"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Sunnuntai 8.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Jutun otsikossa kertomani vanha viljakkalalainen sananlasku tuli mieleen, kun eilen aamulla sain tiedon, että hallituskriisi on ohi ja Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta sekä 15 sote-aluetta.

 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osoitti, että suomalaiset voivat luottaa häneen.

 

Sote-alueiden lukumäärään keskittyneen kiistan sivujuonteena Sipilä pystyi neuvottelemaan maakuntien Suomelle elintärkeän asian eli itsehallintoalueet.

 

Pidän kahdeksantoista itsehallintoalueen saamista kansalaisten kannalta tärkeämpänä seikkana kuin sote-alueiden lukumäärää.

 

Viimeistään nyt voidaan laajalti tunnustaa, että bisnesmaailman opit soveltuvat myös valtakunnan asioiden hoitamiseen.

 

 

Edellinen vaalikausi meni neljän vuoden ajaksi täydelliseksi vatuloinnoksi, kun johtajuutta ei löytynyt Kataiselta eikä Stubb´lta.

 

 

Nyt johtajuutta löytyy!

 

 

******************

 

 

Ratkaisuun pääseminen oli suuri pettymys oppositiolle ja myös valtaosalle mediaa.

 

Kaikenmaailman tehyt ja muut mielestään asiantuntijatahot ovat kritisoineet tehtyä päätöstä.

 

Päätöksessä ei ole esim. Tehyllä pienintäkään sananvaltaa eli olkoot hiljaa.

 

Oppositiopuolueista Vihreät ovat mekkaloineet eniten ja se heille suotakoon, sillä Vihreät ovat käsittääkseni viimeiset, jotka pääsevät vallankahvaan, kun Keskusta on piikkipaikalla laittamassa Suomea kuntoon.

 

Kiitokset Juha Sipilälle ja kiitokset koko sille taustatiimille, joka oli tiukkojen neuvottelujen aikana puheenjohtajamme apuna!

Suomi kuntoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunkiseutu - kummajainen, joka tekee päätöksiä ilman juridista oikeusvaltaa

Perjantai 6.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampere ja sen naapurikunnat Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Kangasala, Orivesi, Lempäälä  ja Vesilahti ovat aikoinaan muodostaneet ”Tampereen kaupunkiseutu” –nimisen yhteenliittymän, joka toimii virkamiesvetoisesti ilman juridista selkänojaa.

 

 

Toki Seutukunnalla. kuten Tampereen kaupunkiseutua kutsutaan, on myös luottamushenkilöelin eli Seutuhallitus, mutta todellista valtaa Seutukunnalla käyttää kuntien virkahenkilöistä muodostettu ”Kuntajohtajakokous”, joka kokoontuu kahden viikon välein perjantaisin klo 8.00.

Periaatteessa Seutukunnan ylin päätöselin on Yhtymäkokous, mutta lyhyt tutustuminen sen pöytäkirjoihin osoittaa, että siellä ei käsitellä kummoisiakaan asioita.

 

 

Toimialoittaista valtaa Seutukunnalla käyttävät virkahenkilöistä muodostetut Seututyöryhmät.

 

 

Seututyöryhmien nimet ovat nämä:

 

• Maankäyttö ja asuminen
• Liikennejärjestelmä
• Sivistyspalvelut
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Infrapalvelut
• Viestintäverkosto
• Tietohallinto

Tiedän, että Seututyöryhmien kokousajoista yli puolet kuluu siihen, että osanottajat keskustelevat miten eri kunnissa virkamiehet suhtautuvat eri asioihin eli tällä keskustelulla virkamiehet hakevat yhtenäistä käytäntöä kuntalaisia koskeviin seikkoihin.  On ilmeisen selvää, että tiukimman menettelyn kunnan menettelytapa omaksutaan menettelytavaksi kaikissa muissakin seutukunnan kunnissa.

 

 

 

Luottamushenkilöiden päätösvalta Seutukunnan kunnissa on kaikonnut virkahenkilöille, sillä virkahenkilöt ovat omaksuneet esim. Ympäristöministeriön ohjeet lainsäädännön veroisiksi ohjeikseen.

 

 

On aina muistettava, että Seutukunnan linjaukset eivät juridisesti ohjaa kuntien virallisten päätöselinten päätöksiä, mutta todellisuudessa näin kuitenkin tapahtuu.

 

**************

 

 

 

Osallistuin Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumi 2015 –tapahtumaan Tampere-talossa 3.11.2015

 

 

Ilahduin, kun…

 

 

 

 

 

 

…Ylöjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus totesi etukäteen valmistellussa kommenttipuheenvuorossaan mm. näin:

 

 

 

”Miten kuntajohtajien seudullisiin kokouksiin saadaan syötteitä yhä enemmän myös luottamushenkilöiltä?”

 

Katja Luojuksen kommenttipuheenvuoro on kokonaan luettavissa hänen blogisivuiltaan ja niille pääsee, kun googlaa ”Katja Luojus blogi”.

 

 

*******************

 

 

Kammoksun kunnallisessa päätöksenteossa virkamiesvaltaa ja peräänkuulutan tosiasiaa, että virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat asioita, mutta asioista päättäminen kuuluu ehdottomasti luottamushenkilöille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sote muuttaa kunnan roolia, mutta kuntaa pitää jatkossakin arvostaa!

Keskiviikko 4.11.2015 - -

Otsikko on lainattu kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esityksestä – esityksestä, jonka ministeri piti Tampere-talossa eilen järjestetyssä Seutufoorumi 2015 –tapahtumassa.

 

 

Osallistuin Seutufoorumiin ja…

…tässä kuva, jossa sain olla yhdessä kunta- ja uudistusministerin sekä Ylöjärven kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Minna Sarvijärven kanssa.

 

 

Ministeri Vehviläisen aihe Seutufoorumissa oli ”Tulevaisuuden kunta” ja hän totesi mm. , että tulevaisuuden kunnassa kuntalaiset, yritykset ja elinkeinoelämä tekevät kaikkia hyödyntävää yhteistyötä.

