Tänään on Sininen Päivä!

Perjantai 19.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Marraskuu on omistettu eturauhassyövälle ja tuohon sairauteen liittyvä kampanja huipentuu tänään vietettävään Siniseen päivään!

 

Eturauhassyöpä on suomalaisten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain yli 5 000 ja kuolee yli 900 miestä.

 

Lähes yhtä yleisin syöpä on naisten rintasyöpä, sillä niiden esiintymisessä on vuosittain vain n. satakunnan tapauksen ero.

 

Eturauhassyövän kuolleisuus on suurempi kuin rintasyövän.

 

Vaikka eturauhassyöpää on totuttu pitämään vanhojen miesten tautina, se on työikäistenkin miesten yleisin syöpä. 

 

*******************

 

Eturauhassyöpä on tuttu minullekin, sillä sain siitä diagnoosin loppuvuonna 2001.

 

Pääsin leikkaukseen marraskuulla sen jälkeen toipuminen alkoi.

 

Toipuminen sujui hyvin, sillä osallistuin Finlandia-hiihtoon jo vuoden 2002 helmikuun viimeisessä viikonvaihteessa - …

 

 

 

…tässä mitalini tuosta hiihdosta!

 

Tuo mitali on ensimmäinen eturauhassyöpäni jälkeisistä yhdeksästä Finlandia-hiihtomitalista!

 

*******************

 

Ihmettelen suuresti, että ns. asiantuntijat eivät vieläkään puolusta niitä hankkeita, jotka tähtäävät eturauhassyövän varhaishavaitsemiseen.

 

Olen elävä esimerkki eturauhassyövän varhaistoteamisen merkityksestä, kun tarkastellaan riittävän varhain aloitettujen hoitotoimenpiteiden merkityksestä taudin taittamisessa.

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti ja valiokuntaneuvos

Tiistai 20.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen MTK-Viljakkalan jäsen ja pääsin sen jäsenenä elokuun alussa käymään hämeenkyröläisen "kierrätysneuvos” Matti Järvenpään (syntynyt 1936) rakentamassa Rautapuistossa.

 

 

Käynnistä taitaa riittää juttuaineksia useampaankin juttuun, mutta aloitan otsikkoaiheella.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa on itse kierrätysneuvos romuraudasta rakentamansa ”Presidentti ja valiokuntaneuvos” -teoksen äärellä.

 

 

Puuttuu vain se, että presidentti huiskaisisi käsilaukullaan valiokuntaneuvosta!

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muistelus presidentistä ja valiokuntaneuvoksesta; kas näin:

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä olin kutsuvieraana mukana Finlandia-talolla vuonna 2006, kun Suomen Syöpäyhdistys täytti 70-vuotta ja etupenkissä istuivat juhlaamme juhlistamassa Tasavallan Presidentti Tarja Halonen sekä puolisonsa valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi.

 

 

Jossain vaiheessa valiokuntaneuvos nousi ylös ja käveli arvokkaasti etuoikealle kulisseihin – puolisonsa jäi itsekseen istumaan eturiville.

 

 

Luulimme, että valiokuntaneuvos-Pentti lähti käymään kusella, mutta niin ei ollut, sillä hän ei juhlan kestäessä enää saapunut paikalleen!

 

 

No, Hämeenkyrön Rautapuistossa valiokuntaneuvos seisoo presidentin vierellä ja hänellä ei ole tarvetta käydä kusella tai muutenkaan kouluttaa puolisoaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt maalaisjärki käyttöön!

Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.

 

 

Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.

 

 

Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.

 

 

Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…

 

 

 

 

 

…www.huoleti.fi – portaali.

 

 

 

 

 

 

Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.

 

 

Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.

 

 

Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.

 

 

Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!

 

 

Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen yhdestä asiasta eri mieltä ministeri Juha Rehulan kanssa

Torstai 19.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla, kun Pirkkalan kunta järjesti asukastilaisuuden Pirkkalan valtuustosalissa tiistaina 17.5.2016.

 

 

Menestyvänä ja kaikin puolin asiansa hyvin hoitaneena kuntana tilaisuuteen oli hankittu todella kovan luokan esiintyjä – perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

 

Ministeri Rehula keskittyi puhumaa sote-uudistuksesta ja hyvin puhuikin.

 

 

Toki ymmärrän niitä ”epäileviä tuomaita”, jotka tilaisuuden keskusteluosuudessa kritisoivat hallituksen suunnitelmia. Pirkkala, kun on hoitanut myös sote-asiansa hyvin, niin kritiikin ymmärtää, mutta hyväksyä sitä en voi.

 

 

Yhdestä asiasta olen ministeri Rehulan kanssa eri mieltä ja se koskee PSA-seulontoja.

 

 

Juha Rehula on omaksunut syöpälääkäreiden jääräpäisen kannan, että miesten PSA-seulonnat olisivat tarpeettomia.

 

 

Viittaan omakohtaiseen kokemukseeni ja totean, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

Vuonna 2001 menin työkaverini lievän painostuksen tuloksena PSA-kokeeseen ja sen tuloksena minulla todettiin eturauhassyöpä.

 

 

Diagnoosin jälkeen minut leikattiin ja nyt leikkauksesta on kulunut lähes 15 vuotta!

 

 

Onnistunut eturauhassyöpäleikkaus oli pontimena, kun liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoimintaan.

 

 

Olen eri mieltä syöpälääkäreiden kanssa PSA-seulontojen tarpeellisuudesta sillä kantani on, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vertaistukihenkilöt ja kokemuskouluttajat ovat kokeneet "kaiken" - hyödynnä heidän kokemuksiaan!

Sunnuntai 20.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eturauhassyöpädiagnoosin vuonna 2001 pääsin melkein heti leikkaukseen.

 

 

Diagnoosista ja leikkauksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta – tavataan sanoa, että en ehkä parantunut, mutta tulin entiselleen!

 

 

Minut leikattiin marraskuussa 2001 ja hiihdin Finlandia-hiihdon jo helmikuussa 2002, joten toipumiseni oli nopeaa.

 

 

On luonnollista, että olin heti kiinnostunut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnasta ja meninkin poistattamaan leikkaushaavan tikit Syöpäyhdistyksen sairaanhoitajilla – jäin sille tielle, sillä…

 

 

…ryhdyin niiltä sijoilta Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi.

 

 

Syöpäyhdistyksen tukihenkilöistä – erityisesti naisista – on pulaa.  On vankka ja koeteltu totuus, että miehet eivät muka tarvitse tukea tai he eivät ainakaan hakeudu saamaan tukea.

