Ukrainan kriisin aiheuttaman pirun maalaaminen Euroopan ruokamarkkinoille on täyttä totta

Torstai 17.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän aiheuttaman Ukrainan kriisin vaikutukset maailmantalouteen, Euroopan talouteen, Suomen talouteen ja jopa suomalaisen tavallisen kuluttajan talouteen saattavat olla luultuakin suuremmat.

 

 

Markkinahäiriöillä on tapana niiden alussa olla suuremmat kuin sitten toteutukaan ja tähän ilmiöön pitää myös nyt varautua.

 

 

Ukraina on hedelmällistä mustan mullan aluetta ja sen vuoksi sen osuus maailman viljakasvien sadosta on suuri.

 

********************

 

Vehnän osalta Ukraina on viejämaista kolmanneksi suurin ja maissin osalta sen osuus on neljännes. Tänä vuonna Ukrainan ennustetaan muodostavan 12 prosenttia maailmanlaajuisesta vehnän viennistä, maissista 16 prosenttia, ohrasta 18 prosenttia ja rapsista 19 prosenttia. Ukrainan rooli koko maailman ruokatuotannossa on siis merkittävä.

 

 

Euroopan Unionilla ei ole viljojen varmuusvarastoja, joten Ukrainan mahdolliset toimitusvaikeudet heijastuvat ilman viivettä hintatasoon.

 

 

On tiedostettava, että Ukrainan mahdolliset toimitusvaikeudet saattavat olla totaalisen puutteen lisäksi logistisia, jos kriisi eskaloituu pahaksi.

 

 

Suomessa rehuviljalla ei ole lainkaan varmuusvarastoja ja leipäviljankin osalta niitä pienennettiin taannoisen kokoomusjohtoisen hallituksen aikana. Me vilja-alan asiantuntijat vastustimme silloin varmuusvarastojen pienentämistä, mutta tässä sitä nyt ollaan!

 

 

Uhkaako nälkä myös suomalaista kuluttajaa?

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavallisen kuluttajankin silmälasit ovat kansainvälisen yhteistyön tulosta!

Sunnuntai 6.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut, että hankkisin uudet silmälasit.

 

 

Sain asiaan viimeinkin vauhtia ja tilasin silmälääkärille ajan…

 

 

 

 

…Tampereen Instrumentariumin kautta.

 

 

Instrumentariumin palvelukyky oli huipussaan, sillä valmiit…

 

 

 

 

…silmälasit olivat noudettavissa jo vajaan kahden viikon kuluttua.

 

 

Silmälasien toimitusprosessi on nykyään kovin kansainvälinen, sillä…

 

 

• silmälasini määrättiin Tampereella

• linssit valmistettiin Saksassa

• linssien ja kehysten yhteensovittaminen suoritettiin Tallinnassa

• silmälasini olivat noudettavissa Tampereelta

 

Prosessin hintakin oli mielestäni kohtuullinen, sillä silmälääkäri maksoi satasen ja silmälasit tasan 500 euroa!

 

 

Silmälasibisnekseen tullut kilpailutilanne on tervehdyttänyt alan hintatason kohtuulliseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tiedä mutkat matkassa!"

Keskiviikko 15.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Lainasin juttuni otsikoksi sen, joka oli otsikkona Eläkeliiton jäsenlehdessä EL-sanomissa sen helmikuun 2017 numerossa.

 

 

 

 

 

EL-sanomien painos on 101 000 kappaletta eli kolmisenkymmentätuhatta vähemmän kuin Suomen suurimmassa eläkeläisjärjestössä on jäseniä – ero johtuu siitä, että samassa osoitteessa asuville pariskunnille lähetetään vain yksi lehti.

 

 

Eläkeliiton toiminnassa matkat ja retket ovat tärkeällä sijalla.  Niiden järjestelyissä pitää tuntea kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeistukset ja sen vuoksi helmikuun lehdessä oli juttu, jossa tähän kiinnitettiin huomiota.

 

 

EL-sanomien toimittaja käytti juttunsa erään taustatietona sitä keskustelunpoikasta, jonka hän kävi minun eli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajan sekä yhdistyksemme sihteerin Pirkko Tilviksen kanssa.

