Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

 

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Harituspihdit - katoavaa kansanperinnettä

Maanantai 31.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Harva (nykyajan nuori) tietää, että mitkä ovat harituspihdit ja että mihin niitä käytetään.

 

 

 

 

 

 

Minulla on muutamat harituspihdit ja olen niitä joskus kauan sitten käyttänytkin.

Huomaathan, että vasemmanpuoleiset ovat täysin käyttämättömät ja toiset oikealta ovat puolestaan vanhempaa versiota!

 

 

Harituspihdeillä haritetaan vaikkapa pokasahan terän piikit siten, että pokasahan terä ei ahdista, kun sillä sahataan.

 

 

Harituspihdit ja niiden käyttäminen on käytännössä kai loppunut, kun puutavaran kaataminen ja sen katkominen käsipelillä alkaa käymään vuosi vuodelta entistä harvinaisemmaksi.

 

 

Toki muutama vuosi sitten metsätyökalujen tuttu myyjä kyseli, että olisiko minulla myydä harituspihtejä, sillä niitä kysellään heiltä muutaman kerran vuodessa.

 

 

 

 

 

 

Arvostan entisajan metsätyömiehiä ja olen kerännyt huussirakennuksen seinälle muutamia pokasahoja ja tiedän, että niiden kaikkien terissä olisi haritustarvetta.

 

 

”Tietämättömille” pitää kertoa, että terien teroittaminen on aivan eri asia kuin terien harittaminen!

 

 

Minulle sopii, jos joku liittää tämän juttuni nyt tai joskus tulevaisuudessa osaksi sitä juttusarjaa, jossa esitellään entisaikojen metsätyökaluja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hedelmäpuille ja marjapensaille on kaivettava kunnollinen istutuskuoppa!

Sunnuntai 30.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Hyvin yleinen syy heikosti menestyviin hedelmäpuihin ja marjapensaisiin on se, että istutuskuoppa on aikoinaan jätetty liian pieneksi.

 

 

Joudun katsomaan peiliin, kun harmittelen metsäreunaan kiviselle alueelle aikoinaan istuttamiamme viherherukkapensaita – niiden kasvu ja sitä kautta marjantuottokyky ovat olemattomat.

 

 

Kivinen ja kova moreenimaa eivät ole hyväksyttäviä syitä sille, että istutuskuoppa jäi pieneksi!

 

 

Katselin joskus, kun eräs omakotiasuja istutti syreenihortensiapensaita sellaiseen rakoon, jonka hän pystyi yhdellä lapionpolkaisulla raottamaan kovaan savimaahan!  On selvää, että homma ei onnistunut – kalliit taimet menivät täysin turhaan!

 

 

Aikoinaan kun istutimme syyshortensia-aidanteen omakotitalotonttimme kahdelle rajalla, niin kaivoimme 60 senttiä leveän yhtäjaksoisen kaivanteen ja kaivoimme vanhan maan pois kuudenkymmenen sentin syvyydeltä.  Ennen istuttamista täytimme kaivanteemme happamalla suomullalla.

 

 

Havainnollisena nyrkkisääntönä on, että istutuskuopan pitää olla vähintään 60 senttiä syvän ja sen koon pitää vastata kahdensadan litran suuruisen öljytynnyrin pohjapinta-alaa.

 

 

Olen kirjoittanut tälle saitille 1.7.2013 jutun omenapuun istuttamisesta ja se löytyy googlettamalla näin: ”esko erkkilä omenapuun istuttaminen”.

 

 

***********************

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että hedelmäpuiden, koristepensaiden ja marjapensaiden istutuskuoppa voidaan tehdä joko kaivinkoneella kaivamalla tai dynamiitilla räjäyttämällä.

 

 

 

Perhekuntaamme kuuluu poikamme, jolla on räjäyttämiseen liittyvät luvat kunnossa ja joka  mielellään avustaa istutuskuoppien tekemisessä.

 

 

Räjäyttämistä ei voi suorittaa lähellä rakennuksia, sillä kuopan kohdalla sijaitsevat kivet saattavat lentää kauaskin.

 

 

Kokemuksesta voin sanoa sen verran, että yksi dynamiittipötkö on liian vähän, mutta kolmen pötkön yhteislataus taas liian paljon.

 

 

Räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa on se etu, että räjäyttäminen kuohkeuttaa maata hieman varsinaisen räjäytyspaikan ulkopuolellakin.

 

 

Muistakaa turvaetäisyydet, jos päädytte istutuskuopan tekemisessä räjäytystekniikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna!

Lauantai 29.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Eräs opiskelukaverini oli aikoinaan ollut harjoittelijana Rurik Pihkalan hoitamalla sikatilalla Aitolahdessa. Rurik Pihkala oli isäntänä vaimonsa Ella Laalahden kotitilalla Laalahden rushollissa.

 

 

Rurik Pihkala oli arvostettuja Mustialiitteja, sillä hän valmistui agronomiksi Mustialan Maanviljelysopistosta vuonna 1906.

 

 

Pihkala teki pitkän ja ansiokkaan uran maatalousalan yliopistomiehenä sen rinnalla, että kunnostautui myös käytännön viljelijänä.

 

 

Pihkalan eräs johtava ajatus oli säästäväisyys ja taloudellisen toiminnan kehittäminen.

 

 

Otsikossa mainittu periaate eli

 

 

Pönkitä, pönkitä älä uutta rakenna

 

 

oli hänen linjauksensa mm. maatalouden investonneissa.