 

 

Seuraan läheltä ryhmämme naisia, joista erityisesti rintasyöpäpotilaiden tukihenkilöillä riittää kiireitä – monet rintasyöpäpotilaat hakeutuvat tukihenkilöiden tukeen jo leikkauksen yhteydessä ja se on oikein.

 

 

Vaikka miehet eivät yleensäkään hakeudu tukihenkilön kanssa henkilökohtaisiin keskusteluihin, niin kiireitä on minullakin riittänyt.

 

 

Olen osallistunut moniin tilaisuuksiin, joissa olen käyttänyt tukihenkilön puheenvuoron. Suurin yleisötilaisuus, jossa olen esiintynyt oli Tampereen Yliopistolla, jossa kuulijoita oli 300 henkilöä.

 

 

Lyhyet koulutustilaisuudet urologian osastoilla Tampereen Keskussairaalassa ja Hatanpään sairaalassa ovat olleet antoisia tilaisuuksia.

 

 

 

**************

 

 

Meillä oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentilaisuudessa taannoin esiintymässä Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n kokemuskouluttaja Annami Poivaara.

 

 

Harvoin saa kuulla niin pätevää kolmannen sektorin toimijaa, kuin Annami Poivaara on ja hänen esitystään kuunnellessa tuli mieleen, että kaiken kokenut vertaistukihenkilö tai kokemuskouluttaja on verraton tuki, kun halutaan saada tukea sekä hyviä neuvoja omaan tilanteeseen.

 

 

Vertaistukihenkilöt ja kokemuskouluttajat eivät voi ottaa toimeksiantoja suoraan kansalaisilta, vaan heidän tukeensa hakeutuvat ottavat yhteyttä tukitoiminnan järjestäjätahoon eli esim. Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja siellä vastuuhenkilöt päättävät, että kenen tukihenkilön ”puheille” tukea kaipaava ohjataan.

 

 

Vertaistukihenkilötoiminta voi olla henkilökohtaisia tapaamisia, puhelinkeskusteluja tai vaikkapa sähköpostikeskusteluja.

 

 

Vertaistukihenkilön kanssa tapahtuva yhteydenpito on maksutonta ja se on myös ehdottoman luottamuksellista, sillä olemme tehneet vaitiololupauksen.

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Liitän tähän loppuun kuvan Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen minulle myöntämästä ”lisenssistä”, jossa todetaan minun olevan vertaistukihenkilö myös vuonna 2016.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminta on ns. kolmannen sektorin toimintaa parhaimmillaan

Torstai 5.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa jaotellaan kaikki esim. terveyden- ja sairaanhoitoon kohdistuva toiminta kolmeen sektoriin.

 

 

Puhutaan julkisesta sektorista, yksityisestä sektorista ja kolmannesta sektorista.

 

 

Jaottelu on varmaan ihan oikein ja tässä jutussani otan esimerkiksi erään pienen toimintamuodon kolmannen sektorin toiminnasta.

 

 

Kyse on vertaistukitoiminnasta, jota maamme syöpäyhdistysten vapaaehtoiset toteuttavat.

 

 

Tunnen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vertaistukitoiminnan, sillä olen osallistunut siihen käytännön toteuttajana pian kymmenen vuotta.

 

 

Minulla todettiin eturauhassyöpä vuonna 2001 ja se leikattiin samana vuonna.

 

Varhaistoteamisen ansiosta taisin selvitä asiasta säikähdyksellä ja leikkauksen jälkeisellä kuuden viikon sairaslomalla.

 

 

 

 

 

 

Kiitollisena selviytymisestäni liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen vertaistukihenkilöksi ja olen toiminut tukihenkilönä syöpään sairastuneille ”kokemuskavereilleni” siitä saakka.

 

 

Vertaistukihenkilönä toimiminen on vapaaehtoistyötä parhaimmillaan, sillä emme saa työstämme palkkaa – tai oikeastaan saamme oikein ruhtinaallista palkkaa, sillä sen kokemusperäisen tiedon levittäminen, joka meille on vuosien saatossa kertynyt, on erittäin antoisaa!

 

 

Kaikki eivät ehkä pidä, kun totean, että syövän kokeminen on kokemus.

Varhaisvaiheessa todetun syövän kanssa on suuri mahdollisuus pärjätä – näin kävi minulle.

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksellä on sääntönä, että vertaistukihenkilönä voi toimia ainoastaan kymmenen vuotta.

 

 

Sääntö on mielestäni hyvä, sillä yli kymmenen vuoden kokemukset syövän kanssa elämisestä eivät enää ole relevantteja niille, jotka ovat vast´ikään saaneet syöpädiagnoosin.

 

 

Vertaistuihenkilöt eivät saa ottaa kantaa lääketieteellisiin kysymyksiin, mutta kun lääketiede kehittyy myös syövän hoidossa suurin harppauksin, niin yli kymmenen vuoden kokemuksilla eri hoitomuodoista ei enää ole annettavaa juuri diagnoosin saaneille.

 

 

Kannustan syöpädiagnoosin saaneita ottamaan yhteyttä paikalliseen syöpäyhdistykseen ja pyytämään vertaistukihenkilön tapaamista, sillä…

 

 

…kokenut kaiken tietää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Päätelmät eturauhassyövän seulontatutkimuksista ovat ristiriitaiset, mutta oma kantani on selvä

Sunnuntai 16.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä eturauhassyöpään sairastuneiden tukihenkilönä.

 

Osallistuin tukihenkilökoulutukseen kulumassa olevalla viikolla ja saimme silloin tiedon, että professori Anssi Auvinen oli saanut Syöpäsäätiön myöntämän suursapurahan tutkimukselleen, jonka nimi on

 

”Kuka hyötyy eturauhassyövän seulonnasta”.

 

On hyvä, että asiaa tutkitaan, mutta potilasjärjestöjen sekä myös minun kantani on, että kaikki hyötyvät eturauhassyöpäseulonnoista!

 

Tiedän tasan tarkkaan, että syöpälääkärit ja muut ”asiantuntijat” eivät ole kanssani samaa mieltä.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta eturauhassyövän seulonnoista ja ilman eturauhassyövän seulontaa en olisi näitä rivejä kirjoittamassa.

 

Myönnän, että eturauhassyövän seulonnoissa on tietty riski havaita tapauksia, jotka eivät lyhentäisi sen henkilön elinkaarta, jolta seulonnoissa havaittaisiin eturauhassyöpä.

