Sadan maratonin mies Johannes Jonoff on poissa!

Sunnuntai 11.6.2023 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kuusivuotisen puheenjohtaja-aikanani keskeisenä talkoomiehenä toimi Johannes Jonoff, jonka hautajaisia vietettiin eilen – Johannes sai elää 95-vuotiaaksi!

 

Lukemattomat olivat ne kerrat, kun kuukauden ensimmäisenä maanantai-aamuna klo ”ennen aamukahdeksaa” sain olla Johanneksen oven takana ja lähdimme pystyttämään Keskustan telttaa Keskustorille! Kahvit olivat tarjoiluvalmiina heti puoli yhdeksän aikaan!

 

Johannes oli todellinen moniosaaja, sillä ortodoksitaustan omaavana hän toimi mm. Tampereen ortodoksikirkon oppaana – oli ilo osallistua Johanneksen vetämille opastuksille!

 

Valitsimme Johanneksen aikoinaan Sara Hildenin taidemuseon johtokuntaan Keskusta edustajana ja hyvän valinnan teimmekin.

 

Eräs toimintalohko Johanneksella oli urheilu ja siinä varsinkin veteraaniurheilu – Johannes oli tunnettu siitä, että hänellä oli takanaan sata täysmittaista maratonia.

 

 

 

 

Tässä olen päässyt samaan kuvaan Johanneksen ja nyttemmin musiikkineuvoksen arvonimen saaneen Mikko Alatalon kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitoksen saneeraustyö luottamushenkilöiden johdolla kesti kymmenkunta vuotta

Maanantai 30.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Facebook muistutti toissapäivänä ja palautti mieleeni sen, kun Tampereen kaupunki ilmoitti minulle 28.1.2015, että…

 

 

 

…minut on valittu jatkamaan luottamushenkilötyötäni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä.

 

 

Näin kerroin asiasta kahdeksan vuotta sitten fb:ssä:

 

"Muistan työuran ajalta, että leimat ovat tärkeitä Venäjän-kaupassa - erityistä painoarvoa siellä on pyöreillä leimoilla.

Tampereen kaupunki ryyditti pyöreällä leimalla ilmoitustaan, että minut on valittu jatkamaan luottamushenkilötyötäni Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

Nyt alkaa seitsemäs vuosi mielenkiintoisessa tehtävässä - työ vastaa yritysmaailman normaalia hallitustyöskentelyä.

Kissa nostaa omaa häntäänsä, kun totean, että olemme kuudessa vuodessa saaneet koottua sirpaleiset osaset (lähes 800 henkilöä) tiiviiksi n. 450 hengen suuruiseksi tehokkaaksi liikelaitokseksi, joka pystyy nyt säästämään pysyvästi 10 miljoonaa euroa vuodessa tamperelaisten verovaroja siten, että palvelutaso säilyy vähintään entisellään.

Kiitokset työn onnistumisesta monen mankelin kautta kulkeneelle henkilöstölle sekä toimivalle johdolle!"

 

******************

 

Meidän luottamushenkilöiden tekemä saneeraustyön ovat Tampereen kaupungin virkamiehet unohtaneet, kun ovat kaupunginvaltuustoa hyväksikäyttäen yhtiöittäneet tuon yrityksen.

 

 

Asia on tänään hyvinkin ajankohtainen, sillä Tampereen kaupunginvaltuuston tämän päiväisen kokouksen esityslistalla on Tampereen Vesi Liikelaitoksen yhtiöittäminen.

 

 

Taas on yksi liikelaitos menossa luottamushenkilöiden vakaasta johdosta virkamiesten temmellyskentäksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kanna ja kalla...

Sunnuntai 31.7.2022 - -Esko Erkkilä-

…ovat kasveja, joihin sain tutustua vasta viitisentoista vuotta sitten.

 

 

 

 

Kanna on peritamperelainen kasvi, sillä ainakin jonkin aikaa sitten kannoja oli eri puolilla Tamperetta yli 3.000 kasvia.