 

 

Laalahdessa vuosiharjoittelunsa suorittanut opiskelukaverini kertoi, että talon isännän ”pönkitä, pönkitä” –periaate näkyi kaikissa tilan toiminnoissa.

***************

 

 

Rurik Pihkalan opettamaa ja myös käytännössä noudattamaa periaatetta pitää arvostaa.

 

 

Kaikenmaailman halpuuttamiset ja päivittäistavaraketjujen hinnanalennuksiin keskittynyt politiikka merkitsevät, että  maataloudella ja kotieläintaloudella ei ole varaa investointeihin – on siis vaan pönkitettävä ja pönkitettävä!

 

 

Professori Pihkalan periaatteet pitäisi nykypäivänä saada entistä laajemmin käyttöön koko yhteiskunnassa.

 

 

Erityisesti ammattiyhdistysliikkeen pitäisi ymmärtää, että uusien etujen hankkiminen tai edes nykyisten etujen säilyttämiseen ei nyt ole mahdollisuuksia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Heikki Haavisto puhuu asiaa, mutta ei käsittele sitä, kun sittemmin konkurssiin ajautunut Keskusosuusliike Hankkija oli MTK:n suojeluksessa todellinen leijonamainen saalistaja

Perjantai 28.8.2015 - -Esko Erkkilä-

MTK:n toiminnanjohtajana vuosina 1967 – 1974 ja sittemmin MTK:n puheenjohtajana vuosina 1974 – 1994 toiminut ministeri Heikki Haavisto käsittelee Maaseudun Tulevaisuus –lehdessä keskiviikkona 19. päivänä elokuuta julkaistussa 80-vuotishaastattelussaan vähittäiskaupan keskittymistä.

 

 

 

 

 

 

Ministeri Haavisto toteaa aivan oikein, että vähittäiskaupan keskittyminen K- ja S-ryhmille on tuottajille todella paha asia.

 

 

”Kaupan keskusliikkeet ovat aikamoisia susia” toteaa Heikki Haavisto.

 

 

Allekirjoitan jokaisen sanan, jonka ministeri Haavisto lausuu nykyisten kaupan keskusliikkeiden turmiollisesta vallasta, mutta muistutan, että Haaviston johtama MTK pönkitti aikoinaan sittemmin konkurssin ajautunutta Keskusosuusliike Hankkijaa ryöväämään viljelijöiden rahat.

 

 

Toimin Keskusosuusliike Hankkijan kilpailijan palveluksessa tasan 40 vuotta ja voin todeta, että tuottajajärjestön yksisilmäinen tuki Hankkijalle oli melkoinen kummajainen – suorastaan painajainen.

 

 

Se oli painajainen suomalaisen talonpojan vinkkelistä, mutta se oli painajainen myös suomalaisen kuluttajan kannalta, sillä Hankkijan aiheuttamat kustannukset tuottajien oli pakko siirtää kuluttajahintoihin.

 

 

MTK tuki yksisilmäisesti Keskusosuusliike Hankkijaa, jolla oli mm. palveluksessaan jokaisen konttorin alueella ns. maakuntapappeja, jotka kovalla kädellä pitivät oman alueensa talonpojat ruodussa, jotta nämä eivät olisi kaupallisissa asioissa käyttäneet muiden yritysten palveluja kuin Hankkijan.

 

 

Keskusosuusliike Hankkijan organisaatio oli jokaisessa maakunnassa ainakin kolmiportainen ja tietäähän sen, kun talonpojat joutuivat ostouskollisuudellaan elättämään näin mittavan organisaation, niin maatalouden kilpailukyky rapautui.

 

 

Rapautumista ei huomattu ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin, mutta viimeistään EU:hun liittyminen paljasti karun totuuden.

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ajautui aikanaan konkurssiin ja työelämäni parhaita hetkiä olikin se, kun sain tehdä kaupallista yhteistyötä Keskusosuusliike Hankkijan konkurssipesän kanssa!

 

 

Kepeät mullan Hankkijan muistolle, mutta kyseisen yrityksen vaikutusvaltaa kesti suomalaisessa agribisneksessä ainakin kaksikymmentä vuotta liian kauan.

 

 

Kuka ja ketkä olivat vastuussa Keskusosuusliike Hankkijan ylivallasta?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihailen Paavo Väyrysen aktiivisuutta vaikka en kannatakaan hänen kansalaisaloitettaan eurosta irtautumiseksi

Torstai 27.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen on tehnyt kansalaisaloitteen, jonka nimi on:

 

 

 

 

 

 

”Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa”

 

 

 

Väyrysellä on menossa valtakunnallinen tilaisuuskierros, jonka aikana hän perustelee näkemyksiään ja vauhdittaa allekirjoitusten saamista kansalaisaloitteeseensa.

Väyrysen tavoitteena on saada aloitteelleen 50.000 allekirjoittajaa, jolloin se pääsee eduskuntakäsittelyyn. Tavoite täyttynee helposti, sillä nyt allekirjoituksia on yli 35.000.

 

 

Väyrynen järjesti tiistaina 18.8.2015 Tampereella Kirjastotalo Metson Pietilä-salissa tilaisuuden, joka sai kahdellesadalle hengelle mitoitetun salin pullistelemaan väenpaljoudesta – vahtimestarit sallivat, että saliin ahtautui 250 Väyrystä kuulemaan saapunutta kansalaista!