 

 

 

 

 

Olen oppinut, että toimittajalta pitää aina ennen jutun julkaisemista pyytää luonnos siitä jutun osuudesta, jossa hän aikoo käyttää sanomisiani ja näin teimme Pirkko Tilviksen kanssa myös tällä kerralla.

 

 

******************

 

 

 

 

 

*****************

 

Tällä kerralla en voinut hyväksyä toimittajan mainintaa kylpylöitten markkinamiehistä ja pyysinkin sen korjaamaan muotoon:

 

”On mukava, että matkatoimistojen ja kylpylöitten myyntihenkilöt arvostavat eläkeläisjärjestöjä ja tarjoavat meille edullisesti tuotteitaan…”

 

Esittämäni muutos toteutui.

 

 

Tämän tarinan opetus on se, että aina pitää pyytää toimittajalta etukäteen luonnos siitä kirjoituksesta, jossa käsitellään sanomisiasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Menetämmekö lähikauppamme ja lähipostimme?

Perjantai 13.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n pääomasijoittaja Tritonilta 60 miljoonalla eurolla.

 

 

Kesko sai kaupassa 643 Siwaa ja Valintaloa.  Kauppa kasvatti Keskon markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa 10 %-yksikköä, mutta kaupan jälkeenkin Kesko jäi päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa S-ryhmää pienemmäksi.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 11.4.2016 hyväksyvänsä yrityskaupan. KKV asetti kaupan ehdoksi velvoitteen myydä 60 Suomen Lähikauppa Oy:n kauppaa kilpailijoille.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV):n myyntivelvoite askarruttaa, sillä eräänä kauppana, joka Keskon on myytävä, on lähikauppamme Peltolammin Siwa Tampereella.

 

 

 

 

Ymmärrän KKV:n päätöksen ja se on varmaan myös Keskon tahto, sillä Peltolammilla on jo nyt K-Market, mutta se ei ole lähikappamme, sillä…

 

 

 

 

 

…myytäväksi määrätty Siwa – joka on siis lähikauppamme – sijaitsee nykyisestä K-Marketista n. 600 metrin etäisyydellä.

 

 

Perhekuntani ei voi rehvastella, että olisimme Peltolammin Siwalle kummoinenkaan asiakas, sillä teemme päivittäistavaraostoksemme pääsääntöisesti joko Koivistonkylän Prismasta ja nykyään yhä enemmän Patolan Citymarketista.

 

 

Peltolammin Sivalla on yksi vahvuus ja se on se, että siellä sijaitsee erittäin hienosti palveleva asiamiesposti!

 

 

Emme ole mikään supersuuri asiakas Postillekaan, mutta järjestöelämässä vahvasti elävänä joudun usein lähettämään ”vanhanaikaisesti” kirjeitä, sillä kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostimahdollisuuksia.

Peltolammin Siwan "seinästä saa rahaa", sillä lähin pankkiautomaatti sijaitsee lähikauppamme seinässä.

 

 

Toivon, että Peltolammin Siwaa ei osta ainakaan Lild, sillä sen liikkeen ovea en halua avata jatkossakaan.

 

 

Lild´n joutuminen boikottilistalleni on kyseisen ketjun Suomeen rantautuminen, jolloin Lild suhtautui halveksien suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja yleensäkin suomalaiseen ruokaan.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että Lild´n hyllyillä on nykyisin paljon suomalaisia tuotteita, mutta minä en ole vielä päässyt sen yli, miten kyseinen pulju suhtautui suomalaiseen ruokaan Suomeen tullessaan.

 

 

Haluan vielä erikseen antaa tunnustuksen Peltolammin Siwan henkilöstölle, sillä niin ammattitaitoisia ja asiakkaitaan arvostavia myyjiä ei muualla tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uusin häpeätahra S-ryhmän ja K-ryhmän merkittömille tuotteille!

Maanantai 3.10.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmän Rainbow-tuotteet ja K-ryhmän Pirkka-tuotteet ovat tuotteita, joita kenenkään ei mielestäni pitäisi ostoskoriinsa laittaa.

