Onnellisen tietämätön se, jolle "Ehtoolehdon sankarit" ei kolahtanut!

Torstai 26.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kiitokset MTK-Pirkanmaalle ja erityisesti MTK-Viljakkalalle, jotka junailivat jäsenilleen mahdollisuuden osallistua omakustanteisesti eilen Pyynikin Kesäteatterissa ”Ehtoolehdon sankarit” -näytökseen!

 

 

Näytelmään aineiston työstänyt Minna Lindgren kertoo saatesanoissaan halustaan kirjoittaa iloisesta ja onnellisesta vanhuudesta, mutta hän on onnistuneesti pystynyt ompelemaan mukaan jokseenkin kaikki ne ongelmat, jotka liittyvät ikääntyneen asumiseen ns. palvelutaloissa.

 

 

Ongelmat tiivistyvät siihen, että vanhuspalvelut ja hoivatoimi ovat yksityisille kannattava bisnes ja julkiselle puolelle puolestaan jokin välttämättömyys, johon rahat eivät riitä.

 

 

Olen saanut Rouvan kanssa seurata ja taistella muutaman lähiomaisen puolesta, kun lähiomaisemme on joutunut samaan tilanteeseen kuin Ehtoolehdon sankarit.

 

 

Kunnat pyristelevät kaikesta vastuusta pois ja työntävät vanhuksemme yksityisten palveluntuottajien armoille ja näillehän bisnes on tärkeintä. Kuvaan kuuluu, että kunnat ovat kitsaita palveluseteleiden myöntämisessä ja se merkitsee vanhuksen kynimistä taloudellisesti puille paljaille.

 

 

Vanhustenhoidossa lipeväkieliset konsultit ovat todellisuutta ja näin myös Pyynikin kesäteatterissa.

 

 

Oma lukunsa ovat viranomaiset, jotka pumaskat ja lehtiöt kädessään tungeksivat vanhusten kimpussa ns. palvelutaloissa.

 

 

Kuoleminen virallisen työajan ulkopuolella on kuvattu realistisesti, kun hoitohenkilö vihdoin suostuu soittamaan tutulle hautaustoimistoyrittäjälle

 

 

Tapahtumat putkiremontin kohteeksi joutuneessa palvelukodissa ovat virolaisine työntekijöineen ja kaikenlaisen vilunkirakentamisen keskellä karua nykypäivän todellisuutta.

 

 

 

 

Miksi otsikkoni on tuollainen?

 

 

Rouva oli näytöksen jälkeen kuullut erään pariskunnan keskustelun, jossa keskustelijat olivat todenneet, että ei kolahtanut.

 

 

Minusta näytöksen sanoma oli täyttä todellisuutta nykypäivän vanhustenhoidosta ja sen vuoksi se kolahti ainakin minulle ja Rouvalle.

Toivon, että mahdollisimman usea kuntabyrokraatti ja vanhusten asioista vastuuta kantava kuntapäättäjä käy katsomassa Ehtoolehdon sankarit!

 

 

Toistan, että onnellisen tietämätön vanhustenhoidon nykytilasta on se, jolle Ehtoolehdon sankarit ei avautunut!

 

 

 

 

 

Kuuluttaja antoi luvan kuvata, kun näyttelijät tulevat kiittämään yleisöä esityksestä ja en ollut ainoa, joka käytti annettua lupaa!

 

 

Paras esitys, mitä milloinkaan olen nähnyt Pyynikin Kesäteatterissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kukasta, kasvista tai kasvin oksasta ei koskaan saa kiittää!

Lauantai 21.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaikkihan tiedämme, että kalamiehelle ei koskaan saa toivottaa hyvää kalaonnea.

 

 

Kiertotie kalaonnen toivotukselle on vaikkapa se, että toivottaa ”kireitä siimoja”!

 

 

Kasvien, kukkien ja kasvinosien saamisessa ja luovuttamisessa pätee hieman samanlainen sääntö eli se, että niistä ei koskaan saa kiittää!

 

 

Varmin tapa taata naapurilta ”saamansa” kasvinosa hyvinvointi on se, että pystyy sen varastamaan niin ettei naapuri sitä huomaa.

 

 

Entisaikaan Viljakkalassa naapureiden akat – käytän tuota termiä naisista suurta kunnioitusta esittäen – varastivat lukemattomia kertoja naapureiltaan pelargonian, verenpisaran tai muun sisäkasvin oksia, joita sitten pitivät vesilasissa, jotta niille ehti kehittyä juuret.

 

 

Pidemmän päälle akkojen varastaminen oli nollasummapeliä, sillä vahingon annettiin kiertää ja kaikki lopulta hyötyivät eikä kukaan menettänyt mitään!

 

 

Olen saanut ”ystäviltä ja kylänmiehiltä” lukemattomastikin arvokkaitakin kasveja, taimia tai pistokkaita, mutta visusti olen muistanut sen, että niistä ei saa kiittää.

 

 

Toki olen maininnut tämän viljakkalalaisen tavan ja se on luovuttajalle selittänyt erikoislaatuisen käyttäytymiseni!

 

 

Kokeilkaapa muutkin ja huomaatte, että näin menetellen muilta saamanne kasvit menestyvät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista musiikkia viljakkalalaisten voimin

Torstai 19.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry tapaa kesäisin järjestää seurojentalolla muutaman kerran Keskiviikkokahvilan, jossa paikkakuntalaiset tai lähiseutujen esiintyjät esittävät musiikkia.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä Keskiviikkokahviloita oli neljästi ja kesän viimeinen järjestettiin eilen.