 

Toimin aikoinaan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja silloin Tampereella hoidettiin myös 500 seinäjokisen kannan talvehdittaminen.

 

Kannojen talvehdittaminen tapahtuu viileässä tilassa ja juuripaakkuina.

 

Meillä kotona kannojen talvehdittaminen tapahtuu pahvilaatikossa ja autotallissa.

 

********************

 

 

Kallan saaminen toisena vuonna kukkimaan on haastavaa hommaa ja joskus se onnistuu meiltäkin.

 

Myös kalla vaatii syksyllä ja talvella mieluusti kolmen kuukauden pituisen lepoajan viileässä (n. 10 astetta) ja kuivassa paikassa – ilman talviajan lepoaikaa kallaa on turha yrittää saada kukkimaan.

 

Kallan kukinto on mielestäni todella hieno ja puutarhaharrastajan unelma onkin se, että vaikkapa verannalla olisi heinä – elokuun vaihteessa kymmenkunta kukkivaa kallaa!

 

Kannustan lisäämään omiin kasvivalikoimiin kannoja sekä kalloja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt riittää aineksia 45 asteen lumipenkoille!

Torstai 28.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen vuonna 1968 ollut suorittavassa roolissa ja seuraavana vuonna ohjaavassa roolissa, kun Instituutin käytäville on lapioitu lumipenkkoja 45 asteen kulmaan.

 

Oppi on juurtunut otolliseen maaperään, sillä nyt olen taas saanut omakohtaisesti virkistää silloin saatua oppia.

 

 

 

 

 

 

 

 

Asian tiimoilta on annettava suuri tunnustus Pihahuolto Haapaniemi Oy:n lumenauraajille, jotka osaltaan ovat pitäneet omakotitalomme rasitteeksi kuuluvan jalkakäytävän lumesta puhtaana. Toki minulle on jäänyt lumipenkkojen muotoilu ja siihen on kulunutkin koko ”pitkänen päivä”!

 

Tampereella on kai kymmenen aluetta, joista Tampereen Infra Oy huolehtii seitsemän kunnossapidosta ja meille palokalliolaisille ”arpa” on suonut tätä tehtävää suorittamaan Pihahuolto Haapaniemi Oy.

 

Muuten; Tampereen Infra Liikelaitos – aluksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitos – perustettiin vuonna 2009 ja sain olla tuon liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä 8 ja puoli vuotta, aluksi neljä vuotta sen varapuheenjohtajana.

 

Nyt lumentulo kuitenkin sais jo riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi virkamiehet ajavat Tampereella kuin "käärmettä pyssyyn" liikelaitosten yhtiöittämistä?

Torstai 3.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalainen sananlasku kuvailee turhaa toimenpidettä siten, että asiaa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

 

 

Tampereella kaupungin palkolliset eli virkamiehet ovat ajaneet eräitä liikelaitoksia yhtiöittämisen tielle ja nyt virkamiesten kohteena on Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä toimin sen johtokunnassa varapuheenjohtajana liikelaitoksen perustamisesta eli 1.1.2009 alkaen neljä vuotta ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä neljä vuotta ja viisi kuukautta eli johtokuntakokemusta minulle ehti kertyä melkein kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Tampereen Infran kuntoonlaittaminen oli haastava projekti, mutta kaikkien puolueiden yhteistyöllä onnistuimme.

 

 

Onnistumisestamme kertoo se, että alussa liikelaitoksen henkilöstömäärä oli lähes 800 henkilöä ja johtokuntapestini päättyessä väkeä liikelaitoksella oli vain hieman yli 400!

 

 

Johtokuntatyöskentelyämme leimasi se, että emme olleet johtokunnassa minkään puolueen edustajia, vaan kaikki olimme liikelaitoksen parasta ajavia luottamushenkilöitä.

