Useita hyviä ehdotuksia tupakoinnin lopettamiseksi

Sunnuntai 30.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmaan useimmat meistä muistavat, että millaisia kauhun paikkoja olivat Ruotsinlaivat ja Tallinaan liikennöivät laivat, kun niillä oli tupakointi sallittu joka paikassa. Risteilyn tai laivamatkan jälkeen oli pakko tuulettaa vaatteitaan ulkosalla – passiivista tupakointia pahimmillaan.

 

Onneksi varustamot tajusivat tilanteen ja nyt tilanne on tyystin toinen – minäkin olen nykyisin mieluusti lähtemässä risteilyille.

 

 

 

*******************

 

 

 

Arvostan, että sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.6.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esityksiä lakimuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka tukevat ja edistävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä.

 

 

Työryhmä toimi ripeästi, kokoontui 17 kertaa ja jätti mietintönsä perhe- ja peruspalvelupalveluministeri Annika Saarikolle 31.5.2018.

 

 

Mietinnössä esitetyt toimet luovat edellytykset tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppumiselle – hyvä niin!

 

 

Mietinnössä esitetään 44 erilaista toimenpide-ehdotusta, joilla päästäisiin tavoitteeseen eli siihen, että tupakkatuotteiden käyttäminen loppuisi vuonna 2030.

 

 

Otan esimerkiksi sen, kun työryhmä esittää tupakoinnin kieltämistä joukkoliikennepysäkeillä (mukaan lukien ”taksitolpat”).

 

 

On todella kamalaa, kun bussia odottaessa samalla pysäkillä on tupakoiva henkilö. Usein tämä tupakan riivaama henkilö kaiken lisäksi seisoo pysäkkikatoksen suojassa ja on varmaa, että sinne ei kukaan muu sitten voikaan mennä odottamaan bussia.

 

 

Havaintojeni mukaan taksitolppien ympäristöt ovat todellisia tupakantumppien valtaamaa aluetta, joten kannatan lämpimästi tupakanpolton kieltämistä myös taksitolppien läheisyydessä.

 

Tupakantumpit ovat siinä mielessä harmillisia, että ne saattavat helposti tarttua esim. talvikenkien pohjaan ja kun sellaisilla jalkineilla menee omaan autoonsa, voi sitä kammottavaa hajua, jonka saa omaan autoonsa!

 

 

 

Googlasin em. työryhmän laatiman mietinnön ja huomasin, että oli järjestyksessä 920:s joka netissä tutustui mietintöön. Soisin, että paljon useampi tutustuisi mietintöön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä Tverissä koettuna

Sunnuntai 26.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 muutti maailmaa paljon.

 

 

Tuolloin kaapattiin neljä matkustajalentokonetta, joista kaksi ohjattiin tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Kolmas lentokone ohjattiin päin Pentagonin rakennusta ja neljäs putosi maahan Pennsylvaniassa.

 

 

Olin silloin Venäjän Tverissä n. 160 kilometriä Moskovasta luoteeseen.

 

 

Kyseessä oli Tverin Karjalaisten järjestämä mielenkiintoinen matka, jolle osallistuin.

 

 

Syyskuun 11. päivän iltapäivällä olimme odottelemassa Tverin kaupungissa junalla tapahtuvaa kotimatkaa. Vietimme aikaamme Hotelli Tverin baarissa ja katselimme taivaskanavilta maailmanmenoa.

 

 

Havahduimme, kun näimme televisioruudulta, että lentokone törmäsi korkeaan kerrostaloon New Yorkissa. Luulimme kuvaa jonkun seikkailuelokuvan kuvaksi, mutta hiljennyimme, kun näimme myös toisen lentokoneen törmäävän samanlaiseen taloon.

 

 

Pian meille selvisi, että kyse on tahallista teoista.

 

 

Matkallamme oli tavallisena matkalaisena mukana silloinen Karjala Liiton puheenjohtaja Kauko Sipponen eli entinen Tasavallan Presidentin kansliapäällikkö, entinen maaherra ja entinen Tampereen Yliopiston kansleri.

 

 

Istuin Sipposen vierellä hotellin baarijakkaralla ja kysyin häneltä, että mitä Suomessa nyt tapahtuu?

 

 

Sipponen vastasi, että maamme ylimmät siviili- ja sotilasjohdon henkilöt pitävät nyt herkeämättä yhteyttä toisiinsa ja seuraavat tilanteen kehittymistä.

