"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työllisyysaste on parantunut koko maassa

Torstai 8.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime tiistaina eli 6.3.2018 olla mukana, kun pääministeri Juha Sipilä halusi tavata tamperelaista ja pirkanmaalaista järjestöväkeä.

 

 

 

 

 

Juha Sipilää on aina mukava kuunnella, sillä hän osaa sovittaa sanansa siten, että sanoman ymmärtää.

 

 

Pidän, että Sipilä puhuu ”talousasiat” edellä, sillä vain silloin, kun talous on kunnossa, vain silloin voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

Samaa metodia – talousasiat ensiksi - sovelsi myös korkea esimieheni ja sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi kohonnut Matti Salminen.

 

 

Olen omaksunut Salmisen opit ja haluan, että jokaisen kokouksen asialistalla on yhdistyksen/kunnallisjärjestön taloudellinen tilanne.

 

 ********************

 

Sipilän esityksessä työllisyysasteen kehittyminen oli keskeisellä sijalla ja miksipä ei olisi ollutkaan, koska sillä saralla on nykyisen hallituksen aikana päästy voimallisesti eteenpäin.

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä esitti työllisyysasteen kehittymisestä paljon puhuvan kalvon.

 

 

Kalvolta ilmenee se tarpominen, joka oli luonteenomaista Kataisen ja Stubb´n hallituksille.

 

 

 

 

 

Maakunnittainen tarkastelu osoittaa, että kaikissa maakunnissa työttömien työnhakijoiden määrät ovat alentuneet rutkasti.

 

 

Keskimääräisesti työttömien työnhakijoiden määrä on tammikuusta 2016 tammikuuhun 2018 alentunut n. 22 % ja paras kehitys on ollut                 Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla.

 

 

 

Hienoja saavutuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Tiistai 20.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskus on julkistanut uusimmat tilastonsa ja työllisyysasteen kehittymisen kannalta luvut ovat mainiot.

 

 

Tilastokeskuksen aineiston pohjalta voidaan vertailla Kataisen-Stubb´n hallituksen onnistumisia työllisyysasteen kehittymisen osalta niitä Sipilän hallituksen onnistumiseen.

 

 

Molempien hallitusten tavoitteena oli hallituskautensa lopuksi päästä 72 %:n työllisyysasteeseen.

 

 

Kataisen-Stubb´n hallituksen osalta lähtötilanne 16.2.2011 oli 68,5 %, mutta kun Kataisen ja Stubb´n hallitukset epäonnistuivat tehtävissään surkeasti, oli Sipilän hallituksen lähtötilanne 1.6.2015 todella haastava eli 68,0 %.

 

 

 

 

 

Sipilän hallituksella on aikaa vielä 15 kuukautta saada maan talous hyvään kuntoon ja työllisyysasteen kehittymisen osalta ollaan askelmerkeissä eli 72 %:n työllisyysaste on täysin mahdollista saavuttaa.

 

 

Kataisen-Stubb:n hallituksen sohlaajina olivat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisdemokraaatit – vieläkö joku heitä kaipailee yhteiseen hallitusvastuuseen?

 

 

 

Juha Sipilällä oli pelisilmää, kun valitsi Keskustan hallituskumppaneiksi vain Kokoomuksen ja Perussuomalaiset – pelisilmää hänellä oli myös siinä, kun Perussuomalaisten hajaantuessa piti Siniset hallitusvastuussa.

 

 

 

 

 

Vain harva uskoi ennen eduskuntavaaleja, että Keskusta saa Suomen kuntoon, mutta niin kuitenkin on tapahtumassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kätilö tarjosi synnytyksen jälkeisillä kahveilla sokerit

Tiistai 13.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisen aiheena oli:

 

 

Erikoiset esineet.

 

 

Toteutimme tilaisuutemme siten, että toimme muiden ihailtavaksi erikoisia esineitä ja esineisiin piti liittyä mielenkiintoinen tarina.

 

 

 

 

Monivuotinen aktiivimme Irja Lehmus toi ihailtavaksemme pienen esineen, jolla on todella mielenkiintoinen historia.