 

 

Paras esimerkki tuosta on se, että olin vuosina 2013 ja 2014 johtokunnassa demareiden ”kiintiö”paikalla!

 

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämisvimma on ollut osin jopa surullista seurattavaa, sillä niin tarkasti ovat kaupunginvaltuuston jäsenet aluksi totelleet virkamiesten laatimia nuotteja.

 

 

*********************

 

 

Onneksi – ja arvostan sitä suuresti – SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi esitti 19.11.2018 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa, että Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittämiskysymys palautetaan uuteen valmisteluun.

 

 

Pekka Salmi totesi, että he ovat asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen huolissaan perustettavan yhtiön tulevaisuudesta. Salmi totesi aivan oikein, että nyt asiaa tuodaan kaupunginvaltuustoon keskeneräisenä ja kovalla kiireellä. Pekka Salmi perusteli SDP:n kantaa neljällä pääkohdalla ja ne olivat seuraavat:

 

 

• Liikelaitoksen yhtiöittäminen ei ole pieni asia. Kun asiasta valtuustossa päätetään, olisi päätöksentekijöiden syytä tietää, mikä on perustettavan yhtiön asema ja rooli kaupunkikonsernissa. Nyt rooli on epäselvä. Sitä ei ole vielä määritelty. Eikö ensin pitäisi määritellä yhtiön rooli ja asema, ja sen jälkeen päättää toimintamallista?

 

• Mikäli esityksen mukainen Infra-yhtiö perustetaan, on se asemaltaa heikko, ja sen tulevaisuuden näkymät ovat epäsuotuisat. Liikevaihto tulee tuskin kasvamaan, päinvastoin. Ennuste saattaa hyvinkin olla, että yhtiöstä tulee vähitellen hiipuva.

 

• Kaupunkikonsernin edun mukaista olisi, että katuympäristössä olisi toimija, joka vastaisi mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta. Jos perustettavaan infrayhtiöön liitettäisiin myös Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston saneeraus- ja rakennuttamistoiminta, otettaisiin merkittävä askel kohti yhden rakennuttajan mallia. Myös Sähkölaitoksen toimintojen osalta pitäisi siirtoa selvittää. Tällainen malli toisi kustannussäästöjä ja nopeuttaisi urakointiaikoja, mikä parantaisi myös kuntalaisten sujuvaa arkea.

 

• Perustettavan yhtiön seudullisuus olisi aidosti oikea mahdollisuus, joka mahdollistaisi yhtiön kasvun sekä kehittymisen.

 

 

Olen tyytyväinen, että Pekka Salmen hyvin perusteltu esitys tuli Tampereen kaupunginvaltuuston vastuulliseksi päätökseksi äänin 61 – 3 ja Infran yhtiöittämiskaavailut palautettiin uuteen valmisteluun.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Demokratia kapeni

Perjantai 27.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2016 päättyminen merkitsi, että kaikki ”pehmeistä asioista” päättäneet johtokunnat lopetettiin Tampereella.

 

Kuoliniskun saivat seuraavat johtokunnat:

 

• Avopalvelujen johtokunta

• Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta

• Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta

• Toisen asteen koulutuksen johtokunta

• Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta

 

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo 14.12.2015 näin;

 

• että avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta sekä varhaiskasvatuken ja perusopetuksen johtokunta lakkautetaan 1.1.2017 alkaen,

 

• että edellä mainittujen johtokuntien tehtävät siirtyvät hallintosäännössä määriteltävällä tavalla kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille

 

Olen melkoisen varma, että useimmat kaupunginvaltuutetut eivät ymmärtäneet millaisen demokratiavajeen he päätöksellään siunasivat. 

Taas kerran virkahenkilöt veivät luottamushenkilöitä kuin pässiä narusta!

 

Em. johtokuntien lopettaminen merkitsi, että yhteensä 84 luottamushenkilöpaikkaa hävisi Tampereen luottamushenkilöpaikoista, sillä johtosäännön mukaan johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja kaikilla heillä on henkilökohtainen varajäsen.