 

 

 

En kannata Väyrysen kansalaisaloitetta, mutta yksityishenkilönä ja osin myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin paikalla.

 

 

 

Katsoin velvollisuudekseni olla paikalla Keskustan kunniapuheenjohtajan järjestämässä tilaisuudessa ja muistaen sen, että Paavo Väyrynen sai taannoisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tampereelta 11.339 ääntä!

 

 

 

 

Perustelen pidättäytymistäni mm. sillä, että vahvan euron myönteisiä vaikutuksia ei ole käydyssä keskustelussa käsitelty lainkaan.

 

 

Toimin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen työurani aikana suuren elintarvikeyrityksen rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana raaka-ainepäällikkönä ja näin vahvan euron positiiviset vaikutukset ”suomalaisten jokapäiväiseen leipään”!

 

 

Elintarvikkeiden tuontiraaka-aineet olivat edullisia vahvan euron vuoksi. Huoltoasemien pumppuhinnat olisivat heikon euron vuoksi olleet ainakin parisenkymmentä senttiä per litra korkeammat, jos euromme olisi ollut heikko tai valuuttamme olisi ollut markka.

 

 

Myönnän vahvan euron merkityksen vientituotteiden kilpailukyvyn ongelmana, mutta esimerkiksi Suomen paisunut julkinen sektori on mielestäni paljon suurempi kilpailukyvyn haitta kuin euro.

 

 

Mutta piti kirjoittaa Paavo Väyrysen yleisötilaisuudesta Kirjastotalo Metsossa.

 

 

Tässä muutamia kuvia tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrynen painotti, että hänen kansalaisaloitteensa allekirjoittaminen ei vielä merkitse, että allekirjoittaja välttämättä puoltaa Suomen eroamista euroalueesta.

 

 

 

 

 

 

Paavo on bisnesmies ja hänellä on edelleen myytävänä Väyrys-mukeja – mukien hintaa ei ole tarvinnut alentaa, sillä ne maksavat edelleen 30 euroa/muki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väyrysen puheosuuden jälkeen Pietilä-salissa alkoi varsinainen tungos, kun 250 henkilöä ryntäsi ostamaan Paavon mukeja ja kirjaa sekä palauttamaan allekirjoitettua kansalaisaloitetta.

 

 

 

 

 

 

Lehdistö – tässä tapauksessa Aamulehden Sami Lindfors – halusi haastatella europarlamentaarikko Paavo Väyrystä.

 

 

 

On se ilmiö – tuo Paavo, sillä hän sai salintäyteisen yleisön raikuvat suosionosoitukset jo silloin, kun hän saapui saliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ay-änkyrät kaatoivat yhteiskuntasopimuksen ja teollaan osoittivat, että ay-liike ei tunne vastuuta Suomen tulevaisuudesta

Keskiviikko 26.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Yhteiskuntasopimuksen kariutuminen viime viikon lopulla varmisti, että ay-änkyrät eivät tunne vastuutaan Suomen tulevaisuudesta.

 

 

Asiaa on nyt katsottava eteenpäin ja siinä on nähtävissä paljon positiivisia näkökohtia.

 

 

Lainaan kahden arvostamani henkilön lausumia:

 

 

Ex-kansanedustaja Kyösti Karjula – fb kaverini – totesi perjantaina 21.8.2015 fb-päivityksessään näin:

 

 

”Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen on tälle yhteiskunnalle suuri mahdollisuus.

Odotan erityisesti politiikan tarttuvan niihin asioihin, joihin oikeasti on tartuttava. Yrittäjyyden vapauttaminen on suuri tehtävä.

Tukeutuminen ay-liikkeeseen on menneisyydestä.

Niin EK kuin SAK ovat varsin hampaattomia ratkaisemaan todellisia ongelmia. Suuria näytelmiä ne ovat pystyneet aikanaan rakentamaan. Nyt ei enää niitäkään.

Tämä aikakausi merkitsee yksinkertaisesti sitä, että meidän ihmisten on opittava kantamaan enemmän vastuuta toimistamme.”

 

Elinkeinoministeri Olli Rehn totesi samaisena perjantaina puolestaan näin:

 

”Päätöksellään SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin. Nyt on entistä selkeämmin hallituksen ja eduskunnan tehtävänä etsiä vaihtoehtoinen tie kilpailukyvyn korjaamiseen ja työllisyysasteen nostoon.”

 

***********************

 

Pidän suuressa arvossa Kyösti Karjulan toteamusta:

 

”Tukeutuminen ay-liikkeeseen on menneisyydestä”

 

ja samoin pidän Olli Rehn´n toteamuksesta;

 

”Päätöksellään SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kotimaani ompi Suomi"

Maanantai 24.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme viimeinen kohde Venäjän puolella oli Ihantalan taistelujen muistomerkki.

 

 

Tali-Ihantalan taistelut ovat Suomen sotahistorian kunniakkainta osuutta, sillä niiden voitollisuus merkitsi, että säilytimme itsenäisyytemme.

 

 

 

 

 

 

Suomalaiset pystyttivät Ihantalan taistelumaaston keskelle muistomerkin vuonna 1999.

 

 

Sanotaan, että Taisto Tähkämaan rooli muistomerkin pystyttämisessä on ollut keskeinen.

 

Agrologi ja vuodesta 1991 alkaen maanviljelysneuvos Tähkämaa oli puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983.

 

Taisto Tähkämaa lienee nykyään ainoita, jotka ovat osallistuneet Ihantalan taisteluihin vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

On perin harmillista, että Ihantalan muistomerkin välittömään läheisyyteen on nyt alettu rakentamaan tyypillistä venäläisasumusta!