 

Käsitän, että nämä tapaukset ovat kuitenkin pieni vähemmistö niihin tapauksiin verrattuna, joille eturauhassyövän varhainen toteaminen on elinehto.

 

Minä kuulun niihin henkilöihin, joilla eturauhassyövän varhaistoteaminen oli elinehto!

 

PSA-tutkimus on veritesti, joka auttaa eturauhassyövän varhaistoteamisessa.

 

Vierailin tämän jutun valmistelussa Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen nettisivuilla ja huomasin, että järjestömme kanta eturauhassyövän seulontatutkimuksiin on ”laimentunut”.

 

En hyväksy eturauhassyöpäseulontojen vähättelyä, vaan kannustan 50 vuotta täyttäneitä miehiä hakeutumaan verikokeeseen, jossa tutkitaan PSA eli prostataspesifinen antigeeni.

 

Jos suvussa on esiintynyt eturauhassyöpää, on PSA-tutkimuksiin hakeuduttava jo ennen 50 ikävuotta.

 

Olen elävä esimerkki – todellakin elävä – siitä, että eturauhassyöpäseulonnat ovat tarpeellisia.

 

On hyvä asia, että professori Anssi Auvinen työryhmineen on nyt saanut suurapurahan eturauhassyöpäseulontojen tarpeellisuudesta, mutta…

 

…minä en tarvitse euronkaan suuruista apurahaa siihen, kun totean, että eturauhassyövän seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi julkisen terveydenhoidon virkahenkilöt eivät tue syöpäpotilaan uskoa tulevaisuuteen?

Torstai 13.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain päivänä muutamana olla osallisena ja alustajana Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin Tampereen Keskussairaalassa järjestämässä syöpäpotilaiden ensitietotilaisuudessa.

 

Kuuntelin koko ohjelman vaikka oma alustukseni olikin ohjelmoitu tilaisuuden toiseksi viimeiseksi. Alustukseni oli Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilön puheenvuoro.

 

Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin edustajien alustukset olivat asiallisia ja rakentavia, mutta osiossa, joka käsitteli potilaan tukemista, vertaistukea ja kuntoutumista saimme kuulla alustuksen, joka ei ollut siinä tilanteessa potilaita tukeva.

 

Alustus oli Tays:n sairaalapastorin laatima, mutta nyt sen esittäjänä oli henkilö, joka ei osannut kannustavasti maalata syöpäpotilaan tulevaisuutta.

 

Näin ei saa jatkossa tapahtua edes julkisen terveydenhuollon edustajan toimesta!

 

Havahduin, että syöpäjärjestöjen vapaaehtoistyöllä on todella suuri vastuu, kun se parhaansa mukaan korjaa niitä vaurioita, joita julkinen terveydenhoito saa aikaan syöpäpotilaiden tulevaisuudenuskossa.

 

Luotan kuulemani jälkeenkin siihen lääketieteelliseen tietoon ja taitoon, jonka varassa syöpäpotilas saa edetä sairautensa hoitamisessa.

 

 

Mainitsemani tilaisuus oli kuitenkin kokemus siitä, että miten julkinen terveydenhoitojärjestelmämme kohtelee henkisesti niitä syövästä ja sen hoitotoimenpiteistä toipuvia, joiden yhteiskunta toivoo palaavan täysipainoisiksi yksilöiksi syöpähoitojen jälkeen.

 

Tähän työhön tarvitaan kolmannen sektorin toimijoita ja syövästä puheenollen tarvitaan maakunnallisia syöpäjärjestöjä ja niiden riveissä palkatonta työtään tekeviä vertaistukihenkilöitä.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Syöpäjärjestöt sekä Eläkeliitto ovat Suomen suurimmat sosiaali- ja terveysalan järjestöt

Tiistai 4.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry järjesti eilen syyskokouksensa ja sen antina sain tietää, että syöpäjärjestöt ja Eläkeliitto ovat maamme kaksi suurinta sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

 

Olen molemmissa järjestöissä mukana, sillä toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja sain eilen jatkopestin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

**************

 

 

Syöpäjärjestöt ilmoittavat jäsenmääräkseen n. 130.000 jäsentä.

 

Syöpäjärjestöihin kuuluvat:

 

• Suomen Syöpäyhdistys ry ja sen jäsenjärjestöt eli 12 maakunnallista syöpäyhdistystä sekä 5 valtakunnallista potilasjärjestöä
• Suomen Syöpärekisteri ja sen osana Joukkotarkastusrekisteri
• Syöpäsäätiö
• Suomen Syöpäinstituutin Säätiö

 

Minulta leikattiin eturauhassyöpää marraskuussa 2001, joten olen nyt kokenut syövänjälkeistä elämää 13 vuotta.

 

Toivon, että minut koetaan esimerkkinä siitä, että...

...syöpä voidaan ajoissa tapahtuneella toteamisella ja hyvällä hoidolla nujertaa.

 

 

***************

 

 

Eläkeliiton jäsenmäärä oli syyskuun lopussa 130.542 jäsentä eli Eläkeliitto ja syöpäjärjestöt ovat jäsenmäärävertailussa jokseenkin yhtä suuret.

 

Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 402 paikallisyhdistystä ympäri maata.

 

Eläkeliiton jäsenmäärä on kasvava, sillä jäsenmäärälisäys vuoden aikana oli 1.628 jäsentä.

 

Syyskokouksemme päätti eilen, että jäsenmaksumme ensi vuonna on 18,00 €/henkilö.

 

Toivottelen juttuni lukijat liittymään paikallisen Eläkeliiton yhdistyksen jäseniksi, sillä Eläkeliiton jäsenenä pääsee pienellä jäsenmaksulla mukaan monipuoliseen toimintaamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rintasyöpä naisilla ja eturauhassyöpä miehillä edustavat uusista syöpätapauksista lähes kolmasosaa

Lauantai 23.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Syöpärekisteri on Suomen Syöpäyhdistyksen tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista.

 

Se on vast´ikään julkaissut uusimman tilastonsa eli uudet syöpätapaukset vuodelta 2011.

 

Tilasto osoittaa, että vuonna 2011 Suomessa todettiin kaikkien aikojen suurin määrä uusia syöpätapauksia, sillä niiden luku ylitti ensimmäisen kerran 30.000 uutta syöpädiagnoosia vuodessa.

 

Suomen yleisin syöpä vuonna 2011 oli rintasyöpä 4.865 uudella tapauksella. Luku merkitsee 32,5 % kaikista naisilla havaituista uusista syöpätapauksista.