 

 

Olin työelämässä yritysmaailman palveluksessa yli 40 –vuotta ja olen tyytyväinen, että nykyhallitus puhuu voimallisesti yritysten ja elinkeinoelämän puolesta.

 

 

Nykyinen hallitus näkee aivan oikein, että ainoastaan terve elinkeinoelämä ja menestyvät yritykset tuovat kuntaan sitä arvonlisää, jota tarvitaan, kun maksetaan terveydenhoito, opetus, nuorisotyö, vanhustenhoito ja infra.

 

 

 

 

 

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti, että nyt kuntien pitäisi nähdä tulevaisuuteen ainakin 2020 –luvulle saakka, mutta mielellään 2030- , jopa 2040 –luvulle saakka.

 

 

 

 

 

 

Vehviläinen peräänkuulutti, että maassa pitää tehdä hyvää kaupunkipolitiikkaa, mutta pitää tehdä myös hyvää maaseutupolitiikkaa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta Vehviläinen totesi, että Tampere on kasvava ja elinvoimainen kaupunki, jonka pitää tehdä hyvää yhteistyötä ympäryskuntien kanssa.

 

 

Vanhoja ei saisi muistella, mutta etsimättä tulee mieleen kuntaministeri Henna Virkkusen ajatukset edellisen hallituskauden ajalta, jolloin vallassa olleiden päättäjien painajaisuni oli se, että Tampereen kaupunkiseudulla olisi arvostettu ympäryskuntia ja niiden toimintaa.

 

 

 

 

 

 

Tiedän, että Anu Vehviläinen tunteen Tampereen yllättävän hyvin ja sen vuoksi ei ollutkaan yllätys, kun hän totesi puoltavansa Tampereen korkeakoulujen yhteistyöhanketta.

 

 

 

Oli miellyttävää nähdä Anu Vehviläinen taas muutaman vuoden jälkeen Tampereella ministerinä.

 

 

Muistan hyvin, kun hän liikenneministerinä ollessaan esiintyi Kauppakeskus Duossa joskus taannoin!

 

 

Kiitokset Anu Vehviläiselle hienosta esiintymisestä Tampereella – äänestin oikeaa henkilöä Keskustan varapuheenjohtajaksi taannoisessa Turun puoluekokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tule kuuntelemaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä 3.11.2015 Tampereen Sokokselle!

Lauantai 31.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan ministerivierailut Tampereelle eivät ole kuluneen neljän vuoden aikana olleet mahdollisia, mutta nyt kun Suomea laitetaan Keskustan johdolla kuntoon, saamme kuulla keskustalaisten ministereiden terveisiä myös Tampereella.

 

 

Olemme Tampereen keskustaväen piirissä keskustelleet ministerivierailujen tärkeydestä ja tulleet siihen tulokseen, että arvostamme keskustalaisten ministerien vierailuja Tampereella, mutta näemme, että Keskustan ministereiden ehdottomasti tärkein paikka on nyt siellä, jossa tehdään päätöksiä maamme taloustilanteen parantamiseksi.

 

 

 

 

 

 

Ministerivierailujen sarjan Tampereella aloittaa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, joka on kansalaisten tavattavissa Tampereen Sokoksella tiistaina 3.11.2015 klo 18.00.

 

 

Tilaisuuden isäntänä toimii puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja toivotankin kaikki tervetulleiksi tilaisuuteemme!

 

 

Tilaisuus järjestetään Ravintola Herkussa, joka sijaitsee Sokos-tavaratalossa kaksi kerrosta katutasoa alempana!

Tarjoamme osanottajille pienen suolapalan kahvin kera!

 

 

Vielä kerran

 

 

TERVETULOA LÄHELTÄ JA KAUEMPAAKIN!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren tori - kannattaa käydä!

Tiistai 27.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Torit ovat aina paikkoja, joissa matkoilla kannattaa poiketa.

 

 

Kuressaaren tori sijaitsee keskellä kaupunkia ja meillä oli sen suhteen onni elokuun lopun kylpylämatkallamme, että tori sijaitsi melkein SPA-kylpylämme naapurissa.

 

 

Georg Ots-, Meri- ja Ryytli –SPA-kylpylöistä kävelymatkaa torille kertyy vajaa kilometri.

 

 

Tässä pienoinen kuvakertomus Kuressaaren torimaailmasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän myyntipöydän äärellä leijaili hieno katajantuoksu!

 

 

Hauki 4 €/kg!

 

 

 

 

Venäjällä ja Virossakin useimmilla toreilla vaatemyyjät ovat valkovenäläisiä tai entisten neuvostotasavaltojen alueelta, mutta Kuressaaren torilla vaatetavara on alkuperältään virolaista - siitä pisteet kuressaarelaisille!

 

 

 

 

 

Minun tuntevat tietävät, että ulkomailla minut tapaa toreilta sen myyjän myyntipöydän luota, joka myy valkosipuleita - näin myös Kuressaaressa!

Halusin ostaa tältä mummulta kymmenellä eurolla valkosipuleita, mutta en osannut viestiä siten, että mummu olisi ymmärtänyt. Onneksi viereinen myyjä tuli apuun ja sain komeita valkosipuleita kympillä - mummukin oli tyytyväinen!

 

 

 

 

 

 

Toriostokseni jäivät valkosipuliostoksiin, mutta ehkä jo huomenissa kerron toritapahtumasta, josta suomalaiset viljelijät voisivat ottaa oppia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan hyväntahtoinen jättiläinen Suur-Tölli ja vaimonsa Piret

Maanantai 19.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaalainen tarina kertoo, että muinoin saarella eleli suurikokoinen ja voimakas jättiläinen nimeltään Tölli.

 

 

Tölli asui yhdessä vaimonsa Piretin kanssa.

 

 

Tölli oli suuresta koostaan huolimatta ystävällinen ja hän puolusti saarenmaalaisia sekä auttoi hätään joutuneita kalastajia.

 

 

Tölli ja Piret elävät edelleen saarenmaalaisten mielissä sankarihahmoina.

 

 

 

 

 

 

Tölli ja Pieret ovat saaneet vuonna 2002 patsaan Kuressaareen.