Suomen mahdollisuudet rajoittaa asutuksen laajentamista suomalaisittain näin tärkeään taistelumaastoon ovat kuitenkin hyvin rajalliset.

 

 

 

 

 

 

Olen ylpeä, että matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki valitsi minut (vasemmalla) yhdeksi kyröläismatkaajien joukosta laskemaan kukkalaitteemme Ihantalan muistomerkille.

 

 

 

 

 

 

Ryhmityimme yhteiskuvaan muistomerkin eteen ja…

 

 

 

 

 

 

…lauloimme laulutaitoisten jäsentemme johdolla

 

 

 

”Kotimaani ompi Suomi”

 

 

 

 

 

 

1. Kotimaani ompi Suomi,

Suomi, armas synnyinmaa.

Siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa,

siellä valkolatva tuomi

ahon laitaa reunustaa. 

 

2. Siellä ensi kerran kuulin

lintuin laulun lehdossa.

Siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa,

siellä äiti hymyhuulin

tuuditti mua kehdossa.

 

3. Siellä myöskin ensi kerran

lempi syttyi sydämiin.

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

Liekö ollut tahto Herran,

kun se päättyi kyyneliin?

 

4. Siellä synnyin, sinne mieli

palaa mailta maailman.

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

Taaton maa ja maammon kieli,

kuinka teitä rakastan!

 

 

********************

 

 

Kirjoitussarjani Äänisen ja Laatokan ympärikierrosta alkaa loppumaan. Muutama matkaan liittyvä aihe saattaa vielä olla käsittelemättä, mutta katsotaan, onko vielä aihetta palata tähän aihepiiriin.

 

 

Kiitän Teitä monisatalukuisat lukijani, jotka olette seuranneet matkaani Euroopan kahden suurimman järven ympäri.

 

 

Täytyypä lähteä uusille ulkomaanmatkoille hankkimaan lisää juttuaineksia, mutta ennen sitä kuitenkin muita juttuaiheita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihantalan seurakunnan hautausmaa sijaitsee Ihantalan taistelujen muistomerkin takamaastossa

Sunnuntai 23.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt moniaita kertoja Ihantalan kirkon raunioilla, Ihantalan sankarihautausmaalla sekä Ihantalan taistelujen muistomerkillä ja kun sen lisäksi olen tutustunut Pyöräkankaan maastoon, luulin tietäväni kaiken Ihantalan maisemista – toki kenraali Vihman tarkkaa kaatumispaikkaa Ihantalassa en tunne.

 

Erehdyin, sillä vasta kyröläismatkallamme tutustuin Ihantalan seurakunnan hautausmaahan.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistomerkki on tuttu monille suomalaisille ja sen on tärkeä paikka meille kaikille, sillä Ihantalan voitokkaat taistelut merkitsivät, että Suomi säilyi itsenäisenä Jatkosodan jälkeen.

 

 

 

 

 

Ihantalan taistelujen muistokiven takamaastossa runsaan sadan metrin etäisyydellä sijaitsee toinen muistokivi, johon hakatussa tekstissä todetaan sillä paikalla sijainneen Ihantalan seurakunnan hautausmaa vuosina 1925 – 1944.

 

 

Tunnustan, että havainto Ihantalan seurakunnan siviilihautausmaan sijainnista oli minulle uutta tietoa. Olen aiemmin luullut, että Ihantalan seurakunnan hautausmaa on sijainnut lähellä Ihantalan kirkkoa, kuten sijaitsee Ihantalan sankarihautausmaa.

 

 

 

 

 

Ihantalan seurakunnan hautausmaalla vallitsee nykyään syvä rauha ja ne männyt, jotka nyt humisevat hautojen yllä, ovat kasvaneet vuoden 1944 taistelujen jälkeen.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on vielä havaittavissa hautakivien aluskiviä, mutta varsinaiset hautakivet nykyisännät ovat siirtäneet muualle.

 

 

 

 

 

 

Ihantalalaiset ovat merkinneet vanhoihin hautausmaakarttoihin nojautuen hautausmaalle merkkikiviä, joiden avulla Ihantalan hautausmaalle haudattujen omaiset pystyvät nykyäänkin paikantamaan omaistensa hautapaikat.

 

 

 

Kiitokset sille seurueemme naishenkilölle, joka johdatteli minut tälle pyhälle paikalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pikaisellakin Viipurin-käynnillä pitää käydä Kauppahallissa

Lauantai 22.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella kyröläismatkallamme Äänisen ja Laatokan ympäri pysähdyksemme Viipurissa kesti ainoastaan vajaan tunnin.

 

 

 

 

 

 

Vajaa tunti Viipurissa riittää ainoastaan pikaiseen käyntiin Viipurin Kauppahallissa ja näin myös teimme.

 

 

 

 

 

 

Tapaan Viipurin Kauppahallissa käydessäni ostaa valkosipuleita tältä azerbanilaiselta kauppamieheltä, joka osaa auttavasti suomea.

 

 

 

 

 

 

Azerbanilaismiehen valkosipulit olivat nytkin sellaisia, että tein kaupat kymmenestä valkosipulista – sain yhdennentoista kaupan päälle.

 

 

Osa Viljakkalan Majajärvellä nyt korjuuta odottavista valkosipuleistani ovat peräisin niistä sipuleista, jotka vuosi sitten ostin samaiselta kauppamieheltä – hyvin ovat azerbanilaiset valkosipulit taipuneet talvivalkosipulien viljelymenetelmään!