 

 

Keskusta menetti kuoliniskussa yhteensä kolme johtokuntapaikkaa ja kolme johtokunnan varapaikkaa.

 

 

Uudistuksessa jätettiin ennalleen ”kovat johtokunnat” eli liikelaitosten johtokunnat;

 

• Tampereen Infra Liikelaitos
  • keskustalaisista Esko Erkkilä varsinainen jäsen ja Terhi Mäkinen varajäsen

• Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
  • ei keskustalaisia jäseniä

• Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
  • keskustalaisista Raija Kytöharju varsinainen jäsen ja Mervi Karinkanta varajäsen

• Tampereen Vesi Liikelaitos
  • keskustalaisista Antti Juva varsinainen jäsen ja Iina Karppila varajäsen

• Tampereen Voimia Liikelaitos
  • keskustalaisista Titta Mattila varsinainen jäsen ja Mervi Juntunen varajäsen

 

Näiden lisäksi Sara Hildenin taidemuseon johtokunta jatkaa toukokuun 2017 loppuun saakka ja sen keskustalaisena jäsenenä jatkaa Maarit Suonsivu.

 

 

Näin se meni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!

Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:

 

 

************

 

 

Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen

 

Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.

 

Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.

 

Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.

 

Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.

 

Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.

 

Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.

 

Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.

 

- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.

 

- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.

 

Tampereen Infra

Jokipohjantie 24

33800 Tampere

 

 

*************

 

Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.

 

Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.

 

Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.

 

Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:

”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”

 

Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.

 

Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!

 

Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

• korjaamopalvelut
• liikennepalvelut
• rakentamispalvelut
• kunnossapitopalvelut
• suunnittelupalvelut
• paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein - kysymyssarja jatkuu!

Sunnuntai 23.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Tampereella ikäihmisille, lapsille, sairaille ja joukkoruokailuissa kaikille tamperelaisille tarjotaan kaksi viikkoa vanhaa leipää?

Esko Erkkilä (kesk.) vastaa:

Se ei ole oikein, sillä kaksi viikkoa ”syömäkelpoisen” näköisenä säilynyt leipä on todellinen doupingpommi.

 

Homeenestoaineet ja muut kemialliset yhdisteet pystyvät säilyttämään leivän syömäkelpoisen näköisenä kaksi viikkoa, mutta sellaisen leivän syöminen on terveysriski.

 

Haluammeko lasten, ikäihmisten, sairaiden ja kaikkien kaupungin joukkoruokailuja käyttävien altistuvan homeenestoaineille ja muille kemiallisille yhdisteille?

 

Ehdoton EI kaksi viikkoa vanhoille leiville!

 

-Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä vuotta elintarvikkeiden parissa työskennellyt tamperelainen

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Puolustan tamperelaista lähityötä!

Sunnuntai 29.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Atanas Aleksovski (SDP) on Tampereen kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa.

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Olen jokseenkin kaikista Infran johtamiseen liittyvistä kysymyksistä samaa mieltä Atanaksen kanssa.

 

Arvostan, että Atanas Aleksovski otti Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa kesäkuun 18. päivänä esille tärkeän asian. Asia on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen toiminta, kun se käyttää Tampereen kaupungin omistamien sinisten bussien korjaamisessa virolaisten korjaamoiden palveluksia.

 

Tarkistin Atanaksen puheenvuoron kaupunginvaltuuston kokouksen videotallenteelta ja se kuului näin:

 

(Välimerkit olen liittänyt puheeseen parhaan taitoni mukaan)

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! 