 

Miehillä yleisin syöpä oli edellisvuosien tapaan eturauhassyöpä. Uusien eturauhassyöpien lukumäärä 4.719 tapausta merkitsi 31 %:n osuutta miesten kaikista uusista syövistä.

 

**********

Maaliskuun alussa kerrottiin, että Tampereen yliopistoon on perustettu eturauhassyövän tutkimuskeskus.

 

Tutkimuskeskuksen perustaminen on luottamuksenosoitus Tampereella tehdylle eturauhassyöpätutkimukselle.

 

Perustettu tutkimuskeskus on henkilöresursseiltaan mittava, sillä yksikössä tulee työskentelemään seitsemän professorin vetämissä tutkimusyksiköissä yli 60 syöpätutkijaa.

 

*********

 

Eturauhassyövän kokeneena ja syöpädiagnoosin seulonnan tuloksena saaneena uskallan toppuutella Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen tutkijoita siitä, että eturauhassyövän toteamisessa seulonta olisi tarpeeton.

 

Puolustan eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä.

 

Olen itse paras argumentti seulonnan merkityksestä, sillä näitä rivejä ei naputtelisi kukaan, jos en vuonna 2001 olisi saanut olla seulonnan kohteena.

 

Potilasjärjestöt puolustavat eturauhassyövän toteamisessa seulonnan merkitystä ja eräänä argumenttina on mm. sukupuolten tasa-arvo.

 

Ehdottelen miesten eturauhassyövän toteamisessa menettelyä, jossa seulonta kohdistettaisiin ikäluokkiin 50 – 70 vuotta.

 

Tiedän, että iäkkäillä miehillä voidaan lähes kaikilla todeta eturauhassyöpä, mutta se ei enää heillä etene eikä aiheuta ongelmia.

 

Hieman yli viisikymmen-vuotiailla tilanne on kuitenkin tyystin toinen ja sen vuoksi on tärkeää, että heidän eturauhassyöpänsä löydetään.

 

Eturauhassyövän seulonnassa on hyvä muistaa, että...

...seuranta...

...hoitomuotona valtaa koko ajan suosiota lisää ja mm. sen aktiiviseen tutkimukseen sekä markkinointiin toivon nyt Tampereelle perustetun tutkimuskeskuksen satsaavan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miesten PSA-seulonta on saatava samalle tasolle kuin naisten rintasyöpäseulonta

Torstai 1.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Naisilla todettiin vuonna 2010 14.402 uutta syöpätapausta ja niistä rintasyöpiä oli 4.678.

 

Miehillä vastaavana aika todettiin 14.795 uutta syöpätapausta ja niistä eturauhassyöpiä oli 4.709.

 

Luvuista havaitaan, että molemmilla sukupuolilla todetut syöpätapaukset olivat jokseenkin samalla tasolla sekä myös se, että uudet rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapaukset olivat lukumäärältään jokseenkin samansuuruiset.

 

Rintasyöpä- ja eturauhassyöpätapausten osalta on se ero, että rintasyövän etsinnässä on käytössä kattava seulonta, mutta eturauhassyövän kohdalle niin ei ole.

 

Pidän tilannetta huonona ja haluan toimia voimakkaasti, että myös eturauhassyövän osalta maahamme saataisiin kattava seulonta.

 

Tiedän tasan tarkkaan ne näkökulmat, joilla lääkärikunta perustelee nykytilannetta, mutta en hyväksy perusteluja.

 

Toimin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä ja tunnen asiat omakohtaisesti melkoisen hyvin.

 

Minulla todettiin omaehtoisessa seulonnassa eturauhassyöpä vuonna 2001. Se leikattiin ja olen sen jälkeen saanut elää ”syöpävapaata” aikaan.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana toimii sosiaalineuvos Seppo Rantanen.

 

Tapaan Rantasen silloin tällöin ja viimeksi kunnallisvaali-illassa Aamulehden Ziberiassa 28.10.2012.

 

 

 

Tässä sosiaalineuvos Seppo Rantanen (kok) Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkisen haastateltavana.

 

 

Sosiaalineuvos Rantanen muistaa minut sekä tietää mielipiteeni ja hän tulikin puheilleni.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen puheenjohtajana sosiaalineuvos Rantanen puolustelee maamme lääkärikunnan virallista kantaa, mutta hän antaa arvon myös minun mielipiteelleni.

 

 

Kerroin taas kerran omakohtaiset kokemukseni eturauhassyöpäseulonnan tarpeellisuudesta ja totesin odottavani kiivaasti sitä päivää, jolloin miehet saavat syöpäseulontojen kohdalla tasa-arvoisen kohtelun naisten kanssa.

 

Omalta kohdaltani se ei enää ole tarpeen, mutta ajattelen niitä n. 5.000 miestä, jotka jokaisena lähivuotena tulevat kohtaamaan eturauhassyövän.

Osalle diagnoosi tulee liian myöhään, mutta heillekin se olisi ehtinyt ajoissa, jos Suomessa olisi rintasyöpäseulonnan tapaan yhteiskunnan järjestämä eturauhassyövän seulonta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Enemmän Synttäreitä"

Torstai 9.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Otsikkohuudahdus oli kutsuvierastilaisuuden mottona, johon sain osallistua Finlandia-talolla keskiviikkona 8.6.2011.

Kyse oli Suomen Syöpäyhdistys ry:n 75 -vuotisjuhlasta ja samalla juhlimme myös Suomen Syöpäpotilaat ry:n 40 –vuotistaivalta.

 

 

 

Finlandia-talon lippurivistö kuvattuna hieman epätavanomaisesta suunnasta eli Finlandia-talon sisäänkäynniltä kohti Kansallismuseota!

 

 

 

Juhlatilaisuuden motto "Enemmän Synttäreitä" esiintyi Finlandia-talolla monessa paikassa. Tämä juliste sijaitsi sisääntuloaulassa.

”Enemmän Synttäreitä” pitää paikkansa, sillä molempien järjestöjen työn tuloksena lukemattomat suomalaiset ovat saaneet viettää enemmän synttäreitä, koska kuluneiden vuosien aikana syöpätietoisuus on kasvanut ja taistelu syöpää vastaan on edennyt.

Suomen Syöpäyhdistys ry on maamme suurimpia kansanterveysjärjestöjä. Valtakunnalliseen keskusjärjestöön kuuluu 12 maakunnallista syöpäyhdistystä ja viisi potilasyhdistystä. Yhteensä jäsenjärjestöihin kuuluu noin 140 000 jäsentä – olen yksi jäsenistä.