 

 

 

 

 

 

Monenlaista hedelmää samaisella kauppiaalla oli taas kerran tarjolla.

 

 

 

 

 

Eräs myyjä oli keskittänyt kaiken myyntitarmonsa tätä herraa esittelevien t-paitojen myyntiin.

 

Myyjä melkein kiukustui, kun hänen tuotteensa eivät tehneet suomalaisille kauppaansa!

 

***************

 

Luin jostain, että…

 

 

 

 

 

 

…tämä vanha mummo, joka seisoo Kauppahallin oven vieressä, on jonkinlainen houkutuslintu, jolle annetut almut nahkatakkimiehet käyvät keräämässä tietyin väliajoin pois parempaan talteen.

 

 

En antanut mummulle almujani!

 

 ****************

 

Viipurin Kauppatori on siistiytynyt, mutta erilaista rihkamaa – ja ehkä joillekin tarpeellistakin tavaraa – myyvät mummot ovat erittäin agressiivisia myyntityössään.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ********

 

 

 

 

Pyöreä torni on kuitenkin paikallaan ja se on tärkeintä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat valitsi kyröläismatkan viimeisen yöpymispaikan yrityslogon perusteella?

Perjantai 21.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme toteuttajana 30.6 – 4.7.2015 oli Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat.

 

 

 

 

 

 

 

Yrityksen bussien kylkeen maalatussa kuviossa on kuvattu viisi lentävää joutsenta.

 

 

Liekö ollut sattuma vaiko vankka tarkoitus, kun matkamme viimeisimmän majapaikan – Hotelli Repinskaja Repinossa – pihassa on komea veistos, jossa myös on viisi uljasta joutsenta kuvattu lennossa!

 

 

Tässä muutama otos hotellin edessä olevasta joutsenveistoksesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

No, enhän minä tosissani, mutta sainpahan pienen aasinsillan kautta esitellä Hotelli Repinskajan edessä olevan hienon taideteoksen!

 

 

-Esko Erkkilä-

On hienoa, että Rakkauden haudalle on nyt saatu Maria Vsevolodna Kartavtsevaa ja Willy-nallekarhua kuvaavat veistokset

Keskiviikko 19.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vammelsuussa sijaitsevalle Rakkauden haudalle liittyy kiehtova tarina.

 

 

Olen aiemminkin käynyt Rakkauden haudalla, mutta pääsin käymään siellä taas kyröläismatkallamme 4.7.2015.

 

 

Luonnonkauniilla paikalla Vammelsuussa sijainnut Rakkauden hauta ja sen äärellä oleva ortodoksikirkko olivat kolmekymmentäluvulla Karjalan Kannaksen suosituimpia matkailukohteita.

 

 

Talvi- ja jatkosodassa kumpikin tuhoutuivat.

 

 

 

 

 

 

Nyt Rakkauden haudalle kuljetaan näiden porttien läpi.

 

 

 

 

 

 

Rakkauden haudalle on pystytetty ortodoksiristi, jota sillä paikalla ei ennen ole ollut.

 

 

 

 

 

 

Kirkosta on vain jäänteitä jäljellä.

 

 

 

**************

 

Tässä vaiheessa lienee paikallaan lyhyesti kertoa Rakkauden haudan tarina:

 

 

Valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev ja puolisollaan Maria Vsevolodna Kartavtsevalla oli Kannaksella komea datsha, Villa Marijoki. Tilan läpi virtasi Vammeljoki.

 

Valtioneuvos rakasti vaimoaan suuresti, mutta heidän suhdettaan varjosti vaimon sairastama syöpä.

 

Maria kuoli, mutta sairastamisvaiheessaan hän tukeutui pieneen plyysiseen nallekarhuun – Willyyn – jonka antamaan tukeen Maria luotti sairautensa loppuhetkinä.

 

Maria haudattiin suuren luonnonkiven helmaan datsalla ja valtioneuvos rakennutti datsalle pienen ortodoksikirkon sekä teetti kuvanveistäjä Lisheviltä Mariaa ja Willy-nallea kuvaavat pronssipatsaat luonnonkivien päälle.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki esittelee tässä luonnonkiveä, jonka helmaan tarinan mukaan Maria on haudattuna.

 

 

Venäläiset ovat ”sitten viime näkemän” tuoneet kivelle Mariaa esittävän patsaan ja läheiselle kivelle Willy-nallekarhua esittävän patsaan.

 

 

Kuvassa näkyy se alkuperäisteksti, jonka valtioneuvos hakkautti kiveen.

 

 

 

 

 

 

En ole nähnyt alkuperäiskuvia Mariasta, mutta on helppo uskoa, että nykyinen veistos muistuttaa alkuperäistä valtioneuvoksen  kuvanveistäjä Lishevillä teettämää veistosta.

 

 

 

 

 

 

Marian surullinen ilme on saatu hyvin esille tässä kopioveistoksessa!

 

 

 

On annettava suuri tunnustus niille venäläisille, jotka viime vuosina ovat panostaneet Rakkauden haudan entisöintiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdetkin hääjuhlallisuudet Hotelli Repinskajassa

Tiistai 18.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme kyröläismatkamme viimeisen yön…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hotelli oli suuresta koostaan huolimatta melko viihtyisä ja illan aikana viihtyisyyttä lisäsi, että hotellissa vietettiin kaksia häitä.