 

 

Kesäohjelmaani kuuluu ainakin kerran osallistua Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen järjestämään Keskiviikkokahvilaan ja eilen osallistuinkin kesän viimeiseen Kesäkahvilaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa Aarre Aalto – pitäjämme omia poikia – esiintyi laulaen ja häntä säesti Kaisu Talosela.

 

 

Alkujuonnossaan Aarre kertoi, että tilaisuuden ohjelma painottuu varsin paljon lintuaiheisiin lauluihin ja niin myös tapahtui.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhakas sihteeri Leena Kunttu (vasemmalla) avasi tilaisuuden ja lauluhetken jälkeen hän myös antoi pienet muistolahjat esiintyjille.

*********************

 

 

Tilana Viljakkalan Seurojentalo on minulle hyvin tärkeä, sillä kävin siellä mm. kansalaiskouluni aikoja sitten.

 

 

Seurojentalon juhlasali toimi poikien puutöiden opetustilana ja siellä olen tehnyt mm. oikein hienon keittiöjakkaran.

 

 

**********************

 

 

 

Arvostan suuresti niitä lauluja, joita Aarre Aalto esitti, sillä monet niistä toivat mieleen mukavia muistoja ja kerron niistä yhdestä eli Irwin Goodmanin ”Maailma on kaunis”.

 

 

En omaa niinkään muistoja tuosta kappaleesta, mutta Irwiniin liittyvästä Ryysyrannasta, jonka Irwin rakennutti Hattulaan.

***************

 

 

Vastasin parisen vuotta Hämeenlinnassa sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan maatilarehujen myynnistä sen jälkeen, kun yrityksen omistajaksi tuli Raisio Yhtymä.

 

 

Eräs sopimusautoilijamme oli Koskelainen Oy ja Irwinin Ryysyranta oli pakkohuutokaupassa siirtynyt Koskelaisten omistukseen.

 

 

Koskelainen ja minä pidimme joskus Ryysyrannassa kahden miehen palaverin autorahdeista ja kun pääsimme molempia tyydyttävään lopputulokseen, niin yrittäjä soitti äidilleen, joka asui Ryysyrannan toisessa päässä, että voisitko keittää kahvit ja teet, jotta me voisimme ”Raision miehen” kanssa tulla juomaan neuvottelukahvit.

 

 

Lähdimme kulkemaan Ryysyrantaa sisätiloissa kohti äiti-Koskelaisen huoneita ja muistan, että matka oli pitkä. Kuljimme Ryysyrannan kuuluisan uima-altaan ohi, mutta matkamme jatkui ja jatkui.

 

Lopulta saavuimme äiti-Koskelaisen luo ja nautimme neuvottelumme harjakaiskahvit.

 

 

Se oli aikaa se!

 

 

Irwinin Ryysyrannasta ja sen pakkohuutokaupasta löytyy tarkempaa tietoa, jos googlaa: ”Irwin Goodman Ryysyranta” tai ”Irwin Goodman Ryysyrannan pakkohuutokauppa”.

 

 

 

Meni vähän kauaksi Viljakkalan Seurojentalon Keskiviikkokahvilasta, mutta minkäs sille voi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Konsteilla meillä pannaan, eikä suurilla munilla"

Torstai 12.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa toistamani vanha viljakkalalainen toteamus tulee mieleeni monta kertaa.

 

 

Se tulee mieleeni, kun joudun suorittamaan jotain vaikeaksi ennakoimaani tehtävää ja sellaisesta tilanteesta se on varmaan saanutkin alkunsa.

 

 

Toteamus kertoo, että ongelmien ratkaisemisessa pitää olla innovatiivinen.

 

 

 

***********************

 

 

Mökkimaailmassa haastaviin tilanteisiin törmää jatkuvasti ja eräs sellainen oli taannoin, kun jouduin liittämään sadetusletkuun liitoskappaleen.

 

 

 

 

 

Sadetuslaitteet ovat alkukesän aikana olleet kultaakin kalliimpia puutarhatyövälineitä ja sen vuoksi sadettamiseen tarvittavia putkiliitoksia on tarvittu paljon.

 

 

Sadetukseen soveltuvia putkia meillä on riittävästi ja nyt myös liitoskappaleita, sillä hankin niitä Bauhaus´n myymälästä useita.

 

 

Liitoskappaleen liittäminen muoviputkeen on haastava tehtävä, mutta putkenpään käyttäminen pesuhuoneen kuumavesipadassa auttaa kummasti!

 

 

Käytin sadetusputkenpäätä hetken kuumavesipadassa ja sen jälkeen olikin helppo homma työntää liitoskappale putken sisään!

 

 

Panin siis konstilla asian kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Todella makea tapa tehdä mielipidetutkimus!

Maanantai 2.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaavoitus on kunnan monopolitoimintaa, mutta siitä huolimatta kaavoitusprosessit kestävät joskus vuosikymmeniä, mutta jos kyseessä on virkamiehille ja joillekin luottamushenkilöille mieluisa homma, niin kaavoitusprosessi saadaan etenemään liukkaastikin.

 

 

Johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kytkeytyminen rakennusliikkeiden lähipiiriin antaa kaavoitukselle ihmeellistä nopeutta!

 

 

*************

 

 

Viljakkalan Karhella on ollut vireillä osayleiskaava varmaan jo viitisentoista vuotta, mutta valmista ei näytä tulevan.  Hanke aloitettiin jo itsenäisen Viljakkalan aikana ja vuonna 2007 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen kaava ei ole edennyt lainkaan.

 

 

Kaava suunnitelma koskee myös minua, sillä Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan pohjoispuolelle jäänyt maatalousyhtymämme nelihehtaarinen metsä sisältty suunniteltuun kaavaan.