Tämä TKL. Varmasti ne bussit on kaikki sinisiä ja varmasti sinisiä on vaikea arviointi nopeasti. Onko se oma vai joku muu, mutta kyllä sen sen verran sanoisin jos Infran korjaamon joka TKL käyttää vähemmän vähemmän rahaa tähän korjauksiin. Ja osa korjauksista tehdään jopa Virossakin, tota noin. Että kyllä selvästi taso laskenut on kyllä, laskenut näihin näihin juttuihin, että että en tiedä että onko nyt hyvä vai huono. Se on totuus. Kiitos.”

 

Arvostan Aleksovskin puheenvuoroa, sillä siinä hän toi selvästi esille, että Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos korjauttaa bussejaan Virossa.

 

Kaupunginvaltuuston jäsenen ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron (vihreät) repliikkipuheenvuoro Aleksovskin esille ottamaan kysymykseen kuului näin:

 

”Kiitos puheenjohtaja!

 

No, TKL:stä oli.

 

Kun me olemme nyt tässä tilaaja-tuottaja –mallissa ja TKL:n tulee ajatella mitenkä mahdollisimman taloudellisesti hoidetaan nämä asiat, että meillä on edullinen joukkoliikenne täällä.

 

Miksi busseja käytetään Virossa?

 

Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä.

 

Että valitettavasti Infran nämä korjauskustannukset ovat olleet niin niin korkeat tai siis korotuspaineet niin kovat että voi olla että yksityisiltä markkinoilta TKL saisi edullisemmin näitä korjauksia ostettua kuin kaupungin omalta palveluntuottajalta mikä mikä on ikävää.”

On hieno asia, että Tampereen kaupunginvaltuuston kokoukset videoidaan ja sen avulla tamperelaiset pääsevät myöhemminkin tarkistamaan, että mitä mieltä kaupunginvaltuutetut ovat olleet eri asioista.

 

Vihreiden Petri Siuron puhe oli selvää tekstiä, jossa hän asettui selkeästi puolustamaan Tampereen sinisten bussien korjaamista Virossa.

 

Siuron ja TKL:n linja merkitsee, että Virossa sijaitsevien korjaamoiden suosimisen vuoksi Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa on jatkettava korjaamotoimintojen väen vähentämistä! Onko tämä Tampereen Vihreiden valtuustoryhmän kanta?

 

Tämä linjaus on isku vasten kasvojamme, jotka olemme hyvällä menestyksellä ja henkilöstön suurella myötävaikutuksella saaneet aikaan toimintojen tehostumista Tampereen kaupungin korjaamotoiminnoissa eli Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksessa.

 

Kaupunginvaltuuston videoinnit todistavat, että TKL, siurot ja vihreät puolustavat globaalia maailmaa, johon kuuluu vähät välittäminen TKL:n sinisten bussien korjaamotoimintojen hiilijalanjäljestä, energian säästämisestä ja lähipalvelujen ylläpitämisestä.

 

TKL:n luottamushenkilöpäättäjien mielestä tehokasta toimintaa on siis se, että bussi ajetaan Tampereelta Helsinkiin, laivataan Tallinnaan ja ajetaan korjattavaksi virolaiselle korjaamolle. Korjauksen jälkeen sama ralli toisinpäin!

 

Olisiko kuitenkin paikallaan miettiä, että josko se epäkuntoinen bussi siirrettäisiin muutaman sadan metrin verran Infran korjaamolle, jossa Tampereelle veronsa maksava tamperelainen asentaja korjaisi bussin ja TKL:n sininen bussi olisi taas korjauksen jälkeen valmis ilman ulkomaanmatkaa palvelemaan tamperelaisia?

 

Voisivatko päättäjät, TKL:n johtokunta ja TKL:n toimiva johto harkita tätä vaihtoehtoa!

 

Olen varma, että en ole ainoa tamperelainen, joka tätä kysyy!

Puolustan tamperelaista työtä yhtä suurella intohimolla kuin puolustan lähiruokaa!

Tamperelainen lähityö on mielestäni yhtä arvokasta kuin lähiruoka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä hallintohimmeleistä tiensä päässä?

Perjantai 1.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän muodostavat Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi ja Vesilahti.