 

 

Patsaan on veistänyt tunnettu virolainen kuvanveistäjä Tauno Kangro.

 

 

Kangron hyvin tunnettu toinen veistos eli ”Tarvas” seisoo ylväänä Viron toisella laidalla eli Rakveren muinaislinnan vierellä.

Huomaan nyt, että siitä on jo kauan, kun olimme perhekuntana viikon kylpylälomalla SPA-hotelli Meressä - silloin tätä patsasta ei vielä ollut!

 

 

 

 

 

 

Tölliä ja Piret´ä esittävä veistos sijaitsee SPA-hotelli Meren edessä – veistos näkyy tässä kaukaa otetussa kuvassa heikosti, mutta se näkyy tarkasti katsoen kuvan vasemmassa alalaidassa.

 

 

 

 

 

 

Patsaan selityksessä todetaan, että Suur-Tölli ja Piret ovat tässä saaneet suuren kalansaaliin – no, sehän ilmenee ilman selityksiäkin! Yksi kala on pudonnut pariskunnan kantamasta veneestäkin!

 

 

Veistoksen selityksessä todetaan myös se, että se on paljastettu 24.4.2002 ja sen materiaalina on pronssi sekä dolomiittikivi – dolomiittikiveä esiintyy Saarenmaalla yleisesti.

 

 

 

 

 

 

Tässä veistos on toisesta suunnasta kuvattuna.

 

 

 

Tölliä ja hänen vaimoaan esittävä veistos sijaitsee lähellä Georg Ots-, Mere- sekä Ryytli- SPA-kylpylöitä ja Kuressaaren keskustasta sen luokse on kävelymatkaa kilometrin verran!

 

 

-Esko Erkkilä-

Veski on Kuressaaren tunnetuin nähtävyys

Tiistai 29.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren keskustan tuntumassa sijaitseva ”Veski” eli tuulimylly on kaupungin tunnetuin nähtävyys.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veski trahter´n pihalla sijaitsevat ulkoilmapöydät ovat vanhoja myllynkiviä ja…

 

 

 

 

 

 

…ravintolan muukin rekvisiitta viittaa viljan jauhatukseen ja myllyssä käyntiin.

 

 

*************

 

 

On luonnollista, että viikon kestäneen kylpylälomamme aikana kävimme yhtenä iltana ruokailemassa Veskissä!

 

 

 

 

 

 

Mylly on seitsemäntoista metriä korkea ja ylimmässä asennossa tuulimyllyn siivet yltävät kahteenkymmeneenneljään metriin saakka.

 

 

 

 

 

 

Mylly on tyypiltään ns. Mamselli-mylly ja pohjakerroksessa istuskeleekin aito mamselli sekä…

 

 

 

 

 

 

…hänen ukkonsa oluttuoppiin nojaten.

 

 

 

 

 

 

Myllyn ensimmäinen kerros on viljakerros, sillä siellä mylläri vastaanotti asiakkaiden myllytettäväksi tuomat viljat – ensimmäisestä kerroksesta asiakkaat saivat sitten myllytyksen jälkeen viljansa jauhoina takaisin.

 

 

 

 

 

 

Toinen kerros on jauhovarasto ja nykyään siellä tarjoillaan juotavaa – asiakkaat istuvat kotoisasti jauhosäkkien päällä.

 

 

 

 

 

 

Kolmas kerros on jauhokerros ja siellä on nykyään täysin pölytöntä – viihtyisä ravintolaympäristö.

 

 

 

 

 

 

Neljäs kerros on nimeltään ”myllynkivikerros” ja se ilmenee mm. siitä, että neljännessä kerroksessa olevat ravintolapöydät ovat vanhoja myllynkiviä.

 

 

 

 

 

 

Nousimme myös viidenteen kerrokseen – viljatuuttikerrokseen – jossa mylläri kaatoi viljat myllyntuuttiin, jotta jauhaminen pääsi alkamaan.

 

 

Viljasäkit nostettiin viljatuuttikerrokseen nostolaitteella, joten säkkejä ei tarvinnut kantaa ylös.

 

 

 

 

 

 

Tästä kerroksesta pääsi ulos ylätasanteelle ja siellähän meillä oli myös seuralainen.

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljatuuttikerroksesta oli näkymä kuudenteen kerrokseen eli pölykerrokseen, jossa tuulimyllyn ne koneet sijaitsevat, jotka muuttavat tuulimyllyn siipien liikkeen myllynkivien pyörittämiseksi.

 

 

 

 

 

 

Myllyrakennukseen tutustumisen jälkeen siirryimme pihalle ruokailukatokseen ja tavoilleni uskollisena sekä lammasruokien suurena ystävänä tilasin herkullisen annoksen lammasmakkaraa!

 

 

 

*****************

 

 

 

Kuressaaren Veski on julistettu valtion tärkeäksi arkkitehtuuriseksi muistomerkiksi.

 

 

Muistakaa, että Saarenmaalla ja Kuressaaressa pitää käydä tutustumassa Veskiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelu 8. lokakuuta 1944 oli toisen maailmansodan verisin taistelu Saarenmaalla

Maanantai 28.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Tehumardin taistelussa olivat vastakkain perääntyvät saksalaiset ja Viron miehitystä loppuunsaattavat neuvostoliittolaiset.

 

 

Tutustuimme Tehumardin taistelun muistomerkkiin sen taksimatkamme päätteeksi, jonka teimme Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin.

 

 

Vaikka Tehumardin taistelusta tulee pian kuluneeksi 71 vuotta, niin yksiselitteistä selvitystä taistelusta ja sen kulusta ei vieläkään ole saatavissa.

 

On selvää, että Viron neuvostomiehityksen aikana Tehumardin taistelua pyrittiin selittämään Puna-armeijan hyväksi, mutta niin ei välttämättä ole, vaikka Neuvostoliiton hyökkäystä Sörvenniemen kärkeen taistelu ei juurikaan hidastanut.