 

 

 

*********************

 

 

 

Nostan hattua Ylöjärven Vihreille, jotka 30.6.2018 järjestetyillä Karhen Markkinoilla järjestivät Karhen osayleiskaavaan liittyvän asukaskyselyn.

 

 

 

 

 

Kysely oli sananmukaisesi ”makea”, sillä se toteutettiin ”Kettu” –karamellien käärepapereilla.

 

 

Osallistuin kyselyyn, sillä otin karamellin, poistin karamellikääreen ja laitoin karamellipaperin siihen kulhoon, jossa sanottiin ”Kyllä” kysymykselle, että haluaako ”äänestäjä” lisää tontteja Karhelle!

 

 

 

Saatanpa joskus kopioida Ylöjärven Vihreiden idean ja järjestää jostakin ajankohtaisesta kysymyksestä ”neuvoa-antavan kansanäänestyksen”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuloksekkaassa asukasvaikuttamisessa pitää pystyä yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa

Sunnuntai 1.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Otan jälleen kerran mallia bisnesmaailmasta, kun totean otsikkoteeman pitävän paikkansa.

 

 

Bisnesmaailmassa asiat ja yritykset saattavat olla monistakin asioista eri mieltä, mutta ”erimielisyyttä” ei koskaan viedä henkilötasolle.

 

 

 ********************

 

 

Kerron eilen järjestetyistä Karhen Markkinoista, joille sain osallistua puheenjohtamani Viljakkala-neuvoston osastolla.

 

 

 

Olen ”kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi olen puheenjohtajana Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostossa.

 

 

Viljakkala-neuvostolla oli eilen Karhen Markkinoilla oma osastonsa ja keräsimme siellä suuren määrän kuntalaispalautetta Viljakkalan alueen positiivisista asioista sekä niistä asioista, jotka ovat haasteellisia Viljakkalan alueella.

 

 

Olen Viljakkala-neuvostossa puoluepoliittisista näkökohdista vapaa toimija, sillä minut on tuohon luottamustehtävään ehdottanut Vipu Viljakkala ry ja Viljakkala-neuvosto on keskuudestaan valinnut minut puheenjohtajakseen.

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui eilen omalla osastollaan Karhen Markkinoille ja järjestimme asukaskyselyn, johon sai antaa positiivista palautetta Ylöjärven kaupungille, mutta myös haasteellista palautetta.

 

 

Kyselymme arvontapalkintona oli hedelmäkori ja arvonnan suorittajiksi pyysin eri puolueiden edustajia.

 

 

 

 

 

 

Arvonnan suorittivat kaupunginvaltuutetut Minna Sarvijärvi (Keskusta) ja Outi Kytömäki (Vihreät).

 

Arvonnan virallisiksi valvojiksi pyysin kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sami Savion (Perussuomalaiset) sekä kaupunginvaltuutettu Tapani Tienarin (Kokoomus).

Vasemmalla neuvostomme jäsen Asser Vuolle.

 

 

Olen tyytyväinen, että omaan kaikkiin puolueisiin sellaiset henkilökohtaiset suhteet, jotta eri puolueiden edustajat haluavat tehdä rakentavaa yhteistyötä puheenjohtamani Viljakkala-neuvoston kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Salkuttamisen pitää olla kunnalla jatkuvaa toimintaa

Lauantai 9.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tervehdin arvostuksella, että Ylöjärven kaupunki "salkuttaa" määräajoin omistuksiaan - tekninen lautakunta salkutti kohteet 16.5.2018 ja edellinen salkutus tapahtui 3.10.2016.

Mielestäni salkutukset on ajallisesti tehty oikein.

Salkuttaminen tarkoittaa, että määräajoin kunnassa/kaupungissa laaditaan lista eri kohteista ja päätetään mitä kullekin kohteelle tehdään.

Vaihtoehtoina ovat:

• pidetään
• myydään
• puretaan
• jatkoselvitettävät
• sote-erityistoimenpide

Viimeisimmä salkutuksen lopputulemana Viljakkalassa olivat Paijalan ja Kurjen saunat.

Molempien osalta edetään siten, että Paijalan osalta keskustellaan Mannin asukasyhdistys ry:n ja Kurjen osalta Viljakkalan Kirkonkylän Vilkku ry:n kanssa saunojen ostamisesta ja maapohjan vuokraamisesta.

Ylöjärven kaupunki on alustavasti luvannut hoitaa molempien saunojen jätevesiasiat kuntoon, mutta siinä piileekin eräs ongelma, johon myös Viljakkala-neuvosto kiinnitti huomiota.

Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat saunojen jätevesiaioiden hoitamista umpisäiliö-periaatteella ja se tulisi asukasyhdistysten kannalta olemaan kallis, jopa kestämätön ratkaisu.

Molempien saunojen käyttäjämäärät ovat niin suuret, että umpisäiliöratkaisussa jätevesiauton pitäisi käydä tyhjentämässä umpisäiliöt niin usein, että asukasyhdistysten talous ei sitä kestäisi.

Viljakkala-neuvostossa kannatimme Mannin asukasyhdistyksen esitystä, että jätevesiratkaisuna pitäisi olla kunnan jätevesijärjestelmään liittäminen ja samaa ratkaisua kannatan myös Kurjen saunan osalta!

Vaikuttaminen jatkuu!

-Esko Erkkilä-

Kevyenliikenteen väylä Mannista Viljakkalaan maksaa 1,9 miljoonaa euroa!

Torstai 7.6.2018

Puheenjohtamallani Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostolla ei ole määrärahoja käyttävissään, mutta voimme tehdä esityksiä kaupungin päättäjille.