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, jota lyhyemmin kutsutaan nimellä ”Tampereen kaupunkiseutu” järjesti toukokuun 30. päivänä 2012 seminaarin, jonka aiheena oli

 

”Infra on kuntien kilpailukyvyn runko”.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana sain kutsun tilaisuuteen, joka järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa Väinö Linnan aukiolla Tampereella.

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, sillä siellä vallinnut henki viesti voimakkaasti sitä pinnan alla kytevää eripuraisuutta, jonka on saanut aikaan Kokoomuksen pääministeri Jyrki Kataisen ja kuntaministeri Henna Virkkusen ajama kuntauudistus.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurmisen alustus, jonka aiheena oli ”Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö” kuvasti vahvasti sitä epävarmuutta, jota kuntauudistuskaavailut ovat saaneet aikaan Tampereen kaupunkiseudulla.

 

Tampereen kehyskunnat eivät luota kaupunkiseudun yhteistyössä Tampereen muita kuntia hamuilevaan politiikkaan ja tämä luo varjon pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurimman talousalueen kehittymiselle.

 

Kataisen ja Virkkusen kuntauudistussuunnitelmista kärsivät tamperelaiset, Tampereen kehyskunnat, koko Pirkanmaa ja lopulta koko Suomi.

 

 

Seutujohtaja Päivi Nurminen oli sisällyttänyt esityksensä alkuun dian, joka taustoitti hyvin niitä erilaisia lähtökohtia, joista Tampereen seutukunnat ponnistavat.

Nurmisen esittämät lukusarjat ovat vankka tae sille, että toimintansa kestävälle perustalle saaneita kehyskuntia ei kiinnosta liittyä tehottomaan Tampereen kaupunkiin.

 

Parhaillaan menossa olevat Tampereen kaupungin ”hätätyönä” laatimat talouden korjaustoimenpiteet karistavat viimeisetkin liittymishalut kehyskuntien päättäjiltä ja asukkailta.

 

Vihreitä edustava nokialainen kaupunginvaltuutettu ja Nokian teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Leo Lähde kysyi Nurmiselta urheilijoille tavallisesti esitetyn kysymyksen:

 ”Miltä nyt tuntuu?”

 

Tampereen seutukunnan palkkarenkinä seutujohtaja yritti tietysti pyöritellä asioita myötäsukaan, mutta kaikesta huomasi, että Tampereen ja kehyskuntien eripura ei anna mielekästä pohjaa seutukunnan työn jatkamiselle.

 

Olen jo aikaisemmin pitänyt Tampereen seutukunnan kyhäämistä turhana hallintohimmelin rakentamisena ja nyt pidetty seminaari vankisti käsitystäni, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä voitaisiin lopettaa.

 

Onneksi kuntayhtymän marraskuulla 2008 allekirjoitetussa perustamisasiakirjassa on osattu valmistautua kuntayhtymän lopettamiseen.

 

Perustamissopimuksen 24 § toteaa näin:

 

”Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys

Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääoma-osuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.”

 

Ehdotan, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä asettautuu hiipuvalle toiminnan tasolle ja valmistaudutaan sen purkamiseen tarpeettomana hallintohimmelinä jäsenkuntien syksyllä valittavien uusien valtuustojen päättämällä aikataululla.

 

Mielestäni en syyllisty populismiin, kun totean tuntevani huonoa omaatuntoa, että sain nauttia maittavan lounaan kaikkien teknisten palvelujen seutuseminaarin osanottajien tapaan Ravintola Ziberiassa. Eivät luottamushenkilöt ansaitse ylitsepursuavaa tarjoilua - kahvi- ja teetarjoilu riittää varsin hyvin puolilta päivin alkavan seminaarin tarjoiluksi!