 

Molemmat ovat kuluttajan kusetusta sanan pahimmassa merkityksessä.

 

Ne ovat myös kusetusta niille suomalaisille elintarvikeyrityksille, jotka erehtyvät niitä valmistamaan.

 

Suurinta kusetusta ne ovat niille alkutuottajille, joiden suurella vaivannäöllä tuottamat laadukkaat tuotteet päätyvät joko Rainbow- tai Pirkka-tuotteiksi.

 

Uusin häpeätahra S-ryhmän Rainbow -tuotteille ja K-ryhmän Pirkka-tuotteille saatiin, kun molempien johtavien kaupparyhmien markkinoimien tuoremehujen raaka-aineiden valmistamisessa esiintyneiden laittomuuksien tutkimuksessa ansioitunut Finnwatchin tutkija Andy Hall todettiin syylliseksi ananasmehutehdas Natural Fruitin nostamassa oikeusjutussa.

 

Kyseisellä tehtaalla on valmistettu muun muassa Pirkka- ja Rainbow-mehuissa käytettyä tiivistettä.

 

Finnwatchin selvityksen tavoitteena oli tarkastella, miten eettisiä suomalaisten kauppaketjujen merkittömät tuotteet ovat. Natural Fruit -tehtaassa valmistettua ananasmehutiivistettä on käyttänyt Suomessa Vip-Juicemaker, jonka valmistamia mehuja myydään Pirkka-, Eldorado- ja Rainbow-tuotemerkeillä.

 

Selvityksen mukaan Natural Fruit -tehtaan työntekijät saavat laittoman alhaista palkkaa, joutuvat tekemään ylitöitä jopa 5–10 tuntia päivässä, ja heiltä estetään esimerkiksi tauot ja wc-käynnit. Monet työntekijöistä ovat paperittomia siirtolaisia, ja joukossa on myös alaikäisiä lapsia.

 

Tutkija Andy Hall tuomittiin neljän vuoden vankeusrangaistukseen ja 200 000 bahtin eli noin 5 100 euron sakkoihin. Tuomiota kuitenkin lievennettiin kolmeen vuoteen vankeutta ja 150 000 bahtiin eli 3 800 euroon sakkoja.

 

 

En ole milloinkaan laittanut ostoskoriini S-ryhmän Rainbow-tuotteita ja enkä myöskään K-kaupan Pirkka-tuotteita – toivon, että Rainbow- ja Pirkka-tuotteiden ostoboikotti laajenee myös lukijoideni parissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuluttajabarometrin myönteinen kehitys helmikuussa diskonttaa Keskustan vaalimenestystä?

Maanantai 2.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskuksen ylläpitämä kuluttajabarometri on kuluttajien luottamusindikaattori ja se kertoo kansalaisten odotukset omasta sekä Suomen tulevaisuudesta.

 

 

On luonnollista, että Suomen pitkään jatkunut ajelehtiminen ilman poliittista johtoa on nakertanut kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

 

 

Helmikuun 26. päivänä julkistetuissa luvuissa nähdään pitkästä aikaa, että kuluttajien luottamus omaan ja Suomen tulevaisuuteen on vahvistunut.

 

 

Tilastokeskus toteaa helmikuun kuluttajabarometrin tuloksia esitellessään mm. näin:

 

 

 

***************

 

Kuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa 10,6, kun se tammikuussa oli 6,0 ja joulukuussa 4,4. Vuosi sitten helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon 8,3. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 11,8.

Kuluttajien luottamusindikaattorin kaikki neljä osatekijää paranivat helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Kuluttajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta kohentuivat selvimmin. Odotukset omasta ja Suomen taloudesta olivat helmikuussa kohtalaiset ja näkemykset omista säästämismahdollisuuksista hyvät. Sen sijaan kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä olivat edelleen synkät.

 

***************

Omissa ”selityksen sanoissani” näen, että kuluttajien entistä positiivisemmat tuntemukset diskonttaavat sitä Suomen taloudellisen tilanteen kehittymistä, joka olisi ilmeisesti seurauksena jos Keskustan hyvät galluplukemat realisoituisivat 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa.