Viime aikoina meillä on ollut paljon ilonaiheita, sillä Ylöjärven kaupungin toimet Viljakkalan suuntaan ovat olleet myötäsukaisia.

Eräs merkittävä seikka on se, että vähintään vuosikymmenen kestänyt työ kevyenliikenteen väylän aikaansaamiseksi Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välillä toteutuu vuoden loppuun mennessä.

Hankkeen kustannusarvio on 1,9 miljoonaa euroa ja näyttää, että pysytään kustannusarviossa.

Manni sijaitsee melkein Kyröskosken "kainalossa" eli lähellä Hämeenkyrön kuntakeskusta, mutta se kuitenkin kuuluu Viljakkalaan ja sen vuoksi vuodesta 2007 alkaen Ylöjärveen.

Nyt valmiiksi saatava kevyenliikenteen väylä lisää mannilaisten identiteettiä kohti Viljakkalaa ja osoittaa heille, että Ylöjärvi arvostaa mannilaisia.

Osoitan arvostukseni niille omakotiasujille, jotka menettävät kevyenliikenteen väylän rakentamisessa osa omakotitalotontistaan ja joutuvat rakentamaan piha-aitansa hivenen uuteen paikkaan.

Kiitokset myös niille maanomistajille, joiden pelloista osa joutuu kevyenliikenteen väylän alle.

Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välinen kevyenliikenteen väylä on pitkä askel Viljakkalan parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!

Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos.

Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa.

Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!

Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle.

Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin.

Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun.

Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja.

Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen.

Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin.

Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista.

Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin.

Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!

-Esko Erkkilä-

Leski, vanhapiika vaiko vanhapoika?

Maanantai 28.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Joutsenesta sanotaan, että se on pariuskollinen lintu.

 

 

Siitä sanotaan myös, että se häätää muut linnut pois pesimäjärveltään.

 

 

****************

 

 

Mökkijärvelläni Viljakkalan Majajärvellä on jo useana keväänä oleillut monena keväänä joutsenpariskunta, mutta pesimäjärveksi ne eivät ole Majajärveä kelpuuttaneet.

 

 

Nyt varhaiskeväällä Majajärvellä oli kolmekin joutsenta, mutta taaskaan pesimäjärveksi Majajärvi ei kelvannut.

 

 

Toukokuu lähenee loppuaan ja päivittäin järvelle laskeutuu suurta meteliä pitäen yksinäinen joutsen.  Meteli on aikamoinen myös silloin, kun tämä joutsen lähtee lentoon.

 

 

Onko kyseessä leskijoutsen, vanhapiika vaiko vanhapoika?

 

 

Majajärvi on pituudeltaan seitsemänsataa metriä ja sillä on leveyttä leveimmältä kohdaltaan kolmesataa metriä.

 

 

Kolmesataa metriä ei riitä joutsenelle lentoonlähtömatkaksi, joten lentoonlähtö tapahtuu aina järven pituussuunnassa.

 

 

Tässä muutamia kuvia joutsenesta, joka taas eilen vieraili Majajärvellä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viimeistä edellisessä noista kuvista näkyy toinen vesilintu ja sillekös tuo yksinäinen joutsen julmisteli!

 

***************

 

Näkemäni ja kuulemani perusteella uskon, että joutsen ei pidä muista samalla järvellä oleilevista vesilinnuista vaan pyrkii häätämään ne pois!

 

 

Pitäisikö toivoa, että joutsenet alkaisivat pesimään Majajärvellä vai pitäisikö toivoa, että näin ei tapahdu?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki eivät Vapaussodassa asettuneet toista suomalaista vastaan!

Tiistai 22.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla kuuntelemassa, kun edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alusti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisessa aiheesta:

 

 ”Valkoinen tarina kesällä 1918 – sopua ja sovintoa, ei kostoa”.

 

 

Alustus oli mielenkiintoinen ja toivon, että joskus voin tällä saitilla palata sen syvimpään sanomaan.

 

 

Eräs Koskelan viesti oli se, että nyt pitäisi saada muistiin mahdollisimman paljon sitä tietoa, joka liittyy Vapaussodan tapahtumiin.

 

Ketään sellaista henkilöä ei luonnollisesti ole enää muistelemassa, jotka omaisivat omakohtaista kokemusta Vapaussodasta, mutta perinnetietoa siitä liikkuu yhä edelleen.

 

 

Seuraavassa pieni omakohtainen perinnetiedon rippunen Vapaussodasta:

 

 

Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki lienee ollut onneksi niin vähäpätöinen tekijä kulmakunnalla Viljakkalassa, että hänen suuntautumisestaan valkoisten tai punaisten riveihin ei ole ainakaan minulla mitään tietoa.

 

 

Vaarini ensimmäinen avioliitto oli päättynyt puolison kuolemaan vuonna 1907 ja hän aloitti toisen avioliittonsa mummuni Tildan kanssa vuonna 1909, joten ”pesänrakentaminen” Tildan kanssa lienee merkinnyt, että Jaakko Vihtorilla ei ollut aikaa ja eikä myöskään mahdollisuuksia tai intressejä ryhtyä poliittiseen toimintaan.

 

 

Toisin oli naapurini Kalle Hietamäen kohdalla, jonka pojan Uunon vaimoksi vuonna 1917 syntynyt tätini Aino päätyi aikanaan.

 

 

Kalle Hietamäki oli silloisen ajattelun mukaan suurehko tilallinen, sillä Hietamäessä oli peltoa lähemmäs kymmenen hehtaaria.

 

 

Jonkinlaisesta ökyisännän roolistaan huolimatta Kalle Hietamäki – jonka hyvin muistan – ajautui vasemmistolaisuuteen ja siten ainakin henkisesti kannattamaan punaisia Vapaussodassa.