Jäsenjärjestöineen yhdistys tukee ja kuntouttaa syöpäpotilaita ja heidän läheisiään sekä kannustaa väestöä entistä vastuullisempaan käyttäytymiseen edistämällä terveyttä, tiedottamalla syövästä, ylläpitämällä syöpäpoliklinikoita sekä solu- ja kudoslaboratorioita ja tukemalla tieteellistä syöpätutkimusta.

Suomen Syöpäpotilaat - Cancerpatienterna i Finland ry:n MISSIO on vähentää syöpäsairauksista aiheutuvaa uhkaa ja haittoja yhteiskunnassa ja turvata syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen paras mahdollinen tuki hoidon ja kuntoutumisen aikana.

 

Tilaisuuden juontajana hääri esittävän taiteen monitoimimies Nicke Lignell.

Hänen lisäkseen asiantuntijajuontajana toimi Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio.

 

 

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula ja professori Mats Brommels pohtivat Harri Vertion vetämässä keskustelussa kolmannen sektorin merkitystä terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa.

 

Keskustelijat totesivat, että vapaaehtoisuuteen perustuvien järjestöjen aika ei ole ohi. Kumpula ja Brommels näkivät, että suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tuo vapaaehtoisen järjestötyön piiriin kokeneita kansalaisia, joiden avulla pystytään rakentamaan uusia siltoja sukupolvien välille.

 

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi peruspalveluministeri Paula Risikko.

Risikko kiitti syöpäjärjestöjä monipuolisesta työstä ja mainitsi erikseen syöpäjärjestöjen taloudellisen tuen syöpätutkimukselle – se on määrältään n. 4 M€ vuodessa!

 

Ministeri Risikko piti mahdollisena Kansallisen Syöpäkeskuksen perustamista lähivuosina.

 

Kirjailija Niina Repo taustoitti kiinnostavalla tavalla omasta rintasyövästään kertovaa Arpi-teosta, johon Laura Malmivaara on valokuvannut kirjailijan eri vaiheet taistelussa syöpää vastaan.

 

Ylen ajankohtaisohjelmien toimittaja Tiina Merikanto – joka on tehnyt lukuisia vanhusten elämää ja arkipäivää käsitteleviä televisio-ohjelmia – sekä Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki pohtivat keskustelussaan median ja syövän suhdetta. Keskustelijat totesivat, että syöpä ja siihen liittyvät pelot, selviämiset ja muut seikat kiinnostavat mediaa.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikki- ja lauluannista vastasivat Esa Niemisen orkesteri, Johanna Kurkela, Riki Sorsa sekä Medicanto-kuoro.

Tässä he kaikki juhlan päättäneessä yhteisesiintymisessään.

 

Riki Sorsa sai tilaisuuden suurimmat suosionosoitukset, kun saimme kuulla hänen ”Muuttohaukka” –esityksenä. Sorsa sairastui v. 2006 kurkkusyöpään, mutta on kuntoutunut siitä.

Medicanto-kuoro koostuu 25 lääkäristä, jotka harrastavat sekakuorolaulua. Hienosti heiltä onnistui eteläpohjalaishenkisen kansanlaulun ”Veret tuli mun silimihini” esittäminen.

 

 

 

Hieno tilaisuus päättyi kahvitilaisuuteen ja yli 500 juhlavierasta nauttivat suurella mielihyvällä yhdeksän metriä pitkästä vadelma-valkosuklaa –täytekakusta  isot palaset ennen kotimatkan alkamista!

 

Kiitän Suomen Syöpäyhdistystä ja Suomen Syöpäpotilaita mielenkiintoisen ja hyvin järjestetyn tilaisuuden aikaansaamisesta.

Erityiskiitos Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:lle, joka järjesti juhlaan bussikuljetuksen ja siten mahdollisti mm. syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden osallistumisen juhlaan!

 

Tilaisuudessa ennakoitiin ”ISOA UUTISTA”, mutta siitä erikseen lähipäivinä tälläkin palstalla!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhla oli arvokas tilaisuus

Torstai 19.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Syöpään liittyvä yhdistystoiminta alkoi Suomessa v. 1936, koska silloin perustettiin Suomen Syöpäyhdistys.

Sotavuodet viivästyttivät maakunnallisten syöpäyhdistysten perustamista, sillä ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys perustettiin Turkuun vasta 12.4.1951.

Tampereelle perustettiin maakunnallinen syöpäyhdistys 10.5.1951 ja se ehtikin ensimmäisenä maakunnallisena yhdistyksenä yhdistysrekisteriin!

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry vietti 60-vuotisjuhliaan Komediateatterin Juhlatalossa Tampereella tiistaina 10.5.2011.

Olen toiminut syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä vajaan kymmenen vuotta ja sen vuoksi olinkin kutsuvieraana mukana juhlassa.

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n puheenjohtaja sosiaalineuvos Seppo Rantanen käsitteli tervehdyssanoissaan yhdistyksen perustamista sekä tiettyjä virstanpylväitä vuosien varrelta.

Yhdistys perustettiin Hotelli Tammerissa arvovaltaisten tamperelaisten toimesta. Perustajina oli 20 henkilöä, jotka olivat silloin ja myöhemminkin keskeisessä asemassa Tampereella.

Rantanen mainitsi puheessaan ”aseveliakselin” toimineen syöpäyhdistystä perustettaessa. Rantanen oli poliittisen uransa aikana keskeinen toimija Tampereen aseveliakselin päättäjänä ja sen vuoksi – tai siitä huolimatta - poliittisen muisteluksen sisällyttäminen arvokkaan ja puolueettoman juhlan tervetulotoivotukseen voidaan perustellusti kyseenalaistaan.

Pirkanmaan Hoitokodin perustaminen v. 1988 saattohoitoa varten sekä suolistosyövän seulontamenetelmien kehittäminen ovat Rantasen mukaan olleet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tärkeitä saavutuksia vuosien varrella – näiden osalta Rantasen ajatuksiin on helppo yhtyä.

Rantanen päätti juhlan avaussanansa ajatukseen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen valoisasta tulevaisuudesta.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuoran juhlapuheen teemana oli: ”Elämä, arvot ja etiikka”.

Pastori Olkinuora on tunnettu ja arvostettu mielipiteiden kiteyttäjä. Olen lukenut Olkinuoran tekstejä, mutta kuulin häntä ”livenä” vasta nyt ensimmäisen kerran.