 

Ajattelen niitä lukemattomia lounaita, jotka Tampereen seutukunta on maksanut hallinnossaan mukanaoleville kuntien virkahenkilöille ja myös päättäjille – jo yksistään näiden ilmaisten lounaiden lopettaminen olisi suuri helpotus taloudellisissa ongelmissa painiskeleville kunnille!

On aina muistettava koettu ikivanha totuus:

Ilmaisia lounaita ei ole!

 

Pirkanmaalaisten kuntien edunvalvonnan pitää mielestäni tapahtua Pirkanmaan Liiton kautta – siihen ei tarvita Tampereen seutukunnan tapaista hallintohimmeliä.

 

-Esko Erkkilä-

Kalmanlehdon "kahvittelu" -kirjoitus paljasti, että Vihreillä ei ole ollut asettaa riittävää asiantuntemusta ja tarmoa omaavia henkilöitä johtokuntapaikoille

Torstai 29.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

 

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

 

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

 

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

 

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

 

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

 

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen uudistamisprosessi pääsee nyt toden teolla alkamaan

Maanantai 27.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Ehdin vasta toissapäivänä eli Joulupäivänä kuuntelemaan Radio Moreenin taltioiman radioinnin Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksesta 15.12.2010, jossa käsiteltiin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehittämistä.

Sain toki tiedon päätöksestä välittömästi ”nuijan kopahtamisen” jälkeen, mutta oli mielenkiintoista – joskin hieman surullistakin – seurata puheenvuoro puheenvuorolta sitä näytelmää, jonka jälkeen päädyttiin selvitystyöryhmän ja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan kannattamaan vaihtoehtoon.

Lopullinen päätös syntyi XL-ryhmän äänin 38 – 29.

Päätöksen kyytipojaksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Anneli Kivistön toivomusponnen henkilöstön uudelleensijoittamisperiaatteista.

Kaupunginvaltuuston päätös on vastuullinen ja se merkitsee kaupunkilaisten sekä veronmaksajien etujen huomiointia.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana arvostan mm. Irja Tulosen (kok) käyttämiä puheenvuoroja, joissa hän kysyi, että onko esim. asfalttiaseman hoitaminen yhtä tärkeää kaupungin ylläpitämää toimintaa kuin vanhuksista ja sairaista huolehtiminen.

Keskustan Mikko Kriikku peräänkuulutti aivan oikein, että päätöksiä pitää nyt tehdä, jotta Infrassa voidaan kääriä hihat ja aloittaa toiminta uusilta pohjilta.

Apulaispormestari Timo Hanhilahti totesi olleensa ainoa luottamushenkilö Infran tulevaisuutta selvitelleessä työryhmässä. Hän mainitsi, että valmistelutyö tehtiin ”suurennuslasin kanssa” eli perusteellisesti.

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Mikko Leppälahti kertasi, että Infran johtokunta on jo puolitoista vuotta sitten aloittanut toimenpiteet liikelaitoksen virtaviivaistamiseksi. Nyt valtuustossa paljon parranpärinää kirvoittanut asfalttiaseman myynti on pieni osuus Infran kehittämisessä.

Kiitän Tampereen kaupunginvaltuustoa Infran kehittämispäätöksestä.

Kaupunginvaltuuston päätös on luottamuslause Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnalle ja siitä olen luonnollisesti johtokunnan varapuheenjohtajana hyvin tyytyväinen.

 

-Esko Erkkilä-

Turun Satama huomioi asiakkaansa - samaa toivon Tampereen kaupungin liikelaitoksilta

Keskiviikko 8.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisena hieman kadehdin Turkua, sillä kaupungin taloudenpidossa Turun Satama merkinnee melkoista rahantuojan osaa.

 

No, satamasta huolimatta Turun kaupungin talous on pahasti kuralla, mutta se onkin jo toinen juttu.

 

Turussa luottamushenkilönäkökulmasta Sataman peräänkatsojana toimii Satamaliikelaitoksen johtokunta. Sataman operatiivista toimintaa johtaa satamajohtaja.