 

 

Kataisen ja Stubb´n hallitukset ovat ajaneet Suomen syvään lamaan sekä luottamuskriisiin.

 

 

Yritykset eivät uskalla investoida, työmarkkinajärjestöt ovat poikkeuksellisen eripuraisia ja hallituspuolueiden keskinäinen luottamus on täysin kadonnut – kukapa sellaisen tilanteen aikana uskoisi oman tai maan taloudellisen tilanteen kohentumiseen.

 

 

Keskustan hyvät galluptulokset antavat uskoa tulevaisuuteen, mutta on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä, että galluptuloksilla ei saada muutosta nykymenoon.

 

 

Jokainen suomalainen on päättäjä äänestyskopin hiljaisuudessa 19.4.2015 – vain silloin tehty oikea valinta mahdollistaa paremman tulevaisuuden meille jokaiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko ruoka Sinulle muutakin kuin ravintoa?

Torstai 17.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden nettiversion aloitussivulla tapaa olla kysymys, johon sivuilla kävijät voivat vastata.

 

Kysymyksissä on yleensä kaksi vaihtoehtoa ja vastaamisen jälkeen on mukava katsoa, että miten kumpaakin vaihtoehtoa on kannatettu.

 

Eilen kysymyksenä oli otsikkokysymys ja vastasin siihen…

 

…kyllä.

 

Vastausjakauma oli kyselyn päättyessä se, että 2/3 mielestä ruoka on muutakin kuin ravintoa ja 1/3 piti ruokaa vain ravintona. Vastausten kokonaismäärä oli yli tuhat, joten tutkimuksella on jonkinlaista painoarvoa.

 

Vastausten painoarvoa alentaa tietysti se, että kyseessä oli nettikysely.

 

Mielestäni ruoka ei ole vain ravintoa, vaan ruokavalinnoillamme otamme kantaa moniin asioihin.

 

Sivuutan terveyspoliittiset näkökulmat maininnalla, vaikka ne ovatkin kokonaisuuden kannalta hyvin tärkeitä kannanottoja siihen, että onko ruoka vain ravintoa.

 

Ruuan kotimaisuus sekä sen kautta saatavat kansantaloudelliset ja yksilöedut ovat minulle keskeisiä näkökohtia, kun pohdin ruokavalintojani.

 

Kotimaisuuteen liittyy erityisesti vihannesten osalta ruokatarvikkeiden maku. Ei voi olla vastenmielisempää ”makuelämystä” kuin ovat ulkomaiset tomaatit ja kurkut! Myös tuontimansikoissa on mansikkamaisuutta ainoastaan ulkonäkö – mansikanmausta ei niiden kohdalla voida puhua.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hankkiminen on parasta työllistämispolitiikkaa. Hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita jokainen pystyy tukemaan kotimaan työllisyyttä.

 

Päivittäistavarakaupan hyllystä valitsen aina kotimaisen elintarvikkeen.

 

Kotimaisen elintarvikkeen valitsemisella tuen kotimaista maatalous- sekä kotieläintuotantoa ja siten omalla pienellä panoksellani autan suomalaisen talonpojan yhäti tiukkenevaa pärjäämistä tilallaan.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden suosiminen on ympäristökysymysten oikeaa huomiointia käytännön tasolla.

 

Eräs keskeinen periaatteeni ostoslistallani on se, että en koske ns. private label –tuotteisiin eli päivittäistavarakaupan jakeluteiden merkittömiin tuotteisiin. Pirkka-, Rainbow- ja Xtra-tuotteilla ei ole pääsyä ostoskoriini. Linjani tässä kysymyksessä on ehdoton ja koskee myös kotimaassa valmistettuja merkittömiä tuotteita.

 

Private label-tuotteet ovat poikkeuksetta laadullisesti heikompia kuin merkkituotteet. Ne ovat kotimaisen tuotannon, työllisyyden ja monen muun seikan vuoksi kartettavia, sillä keskot ja sok:t käyttävät niiden hieman halvempia yksikköhintoja ”kankena”, kun ne pyrkivät tavarantoimittajiensa kanssa käytävissä neuvotteluissa alentamaan kunnollisten tuotteiden hankintahintojaan.