 

 

Aikalaisten muistitieto kertoo, että Kalle-isäntä painui hyvin tietämääni paikkaan eli Hietamäen perunakuoppaan piiloon siinä vaiheessa, kun punaiset valkoisten Kurun suunnasta tekemän hyökkäyksen ajamina joutuivat perääntymään aluksi Viljakkalan kirkonkylään ja sittemmin Kyröskosken kautta kohti Tamperetta.

 

 

Kalle-isännän vaimo Amanda Karoliina  – näin kerrotaan – huolehti miehensä ruokahuollosta perunakuoppaan sinä aikana, jolloin olot Viljakkalassa olivat punaisten kannalta kriittiset.

 

 

Käsitän, että Kalle-isäntä oli punahenkisyydestään huolimatta rehti ja avoin kunnallismies, joten hän ei Vapaussodan päättymisen jälkeen joutunut Tammisaaren, Lahden tai Hämeenlinnan vankileireille virumaan vaan pääsi jatkamaan Hietamäen tilan isännyttä siihen saakka, kunnes poikansa Uuno otti tilan isännyyden hoitaakseen.

 

 

Mainittakoon, että Uuno ja Aino Hietamäki olivat kummejani ja nykyään vastuulleni kuuluu heidän hautansa hoitaminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa Karhentien tasoylikäytävällä joskus 1970-luvulla

Maanantai 30.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Parkano-Seinäjoki – rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1971.

 

 

Wikipedia kertoo osittain virheellisesti, että Majajärven liikennepaikka sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

 

Toki etelänpuoleinen osa Majajärven liikennepaikasta sijaitsee Hämeenkyrössä, mutta valtaosa kyseisestä liikennepaikasta sijaitsee Viljakkalassa.

 

 

Tiedän asian ”tasan tarkkaan”, sillä Viljakkalassa sijaitseva mökkitonttini rajoittuu Tampere-Parkano –rataosuudella Majajärven liikennepaikkaan.

 

 

Majajärven liikennepaikan osalta valtio teki turhankin laajat pakkolunastukset, sillä Majajärveltä oli tarkoitus rakentaa pistoraide Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseville Oy Kyro Ab:n paperitehtaille.

 

 

Pistoraidetta ei koskaan rakennettu ja sitä ei tulla koskaan rakentamaan.

 

 

Rakennusvaiheessa VR:n toiminta oli lyhytnäköistä. sillä silloin Suomen eräälle pääradalle jätettiin lukematon määrä tasoylikäytäviä. Eräs tasoylikäytävä jätettiin meidän maille ja pohjoiseen päin edetessä kaksi seuraavaakin tasoylikäytävää rakennettiin naapureidemme maille.

 

 

Ties monesko tasoylikäytävä Majajärven liikennepaikan jälkeen pohjoiseen edetessä jätettiin Karhentielle eli nykyiselle Kyrönlahdentielle. Kyrönlahdentie kulkee Hirvilahden tienristeyksestä Soukonsillan kautta valtatie 65:lle eli Uusi-Kuruntielle.

 

 

 

 

 

 

Nyt pääratamme ylittäminen Kyrönlahdentiellä on ylikulusillan vuoksi turvallista, mutta toista oli silloin, kun tässä paikassa oli tasoylikäytävä!

 

 

Varma tieto kertoo, että tällä paikalla tasoylikäytävän aikana Viljakkalan kanttori Väinö Isotalo ja kirkkoherra Arvo Autio joutuivat kolariin, kun he  autollaan törmäsivät junaan!

 

 

Onneksi kummallekaan ei käynyt pahasti, sillä henkilövahingoilta vältyttiin.

 

 

Kanttori Isotalo ja kirkkoherra Autio olivat merkittäviä viljakkalalaisvaikuttajia ja heistä olisi minullakin paljon mielenkiintoisia ja mukavia muisteluksia!

 

 

Ehkä joskus tälläkin saitilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Tampereen rautatieasemalta Viljakkalan Majajärvelle vie aikaa 14 minuuttia - valitettavasti juna ei kuitenkaan pysähdy Majajärvellä!

Sunnuntai 29.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli 10.4.2018 tilaisuus käydä Tampereen kaupungin kustannuksella Oulussa päiväseltään junalla – olin Vanhusneuvoston edustajana tutustumassa Tampereelle suunniteltavaan ratikkaan Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä.

 

 

Lähdin matkalle mieluusti, sillä pääsin samalla kokemaan junamatkan Tampereelta Ouluun ja illalla takaisin.

 

 

Siinäkin mielessä junamatka oli mielenkiintoinen, sillä jouduimme aikoinaan pakkoluovuttamaan neljä hehtaaria metsämaata Tampere-Parkano-Seinäjoki –junaradan alle.  Pakkolunastettu neljä hehtaaria pirstoi isäni aikoinaan kotitalonsa maista ostamansa kymmenen hehtaarin suuruisen metsäkappaleen kahteen osaan.  Nyt minulla on hehtaarin suuruinen mökkitontti Viljakkalan Majajärvellä ja tonttini rajoittuu rataan.

 

 

Matkamme alkoi Tampereen rautatieasemalta klo 08.00 ja Ouluun saavuimme klo 12.18 eli matkanteko kesti 4 tuntia ja 18 minuuttia.  Nopein junavuoro Tampereelta Ouluun kulkee kolmessa tunnissa ja 48 minuutissa.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kuvaamani kohde oli Ylöjärven Lakialassa oleva entinen kaupparakennus.  Tästä on matkaa synnyinkotiini hieman yli 20 kilometriä ja joskus armeija-aikana kävelin tuon matkan kotiini, kun linja-autoja ei enää iltamyöhäisellä kulkenut.