 

 

 

 

 

Kyseessä on pieni sokerinpalasten säilyttämiseen tarkoitettu hopearasia, joka on Talvisodan aikana kuulunut Irja Lehmuksen edesmenneelle anopille kätilö Lempi Lehmukselle.

 

 

Kätilö Lehmus piti hopearasiaa aina mukanaan, sillä lähtö synnytyksiä avustamaan saattoi tulla milloin vain.

 

 

Hopearasiassa on nimikirjaimet LL ja sen lisäksi kannen kulmassa on vuosiluvut 1939 – 1940.

 

 

Hopearasian tarkoitus tulee selville, kun kannan kulmassa on vuosilukujen lisäksi kuva höyryävästä kahvipannusta ja kahdesta kahvikupista.

 

 

Lapsen syntyminen oli silloinkin iloinen asia ja sitä juhlittiin keittämällä kahvit. Oli hieno asia, että synnytystä avustaneella kätilöllä oli kahvin tai kahvinkorvikkeen kyytipojaksi toppasokerista sokerisaksilla saksittuja sokerinpaloja!

 

 

Kiitokset Irja Lehmukselle erikoisesta esineestä, jonka halusit esitellä meille!

 

 

Pidä hyvää huolta aarteestasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdistysten kevätkokousten aika lähestyy

Sunnuntai 11.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun kääntyminen puoleenväliin merkitsee, että yhdistysten sihteerien ja puheenjohtajien on aika valmistella kevätkokouksia, joita joissakin yhdistyksissä kutsutaan myös vuosikokouksiksi.

 

 

Kevätkokousten runkona on edellisen vuoden toimintakertomusten sekä tilinpidon hyväksyminen.

 

 

Kevätkokouksiin on tavallisesti helpompi saada osanottajia kuin syyskokouksiin, sillä kevätkokouksissa ei valita vastuuhenkilöitä vetämään yhdistyksen toimintaa.

 

 

Kevätkokousten puheenjohtajiksi pitää valita henkilöitä, jotka eivät ole olleet vastuussa yhdistyksen taloudellisesta toiminnasta, sillä kevätkokousten asialistalla on vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Olen tällä hetkellä kahden sellaisen yhdistyksen puheenjohtaja joiden kevätkokouksen asialistalla on tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Yhdistysten kevät- ja syyskokoukset ovat monesti tapahtumia, joiden yhteydessä muistetaan toiminnassa olevia aktiiveja.  Monesti myös vastuuhenkilöiden ja myös jäsenten merkkipäivämuistamiset ajoitetaan virallisten kokousten ohjelmaan.

 

 

Yhdistyksen kevätkokous on tavallaan sadonkorjuujuhla tai ainakin sadonkorjuutapahtuma, sillä silloin on hetki, jolloin taas yksi vuosi on yhdistyksen toiminnassa saatu päätökseen eli laitetaan…

 

 

…kirjat kiinni ja nyt vuodelta 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Parasta eilisissä presidentinvaaleissa oli Juha Sipilän ilmoitus Keskustan vaalivalvojaisissa

Maanantai 29.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilisten presidentinvaalien tulosyllätykset rajoittuivat siihen, kun kaksi populistiehdokasta sai paljon vähemmän ääniä kuin ounasteltiin ja siihen, että johtavan oppositiopuolueen ehdokas pystyi puolittamaan Paavo Lipposen kuusi vuotta sitten saaman ”kaikkien aikojen pohjanoteerauksen”!

 

 

Vaalivalvojaisissa kuulimme Keskustan ja koko Suomen kannalta huojentavan tiedon, kun Juha Sipilä ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi Keskustan ensi kesäkuussa Sotkamossa järjestettävässä puoluekokouksessa.

 

 

Sipilän ilmoitus selkiinnytti jo nyt Keskustan ja koko Suomen linjaa, sillä erohaihattelut Euroopan Unionista ja eurosta saadaan nyt unohtaa – populisteille varmaan kova paikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokaisella pitää olla omaa vastuuta työllistymisestään!

Sunnuntai 7.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on opposition ja jopa ammattiyhdistysliikkeen toimesta kritisoitu hallituksen päätöstä siitä, että työttömille on vihdoinkin asetettu omaa vastuuta työllistymisestään.

