Tiistai 18.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tasavallan presidentti Tarja Halonen vastustaa tiukasti hallituksen esitystä perustuslain muuttamiseksi.

 

Halonen jätti hallituksen esitykseen lausuman, jossa hän lausuu eriävän mielipiteensä perustuslakiuudistukseen.

 

Tässä asiassa on helppo olla eri mieltä Halosen kanssa ja kannattaa perustuslakivaliokunnan kantaa sekä hallituksen esitystä.

 

Yhteiskunnallinen kehitys on Suomessa kulkenut presidentti Urho Kekkosen ajan jälkeen kansanvaltaisempaan suuntaan. On perin inhimillistä, että istuvat vallanpitäjät kokevat itsensä korvaamattomiksi ja siten taistelevat valtansa pienenemistä vastaan. Näin on nähtävä tämäkin episodi.

 

Halosta närästää eniten ehkä se, että hän menetti istuvana presidenttinä lautasenpaikan EU-pöydissä. Perustuslakivaliokunnan mukaan Suomea edustaa EU-huippukokouksissa aina pääministeri myös ennen perustuslain muuttamista ja presidentti saisi osallistua kokouksiin ainoastaan poikkeustapauksissa, jos valtioneuvosto niin päättää.

 

Suomeen on nyt valittu presidentti suoralla kansanäänestyksellä kolmasti.

 

Suora kansanvaali ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että useiden eri henkilöiden muodostamat kokonaisuudet - hallitus ja Eduskunta - on luotettavampi päätöksentekoelin kuin yksi henkilö. Useiden henkilöiden muodostama mielipide hioutuu eri näkemysten yhteensovittamisessa kypsemmäksi kuin yhden henkilön ajatukset.

 

-Esko Erkkilä-

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi

Maanantai 19.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään 17.4.2011 eli varsinaiseen vaalipäivään on aikaa vajaa vuosi.

 

Suomen Keskustan Pirkanmaan piirikokous oli Sastamalan Ellivuoressa lauantaina 17.4.2010 eli tasan vuotta ennen varsinaista vaalipäivää. Kokousosanottajia oli poikkeuksellisen paljon, sillä läsnä oli 115 henkilöä. Suuri osanottajajoukko osoittaa, että yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa.

 

Kokouksessa oli innostunut tunnelma ja useissa puheenvuoroissa...

Lue lisää »