 

 

Jotkut lähteet kertovat, että Tehumardin taistelun avulla saksalaisjoukot saivat paremmat asemat vaikka joutuivatkin perääntymään Sörvenniemen kärkeä kohti.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelupaikalla on opastustaulu, jossa viroksi, venäjäksi, saksaksi ja englanniksi selostetaan Tehumardin taistelua.

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1967 Tehumardin taistelupaikalle pystytettiin taistelussa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistoksi dolomiittikivestä valmistettu muistomerkki, jossa katkenneen miekanmuotoisella patsaalla kunnioitetaan kaatuneita Puna-armeijan sotilaita.

Miekan "kädensijan" suojuksessa kuvataan sotilaiden kasvoja.

 

 

 

 

 

 

Muistomerkissä otetaan Tehumardin taistelua laajempi näkökulma, sillä muistomerkissä todetaan sen käsittävän taisteluja 1941 – 1945.

 

 

Muistomerkin ovat veistäneet Riho Gold, Allan Cross ja M. Varik.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelussa – joka oli yötaistelu – kaatui 200 Puna-armeijan sotilasta ja saman verran saksalaissotilaita.

Taistelukuvauksissa todetaan, että vain sotilaiden päähimet erottivat omat joukot vihollisista.

 

Neuvostosotilaille on muistomerkin viereen rakennettu muistokivirivistöt taistelussa kaatuneille puna-armeijalaisille.

 

 

 

 

 

 

Tehumardin taistelumaasto on tyypillistä saarenmaalaista katajia kasvavaa merenrantaa.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tapasimme samaisella taksimatkallamme niemen toisella laidalla, mutta jokseenkin tarkkaan Tehumardin kohdalla hyökkäysvaunuesteitä, jotka varmaan myös liittyvät niihin viivytystaisteluihin, joita saksalaisjoukot kävivät Sörvenniemellä neuvostojoukkoja vastaan lokakuussa 1944.

 

 

 

************

 

 

Olen aiemmillakin Kuressaaren käynneilläni käynyt ainakin kerran Tehumardin muistomerkillä, joten muistomerkki koetaan Kuressaaressa tärkeäksi kohteeksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Sotilasmuseossa olisi museoaineistoa suurempiinkin tiloihin

Sunnuntai 27.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että tänään kerron kuvien avulla siitä sotilasmateriaalista, jota Sörvenniemessä sijaitsevan Militaarimuuseum´n omistaja on niemen taistelukentiltä kerännyt.

 

 

Sörvenniemi oli se taistelukenttä, jonka valtaamisella Puna-armeija viimeisteli Viron miehityksen vuonna 1944.

 

 

Seuraavassa on kuvia museon eri huoneista.

 

 

Kuvat ovat kuvaamisjärjestyksessä eli kuvia ei ole lajiteltu esim. teemakohtaisesti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********************

 

Sörvenniemessä on ollut myös lentotoimintaa, sillä näitä Karjalassa sijainneiden tilapäiskenttien läheisyydessä vielä tänäkin päivänä yleisiä kiitoratalevyjä oli museon pihamaalla.

Karjalan lentokenttien kiitoratalevyjä on nykyisin paikoitellen runsaastikin karjalaistalojen pihamaiden aitoina.

******************

Ymmärrettävistä syistä Neuvosto-Viron lippu ei ole korkeassa kurssissa nykypäivän Virossa!

*****************

Museota ylläpitää ja esittelee iäkäs mies.

 

Veteraani olisi halunnut esitellä meille myös kasarmin sivurakennuksessa olevaa esineistöä, mutta kiireemme vuoksi emme ehtineet sitä tehdä.

 

 

Varatkaa riittävästi aikaa, kun menette tutustumaan Saarenmaalla Sörvenniemen Militaarimuseoon!

 

 

Tulee muuten etsimättä mieleen, että miten museon runsaslukuisen esineistön käy, kun tuo veteraani siirtyy manan majoille. Pelkään, että asiaa ei ole kukaan ajatellut!

**************

 

Kiitimme museon isäntää, suljimme portin ja lähdimme paluumatkalle kohti Kuressaarta!

 

-Esko Erkkilä-

Sörvenniemen Militaarmuuseum - ehdoton käyntikohde!

Lauantai 26.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kursessaaresta Sörvenniemeen suuntautuneen taksimatkamme kohokohta oli nopea tutustuminen Sörvenniemen sotilasmuseoon eli…

 

 

 

 

 

 

…Militaarmuuseum´iin.

 

 

 

 

Saimme sen käsityksen, että museota hoitaa ja ylläpitää yksityinen iäkäs mieshenkilö…

 

 

 

 

 

 

…entisessä Puna-armeijan kasarmissa.

Kuten ensimmäisestä kuvasta ilmenee, alueella eli ylläpitäjällä on myös "Loodusmuuseum", mutta siihen emme ehtineet tutustumaan.

 

 

 

 

Pääsymaksu museoon oli kohtuullinen eli 4,00 euroa ja eläkeläisiltä 2,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Puna-armeija ei lähdön hetkellä ehtinyt purkaa vartiotornia, joten se on edelleen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

Museon paikoitusalueen vierellä on esillä saksalaisia ja neuvostoliittolaisia merimiinoja, sillä Sörvenniemihän ulottuu pitkälle merelle.

 

 

 

 

 

 

Panssarivaunujen telaketjujen vetopyöriä oli esillä jo museon piha-alueella.

 

 

 

 

 

 

Olettaisi, että tämä soveltui toisessa maailmansodassa miinakenttien…

 

 

 

 

 

 

…raivaamiseen. Varmaan sitä on käytetty myös linnoitustöissä.

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton rajapaalu on jäänyt museon kokoelmiin.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla, Kuressaaressa ja Sörvenniemessä Neuvostoliitolla oli ohjustukikohtia, joten ohjuksen kärkiä ja jopa ohjuksia museossa on esillä useita.

 

 

 

 

 

 

Taksinkuljettajamme kertoi, että varusmiesaikanaan hän palveli Puna-armeijassa Saarenmaalla ohjustukikohdassa.