 

 

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvasi hallituksen päätöstä jopa niskalaukaukseksi!

 

 

Niskalaukaus-väite on taattu Rinnettä siihen tapaan, jolla Rinne vaati suomalaisia synnytystalkoisiin.

 

 

Rinne sai synnytystalkoot-kehoituksellaan presidenttiparin töihin – saa nähdä, että millaisia seurauksia on niskalaukaus-lohkaisulla!

 

 

******************

 

 

Olen ehkä väärä henkilö kommentoimaan työttömien työllistämisvastuuta, sillä minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta työttömyydestä.

 

 

Lähdin kotoa opiskelemaan parin metsätyövuoden jälkeen 1965 ja sen jälkeen olinkin muutaman viikon ”vaihtojaksoja” lukuun ottamatta opiskelemassa, varusmiespalveluksessa, uudestaan opiskelemassa ja vuodesta 1970 alkaen työelämässä vuoteen 2010 saakka, jolloin siirryin eläkevaariksi.

 

 

Aktiivista opiskelu-, varusmiespalvelus- ja työelämäaikaa ehti ilman työttömyysjaksoja kertyä lähes 46 vuotta!

 

 

 

******************

 

 

 

Nyt on herännyt aatoksia, että erilainen vapaaehtoistyö kelpuutettaisiin työttömälle bonukseksi, kun arvioidaan hänen toimiaan työttömyytensä katkaisemiseksi.

 

 

Kannatan ajatusta, sillä vapaaehtoistyölle on huutava tarve.

 

 

Toki näen jo nyt sieluni silmin, että rinteet, ammattiyhdistysliike ja oppositio vaativat kurkku suorana, että työttömien ei pidä koskea vapaaehtoistyöhön, sillä siihen osallistuminen vie muka työpaikkoja.

 

 

Pötyä, sillä vapaaehtoistyössä on paljon mahdollisuuksia, joihin nykysysteemimme ei tuo riittävästi tekijöitä.

 

 

 

Kannustan hallitusta jatkamaan toimiaan työttömien omavastuuden kasvattamiseen työllistymisessään ja sitä, että vapaaehtoistyöhön osallistuminen kirjattaisiin bonukseksi, kun pohditaan toimenpiteitä työttömien työttömyyskorvausten säilyttämiseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueiden itsenäisyyden toteutuminen vaatii, että emävaltio kannattaa hanketta

Lauantai 23.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen pohti keskiviikkona 20.12.2017 Tampereella Suomalaisuuden Liiton ja Tampereen Paasikivi-seuran yhteistilaisuudessa, että miksi alueiden itsenäisyyspyrkimykset eivät toteudu.

 

Matti Vanhanen esiintyi tilaisuudessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Vanhanen mainitsi esimerkkeinä mm. Katalonian, Palestiinan sekä Skotlannin itsenäistymispyrkimykset.

 

 

Vanhanen linkitti nykyiset eri alueiden itsenäisyyspyrkimykset siihen tilanteeseen, jossa Suomi sai itsenäisyyden sata vuotta sitten ja keskeisimmäksi eroksi hän näki sen, että…

 

 

…emävaltio oli silloin sekasorrossa.

 

 

Matti Vanhanen kertoi, että Kataloniasta on häneen oltu yhteydessä ja kysytty hänen mielipidettään.

 

 

Nyt harmittelen kun en tullut kysyneeksi, että milloin tuo kysely on tullut. 

 

 

Onko kysely tapahtunut Vanhasen pääministeriaikana vaiko ihan nyt?

 

 

Tiedän, että tapaan Matti Vanhasen henkilökohtaisesti ainakin kahdesti ennen tammikuun presidentinvaaleja ja tuossapa on hyvä kysymys!

 

 

Sen Vanhanen kertoi vastanneensa katalonialaisille, että asiassa pitää kunnioittaa Espanjan perustuslakia.

 

 

Alueiden itsenäistymispyrkimyksistä Vanhanen totesi Suomen edun olleen aikanaan sen, että Suomesta löytyi vallan ottavia päteviä henkilöitä ja esimerkkinä hän mainitsi P. E. Svinhufvudin sekä Santeri Alkion.