 

 

 

Saavuimme Viljakkalan Majajärvelle klo 8.14 eli 14 minuutin kuluttua lähdöstämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kuvaa ehdin Majajärvestä eli mökkijärvestäni ottamaan, kun matkasimme kohti…

 

 

 

 

 

…Oulua 180 kilometrin tuntivauhdilla.

 

 

 

 

 

Mökkitonttini männikkö on komeassa kasvussa ja se on pysynyt pystyssä kovienkin myrskyjen aikana.  Taustalla hieman pilkottaa mökkini katto.

 

 

 

 

 

 

Pakkolunastusprosessi oli pitkällinen ja siitä kertoo mm. se, että vaatimattoman korvauksen korko oli maksuhetkellä suurempi kuin pääoma!

 

 

 

 

 

Kohta mökkitonttini ohittamisen jälkeen ylitimme sillan, jonka ali virtailee hiljakseen eteläisen Suomen eräs jokihelmisimpukkajoki eli Ruonanjoki, joka laskee Karhejärvestä Lavajärveen.  Radan vierellä kulkee VR:n huoltotie, jota me paikkakuntalaiset käytämme useasti.

 

 

Päätän tämän juttuni tähän, mutta ehkä jo huomenna kerron paikasta, jossa Viljakkalan seurakunnan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seitsemän kertaa Pirkka!

Maanantai 5.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmistin mitalivitriineistäni ja totesin, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon seitsemän kertaa.

 

 

Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sen lähtölaukaus laukaistaan Kankaanpään Niinisalossa.

 

 

Pirkan hiihdon maali oli 1960-luvulla Tampereella Mustanlahden satamassa, mutta nyt se on ollut jo vuosikymmenet Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

 

 

Niinisalosta kertyy matkaa Teivoon 90 kilometriä ja kulutin siihen aina ”työpäivän” verran aikaa - joskus matka taittui hieman yli kuudessa tunnissa, mutta joskus aikaa kului kymmenenkin tuntia.

 

 

Hiihdin ensimmäisen Pirkan hiihtoni vuonna 1967 ja silloin maali sijaitsi Mustalahdessa. Mustalahdesta oli lyhyt kävelymatka Pyynikin Uimahallille, jossa hiihtäjillä oli saunomismahdollisuus.

 

 

Niinisalosta on Kyröskoskelle matkaa 52 kilometriä ja ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella, mutta kuitenkin sinnittelin maaliin saakka – puusuksilla tietty!

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskella saakka ja vasta sen jälkeen aloin todella hiihtämään – oli mukava hiihtää, kun jatkuvasti tuli muiden hiihtäjien selkiä vastaan!

 

 

********************

 

 

Eilen hiihdettiin 63. Pirkan hiihto ja seurasin sitä maastossa sekä maalissa.

 

 

 

 

 

Maastossa seurasin sitä Viljakkalan Lintuharjulla.

 

 

Hiihtäjät olivat tässä vaiheessa taittaneet matkaa kuutisenkymmentä kilometriä ja kuluttaneet aikaa hieman yli neljä tuntia.

 

 

Kyseessä olivat perinteisen taitajat, jotka olivat startanneet Niinisalosta klo 7.00.  Luistelijat olivat tuolloin olleet matkalla vasta kymmenkunta minuuttia, sillä heidän lähtöaikansa oli klo 11.00.

 

 

Sukset suihkivat ja matka taittui!

 

 

 

 

 

Poikkesin myös maalialueella Teivossa ja sain ihailla mittavaa pyttyrivistöä – komeita ovat nykyajan ”palkintolusikat”!

 

 

 

 

 

Yksi asia Pirkan hiihdossa on kuitenkin pysyvää ja se on osanottajamitali; se ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut.

 

 

Harmillista, että muistomitaliin ei ole kaiverrettuna edes vuosilukua ja sen vuoksi minäkään en pysty tarkasti sanomaan, että milloin olen hiihtänyt ne seitsemän Pirkan hiihtoa, jotka olen hiihtänyt.

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon viidellä eri vuosikymmenellä alkaen 1960-luvulta ja päättyen 2000-luvulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitkeä työ ollaan palkitsemassa

Sunnuntai 18.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan ja Hämeenkyrön välinen maantie – Kyröskoskentie - on Viljakkalan kirkonkylän ja Mannin väliseltä osuudelta todettu vaaralliseksi tieksi.

 

 

Suurin osa Viljakkalan kirkonkylän koululaisista käyttää tätä vaaralliseksi luokiteltua maantietä koulutienään.

 

 

Kyröskoskentien varteen Mannin ja Viljakkalan kirkonkylän välille rakennettava kevyenliikenteen väylä on ollut viljakkalalaisten toiveena jo vuosikaudet.

 

 

Toimin Viljakkala-neuvostossa aluksi varapuheenjohtajana ja sitten tavallisena jäsenenä viime valtuustokauden ja mainittu kevyenliikenteen väylän rakentaminen oli myös meidän toivomuslistallamme.

 

 

Asiassa päästiin eteenpäin, kun Ylöjärven kaupunginvaltuusto teki 22.5.2017 päätöksen, että Kyröskoskentien varteen rakennetaan kevyenliikenteen väylä.

 

 

Hankkeen kokonaiskustannukset on budjetoitu 1,9 miljoonaan euroon ja niistä Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoitusosuus on 0, 5 miljoonaa euroa – Ylöjärven kaupunki vastaa lopuista kustannuksista.