 

On hyvä tiedostaa, että merkittömissä tuotteissa kaupan marginaalit ovat korkeampia kuin kunnon merkkituotteissa. Merkittömien tuotteiden ostamisella kuluttaja pönkittää päivittäistavarakauppaa rakentamaan entistä komeampia ja kalliimpia marketteja ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan”.

 

Merkittömien tuotteiden valmistuttaminen kotimaassa on K- sekä S-ryhmien houkutustoimenpide saada kuluttajat käyttämään Pirkka- ja Rainbow –tuotteita. ”Opetusvaiheen” jälkeen Kesko sekä SOK siirtävät merkittömien tuotteiden valmistuksen ulkomaille.

 

Lähikauppojen käyttäminen elintarvikkeiden ostopaikkana on kysymys, jossa olen huono kuluttaja, sillä tukeudun lähellä sijaitsevan marketin palveluihin. Rauhoittelen huonoa omaatuntoani sillä, että kyseinen suurmarket sattuu olemaan maantieteellisesti lähikauppamme.

 

Nämä muutamat esimerkit osoittavat, että kuluttaja pystyy jokapäiväisillä ruokaostoksillaan vaikuttamaan isoihin asioihin!

Kuluttaja on halutessaan kuningas!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kilpailuviraston päätös nostaa maidon kuluttajahintaa jopa 30 %

Perjantai 11.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Kilpailuvirasto ja Kuluttajavirasto yhdistyivät 1.1.2013 alkaen uudeksi virastoksi, jonka nimeksi tuli Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

 

Kilpailuvirasto ehti viimeisinä töinään tehdä suomalaiselle kuluttajalle todellisen karhunpalveluksen, kun se 20.12.2012 julkisuuteen saattamallaan päätöksellä esittää Markkinaoikeudelle, että Valio Oy:lle määrättäisiin 70 miljoonan euron seuraamusmaksu määräävän aseman väärinkäytöstä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla.

 

Kansalaisilla on ollut harhaluulona, että Kilpailuvirasto ja sen toiminta takaavat Suomessa mm. elintarvikkeille kuluttajaystävälliset hinnat.

 

Kilpailuviraston viime hetkillään tekemä päätös osoittaa kuitenkin tyystin toista, sillä viraston käsittämätön toiminta on kohottamassa kulutusmaidon hintaa n. 30 %.

 

Kilpailuvirasto tulkitsi, että markkinajohtaja Valio olisi syyllistynyt ns. saalistushinnoitteluun, kun se on vastannut tuontimaitojen hintatasoon.

 

Nyt Kilpailuviraston tulkinnat pakottavat Valion toteuttamaan maidon merkittävän hinnannousun. Kyse on maitolaadusta riippuen 30 – jopa 35 %:n suuruisesta hinnankorotuksesta.

 

Kilpailuvirasto oli itsenäisenä virastona toimiessaan viranomainen, joten Valion on noudatettava hinnankorotuksessa selkeää viranomaismääräystä.

 

Myös muut maitoalan toimijat ovat seuraamassa Valion helmikuun alussa toteuttamaa hinnankorotusta.

 

On selvää, että lähes kolmanneksen suuruinen hinnankorotus merkitsee, että maidonkulutus tulee vähenemään.

 

Maidonkulutuksen vähenemistä vauhdittaa hallituksen päätös, jolla elintarvikkeiden arvonlisävero kohosi 14 prosenttiin.

 

Kilpailuviraston vaatima maidon hinnankorotus merkitsee varmasti myös ravitsemuksellisten näkökohtien laiminlyöntiä. Pelkään, että erityisesti koulujen ja laitosten ruokatarjonnassa maidon osuus tulee supistumaan.

 

********

 

Muistelen, että kilpailu- ja kuluttaja-asiat kuuluvat hallituksessa työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) muodostamisesta kertoneessa lehdistötiedotteessa todettiin mm. näin:

 

Uuden viraston tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut.