 

 

 

****************

 

Yritän, että josko jo huomenna pääsisimme kasarmin huoneisiin ja tutustumaan sinne kerättyihin esineisiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalla käydessä kannattaa tutustua Sörvenniemeen - virolaisittain Sörve poolsaar

Perjantai 25.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun lopulla tuttavapariskunnan kanssa kokonaisen kylpyläviikon Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kuressaaren matkailutoimisto on neuvotellut valmiiksi useita taksimatkoja eri puolille Saarenmaata – matkoille on neuvoteltu matkailutoimiston puolesta kiinteät hinnat, joten niille on kukkaronkin puolesta turvallista lähteä.

 

 

Teimme eräänä päivänä neljän hengen voimin matkan Kuressaaresta Sörvenniemeen ja takaisin. Matkaa kertyi 110 kilometriä, sen ennakoitu kestoaika oli 2 tuntia 30 minuuttia ja valmiiksi neuvoteltu hinta 56,40 euroa.  Maksoimme 15 euroa per henkilö eli yhteensä 60,00 euroa – siitä huolimatta matka oli edullinen.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus taksimatkastamme:

 

 

 

*************

 

 

Sörvenniemi sijaitsee Saarenmaan lounaiskulmassa ja niemen pituus on hieman yli 30 kilometriä. Kapeimmillaan niemen leveys on kaksi kilometriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemen sijainti ilmenee näistä kartoista eli se on tuo kello seitsemän suuntaan osoittava niemimaa.

 

 

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikaisia suuria suunnitelmia oli rakentaa Saarenmaalle rautatieverkosto.

 

 

Sanotaan, että kyseessä oli ”komentojärjestelmän” virhe ja rataverkosto olisi käsketty rakentamaan tyystin muualle laajan Neuvostoliiton alueella.

 

 

Toisaalta on tieto, että vuonna 1951 Saarenmaalle alettiin rakentamaan sotilastarkoituksiin rautatieverkostoa, mutta kun ohjuskalusto syrjäytti Puna-armeijassa tykkikaluston, niin ratojen rakennustyöt lopetettiin vuonna 1956.

 

 

Se, että rataverkoston ratapenkat saatiin valmiiksi, oli Saarenmaan liikenneolosuhteiden kannalta hyvä asia, sillä saaren monet tiet on sitten aikanaan rakennettu ratapenkkojen päälle.

 

 

Tässä on taksin etupenkiltä otettu kuva ratapenkan päälle rakennetusta tiestä…

 

 

 

 

 

 

…ja samoin tässä!

 

 

 

 

 

 

Sörvenniemessä sijaitsee Sörven majakka, jonka korkeus on merenpinnasta 53 metriä.

 

 

 

 

 

 

Majakkaan ei pääse sisälle, mutta sen edessä voi kuvauttaa itsensä.

 

 

 

 

 

 

Majakan vieressä sijaitsee Sörve Kylästyskeskus eli Sörve Visitor Centre eli Sörven vierailukeskus. 

Kiireen vuoksi emme ehtineet poiketa Sörven vierailukeskuksessa, mutta kannattaa antaa taksikuskille hieman ylimääräistä, jotta ehtii poikkeamaan näyttelyssä – hieman harmittaa, että en tehnyt edes pikavierailua!

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen – www.sorvekeskus.ee – portaat ovat Saarenmaan dolomiittia.

 

 

 

 

 

 

Sörven vierailukeskuksen pihamaalta on Latvian rannikolle matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja saimme omakohtaisesti kokea Latvia läheisyyden, sillä matkapuhelimemme kiinnittyivät Sörvessä Latvian matkapuhelinverkkoon.

 

 

Tältä paikalta ulapan toisella puolella on Kuurinmaa ja tätä vesialuetta kutsutaan Irbensalmeksi.

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaan kärki on majakalta parisensataa metriä lounaaseen ja tuo niemenkärki on se paikka, josta Puna-armeija ajoi viimeisetkin saksalaissotilaat mereen vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

 

Sörven niemimaalla on vielä tänäänkin paljon sotaromua, mutta siitä asiasta enemmän lähipäivinä – ehkä jo huomenissa!

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Sörven majakan maisemissa on myös matkamuistomyyjiä.

 

Myyjä oli lupsakka, tuotteet hyödyllisiä sekä mielenkiintoisia, mutta taisimme kaikki säästyä ostamiselta!

 

 

 

 

 

 

Seuraava ”siviilikohteemme” oli Ohessaaren kalkkikivijyrkänne, jonne taksinkuljettajamme meidät kuljetti.

 

 

Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä on löydetty melkein kaikkien fossiilien jäännöksiä yli 400 miljoonan vuoden takaiselta Siluri-aikakaudelta.

Paikan nimi on viroksi: "Saarte Silurimaa Geopark".

 

 

 

 

 

 

Me katselimme Ohessaaren kalkkikivijyrkänteeltä merenrannan kivillä lepääviä lintuja.

 

 

Sörvenniemi on muuttolinnuille se paikka, joka osuu monien lajien muuttoreitille. Sieltä on lyhyin matka Latvian mantereelle ja sitä kautta keskiseen Eurooppaan.

 

 

 

 

 

 

Matkalla saimme ihailla tuulimyllyjä…

 

 

 

 

 

 

…ja kauniita riukuaitoja.

 

 

 

 

Matkamme jatkui vielä pariinkin sotilaskohteeseen, mutta niistä erikseen myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöitä Viron itsenäistymisprosessissa

Keskiviikko 23.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Viro saavutti ensimmäisen itsenäisyytensä Tarton rauhassa 2. helmikuuta 1920.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on useitakin muotokuvaveistoksia Viktor Kingissepp´stä.

 

 

Viktor Kingissepp syntyi 1888 ja kuoli 1922 Tallinassa. Hän oli virolainen bolsevikki, Viron kommunistisen puolueen perustaja ja sen johtaja.

 

Viktor Kingissepp kohtasi Neuvosto-Venäjän oloissa tavanomaisen kohtalon, sillä hänet teloitettiin 5.5.1922.