 

Tamperelaisena omaan kokemusta Turun satamatoiminnasta, sillä olen vastannut työnantajani satamaoperoinneista yli kymmenen vuotta ja Turun satama on volyymiltään suurin niistä satamista, joiden kautta tuomme raaka-aineita Suomeen.

 

Satamaoperoinneissa suomalaisen toimijan tärkein yhteistyökumppani on kussakin satamassa toimiva satamaoperaattori, mutta toki suhteet ja tiedonvälityksen pitää pelata myös kunnallisen satamalaitoksen suuntaan. Näin myös Turussa.

 

Useimmat kunnalliset satamalaitokset ymmärtävät asiakkaiden tärkeyden. Kokemukseni mukaan näin tilanne on erityisesti kahdessa satamassa Suomessa; Turussa ja Kalajoella.

 

Turku ja Kalajoki painivat yleisellä tasolla täysin eri sarjoissa, mutta yrityskohtaisesti ne minun vastuualueellani ovat lähes yhtä merkitykselliset.

 

Turun Satamaliikelaitos ja sen johtokunta ymmärtävät maksavien asiakkaiden merkityksen.

 

Asiakkaiden huomiointi koostuu pienistä asioista - yksi puhelinsoitto kunnallisen satamalaitoksen operatiiviselta johdolta asiakkaalle vuodessa on monissa tapauksissa riittävä. Se kertoo asiakkaalle, että hänet on huomioitu.

 

Turun Satama on tavannut järjestää marras…joulukuun vaihteessa Satamakalenterin julkistamistilaisuuden. Arvostan kutsua tilaisuuteen, vaikka itse satamakalenterin merkitys on henkilökohtaisesti perin vaatimaton.

 

Tänä vuonna Satamakalenteri 2011 julkistettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 25.11.2010.

 

Olin paikalla ja kokemus oli myönteinen. Sain tavata Turun sataman vastuuhenkilöitä, Turun satamassa toimivia satamaoperaattoreita ja muita Turun sataman asiakkaita.

 

Haluan linkata asiakasnäkökulmasta Turussa saamiani kokemuksia Tampereelle (ja miksei myös muualle Suomeen).

 

Kunnalliselle liikelaitokselle on tärkeää, että sen maksavat asiakkaat tuntevat tulleensa huomioiduiksi. Se on välttämätöntä, jotta yritykset haluavat käyttää kunnallisen liikelaitoksen palveluja ja siten kartuttaa kunnan kassavirtaa.

 

Tämä pitää tunnistaa myös Tampereella, sillä ilman asiakkaiden tyytyväisyyttä tuottajayksiköillä ei ole tulevaisuutta. Tampereen kaupungin tilaajayksiköt ovat tuottajapuolen asiakkaita ja se pitää tuottajayksiköiden aina muistaa.

 

Tampereella on linjattu, että monituottajamalli on jatkossa se malli, jolla toimitaan. Tämä asettaa kaupungin omille tuottajayksiköille lisää haasteita. Näihin haasteisiin kaupungin oman tuotannon pitää pystyä vastaamaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunginhallituksen jäsenten osallistuminen tuottaja-johtokuntien kokouksiin on puutteellista

Perjantai 26.2.2010 klo 14.22 - -Esko Erkkilä-

Tampereen konsernihallinto järjesti 16.2.2010 hyvinvointipalvelujen sekä liikelaitosten johtokuntien jäsenille koulutustilaisuuden Tampere-talossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana osallistuin tilaisuuteen.

 

Koulutustilaisuus toteutettiin liikelaitoksista vastaavan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson´in sekä hyvinvointipalveluista vastaavan kehitysjohtaja Kari Hakarin johdolla. Molemmat johtajat osoittautuivat päteviksi henkilöiksi johtamaan vaativaa koulutustilaisuutta.

 

Tilaisuuteen olivat saaneet kutsun...

Lue lisää »