 

Näen, että yritysten vastuullista toimintaa on viranomaismääräysten noudattaminen – kuten Valio Oy nyt tekee - , mutta myös se, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) huomioisi kuluttajien edut.

 

*************

 

Kuluttajaviraston itsenäisen elämänsä viime hetkillä tekemässä päätöksessä saattaa olla ripaus myös pyrkyripolitiikkaa, sillä uudelle Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) haetaan parhaillaan pääjohtajaa sekä kahta ylijohtajaa.

 

Pääjohtajakisaan ovat ilmoittautuneet (aakkosjärjestyksessä lueteltuina):

 

• Aminoff Jalo
• Jokinen Juhani
• Lindberg Rainer
• Sulavuori Yrjö
• Virtanen Martti

 

Heidän lisäkseen yksi henkilö ei halua nimeään julkisuuteen.

 

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ylijohtajaksi on tarjolla mm. entisessä Kilpailuvirastossa toimineita henkilöitä.

 

************

 

Toivon ministeri Lauri Ihalaisen puuttuvan nyt jo lopetetun Kilpailuviraston viime hetken päätökseen ja palauttavan kansalaisten uskon kilpailuviranomaisten toimintaan.

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän suunnittelema laatikkoleikki toisi "mustat-tuotteet" vihannestiskeille

Sunnuntai 30.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuluttajat ja kotimaiset vihannestentuottajat ovat ottaneet kummastellen vastaan S-ryhmän hankkeen, jossa kaikki S-kauppojen valikoimissa olevat vihannekset olisivat myymälöissä esillä yhtenäisissä mustissa laatikoissa.

 

S-ryhmän hanke olisi uusi askel ”Private label” –tuotteiden eli merkittömien tuotteiden suuntaan.

 

Merkittömät tuotteet ovat lähes aina laadultaan heikkoja kopiota laadukkaista merkkituotteista. Ne ovat toki muutaman sentin halvempia kuin merkkituotteet, mutta vanha ja paikkansapitävä totuus kuuluu näin:

 

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

 

On selvää, että S-ryhmä lisää suunnitelmansa toteuttamisen kustannukset kotimaisten vihannesten tuottajilla ja sitä kautta kuluttajille.

 

Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että tuottajalla, jolla ”on munat oikeaoppisesti useassa korissa”, joutuisi pakkaamaan S-ryhmän myyntiin menevät vihannekset eri laatikoihin, kuin muille päivittäistavarakaupan jakeluteille myymänsä vihannekset!

 

Mustien vihanneslaatikoiden ilmestyminen Sokoksiin, Prismoihin, S-marketteihin ja muihin S-ryhmän myymälöihin olisi esiaskel siihen suuntaan, että mustissa laatikoissa pian myytäisiin kotimaisten vihannesten ohella myös tuontivihanneksia.

 

Haluavatko kuluttajat ostaa mauttomia ja torjunta-aineilla kyllästettyjä tuontivihanneksia samanlaisista mustista laatikoista kuin maukkaita ja aromirikkaita kotimaisia vihanneksia?

 

Kauppapuutarhaliitto on tehnyt SOK:n suunnitelmista tutkintapyynnön Kilpailuvirastolle.

 

Kauppapuutarhaliitto pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, että käyttääkö S-ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se vaatii vihannesviljelijöitä siirtymään mustien kuljetus- ja myyntilaatikoiden käyttöön.

 

Kauppapuutarhaliitto näkee aivan oikein, että siirtyminen mustien laatikoiden käyttämiseen häivyttäisi tuotteiden alkuperän.

 

Facebookiin on perustettu ”Ei mustaa vihanneslaatikkoa” –sivu. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja esittää hankkeesta myös oma mielipide!   

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous tekee arvokasta työtä ruokalaskumme alentamiseksi

Maanantai 17.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite turkistalouden kieltämiseksi Suomessa.

 

Hankkeen taustatoimijoina ovat Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille sekä SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto.

 

Luettelo taustatoimijoista kertoo, että kyseessä on porukka, joka yleensäkin haluaa ajaa Suomen nykyistäkin tukalampaan tilanteeseen taloudellisesti.