Ei ehkä ole oikeudenmukaista, että esitän pastori Olkinuoran ajatuksia vain teemoina ranskalaisin viivoin, mutta rohkenen sen kuitenkin niin tehdä:

• medisiini ja militarismi ottavat maailmassa tasapäisesti yhteen
• me tuleva, entinen hyvinvointivaltio…
• hoitosuoritteita kirjataan, mutta unohdetaan terveys
• viina, vauraus ja terveyskeskuskäynnit kasaantuvat samoille yksilöille
• ihmiset ovat terveydenhuollon kannalta kahden kerroksen väkeä; ne jotka ovat työterveyshuollon piirissä ja ne, jotka eivät sen piiriin kuulu

Vähän humoristisena, mutta vakavana asiana pastori Olkinuora kertoi nuorten lääkärien keskuudessa tehdystä kyselystä, jossa kysyttiin nuorten lääkärien mielikuvaa hankalasta potilaasta. Epäsuosituin potilas nuorten lääkärien mielestä on ”vanha ämmä, jolla on remppoja”, kertoi Hilkka Olkinuora juhlapuheessaan.

Toimittaja, pastori Hilkka Olkinuora kiteytti juhlapuheensa lopuksi, että juhlikaamme tätä työtä!

 

Potilaan puheenvuoron käytti Pirkko Lehtonen.

Lehtosen runomittainen, pitkä ja liikehdintää sekä hieman kulissejakin vaatinut esitys oli kerrassaan mainio. Puheenjohtaja Seppo Rantasen kommentti oli: ”Ainutlaatuinen puheenvuoro”. Rantasen kommenttiin on helppo yhtyä.

Juhlassa palkittiin parisenkymmentä syöpätyössä ansioitunutta yhdistyksen jäsentä, lääkäriä ja yhdistyksen työntekijää.

Juhlan musiikista vastasi Pushkin Qintett.

Juhla oli arvokas ja mieliinpainuva meille n. seitsemällekymmenelle henkilölle, jotka olimme paikalla.

On paikallaan, että vapaaehtoistyöhön osallistuneita huomioidaan. Myös sellaisten henkilöiden extra-huomiointi on paikallaan, jotka saavat palkan syöpää vastaan tekemästään työstä – näin huomioidaan muitakin palkollisia.  Huomioitujen joukossa oli myös tahoja, jotka ovat taloudellisesti tukeneet Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimintaa.

Juhlan aikana tulivat mieleeni ne lukemattomat syöpäpotilaat, jotka parhaillaan kamppailevat syövän kanssa.

Moniko palkituista on henkilökohtaisesti kokenut syövän? Kuinka hyvin me juhlayleisönä osasimme asettautua heidän tilanteeseensa?

Pystyimmekö tällä juhlatilaisuudella auttamaan ja tukemaan todellisessa tilanteessa olevia syöpää sairastavia tai syöpää sairastaneita läheisimpiämme?

Erityisesti juhlan hetkellä on pystyttävä kriittisesti arvioimaan kokonaisuuksia.

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen eläkeläispäivä

Keskiviikko 18.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Jäin eläkkeelle 1.12.2010, kun takanani oli 40 ja puoli vuotta yhtäjaksoisesti työelämää. Vasta viime maanantaina eli toissapäivänä 16.5.2011 sain viettää ensimmäisen todellisen eläkeläispäivän, sillä kiireitä on riittänyt.

Kerron, että nautin ensimmäisestä todellisesta eläkeläispäivästäni – ei yhtään merkintää kalenterissa ja sain olla vapaa kuin taivaan lintu.

Ei mitään kalenterimenoja ja vaimonikin armahti minut autotallin ja askarteluhuoneen siivoukselta – sain olla eläkkeellä!

Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen eduskuntavaalikuviot ovat täyttäneet kalenterini. Olen kiitollinen, että porukka on tarjonnut minulle hienon kokemuksen. Olen saanut työskennellä hienojen ihmisten kanssa vaalitaistelun ajan.

Sain sen aikana kahteenkin kertaan haastatella Suomen pääministeriä suuren yleisöjoukon edessä. Niitä hetkiä ei suoda kaikille – kiitos siitä Pirkanmaan ja Tampereen Keskustaväelle.

Myös useiden muiden ministereiden kanssa sain tehdä vaalityötä.

Lisäksi Pertti Hakanen, Mikko Alatalo ja Klaus Pentti tarjosivat minulle juontotehtäviä omissa vaalijuhlissaan. Hienoja kokemuksia, joita en enää eläkevaarina uskonut kokevani!

Eniten arvostan niitä 18 pirkanmaalaista kansanedustajaehdokasta ja heidän tukitiimiään, joiden kanssa sain vaalitaistelun aikana olla tekemisissä. Työmme loi vahvaa pohjaa sille, että Keskusta palaa entistä vahvempana valtakunnan johtavaksi voimaksi jo pian. Ajankohta riippuu tulevista vallanpitäjistä ja heidän aikaansaannoksistaan – ennusmerkit heidän onnistumiselleen eivät ole kummoisetkaan.

Läheisin yhteistyökumppanini vaalitaistelun aikana oli Sentteri-emäntä Titta Mattila, jonka kanssa teimme tiivistä yhteistyötä. Titta ajoi omalla kustannuksellaan melkein päivittäin Tampereelle 40 kilometriä, joten minun kahdeksan kilometrin ajomatka Sentteriin oli sen rinnalla todella pieni panos. On sanomattakin selvää, että mitään korvausta talkootyöstämme emme saaneet emmekä pyytäneetkään!

”Eläkeläisvapauttani” ei kestänyt kuin yhden päivän, sillä eilen kalenterissani oli jo kaksi todella tärkeää palaveria ja tietysti täsmälleen samaan aikaan!

Molemmat menot olivat toki mieluisia, sillä sain kutsun Tampereen Raatihuoneelle Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä Tampereen kaupungin järjestämälle vastaanotolle ja samaan aikaan alkoi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokous.

Olin hetken Raatihuoneella – sinne kun tavallinen riviluottamushenkilö pääsee perin harvoin – ja sitten suunnistin Keskustan kevätkokoukseen.

Tapasin Raatihuoneella paljon eri yhteyksistä tutuiksi tulleita henkilöitä. Heitä kaikkia yhdisti syövän voittamiseksi tehtävä vapaaehtoistyö. Jälleen kerran tuli todistetuksi se, että naiset ovat syöpäyhdistystyössä selkeänä enemmistönä, nytkin korkeintaan 15 % Raatihuoneen vieraista oli miehiä.