 

Viron toisessa maailmasodassa miehittänyt Neuvostoliitto kuitenkin arvosti Kingissepp´ä ja Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari sai kantaa nimeä ”Kingissepa” vuodesta 1952 –> vuoteen 1988.  Sen jälkeen Kuressaari on taas saanut olla Kuressaari!

 

 

 

 

 

 

Virossa ilmeisesti arvostetaan Nikita Sergejevitš Hruštšov´a, sillä hänen kuvansa on Saarenmaan Museossa tärkeällä paikalla.

 

Hruštšov oli Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja 1958 – 1964.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että Lydia Koidulalla (1843 – 1886) ei ollut välitöntä roolia Viron kummassakaan itsenäistymisessä, mutta kansakunnan idoli kun oli, oli hänen roolinsa molemmissa itsenäistymisissä merkittävä.

 

 

 

 

 

 

Lennart Meri – jonka vaalijuliste presidentinvaaleissa on tässä – omaa keskeisen roolin Viron toisen itsenäistymisen toteuttamisessa.

 

 

Sain kerran nähdä Lennart Meren, kun hän oli valtiovierailulla Suomessa.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa on nähtävissä asiakirja, jonka ovat allekirjoittaneet Lennart Meri ja Boris Jeltsin sen takeeksi, että Viro on itsenäinen tasavalta.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kuva myhäilevästä Mihail Sergejevitš Gorbatšov´sta, jonka valtakausi Neuvostoliiton johdossa lopulta varmisti Viron itsenäisyyden.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Viro katsoi olevansa pakotettu solmimaan Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939

Tiistai 22.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Taannoinen käyntimme Saarenmaan Museossa elokuussa oli pontimena, kun amatöörisotahistorioitsijana olen pyrkinyt selvittämään itselleni niitä vaiheita, joiden seurauksena naapurimaamme Viro joutui Neuvostoliiton miehittämäksi aina 20.8.1991 saakka, jolloin se julistautui uudelleen itsenäiseksi tasavallaksi.

 

 

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta katsoi olevansa pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa yhteistyö- ja tukikohtasopimuksen 28.9.1939.  Se oli menoa se, sillä elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista.

 

 

Neuvostomiehitys keskeytyi kolmeksi vuodeksi, kun Saksa valtasi Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen hallinto.

 

 

Neuvostokurimus pääsi uudestaan valtaan Virossa sen jälkeen, kun Puna-armeija ajoi saksalaiset pois Virosta lokakuussa 1944.

 

 

Lokakuusta 1944 aina elokuuhun 1991 saakka Viro oli siis neuvostomiehitetty eli pitkät 47 vuotta!

 

 

On selvää, että myös saksalaismiehitys oli Virossa rankkaa aikaa; sitä se oli erityisesti maan juutalaisväestölle, joka koki saksalaismiehityksen aikana kovia aikoja.

 

 

Kerrotaan, että Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan vuoden 1941 aikana.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia Saarenmaan Museosta; kuvissa kerrotaan neuvostomiehityksen ajasta:

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin oli se ”kokoperkele”, joka oli Viron…

 

 

 

 

 

 

…nöyryytyksen arkkitehti.

 

 

 

 

 

 

Virolaisia pakeni neuvostomiehityksen aikana vaatimattomilla veneille Ruotsiin.

 

 

 

 

 

 

Neuvosto-Viron lippu oli irvokas koostumus meren aalloista sekä Neuvostoliiton lipun sirpistä ja vasarasta!

 

 

 

 

 

 

Kuressaari oli Viron neuvostomiehityksen aikana sotilasaluetta ja sen rajoja vartioitiin kovin keinoin.

 

 

 

 

 

 

Kalastus…

 

 

 

 

 

 

…ja kalasäilykkeiden valmistaminen olivat elinkeinoja, jotka Saarenmaalla olivat sallittuja myös neuvostomiehityksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kingissepan kalakombinaat`n eli Kuressaaren kalastuskolhoosin lippu on esillä Saarenmaan Museossa.

 

 

 

 

 

 

”Universaal” –traktori Valjalan Kungla-kolhoosista on esillä näyttelyssä.

 

 

 

 

 

 

Kolhoosin navetassa työskennelleen virolaisen naistyöntekijän ilmeetön ja kyllästynyt ilme on saatu hyvin ikuistettua näyttelyssä esiintyvän vahanuken kasvoille.

 

 

 

Näyttely on arvokas kokemus ja muistuttaa meille suomalaisille sen taistelun tärkeydestä, jolla esi-isämme varmistivat Suomelle itsenäisyyden – meidän ei tarvinnut kokea sitä neljääkymmentäseitsemää vuotta, jotka virolaisten oli käytävä, jotta saivat itsenäisyytensä takaisin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konstantin Päts toivottaa vierailijat tervetulleeksi Saarenmaan Museoon sille osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä

Maanantai 21.9.2015 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

 

Viron ensimmäistä presidenttiä Konstantin Päts´ä esittävä vahanukke toivottaa Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa kävijät tervetulleiksi osastolle, jolla kerrotaan Viron itsenäisyyden menettämisestä Molotov-Rippentrop –sopimuksen seurauksena.

 

 

Päts´n roolista todellisena itsenäisyysmiehenä on liikkeellä väitteitä myös toisenlaisena valtiomiehenä, kun viitataan hänen ja Viron Puolustusvoiman komentajan Johan Laidonerin toimiin Viron itsenäisyyden menettämisessä.

 

 

Päts n kovat koettelemukset myöhemmin Neuvostoliitossa antavat kuitenkin tukea sille, että Konstantin Päts pyrki toimimaan Viron ja virolaisten parhaaksi.

 

 

 

 

 

 

 

Sopimus solmittiin 23.8.1939.

 

 

 

 

 

 

Sopimuksen allekirjoitti Neuvostoliiton puolelta pääministeri ja ulkoasiain kansankomissaari (ulkoministeri) Vlatseslav Molotov, mutta ”taustapiruna” oli tietenkin diktaattori Josef Stalin.

 

 

 

 

 

 

Saksan puolelta sopimuksen allekirjoitti natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop, jolla taas puolestaan oli taustapiruna Adolf Hitler.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa tuodaan esille kaksi synkkää päivämäärää; 14.6.1941 ja 30.6.1941.