 

Oletan, että taustatoimijat ovat erilaisten yhteiskunnan tukea nauttivien toimijoiden ”työntekijöitä”, jotka saavat toimeentulonsa muiden työskentelyn tuloksena.

 

Otaksun tietäväni jotain turkisalan toiminnasta, sillä toimin sen lähietäisyydellä useita vuosia.

 

Osallistuin maamme suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkiseläinrehutehtaan hallintoon turkisalan vaikeimpina hetkinä, joten myös alan vaikeudet ovat tiedossani.

 

Otan turkisalan merkityksestä esille sen, että teurastamoteollisuuden sivujakeiden hyödyntäminen auttaa jokaista suomalaista kuluttajaa ruokalaskun alentajana.

 

Teurastamoteollisuudessa syntyy sivujakeita, joita ei pystytä hyödyntämään elintarviketeollisuudessa. Tavallisessa kielenkäytössä sivujakeista käytetään termiä ”teurasjätteet”.

 

Kierrätyksen ja taloudellisen toiminnan vinkkelistä katsellen kyseessä ei ole suinkaan mikään jäte, vaan arvokas raaka-aine turkiseläinten rehunvalmistuksessa. Sen vuoksi teurastamoteollisuus kutsuukin teurasjätettään aivan oikein rehujakeeksi.

 

”Teurasjäte” eli rehujae on turkistalouden tarvitsema raaka-aine, josta turkiseläinten rehutehtaat kilpailevat. Ne maksavat siitä teurastamoille hyvän hinnan.

 

Teurastamoille maksettava hyvä hinta rehujakeesta merkitsee alhaisempaa hintaa niille lihajalosteille, joita teurastamot myyvät kaupan jakeluteille ja sitä kautta edelleen kuluttajille. Osa teurastamojen tuotteista päätyy vientiin, joten turkistalouden teurastamoteollisuudelta hankkimat rehujakeet tukevat maamme vientiä.

 

Teurastamoiden toinen vaihtoehto teurasjakeelle olisi sen kuivaaminen energiatarkoituksiin, sillä esimerkiksi teurasjätteen hautaaminen ei EU:ssa ole mahdollista.

 

Teurasjätteen kuivaaminen on teknisesti toki mahdollista, mutta se ei ole taloudellisesti kannattavaa, sillä kuivattu teurasjae tultaisiin kuitenkin kuivaamisen jälkeen käyttämään kunnallisten lämpövoimaloiden energialähteenä. Jos teurasjätteestä kuivattua tavaraa ei pystytä käyttämään kotimaisten lämpövoimaloiden energialähteenä, on se vietävä ulkomaille. On selvää, että silloin syntyy mittavia kustannuksia.

 

Jos teurastamoteollisuuden kaikki sivujakeet jouduttaisiin kuivaamaan ja sen jälkeen käyttämään lämpövoimaloiden energialähteenä, olisi ruokalaskumme selvästi suurempi kuin nykyisin.

 

Turkistalouden puolesta puhuu moni asia, mutta alan merkitys ruokalaskumme alentajana on tämän juttuni aihe.

Jos turkistalous ei olisi teurastamoiden tärkeä yhteistyötaho, niin kotieläintuotteidemme alkutuotanto paineskelisi huomattavasti nykyistä suuremmissa ongelmissa - näin olisi erityisesti sikatalouden kohdalla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko suomalainen elintarviketeollisuus heräämässä koomastaan?

Keskiviikko 10.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin viime viikolla, kun pirkanmaalaisessa marketissa minua lähestyttiin kuluttajatutkimuksen merkeissä.

 

Kyse oli kotimaisen tutkimuslaitoksen saamasta toimeksiannosta, jossa kuluttajalla annettiin tutkittavaksi uudentyyppinen elintarvikenäyte.

 

Tutkimus on ilmeisen hyvin suunniteltu, sillä kaikki sen elementit viittaavat siihen.

 

Sain näytteen ja valitsin vastaustavakseni netin.

 

Toimimme ohjeissa mainitulla tavalla ja yllätyimme näytteen erinomaisuudesta.