 

 

Syyskuun 11. päivä vuonna 2001 avasi aivan uuden aikakauden ja sen jälkeen meno on yltänyt yhä hullummaksi. Onneksi Suomi on saanut ainakin toistaiseksi olla sivussa kaikkein suurimmista hullutuksista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lyhyisiin neljän vuoden jaksoihin pätkitty vastuu merkitsee jatkuvaa luistamista tarvittavista tervehdyttämistoimenpiteistä

Lauantai 11.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen varovasti vilkutellut vihreää valoa Tampereella jo kymmenkunta vuotta noudatetulle pormestarimallille.

 

 

Nyt kuitenkin Tampereen kahdeksan vuotta jatkunut taloudellinen alamäki alkaa kypsyttämään myös minua ja kaipaan pitkäaikaisempiin jaksoihin perustuvaa johtamista.

 

 

Tiedän omasta työelämästäni, että yrityksen tai sen yksikön talous voidaan taitamattoman johtajan päätöksellä tuhota jopa parissa viikossa, mutta talouden kuntoon laittaminen vaatii moninkertaisen ajan, sillä siinä työssä vaaditaan vuosien työ.

 

 

Edellisellä pormestarikaudella Tampereen talous tuhottiin perusteellisesti, kun Kokoomus teki kaikkensa miellyttääkseen rakennusliikkeitä ja samaan aikaan Vihreät painostivat Kokoomusta kaikenlaisiin hullutuksiin.

 

 

Nostan hattua demareille, joiden valtaenemmistö vastusti tunnelia eli kaiken pahuuden alkujuurta, mutta sitten demareittenkin joukosta löytyi muutama Juudas ja tunneli toteutettiin.

 

 

Vihreitten tuki tunnelille oli heidän vaatimuksensa sille, että Tampereelle tehdään miljardiluokan turhuuksien investointi eli ratikka!

 

 

Pormestarimallissa neljän vuoden vastuujaksot eivät luo mahdollisuuksia kestävän talouden kehittämiseen, sillä kaksi ensimmäistä vuotta menee opetteluun ja toisen kaksivuotisjakson aikana pormestarin ja ennen kaikkea hänen esikuntansa pitää varmistella pysymistä vallassa.

 

 

Ihmettelen, että millaista johtamista Tampereen luottamushenkilöt sallivat!

 

 

Opin työelämän aikana, että jokainen palaveri ja neuvottelu aloitetaan taloudellisen tilanteen selvittelyllä ja analysoinnilla.

 

 

Olen kaikissa puheenjohtajatoimissani toteuttanut työelämässä oppimaani tapaa ja senkö vuoksi kaikkien puheenjohtamieni organisaatioiden talous onkin aina ollut kunnossa?

 

 

Johtamieni organisaatioiden talousluvut eivät ole lähelläkään miljoonaluokkaa, mutta sitä tärkeämpi onkin se, että talous on kunnossa.

 

 *************

 

Vakaasti harkitsen, että alan ehdottelemaan Tampereen kaupungin palaamista johtamisjärjestelmässään kaupunginjohtaja-systeemiin, sillä siihen palaamalla kaupungin taloudenhoito ehkä sittenkin saataisiin paremmalle tolalle.

 

 

Muutosta ei kaupunkitasolla voida saada parin ja ei ehkä neljänkään vuoden aikana, mutta tehokkaalla työllä Tampereenkin talous olisi saatavissa lähes viisitoista vuotta kestäneen korpivaelluksen jälkeen säälliselle tasolla.

 

 

Toisaalta on tiedostettava, että Juha Sipilän johdolla kuralla ollut Suomen talous saatiin kuntoon kolmen vuoden jälkeen eli mistäpä Tampereen kaupunki löytäisi ”sipilän”?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallittua toki, mutta ihmettelen!

Tiistai 17.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen tälläkin saitilla kai monesti kertonut, että 16.10.1994 äänestin Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Kantani voitti!

 

 

En ole päivääkään katunut äänestämistäni, sillä ajattelin silloin ja nykyään yhä enemmän itseni parasta, mutta ajattelin jo silloin ennen kaikkea lastemme parasta.

 

 

EU-vastustajat vaahtoavat aina, että Suomi on suuri nettomaksaja Euroopan Unionille.