 

 

********************

 

 

Kuluvan vuoden ensimmäinen Viljakkala-neuvoston kokous oli 14.2.2018 ja neuvoston puheenjohtajana halusin ottaa asian omaksi kohdakseen kokouksemme esityslistalle, sillä olen oppinut, että kokousten asialistalle on hyvä saada joskus myös myönteisiä asioita!

 

 

Valmistauduin asian käsittelyyn hankkimalla hankkeen vastuuhenkilöiltä taustatietoja ja sain selville mm. seuraavaa:

 

 

• työt ovat aikataulussa ja väylän päällystystöihin päästään syksyllä, joten työmaa valmistuu vuoden 2018 aikana

• työmaata tehdään useissa eri kohdissa ja työssä on nyt n. parisenkymmentä henkilöä työkoneineen

• työstä vastaava työnjohtaja kiitteli mm. maanomistajia vaikka heiltä onkin mennyt väylän alle mm. tienvarren pensasaitoja

• työmaan työturvallisuudesta on pystytty huolehtimaan vaikka monet autoilijat eivät kunnioitakaan työmaiden kohdille asetettuja nopeusrajoituksia

 

 

 ***********

 

Halusin syventää tietojani työmaasta ja ajoin Tampereelta Viljakkalaan Hämeenkyrön kautta, jotta sain omin silmin todeta työmaan edistymisen.

 

 

Tässä näkymiä Mannista Viljakkalan kirkonkylään saakka:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On varmaa, että Kyröskoskentien varteen saatava kevyenliikenteen väylä koetaan viljakkalalaisten keskuudessa myötäsukaisesti ja sen saaminen varmasti auttaa viljakkalalaisten suhtautumista aikoinaan tehtyyn kuntaliitokseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan"

Perjantai 1.12.2017

Uutisoiva on Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Ikaalisissa ja Jämijärvellä ilmestyvä korkeatasoinen paikallislehti.

Lehden toimittaja Tuukka Olli soitti ja pyysi saada minulta haastattelun sen johdosta, että olen valittu Ylöjärven kaupungissa toimivan virallisen luottamushenkilöelimen eli Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

Suostuin haastattelupyyntöön ja haastatteluni ilmestyi 25.11.2017 Uutisoivan sähköisessä versiossa ja eilen lehden paperiversiossa.

Tapasimme Kolmenkulman ABC-liikenneasemalla Nokialla ja siellä Tuukka Olli otti minusta oheisen valokuvan - valokuva on mukana haastattelussani.

Valokuvan selitysteksti:

"Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä uskoo myös Viljakkalan hyötyvän Tampereen kasvusta."

Haastattelun otsikkona lehdessä oli:

Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan

Ja tässä haastatteluni kopioituna:

25.11.2017

VILJAKKALA. Maaseutu ja kaupunki tukevat ja tarvitsevat toisiaan, joten niiden välille on turha luoda vastakkainasettelua. Näin ajattelee Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä. Tämä näkyy myös hänessä itsessään, sillä Viljakkalasta lähtöisin oleva Erkkilä asuu Tampereella, mutta mökki ja siten myös osa sydämestä on yhä Viljakkalassa.

Viljakkala-neuvostoon Erkkilä päätyi sen aloittaessa neljä ja puoli vuotta sitten Vipu ry:n esityksestä. Samoin aukeni tie neuvoston kolmanneksi puheenjohtajaksi.

– Meillä on neuvostossa nyt kolme valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. He kaikki ovat eri puolueista, joka on hyvä asia. Heidän kauttaan viesti menee neljään eri ryhmään. Lisäksi Viljakkala-neuvostossa kaikki ajattelevat Viljakkalaa, puoluerajat unohtuvat.

Vaikka Viljakkalasta on hävinnyt palveluita ja Elokaaren myynti aiheuttaa omat kysymyksensä, näkee Erkkilä Viljakkalan aseman nyt vahvempana kuin muutama vuosi sitten.

– Molemmat koulut ovat täynnä ja tieyhteydet kaupunkiseudulle kunnossa. Myös suhteet Hämeenkyröön ovat hyvät. Koen sen tärkeäksi, sillä Mannissa päivittäispalvelut haetaan Hämeenkyrön puolelta.

Viljakkalan vahvuuksiksi uusi puheenjohtaja toteaa hyvien tieyhteyksien lisäksi ikärakenteen.

– Nuoria lapsiperheitä on paljon. Se tuo pohjaa tulevaisuudelle. Uskon, että Viljakkalan asema vain paranee, sillä Tampere kasvaa myös Ylöjärven suuntaan.

 

Kaavat pitää kaivaa ulos pöytälaatikosta

Kehityskohteiksi hän kokee kaavatyön. Karhen kaava on seissyt pöydällä jo vuosien ajan, sitä pitäisi saada eteenpäin. Aiemmin esillä ollut Kuivaniemen kaava puolestaan ei ole ollut edes pöydällä vuosiin.

– Nyt tuli sellainen iso asia, että 6. marraskuuta valtuustossa oli keskusteltu Teivon raviradan uudesta paikasta. Keskustelussa oli positiivista henkeä, josko sen voisi sijoittaa Viljakkalaan lähelle Haveria. Se toisi ainutlaatuisen alueen, jossa olisivat yhdessä ravit, hevoset ja sukeltajat, Erkkilä visioi.

Hän painottaa, että ravirata siintää kaukaisuudessa. Raviradalle on varmasti kaupunkiseudulla tavoittelijoita jonoksi asti. Lisäksi Viljakkalassa edes sen tavoittelu vaatii paikallisilta saumatonta yhteistyötä.

– Siihen tarvitaan maanomistajien, yhteisöjen, kaupunkien ja tavallisten kansalaisten tuki. Muutenkin meidän tulee saada tavallisten viljakkalalaisten ajatuksia Viljakkalan kehittämiseksi.