 

Kuluttajatutkimuksessa oleva elintarvikenäyte tuo elävästi mieleen keski-eurooppalaiset ruokailutottumukset. ”Impivaaralaisuus” oli kaukana tutkittavasta elintarvikenäytteestä. Hyvä niin, sillä meillä on aika päästä nauttimaan myös kotimaisten elintarvikeyritysten voimalla eurooppalaisia trendejä. Se on kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajankin kannalta välttämättömyys ja elinehto.

 

Tutkimus on luottamuksellinen, joten en voi enkä halua paljastaa asiasta enempää.

 

Pidän välttämättömänä, että valiot, raisiot, hk:t, atriat, saarioiset ja monet muut kotimaiset elintarvikeyritykset pääsevät pois kapaloistaan sekä pystyvät kehittämään sellaisia elintarviketuotteita, joihin suomalaiset ovat tutustuneet ulkomailla matkustaessaan.

 

Se on mainittujen yritysten elinehto tai muuten vasarat paukkuvat ja joudumme entistä enemmän tuontielintarvikkeiden varaan.

 

Hyvä tässä tapauksessa, että kotimainen marketketju oli suonut mahdollisuuden tutkimuslaitokselle tilaisuuden tavoittaa liiketiloissaan juuri ne kuluttajat, jotka toimivat uusien ideoiden sanansaattajina ja potentiaalisina kuluttajina!

 

-Esko Erkkilä-

Taas uusi skandaali päivittäistavarakaupan merkittömissä tuotteissa

Maanantai 9.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Käsittelin tällä palstalla 30.04.2011 S-ryhmän myymää Tanskassa valmistettua salmonellapitoista broilerpakastetta, jonka markkinoilta poisvetäminen on parhaillaan menossa.

 

S-ryhmä on myynyt kelvotonta elintarviketta eli salmonellapitoista broilerpakastetta omalla tuotemerkillään eli Rainbow-tuotemerkillä.

 

Totesin, että merkittömien tuotteiden kohdalla kuluttajansuoja ei ole samalla tasolla kuin elintarviketeollisuuden omien tuotemerkkien kohdalla.

 

Käsitykseni sai uutta vahvistusta, kun Aamulehti kertoi nettisivuillaan 7.5.2011, että nokialaisperheen ostamassa Rainbow-tuotemerkillä myydyssä kolajuomassa todettiin epämääräinen klöntti, jota perhe epäili silmäksi. Luitte aivan oikein S-ryhmän Rainbow-tuotemerkillä myymässä kolajuomassa oli silmä!!

Aamulehden uutisoinnista ei selviä, että onko "silmäklöntin" sisältänyt kolajuoma valmistettu Suomessa vai onko se tuontitavaraa.

Tulen tänään eli maanantaina 9.5.2011 tarkistamaan Koivistonkylän Prisman juomaosastolta, että onko S-ryhmän Rainbow-tuotemerkillä markkinoima kolajuoma kotimaista valmistetta vai onko se tuontitavaraa.

 

Perästä siis kuuluu!

 

Vaadin, että Rainbow-, Pirkka- ja Eldorado- ”tuotemerkeille” on saatava samat laatukriteerit kuin on kotimaisen elintarviketeollisuuden valmistamilla tuotemerkeillä.

 

-Esko Erkkilä-

SOK:n valikoimanohjaus joutui perääntymään

Tiistai 9.3.2010 klo 12.54 - -Esko Erkkilä-

Kauppaketjujen valikoimanohjaus-yksiköt muodostuvat muutaman hengen tiimeistä kunkin kauppaketjun pääkonttorissa. Tiimi päättää, että mitä tuotteita kuluttajille tarjotaan.

SOK:n valikoimanohjaus päätti, että Valion tilalle eräiden suurten osuuskauppojen alueella otetaan maidontoimittajaksi Arla-Ingman.

Arla-Ingman syntyi, kun tanskalais-ruotsalainen meijerijätti Arla Foods osti vuonna 2006 Ingmanin meijeritoiminnan. Se pakkaa...

Lue lisää »