 

 

 

 

 

 

Näköetäisyydellä tyrskyävän Suomenlahden toisella rannalla sijaitseva Kronstadt lisäsi paikan juhlavuutta.

 

 

 

 

 

 

Hotellin sisätiloissa järjestetyt häät olivat päättymäisillään, kun pääsimme kuokkavieraiksi häihin.

Huomaathan hienot "vyöt" tuoleissa!

 

 

 

 

 

 

Olen monissa asioissa rohkea ja sain kuokkavieraana kerätyksi näin hienon annoksen tarjoiluista!

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

Rannalle rakennetussa telttakatoksessa vietettyjen häiden ”juhlaportti” oli pystytetty Suomenlahden rantahietikolle.

 

 

 

 

 

 

Morsiuspari käyskenteli juhlavieraiden joukossa kuten Suomessakin on tapana.

 

 

 

 

 

 

 

 

Illan edetessä morsian joutui kuljeksimaan yksikseen – sama kohtalo taitaa usein olla suomalaismorsiamillakin!

 

 

 

 

 

 

Toki jossain vaiheessa illan edetessä ”rantamorsiuspari” palasi hotelliin yhdessä bestmanin ja kaason kanssa – sviitti varmaan odotti!

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Ja kuu möllötti Suomenlahden yllä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirov oli liian suosittu neuvostojohtaja

Sunnuntai 16.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitossa ja Venäjällä matkanneet tietävät, että siellä on lukuisia aukioita, puistoja ja muita paikkoja, jotka on nimetty Sergei Kirovin muistoa kunnioittaen. Kirovin patsaita lienee ympäri Venäjänmaan.

 

 

 

 

 

 

Eräs Kirovin patsaista sijaitsee Syvärillä, aivan siinä paikassa, jonne Syvärillä käyvät turistit poikkeavat.

 

 

Näimme taannoisella kyröläismatkallamme Kirovin patsaan Syvärillä.

 

 

 

 

 

 

Sergei Kirov syntyi vuonna 1886 ja hänet murhattiin Leningradissa vuonna 1934.

 

 

Sergei Kirov oli suosittu neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja hänen suosionsa koitui hänelle turmioksi, sillä diktaattori Josef Stalin ei katsellut hyvällä Kirovin kansansuosiota.

 

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai 292.

 

 

Joulukuun 1. päivänä 1934 Leonid Nikolajev ampui Kirovin ja monet epäilevät, että näin tapahtui suoraan Stalinin käskystä. Kirovin ampuminen käynnisti Stalinin puhdistukset ja johti monien johtavien bolševikkien pidätyksiin ja teloituksiin.

 

 

Stalinin puhdistukset saavuttivat huippunsa 1937 – 1938 ja ne merkitsivät mm. sitä, että Neuvostoliiton Suomea vastaan aloittama Talvisota ainakin osittain epäonnistui Neuvostoliiton näkökulmasta, sillä paras upseeriaines oli likvidoitu Stalinin puhdistuksissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Stalin oli taitava strategi ja hän korotti Kirovin tämän kuoleman jälkeen arvoon arvaamattomaan.

 

 

Lukuisat Kirovin mukaan nimetyt aukiot, kadut, teatterit ja muut keskeiset paikat ovat osa sitä operaatiota, joilla Stalin ”hyvitti” neuvostokansaa suosiosta, jota Kirov elinaikanaan nautti.

 

 

Paras poliittinen kilpailija on kuollut kilpailija!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syväri - merkittävä paikka Suomen sotahistoriassa

Lauantai 15.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Syväri on joki, joka laskee Euroopan toiseksi suurimmasta järvestä Äänisestä Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan.

 

Syvärillä on pituutta 224 kilometriä ja sen jokiniska sijaitsee 28 metriä korkeammalla kuin Syvärin jokisuisto.

 

 

Suomalaiset ylittivät Syvärin hyökkäysvaiheessa 1941 ja palasivat takaisin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi 1944.

 

 

Syväriin liittyvät nimet Lotinanpelto ja Syvärin voimalaitos ovat osa Suomen sotahistoriaa.

 

 

 

 

 

 

Tutustuimme Syvärin yläjuoksulla Syvärin voimalaitoksen maisemiin kyröläismatkallamme 3.7.2015.

 

 

Olimme siis Äänisen eteläisimmällä rannalla.

 

 

Tämä maisema on pysynyt jokseenkin samana yli 70 vuotta, sillä samalta Syvärin voimalaitos näyttää niissä valokuvissa, jotka on otettu 1941 – 1944.

(Valitan, että kuvaajana en ole tässä kuvassa käyttänyt "vatupassia")

 

 

 

 

 

 

Kosketin Syvärin jokiniskan vettä ja tunsi olevani niillä paikoilla, joilla Suomen itsenäisyydestä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 27. päivänä 1944, jolloin Neuvostoliiton suurhyökkäys Syvärillä alkoi.

Kuvassa olen sillä puolella Syväriä, josta alkoi niiden sotilaiden uintimatka, jotka uiden pääsivät perääntymisvaiheessa Suomen puolelle.

 

 

 

 

 

 

Pietarista Laatokan, Syvärin ja Äänisen kautta Petroskoihin ja siitä edelleen kulkevat risteilylaivat ovat tavallinen näkymä Syvärillä – niin myös tällä kerralla.

Tämä laiva on matkalla kohti Petroskoita.