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen ei ole Erkkilälle uutta. Hän on istunut kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokunnassa, neljä näistä vuosista meni toimielimen varapuheenjohtajana.

– Huolehdimme Tampereen katujen kunnosta, lumien aurauksesta ja siitä, että TKL:n bussit pystyvät liikennöimään. Olen saanut olla mukana kehittämässä Tampereen infraa.

Nykyään Erkkilä on Tampereen vanhusneuvostossa. Myös Viljakkalassa Erkkilä on ollut vaikuttamassa, joskin kulisseissa.

– Kun Vironvuorille suunniteltiin jätteenkäsittelylaitosta, tein Vipulle laskelmia esimerkiksi liikennemääristä ja vastaavista. En ollut julkisesti esillä, jätin sen muille. Mutta selvitin faktoja ja tein laskelmia.

Viljakkala-neuvostossa Erkkilää harmittaa, ettei neuvosto pystynyt estämään Elokaaren terveyskeskuksen sulkemista ja jätepisteen viemistä. Tulevaisuudessa Erkkilä pohtii lähiruokaa.

– Sotaveteraanien leskien ruoka tulee pakasteina Naantalista asti. Tarjouspyynnöt voisi laatia niin, että lähiruoka pärjää.

Tuukka Olli

Kiihkeily vei esiintyjän sanomasta pohjan pois!

Torstai 23.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen ristiriitaisissa tunnelmissa ja syynä on se yleisötilaisuus, jonka Vipu Viljakkala ry järjesti eilen illalla Lavajärven Päivölässä.

 

 

Tilaisuuden teemana oli ”Susi-ilta” ja esitelmän aiheena

 

”SUSI – lajina, tutkitusti vai tunteella”

 

 

 

 

 

Vipu oli varannut paikat 170:lle kuulijalle ja siihen ei toki päästy, mutta satakunta kuulijaa oli saatu paikalle.

 

 

 

 

 

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman toivotti väen tervetulleeksi.

 

 

Arvostan Vipu Viljakkala ry:n toimintaa, sillä se ehdotti minua edellisellä kunnallisvaalikaudella ja myös nyt Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Tulin jälleen valituksi ja Viljakkala-neuvosto valitsi minut puheenjohtajakseen.

 

 

 

 

 

Salista himmennettiin valot ja valkokankaalle heijastettiin suden kuva sekä äänentoistolaitteista kuului susien ulvontaa.

 

 

Vaikuttava avaus!

 

 

 

 

 

Vaikuttava oli myös esiintyjä Marija Wallden´n aloitus, sillä hän kielsi valokuvaamisen!

 

 

Melkoinen kokemus jo se!

Toki toisaalta ymmärrä valokuvauskiellon, sillä kuvissa esiintyi melko hienoja otoksia susista ja kuvia myös susien tappamista hirvistä sekä peuroista.

 

 

******************

 

 

Tutkin asioita ja mediassa Walldenin titteleinä esiintyvät ainakin Luonto-Liiton petolähettiläs ja luonnonvaraisten eläinten hoitaja.

 

 

Kunnioitin Walldenin esittelynsä yhteydessä vaatimaa kuvauskieltoa ja sen vuoksi minulla ei ole enempää valokuvia tilaisuudesta.

 

 

***************

 

 

Wallden totesi esityksensä aluksi, että susi on;

 

• ristiriitaisin
• kiistellyin
• poliittisin

 

…eläin Suomessa.

 

 

 

Esitys oli sutta esittelevässä osuudessa kiinnostava, mutta kun keskustelu alkoi ja yleisö kritisoi sudelle annettuja etuoikeuksia, niin Waldenista paljastui todellinen inttäjä.

 

 

Tilaisuudessa oli runsaasti metsästäjiä, jotka varmasti tietävät susien ylisuuret määrät ja susien aiheuttamat haitat, mutta alustaja jatkoi oman agendansa esittämistä.

 

 

Porot ja porotalous olivat esiintyjän erityisen kovan kohtelun kohteena;

 

”Porot saavat melskata” oli eräs toteamus; maininta ”Sakkoporot”, niin mitähän se tarkoitti?

 

 

 

Paha mieli tilaisuudesta jäi tai toisaalta jäi hyväkin mieli, sillä esitys auttoi salintäyteisen yleisön todella tajuamaan, että millaista ns. luontoväki todellisuudessa on ja millaisessa kuplassa se elää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvoston ensimmäinen kokous

Torstai 9.11.2017

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja se toimii Asukaslautakunnan alaisuudessa.

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston jäsen viime vaalikauden ajan ja minut valittiin jatkamaan sen jäsenenä myös nyt, kun uusi vaalikausi alkoi.

 

 

Useimmat jäsenet ovat eri puolueiden ehdottamia, mutta minä ole Vipu Viljakkalan puolesta ry:n ehdottama jäsen.

 

 

Pidimme eilen ensimmäisen kokouksemme ja asialistallamme oli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta.

 

 

Viljakkala-neuvoston jäsenet päättivät valita minut Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

 

 

Kiitän saamastani luottamuksesta!

 

 

Kokouksemme sujui leppoisissa tunnelmissa ja kaikki me lupasimme toimia viljakkalalaisten parhaaksi – uskon niin tapahtuvan.

 

 

Kokouksemme pöytäkirja tulee julkiseksi ensi tiistaina eli 14.11.2017 ja sen jälkeen kokouksessamme käsiteltyjen asioiden kommentointi on mahdollista.

 

 

Liitän tähän loppuun kuvan Viljakkalan vaakunasta, joka on meille kaikille Viljakkalassa syntyneille tuttu ja rakas!

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-