Emäntänä Raatihuoneella toimi apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen. Hänen tietonsa syövästä olivat hyvin päivitettyjä.

Kiitän apulaispormestari Ikosta ja hänen kauttaan Tampereen kaupunkia, että kolmannen sektorin syöpätyö näin arvokkaalla tavalla huomioitiin.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kevätkokouksessa oli ilahduttavan paljon tamperelaista keskustaväkeä.

Tulin kokoukseen kolmisen varttia myöhästyneenä, mutta se ei haitannut luottavaiseen tunnelmaan pääsemistä.

Eduskuntavaalikritiikin jälkeen suuntasimme kohti seuraavia haasteita – presidentinvaaleja ja syksyllä 2012 odottavia kunnallisvaaleja.

Presidentinvaalit ovat hyvä ”kertausharjoitus” kunnallisvaaleja ajatellen, sillä kunnallisvaalit ovat kunnallisjärjestön näkökulmasta vaalit, joissa paikallista panostamista tarvitaan. On varmaa, että niihin tamperelainen keskustaväki lähtee yhtenäisenä joukkona ja voimallisesti.

Silloin taas eläkepäivistä ei ole tietoakaan! Toivottavasti terveyttä riittää!

 

-Esko Erkkilä-

Eturauhassyöpää käsitellyt yleisötilaisuus kiinnosti pirkanmaalaisia

Perjantai 29.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Yhdistys juhlii tasavuosiaan työn merkeissä.

Yhdistys järjesti eturauhassyöpätilaisuuden torstaina 28.4.2011 Scandic Tampere City-hotellissa.

Toimitusjohtaja Marja-Liisa Kotisaari kertoi tilaisuuden avaussanoissaan, että Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry järjestää juhlavuotenaan 60 erilaista tilaisuutta. Tämä tilaisuus oli yksi kuudestakymmenestä tilaisuudesta.

Tilaisuuden toinen järjestäjätaho oli lääketehdas Abbott Oy.

 

 

Urologian erikoislääkäri, LT Martti Aho piti tilaisuuden asiantuntijapuheenvuoron.

 

Minä esitin Ahon puheenvuoron jälkeen asiaa potilasnäkökulmasta.

Taustatiedoksi se, että minulta on leikattu eturauhassyöpä vuonna 2001 ja olen siitä alkaen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä tukihenkilönä.

Esitykseni sisälsi 12 diaa ja tässä niistä keskeisimmät. Toivon, että ne kiinnostavat myös blogini lukijoita!

 

Kenelle kohdistan sanani?

• Erityisesti niille ja heidän läheisilleen, joilla eturauhassyöpä on juuri todettu tai nyt odottavat diagnoosia sekä niille, joiden toipuminen on vasta alkuvaiheessa 
• Terveydenhoitohenkilöstölle 
• Päättäjille 
• Syöpään liittyville sidosryhmille 
• Kaikille asiasta kiinnostuneille

Ydinsanomani

• Syöpä on sairaus sairauksien joukossa – siitä on hyvät mahdollisuudet parantua 
• On paljon mahdollisuuksia, joita eturauhassyövän kokeneen kannattaa hyödyntää 
• Olemme terveydenhoitojärjestelmän asiakkaita – ainakaan minä en ole missään vaiheessa kokenut itseäni potilaaksi!

Tukea kannattaa (ja pitää) etsiä!

• Tietoa on maailma tulvillaan, mutta muista lähdekritiikki 
• Syöpäyhdistyksen kautta saa tietoa ja tukea heti alkuvaiheessa 
  • Keskusteluryhmät 
  • Kirjeet 
  • Tilaisuudet 
  • Tukihenkilötoiminta 
• Kannattaa liittyä jäseneksi Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja Suomen eturauhassyöpäyhdistykseen 

 

Vertaistuki

• ”Kokenut kaiken tietää” on tosiasia 
• Vertaistuki voi alkaa vaikkapa jo sairausepäilyjen aikana 
• Syöpäyhdistyksen ohjattu vertaistuki eli tukihenkilötoiminta
  • Keskusteluryhmät
  • Ensitiedon tiedotustilaisuudet
  • ”Kuukausikokoontumiset”
  • Mahdollisuus henkilökohtaiseen vertaistukeen
• Vertaistuen tarve on suurin sairauden alussa

 

Syöpä koskettaa läheisiä

• Syöpä koskettaa laajaa joukkoa siihen sairastuneen ympärillä
  • Salaanko vai kerronko sairaudestani avoimesti?
  • Luonteva suhtautuminen syöpään on lisääntynyt – me syövän kokeneet voimme edesauttaa ja rohkaista tulevia kanssaveljiämme
• Eturauhassyöpä koskettaa parisuhdetta
  • Puolisoiden/kumppanin on rooli tärkeä

 

Sopeutumisvalmennuskurssit

• Omakohtaisesti arvioiden eniten antanut kokemus leikkauksen jälkeen
• Suosittelen vasta aikaisintaan puolen vuoden kuluttua hoitojen aloittamisesta – toki ”byrokratiakin” vie sen ajan
• Parisuhdekurssi tai yksinään – kukin valitsee
  • Parisuhdekurssille pitää molempien puolisoiden haluta, toista ei saa pakottaa mukaan
• Meri-Karina Turussa on tältä seudulta yleisin kurssipaikka

 

Varhaistoteaminen on tärkeää

• Toteutuuko sukupuolten tasa-arvo, kun maassamme ei ole eturauhassyövän seulontaa?
• Lääkäreiden ja potilasjärjestöjen kannat ovat erilaiset
• Tämän esityksen pitäisi joku muu, ellen olisi työkaverini vaimon suosituksesta osannut työterveystarkastuksessa pyytää PSA:n tutkimista
• Seulonnan karttaminen ei saa kaatua rahaan eikä myöskään siihen, että todetaan ”turhia” tautitapauksia

 

Kiitokset!

• Syöpätutkimukseen ja hoitoon panostamisesta
• Syöpäjärjestöille ja lääketeollisuudelle
• KELA:lle ja RAY:lle sekä muille tahoille, jotka taloudellisesti panostavat syövän kokeneiden kuntoutukseen

Kiitokset myös Teille, hyvät läsnäolijat, jotka kuuntelitte esitykseni!

Toivon, että pystyin antamaan uusia ainespuita ajateltavaksenne!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Perjantaina 29.04.2011 Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n nettisivuille ilmestyi blogikirjoitus samasta tilaisuudesta.