 

 

 

 

 

 

 

Eräät risteilylaivat pysähtyvät Syvärillä ja niiden matkustajien palvelemiseksi Syvärillä on mm. tsasouna.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen käynyt muutaman kerran Syvärin rannalla ja aina siellä on käsitöitä tai luonnontuotteita kaupittelevia paikkakuntalaisia.

 

Nyt tarjolla oli ainoastaan sieniä, herukoita, vadelmia…

 

 

 

 

 

 

…ja metsämansikoita.

 

 **************

 

Monesti joku porukasta on aina uinut Syvärissä, mutta nyt olimme kaikki niin arkajalkoja, että kukaan ei uskaltautunut Syvärin aaltoihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäläisessä kyläkaupassa hinnat ovat meidän mittapuumme mukaan edulliset

Perjantai 14.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Vytegrasta eteenpäin kohti Syväriä ja meillä oli välillä taas kerran mahdollista poiketa aitoon venäläiseen kyläkauppaan.

 

 

 

 

 

 

Tässä kyläkaupassa poikkesivat ainoastaan matkanjohtajamme ja kuljettajamme , mutta heikoin tuloksin, sillä täältä he eivät saaneet riittävästi seuraavan eväskahvipaikkamme pullia.

Asiallinen kauppatalo kuitenkin!

 

 

 

 

 

 

Seuraavassa kylässä oli kaksikin kauppaa ja tästä kaupasta johtajamme saivat hankittua seuraavalla pysähdyspaikalla tarjottavat tarjoilutarvikkeet.

 

 

 

 

 

 

Minä menin viereiseen pienempään kauppaan, jossa valikoima oli aivan kelvollinen.

 

 

 

 

 

 

Karamelleja oli aivan suomalaisten Prismojen valikoimiin verrattava tuotevalikoima ja karamellien kilohinnat olivat tasolla 143 – 313 ruplaa/kilo. 

On muistettava, että yhdellä eurolla saa 60 ruplaa.

 

 

 

 

 

 

Olut on venäläisessä kyläkaupassa edullista, sillä puolen litran tölkki esimerkiksi parasta ja vahvinta venäläistä olutta eli Baltica 9 –merkkiä maksoi 55 ruplaa. Hinta merkitsi euroissa siis hieman alle euron!

 

 

 

*****************

 

 

 

Olen suorittanut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Hygieniapassin ja luonnollisesti minua kiinnosti, että miten hygienia-asiat oli venäläiskylässä hoidettu.

 

 

 

 

 

Ilahduin, että kauppojen takamaastossa oli ”Toalet”, jotta maalikylälle tulijoiden ei tarvinnut kuseskella tai tehdä isompaa hätäänsä minne tahansa.

 

 

 

 

 

 

Naisten ja miesten puolet oli asianmukaisesti eriytetty.

 

 

 

 

 

 

Ainakin miesten puoleinen paskomisreikä oli siedettävässä kunnossa ja kun pyyhkimiseen tarkoitettuja heinäkorsiakin oli varattu riittävästi, niin kylän yleiset hygieniakysymykset saivat minulta täyden hyväksynnän.

 

 

 

 

 

 

Ja matkamme jatkui kohti eväskahvipaikkaa hienoissa maisemissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vytegra - venäläinen pikkukaupunki 15 kilometriä Äänisestä etelään

Tiistai 11.8.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kyröläismatkaajien Äänisen ja Laatokan kiertomatka ehti heinäkuun 2. päivänä 2015 Vytegran pikkukaupunkiin.

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki hoiti tarvittavat kirjautumiset 435 kilometrin mittaisen päiväajomatkan jälkeen Hotelli Vytegran vastaanottotiskillä ilta-kahdeksan aikoihin.

 

 

Seurasin illan aikana, kun kuvassa näkyvä vastaanottovirkailija kirjasi kuulakärkikynällä jokaisen kyröläismatkaajan passitiedot ristiruutuvihkoon hyvin tarkasti.

 

 

Suomessa on byrokratiatalkoisiin paljon aihetta, mutta tänä osoitti taas kerran, että itäisessä naapurimaassamme turhaa byrokratiaa on paljon enemmän kuin meillä. On jokseenkin varmaa, että mitään todellista käyttöä ei Venäjälläkään ole henkilökohtaisen viisumin saaneiden ulkomaalaisten passitietojen kirjaamisessa pikkukaupungin hotellissa siniseen ristiruutuvihkoon!

 

 ***************

 

 

Hyvin nukutun yön jälkeen tein aamulla pienen kävelylenkin Vytegrassa ja tässä pieni kuvaotos lenkiltäni.

 

 

 

 

 

 

Koivupölleillä voi kukkapenkin rajata – ainakin Vytegrassa!

Ovat koivupöllit paljon parempi ratkaisu kuin autonrenkaat - suorastaan vihaan, kun autonrenkaita käytetään kukkapenkkien reunuksina!

 

 

 

 

 

 

Vytegrasta on Pietariin matkaa 430 kilometriä.

 

 

 

 

 

 

Vytegran sanotaan olevan vilkas satamakaupunki ja näiden näkymien perusteella niin myös on!

 

 

 

 

 

 

Venäjän vallankumouksen 50-vuotispäivänä paljastetun muistomerkin ympäristö on päässyt hieman rupsahtamaan, mutta toki Vladimir Iljits Lenin´n tutut piirteet ovat edelleenkin ”kova sana” Vytegrassa.