 

 

• 14.6.1941 Saarenmaalta kyydittiin Neuvostoliiton toimesta 479 saarenmaalaista Siperiaan

 

ja

 

• saman kohtalon koki 30.6.1941 peräti 654 saarenmaalaista.

 

 

 

***************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on esillä kaksi lippua, jotka ovat merkinneet surua, pelkoa, vainoja sekä kuolemaa miljoonille ihmisille Euroopassa ja koko maailmassa;

 

 

 

 

 

Saksan hakaristilippu

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

Neuvostoliiton lippu, jossa on kuvattuna sirppi ja vasara.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevaan Saarenmaan Museoon kannattaa jokaisen Kuressaaressa käyvän tutustua

Lauantai 19.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaaren Piispanlinna on kohde, johon jokaisen Kuressaaressa käyvän soisi tutustuvan.

 

 

Hoidimme ”velvollisuutemme” 25.8.2015, kun vietimme Kuressaaressa kylpyläviikkoa!

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnaan pääsee kahdenkin eri sillan kautta – tässä seurueemme matkalla Piispanlinnaan.

 

 

 

 

 

 

Linnaa ympäröivät muurit ovat vankkaa tekoa.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla on esiintymislava sekä katsomo, jotka ovat kesäisin Kuressaaren Musiikkijuhlien tärkeä tapahtumapaikka.

 

 

 

 

 

 

Linnanpihalla kasvaa ikivanha pyökki.

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnassa sijaitsevan Saarenmaan Museon aukioloajat ovat riittävät, jotta myös kiireinen kylpylävieras ehtii tutustumaan museoon.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme Anneli Kadarik´n, jolla on omakohtaisia kokemuksia mm. Viron neuvostomiehityksen ajalta.

 

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että Piispanlinnan julmanäköisen portin raamit on niin rakennettu, että portti ei voi tipahtaa kenenkään päälle.

 

 

 

 

 

 

Piispan asuintilojen seinillä on hienoja puunveistotaideteoksia – vaakunamuistotauluja.

Niiden valmistus liittyi aatelisten vanhaan, Saksassa jo 1300-luvun alussa alkunsa saaneeseen tapaan jättää kirkkoon kuolleen vaakuna, jota oli kannettu mukana hautajaiskulkueessa.

 

 

 

 

 

 

Kappelin – jota nykyisin käytetään erinomaisen akustiikan omaavana konserttisalina – helmenä on tammipuinen alttarikohokuva “Marian kruunaaminen “, jonka valmisti todennäköisesti Lyypekissä syntynyt ja opiskellut puuveistäjä ja maalari Jürgen Dreyer.

 

Teos on ollut Haapsalun tuomiokirkossa, josta se runsaat sata vuotta sitten tuotiin Kuressaaren Piispanlinnan kappeliin.

 

 

 

 

 

 

Myös tämä alttaritaulu on ollut eräässä virolaiskirkossa osana komeaa alttaritaulukokonaisuutta, mutta nyt se on saanut arvoisensa paikan Kuressaaren Piispanlinnassa.

 

 

 

*****************

 

 

Kuressaaren Piispanlinnassa sijaitsevassa Saarenmaan Museossa on laaja näyttely Viron lähihistoriasta, mutta siitä osastosta erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Piispanlinna on Kuressaaren merkittävin nähtävyys ja mielenkiintoinen käyntikohde

Sunnuntai 13.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan Kuressaaressa sijaitsevan Piispanlinnan vanhimmat osat on rakennettu jo 1200-luvulla.

 

Piispanlinna on Saarenmaan merkittävimpiä nähtävyyksiä ja se on Baltian parhaiten säilyneitä keskiaikaisia linnoituksia.

 

 

Olen tutustunut Piispanlinnaan joskus yli parisenkymmentä vuotta sitten, mutta nyt sain tutustua siihen uudestaan elokuun viimeisellä viikolla, kun vietimme kylpyläviikon Kuressaaressa.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä kertoa, että mitä näimme Piispanlinnan muurien sisäpuolella, mutta tässä muutamia kuvia linnasta sen ulkopuolelta.

 

 

Piispanlinnan pystyy kiertämään kävelyteitä ja katuja pitkin ja suosittelenkin, että Kuressaaressa käydessänne kierrätte linnan - kävelymatkaa kertyy kilometrin verran!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

Piispanlinnan sisäänkäynnin yläpuolella on julmannäköinen porttirakennelma – ehkä lähipäivinä kerron kuvien kera, että millaiselta portin takana näyttää!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylpylän kylmävesiallas oli paras paikka!

Torstai 10.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin taannoisen Kuressaaren kylpylälomaviikkomme aikana melkoisen ajan hotellimme kylmävesialtaassa.

 

 

Olen aiemmin ollut aikamoinen ”vilukissa”, mutta vuoden 2013 maaliskuusta alkaen olen käynyt vähintään kerran kuukaudessa uimassa talvisaikaan avannossa ja kesäaikana montakin kertaa kuukaudessa järvessä.  Kesäaikaan uintikertoja järvessä kertyy päivän aikana parhaimmillaan jopa puolentusinaa.

Uusherännyt uintiharrastukseni on auttanut pääsemään pois vilukissan roolista.

 

 

Pidin avantouinnissa taukoa 45 vuotta, sillä harrastin avantouintia ennen vuotta 2013 edellisen kerran vuonna 1968!

 

 

Kannustan kaikkia harrastamaan kesällä ”avovesiuintia” ja talvella avantouintia, sillä en ole sairastanut flunssaa lainkaan sen jälkeen, kun maaliskuussa 2013 aloitin säännöllisen avanto- ja avovesiuintikauteni.

 

 

En harrasta avovesiuintia ja en myöskään avantouintia saunomisen yhteydessä, vaan menen järveen ja avantoon ilman saunomista.  Toki järveen menen joskus myös saunasta.