Uskallan kopioda sen tähän:

 

19. Yleisötilaisuus eturauhassyövästä 28.4.2011

Arjen Ystävä on Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen uusi toimintamuoto

Torstai 3.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Maakunnalliset syöpäyhdistykset tekevät tärkeää työtä syöpään sairastuneiden kuntouttamiseksi ja virkistämiseksi.

Minulla on asiasta henkilökohtaista kokemusta, sillä vuonna 2001 tapahtuneen onnistuneen eturauhassyöpäleikkaukseni jälkeen liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n tukihenkilötoimintaan.

Syöpään sairastuneet naiset ovat paljon aktiivisempia tukihenkilötoiminnan asiakkaita kuin miehet.

Naiset hakeutuvat tukihenkilöiden pariin usein jo sairaalassa. Se on toisaalta hyvin ymmärrettävääkin, sillä esim. rintasyöpätapauksissa leikkauksen henkilökohtaisesti kokeneesta on paljon apua monissa käytännön asioissa, jotka rintansa leikkauksessa menettänyt nainen joutuu kokemaan.

Hiljattain eturauhassyöpädiagnoosin saaneille miehille järjestetään Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta ensitiedon kursseja ja ne ovat saavuttaneet miesten keskuudessa suuren suosion.

Ensitiedon kurssi kokoontuu viikon välein muutaman kerran keväisin ja toinen syksyisin. Kokoontumiset ovat teemoitettu eri aihepiirien mukaan. Roolini on toimia alustajana illassa, jossa käsitellään eturauhassyöpää ja seksuaalisuutta.  

Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry on laajentamassa toimintaansa tukihenkilötoiminnassa Arjen Ystävä- toimintaan.

Liikkeellelähtö tapahtuu vaatimattomasti, sillä koulutettuja Arjen Ystäviä ei vielä ole paljoa.

Arjen Ystävä-toiminta painottuu syöpäsairaan tukemiseen sairauden alkuvaiheessa, syöpähoitojen aikaan sekä sairauden toipumisvaiheeseen.

Arjen Ystävä-toiminnasta on kokemuksia Helsingistä sekä Oulusta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla palvelulla on ollut kysyntää, sillä tukikontakteja on kaikille Arjen Ystävillä kertynyt n. yksi kontakti kuukaudessa.

Henkilö, joka haluaa itselleen Arjen Ystävän, pitää olla esim. puhelinyhteydessä Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen ja kertoa tarpeistaan. Kaikki keskustelut ovat luonnollisesti luottamuksellisia.

Valitettavasti en ehdi Arjen Ystäväksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa, mutta kannustan toimintaan lähteneitä. Oletan, että pieni kärkijoukko tulee olemaan täystyöllistetty. 

Uskon, että työssä onnistuminen antaa paljon niille, jotka ensimmäisinä lähtevät Tampereella Arjen Ystäviksi.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöt tekevät moninaista työtä syöpään sairastuneiden tukemiseksi

Keskiviikko 1.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Sairastuin eturauhassyöpään vuoden 2001 lopulla.

 

Leikkaushoidon jälkeen palasin työelämään kuuden viikon sairasloman jälkeen. Nyt olen saanut hoitaa entistä "työpostiani" yhdeksän vuotta sairastumiseni jälkeen.

 

Olen onnenpekka, että selvisin näin hyvin.

 

Liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi pian tervehtymiseni jälkeen. Se oli tiettyä kiitollisuuden osoittamista siitä, että varhaistoteamisen ansiosta olen saanut palata työelämään.

 

Kaikkien Suomen maakunnallisten syöpäyhdistysten tärkeä toimintamuoto on tukihenkilötoiminta.

 

Tukihenkilö on kokenut syövän ja useimmat tukihenkilöt ovat tervehtyneet siitä. Olemme elävä esimerkki, että syöpä ei välttämättä ole kuolemaksi.

 

Tukihenkilötoimintaan lähteneet ovat sitoutuneet vaitioloon eli mitkään asiat eivät leviä tukihenkilön kautta julkisuuteen tai kenenkään tietoon. Meihin voidaan luottaa arkaluontoisimmissakin kysymyksissä.

 

Tukihenkilöä haluavan henkilön pitää olla yhteydessä maakunnalliseen syöpäyhdistykseen ja siellä tukihenkilötoiminnasta vastaava ammattilainen harkitsee, että kenen tukihenkilön puoleen tullaan kääntymään. Tukea haluava ei voi siis alkuvaiheessa olla suoraan yhteydessä tukihenkilöön, vaan se tapahtuu paikallisen syöpäyhdistyksen kautta.

 

Varsinainen toiminta on sitten tukea etsivän ja tukihenkilön valittavissa ja sovittavissa. Se tapahtuu tavallisimmin tapaamalla, mutta myös puhelinkeskustelut tai sähköpostiviestittelyt ovat mahdollisia.

 

Tukihenkilötoiminnan eräs muoto ovat erilaiset pienryhmätapaamiset.

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys järjestää kahdesti vuodessa esim. eturauhassyöpä-diagnoosin saaneille henkilöille tilaisuussarjan, johon kuuluu puolisentusinaa eri aihepiirejä käsittelevää iltahetkeä. Iltahetken vetää koulutuksen saanut sairaanhoitaja sekä illan teemaan perehtynyt tukihenkilö. Nämä tilaisuudet ovat olleet antoisia ja rohkaisen osallistumaan niihin.

 

Olen tavannut tukihenkilönä vetää iltahetken, jonka teemana on "Parisuhde ja seksuaalisuus". Vaativa teema, mutta saamastani palautteesta päättelen, että olen onnistunut vaikean teeman käsittelyssä. 

 

Syöpäyhdistysten tukihenkilöt eivät saa toiminnastaan rahallista korvausta. Paras korvaus tukihenkilölle on tunne ja tietoisuus siitä, että hän on pystynyt olemaan avuksi saman kohtalon kokeneelle läheiselleen.

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksan vuotta!

Sunnuntai 15.11.2009 klo 14.07 - -Esko Erkkilä-

Marraskuun 15. päivä vuonna 2001 oli minulle merkityksellinen päivä, sillä olin silloin eturauhassyöpäleikkauksessa. Leikkauksesta on tänään kulunut tasan kahdeksan vuotta.

 

Eturauhassyöpäni todettiin lokakuussa 2001 ja olin siinä onnellisessa asemassa, että hoitotoimenpiteet alkoivat nopeasti.

 

Leikkaus vaati...

Lue lisää »