 

 

Kiitoksia Matti Vanhaselle syvälle luodanneista historianäkemyksistä, sillä mm. niitä kansalaiset arvostavat, kun maallemme valitaan Tasavallan presidentti tammikuussa 2018!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston jäsenten vastuualueet

Torstai 14.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään 2017 kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenillä on vastuualueet, joiden tapahtumia he seuraavat ja raportoivat Vanhusneuvostolle.

 

 

Halusin ja myös sain seurantavastuulleni ”Elinvoiman ja työllisyyden”.

 

 

Uskon ja samaa mieltä olivat myös muut Vanhusneuvoston jäsenet, että yli neljäkymmenvuotinen kokemukseni bisnesmaailmassa on pitävä referenssi seurata Tampereen kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä.

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.6.2017 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi Anna-Kaisa Heinämäen ja hänen vastuualueensa on se, joka Vanhusneuvostossa kuuluu seurantavastuulleni.

 

 

Heinämäki johtaa Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä Asunto- ja kiinteistölautakuntaa.

 

 

 

 

 

Olin mukana, kun Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan (vasemmalla), esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmion (toinen vasemmalta) sekä varapuheenjohtajamme Juha Salosen (oikealla) kanssa tapasimme apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen.

 

 

Valokuvaajana en päässyt yhteiskuvaan!

 

 

Olen oppinut yli nelikymmenvuotisen työurani ja yli seitsenvuotisen eläkeläisjaksoni aikana huomaamaan, että vain terve talous mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja asiakkaiden/kuntalaisten/jäsenten hyvinvoinnin.

 

 

 

Korostin asiaa tapaamisessamme ja totesin, että apulaispormestareista Heinämäen vastuulla ovat ne toiminnot, jotka tuovat rahaa Tampereen kaupungin kirstuun.

 

 

Jos Heinämäen vastuulla olevat toiminnot kehittyvät ja toimivat suunnitellusti, niin opetukseen ja koulutukseen, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, eläkeläisten hyvinvointiin, kaupunki-infran ylläpitoon ja moneen muuhun saadaan tarvittavat rahat.

 

 

Lennämme Anna-Kaisa Heinämäen kanssa ”eri poliittisessa parvessa”, mutta kun tunnen hänet miellyttäväksi ja osaavaksi henkilöksi, luotan siihen, että hän onnistuu tehtävässään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

Torstai 12.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain kontaktiverkkoni kautta tiedon, että Tampreen kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat kirjaston kotipalvelujen lopettamista.

Laadin asiasta mielipidekirjoituksen Aamulehteen, joka julkaisikin se 8.10.2017.

Kirjoitukseni tässä...

...ja tässä se tekstinä:

Kirjaston kotipalvelu on Tampereella jatkossakin tarpeellinen

 

En voi millään hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista. Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut. Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa sitten kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon. Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä ovat rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös. On väärin, että rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitäisi nyt estää, ja olisi vielä jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

**********************

Annan aina sekä jopa erikseen kehoitankin toimitusta  fiksaamaan kirjoituksiani ennen julkaisemista ja niin tein myös tällä kerralla.

Yleensä kirjoitukseni ovat parantuneet, kun toimitus on niitä fiksannut ja niin tapahtui myös nyt.

Tässä alkuperäinen hengentuotteeni:

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

 

 

Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut.

 

 

Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon.

 

 

Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä on Rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös.

 

 

On väärin, että Rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitää estää ja on jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

*****************

 

 Uskon, että kirjoitukseni "osui ja upposi". 

Aina pitäisi pystyä puuttumaan epäkohtiin, kun virkamiehet niitä vasta suunnittelevat - näin ilmeisesti kävi tässä tapauksessa!

Esko Erkkilä

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

• kahvinkorviketta 10 g
• sokeria 15 g
• keksejä 50 g
• marmeladia 50
• viinaa 100 g

 

 

 

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On viimeiset hetket tänä syksynä nauttia syyshortensioista!

Torstai 21.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Istutimme vajaat 30 –vuotta sitten vastavalmistuneen omakotitalomme kahdelle tonttirajalla syyshortensioita ja vaikka itse sen toteankin, syyshortensiamme on hoidettu hyvin.