 

 

Meillä on talvella avantouintipaikalle matkaa kilometrin verran ja tapaan laittaa uimahousut päälleni, saappaat jalkaan sekä pyyheliinan takapuoleni alle ja ajan autolla avantouintipaikalle.  On luonnollista, että otan mukaani joko Rouvan tai jonkun muun perhekuntani jäsenen, sillä ”avunhuutaja” pitää aina olla varmistamassa avantouintia.

 

 

 

 

 

 

Kylmävesiallas oli paras paikkani, kun vietimme elokuun viimeisen viikon Gran Rose SPA-hotellissa kylpylälomalla Saarenmaan Kuressaaressa.

 

 

Kylmävesialtaassa vesi oli + 12 asteista eli oikein sopivaa kehon viilennykseen ja karaistumiseen.

Kylpylässä taisi olla ainakin seitsemän erilaista saunaa ja kerran yhden kylpyläreissun aikana kävin jokaisessa saunassa ja jokaisen saunakäynnin jälkeen pulahdin kylmävesialtaaseen - virkisti!

 

 

 

 

 

 

Kylmävesialtaan vieressä oli kipattava kylmävesikiulu, jonka kumoaminen itsensä päälle oli suuri nautinto ja valmisteli mukavasti kylmävesialtaaseen menoa.

 

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt aloittamaan avovesiuinnin ja jatkamaan uintia avantouintina järvien jäädyttyä.

 

 

Uskallan vakuuttaa, että kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren kylpylät viestivät lippusalkorivistöillään halutuimmista asiakkaistaan?

Maanantai 7.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietimme elokuun viimeisen viikon Saarenmaan kylpylälomastamme Kuressaaressa keskikaupungilla sijaitsevassa Grand Rose SPA –hotellissa.

 

 

 

 

 

 

Hotellimme oli ulkoasultaan vaatimattoman näköinen, mutta kaikkiin sen tarjoamiin palveluksiin oli helppo olla tyytyväinen.

 

 

Erinomainen asia on Gran Rosen keskeinen sijainti Kuressaaren keskustassa, sillä kaupungilla oleviin palveluihin ja kohteisiin oli lyhyt kävelymatka.

 

 

Voin suositella hotellia kylpyläviikon viettämiseen!

 

 

Grand Rose SPA –hotellilla ei ollut lippusalkorivistöä, jolla se olisi voinut viestiä eri maista saapuvien vieraiden arvostamisestaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Kuressaaren sataman lähellä sijaitsee kolme suurta kylpylää, joista kahdessa olen jo vuosia sitten saanut viettää perhekuntani kanssa kylpyläviikon.

 

 

On mielenkiintoista, että kaikki nuo kolme kylpylää viestivät lippusalkorivistöllään niistä kansallisuuksista, jotka muodostavat valtaosan kunkin kylpylän asiakkaista.

 

 

 

 

 

 

Lähimpänä satamaa sijaitsee Georg Ots SPA Hotel.

 

 

Georg Ots SPA Hotel kertoo lippurivistöllään, että siellä arvostetaan Viron, EU:n, Suomen, Ukrainan sekä Liettuan kansalaisia.

 

 

Georg Ots SPA Hotel on sataman lähellä sijaitsevista kylpylöistä se, jossa minä ja perhekuntani emme ole lomailleet.

 

 

 

 

 

 

Geosr Ots´n vierellä sijaitsee SPA Hotel Meri.

 

 

Sanotaan, että SPA Hotel Meri on saanut nimensä Viron pidetyn presidentti Lennart Meren mukaan.

 

 

SPA Hotel Meri viestii lippusalkorivistöllään, että hotelliin ovat erityisen tervetulleita Viron, EU:n, Saksan, Suomen, Liettuan sekä Latvian kansalaiset.

 

 

Olen viettänyt perhekuntani kanssa taannoin yhden kylpylälomaviikon SPA Hotel Meressä!

 

 

 

 

 

 

 

Spa Hotell Rüütlin edustalla liehuvat Viron, EU:n, Suomen ja Ruotsin liput.

 

 

Rüütlin osalta sanotaan puolestaan, että se on nimetty presidentti Arnold Rüütel`n kunniaksi.

 

 

Myös Spa Hotell Rüütlissä olen perhekuntani kanssa vuosia sitten viettänyt kylpyläviikon!

 

 

 

******************

 

 

Kuressaaren kylpylöiden lippisalkorivistöissä hieman kummastuttaa, että rivistöissä ei näy Venäjän lippua.

 

 

No, sillekin on varmaan oma selityksensä!

 

 

Venäläiset eivät varmaankaan käy suurin joukoin Saarenmaalla ja oletan, että ei heitä sinne liiemmälti kaivatakaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaari - kaupunki, jolla on ollut useita nimiä kuluneen sadan vuoden aikana

Lauantai 5.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Vietin Rouvan ja tuttavapariskunnan kanssa elokuun viimeisen viikon Saarenmaalla Kuressaaressa kylpylälomalla.

 

 

Kuressaari on kaupunki, joka on viimeisen sadan vuoden aikana joutunut maailman myrskyissä muuttamaan nimensä monta kertaa.

 

 

Nykyisen Kuressaaren nimi oli vuoteen 1918 saakka Arensburg, jolloin Viron itsenäistyessä sen nimeksi tuli Kuressaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Kuressaari sai olla Kuressaarena vuoteen 1952 saakka, jolloin Neuvostoliiton miehityksen vuoksi Kuressaaren nimeksi muutettiin Kingissepa.

 

 

Nimi Kingissepa perustui sille, että se oli Neuvostoliiton kunnianosoitus Saarenmaalla syntyneelle virolaiselle bolsevikille ja Viron kommunistisen puolueen perustajalle Viktor Kingissepp – nimiselle henkilölle.

 

 

Synkkää aikaa riitti aina vuoteen 1998 saakka, jolloin Viron toisen itsenäisyyden alkaessa Kuressaren nimeksi palautui Kuresaare eli suomeksi Kuressaari.

 

 

Nyt kun Viro on EU:n sekä Naton jäsen, on oletettavissa, että Saarenmaan ainoa kaupunki Kuressaari saa pitää nimensä kauas hamaan tulevaisuuteen saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-