 

 

 

 

 

 

Vytegrajoen rannalla sijaitsee pseudovenäläiseen tyyliin rakennettu Herran temppeliin tuomisen kirkko (1869–1873).

 

 

Yritin saada ovea auki, mutta ilmeisesti edellisestä aukaisusta oli kulunut jo vuosia ja ovet saattavat pysyä kiinni vielä vuosikausia.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkalla tapasin sillanpielestä alas johtavat leveät portaat – pitkästä ruohikosta saattoi päätellä, että nämä portaat eivät johtaneet mihinkään!

 

 

 

 

 

 

Aamulenkin jälkeen oli aamupalan aika. Se oli niukka, mutta…

 

 

 

 

 

 

…ravitseva, sillä voisilmäkaurapuuron ja jogurtin lisäksi siihen kuului kahvin tai teen ohella pieni lämmin voileipä.

 

************

 

Seurasimme aamulla vytegralaisten töihinmenoa ja se näytti olevan todellista, sillä sataman suuntaan kulkevia henkilöautoja oli aamukahdeksan aikaan runsaasti liikenteessä.

 

 

 

Monta kokemusta rikkaampana lähdimme seuraavaan kohteeseen ja matka sinne ei ollutkaan pitkä, mutta siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenpuiston puistofiestassa oli mukava kokea se luottamus, joka kansalaisilla on Juha Sipilää ja Keskustaa kohtaan!

Maanantai 10.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto ja Kulttuuripalvelut järjestivät eilen jo kuudennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa

 

Hämeenpuiston puistofiestan.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan Pirkanmaan piiri osallistuivat puistofiestaan osastolla, jonka nimi oli Tampereen Keskustajärjestöt.

 

 

 

 

 

 

Sää suosi tapahtumaa ja väkeä oli Hämeenpuistossa liikkeellä viiden tunnin aikana ehkä jopa 20.000 henkeä!

 

 

Kyseessä oli ilmeisesti suurin yleisötapahtuma Tampereella, johon Keskusta on milloinkaan osallistunut.

 

 

Tavoitimme suuren joukon sellaisia henkilöitä ja perheitä, joita emme ole aikaisemmin tavoittaneet.

 

 

Voidaan aiheellisesti myös todeta, että monet henkilöt ja perheet pääsivät ensimmäisen kerran yhteyteen Keskustan ja keskustalaisten kanssa tässä tapahtumassa.

*************

 

 

Olin toiminnanjohtaja Jaana Viilon sekä Johannes Jonov´n kanssa mukana aamuvarhaisesta tilaisuuden loppuun saakka ja kokemuksemme olivat todella hienot.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus eilisestä:

 

 

 

 

 

 

Suuri kiitos kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli kansalaisten tavattavissa osastollamme monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Olipa mukava seurata, kun kansanedustajamme toimi osastollamme aktiivisena talkoolaisena ja tarjoili innokkaasti kahvia ja mehua vieraillemme!

Esimerkillistä toimintaa!

 

 

 

 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustaja Jouni Ovaska oli mukana ja myös hän oli Pirttilahden ohella avuliaana talkoomiehenä osastollamme.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen hääri osastollamme talkoolaisena monta tuntia ja hän otti omaksi roolikseen ilmapallojen jakamisen perheiden pienimmille sekä poliittiset keskustelut vanhempien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Pääsin harvoina hiljaisina hetkinä yhteiskuvaan kansanedustaja Pirttilahden ja piirimme puheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa!

 

 

 

 

 

 

Kuvan ottajana toimi Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnajohtaja Jaana Viilo, joka tässä on turvallisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kainalossa.

 

 

 

 

 

 

Sata maratonia juossut ikinuori Johannes Jonov ehti joka paikkaan, mutta hän otti päävastuun siitä, että aina oli erivärisiä ilmapalloja annettavaksi perheiden pienimmille.

 

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen oli aktiivinen kaikissa talkootehtävissä, joita vaativan tilaisuuden järjestäminen edellytti.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

Kansalaiset antoivat Puistofiestan aikana vahvan tuen Juha Sipilän ja Keskustan toiminnalle, jolla Suomea nyt laitetaan kuntoon.

 

 

Kansalaisilta saamamme palaute sai aiheellisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden ja minut myhäilemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saminon kylässä sijaitsee eräs lukemattomista Pyhän Eliaan kirkoista

Sunnuntai 9.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme jatkui Stalinin uhrien teloitus- ja hautapaikalta Puutoisista kohti Vytegran kaupunkia.

 

 

Saavuimme Vologdan oblastin alueella sijaitsevaan Saminon kylään.

 

 

 

 

Kylässä sijaitsee Pyhän Eliaan puinen kirkko – rakennettu 1692 – 1702. 

 

 

Maailmassa on lukemattomia kirkkoja, jotka on nimetty Pyhän Eliaan kirkoiksi ja Venäjällä Äänisen itäpuolella Saminon kylässä on yksi sellainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkko ei ole avoinna, mutta tällaisenakin se on nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä sijainneet rakennukset ovat päässeet rapistumaan siihen kuntoon, että niitä ei mikään enää pelasta.

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Kirkon vierellä kulkee rauhallista menoaan joki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen yli johtaa kyläsilta,…

 

 

 

 

 

 

…joka ei luonnollisesti ole tarkoitettu raskaalle liikenteelle.

 

 

 

 

 

 

Kirkon vastarannalla sijaitsee hyvinhoidetulta vaikuttava venäläistalo.

 

 

 

Suorastaan idyllistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-