 

 

Syyshortensian saa leikata vasta keväällä, sillä syysleikkaus ei sille sovi – kasvi on onttovartinen ja jos sen leikkaa syksyllä, onttoon varteen menee vettä ja jäätyessään vesi halkaisee varren.

 

 

Syyshortensian oikea leikkausaika on keväällä sen jälkeen, kun yöpakkasista ei enää ole vaaraa.

 

 

Leikkaamisessa jätetään jokaiseen oksaan yksi eli alin kasvusilmu kasvamaan, sillä näin pensas saadaan säilymään vuodesta toiseen tukevana ja tuuheana.

 

 *****************

 

Muutama viime päivinä ottamani kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kaksi kuvaa omakotitalotonttimme rajalla kasvavasta syyshortensia-aidanteesta – olemme huomanneet, että ohikulkijat ihailevat aidannettamme!

 

 

 

 

 

Viljakkalan keskustassa vanhan lääkärintalon ja vanhan kunnantalon välisellä alueella kasvaa komea ja oikeinhoidettu syyshortensia.

 

 

 

 

 

Tampere-talon ympäristöstä huolehtivat…

 

 

 

 

 

…puutarhurit osaavat hommansa, sillä…

 

 

 

 

 

…eri puolilla Tampere-taloa on komeita syyshortensioita.

 

 

 

****************

 

 

 

Joskus keväällä oli muka kiireitä ja mökillä kasvavan yhden syyshortensian leikkaaminen jäi lähelle juhannusta ja on todettava, että pensas meni pilalle ja tuskin saan sitä enää milloinkaan kunnolliseksi!

 

 

Muistakaa leikata syyshortensianne ajoissa keväällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisaation hurjan nopea eteneminen luo syrjäytymistä!

Maanantai 11.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Vaikka nettini onkin auki 24/7 eli vuorokaudet ympäriinsä, tunnen suurta huolta digitalisaation nopeasta etenemisestä.

 

 

Tampereella ilman nettiä olevia kaupunkilaisia on 60.000 – 70.000 henkilöä.

 

 

Näin valtava ihmisjoukko syrjäytyy yhteiskunnasta, jos ilman nettiä ja ilman tietoliikenneyhteyttä olevien asiasta ei huolehdita.

 

 

Valtakunnan tasolla ilman nettiä olevien kansalaisten määrä on tasolla 1.500.000 eli neljännes Suomen väkiluvusta.

 

 

Pitää tiedostaa, että monet meistäkin, joilla on netti, me emme suostu sitä käyttämään asioiden hoitamisessa.

 

 

Puhun omakohtaisesta kokemuksesta, kun totean, että en suostu käyttämään sähköistä asiointia esimerkiksi veroviranomaisten kanssa.

 

 

*************

 

 

Jouduin muutama päivä sitten varaamaan kokoustilaa jostain sopivasta paikasta ja tutkailin, että josko Kirjastotalo Metsosta sellainen löytyisi.

 

 

Soitin vahtimestareille kuten niin monesti ennenkin ja kysyin vapaita kokoustiloja tietylle päivälle.

 

 

Vahtimestari oli ystävällinen ja totesi, että eräs sopiva luentosali olisi vapaana, mutta samalla hän kertoi, että nyt ei enää onnistu kokoustilan varaaminen puhelimitse hänen kauttaan, vaan varaaminen on hoidettava sähköisesti.

 

 

Kiitin kummastellen tiedosta ja menin nettiin varatakseni kokoustilan.

 

 

Hämmästykseni oli suuri, sillä palveluun päästäkseen olisi pitänyt kirjautua Tampereen kaupungin tietojärjestelmäsysteemeihin pankkitunnuksilla.

 

 

Toki minulla on pankkitunnukset, mutta vihastuin byrokratian lisääntymisestä niin, että jätin Kirjastotalon Metson tilavaraukset silleen ja varasin kokouspaikan toisesta paikasta.

 

 

 

***************

 

 

Ymmärrän digitalisaation merkityksen kustannusten hallintamielessä, mutta vaadin, että ilman tietokonetta ja nettiyhteyksiä vailla oleville taataan mahdollisuus pysyä yhteiskuntamme täysivaltaisina jäseninä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 

 

*****************

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-