 

 

Nettomaksaja toki olemme, mutta viime vuonna nettomaksuosuutemme oli henkeä kohti laskettuna 54 euroa!  Perin mielelläni tuon summan maksan, jotta saan kuulua eurooppalaiseen perheeseen.

 

 

Suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat viime vuonna asukasta kohti laskettuna Ruotsi (158 €/hlö), Saksa (157 €/hlö) ja Tanska (137 €/hlö).

 

 

*******************

 

 

Sain runsas viikko sitten taas kerran tutustua vapaaseen liikkumiseen, joka on eräs Euroopan Unionin tarjoama vahvuus – eipä ollut minkäänlaisia esteitä, kun siirryimme Suomesta Viroon, Virosta Latviaan ja Latviasta Liettuaan – sama juttu paluumatkalla.

 

 

On toki sallittua, mutta ihmeellistä, kun esimerkiksi ties kenenkä johtaman Kansalaispuolueen ”puheenjohtaja” retostelee netissä Suomen erolle Euroopan Unioinista!

 

 

Kaikkea se vallanhimo sinänsä fiksuillakin ihmisillä teettää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian ensimmäinen presidentti oli Janis Cakste

Lauantai 14.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Latvian tasavallalla ehti ennen Neuvostoliiton miehitystä olla neljä presidenttiä ja heistä ensimmäinen oli Jānis Čakste.

 

 

Latvia uudelleenitsenäistyi vuonna 1993 ja sen jälkeen maan presidentteinä ovat olleet Guntis Ulmanis, Vaira Vike-Freiberga,  Valdis Zatlers, Andris Bērziņš ja nykyisin Latvian presidenttinä on Raimonds Vējonis.

 

Kyröläismatkamme ensimmäinen yöpymiskohde oli Jelgava ja hotelliamme…

 

 

 

 

 

 

 *****

 

 

 

 

 

 

 

…melkein vastapäätä oli Latvian ensimmäisen presidentin Jānis Čaksten näköispatsas.

 

 

Čakste valittiin Latvian ensimmäiseksi presidentiksi 7.11.1922 ja toiselle presidenttikaudelleen hänet valittiin 6.11.1925.

 

Presidenttinä Jānis Čakste oli kuolemaansa eli 14.3.1927 saakka.

 

Jelgavassa presidentti Čaksten patsas on sen vuoksi, että hän syntyi lähellä Jelgavaa sijaitsevalla Lielsesasavaksen paikkakunnalla 14.9.1859.

 

Presidentti Čakste teki hieman yli neljä vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana kaksi matkaa ulkomaille – Viroon ja Suomeen. Suomessa Jānis Čakste tapasi virkaveljensä Lauri Kristian Relanderin.

 

 

Oli taas kerran mukava perehtyä erään ystävällismielisen Baltian maan historiaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kasvit huutavat vettä

Sunnuntai 3.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan kylän ”vanhat äijät” sanoivat pitkän pakkasjakson aikana, että nyt katsotaan mitä köyhät päälleen laittavat.

 

Nyt ei ole kyse pakkasjaksosta vaan pitkästä hellejaksosta ja kasvit suorastaan huutavat vettä.

 

 

Tarvitaan hyviä ”vesikauppoja”, jotta edes puutarhakasvit menestyisivät.

 

 

Viljanviljelijöiden tilanne alkaa olla huolestuttava, sillä kasvustoissa keltainen väri laajenee ja se kertoo, että kasvustot kärsivät vedenpuutteesta.

 

 

Heikosti kasvavien viljakasvustojen rikkakasvi- ja tautiruiskutukset ovat suuri riski, sillä sadonmenetykset vaanivat.

 

 

Viljojen markkinahinta tulee ensi syksynäkin olemaan niin alhainen, että viljojen sadetus ei ole järkevä toimenpide ja toisaalta harvalla on edes sellaisia laitteita, että sadetus olisi mahdollista.

 

 

 

**************************

 

 

Harrastan mökkitontillani terapiamuotoista trekoolikasvien viljelyä ja myös meillä kuivuuden ongelmat ovat tuttuja.

 

 

Vedensaanti meillä ei ole ongelma, sillä mökkitonttimme rajoittuu Viljakkalan Majajärveen, mutta sadetukseen tarvittava aika on kortilla.

 

 

Sadetusta ei kannata suorittaa keskipäivällä vaan se pitää toteuttaa illan tunteina.

 

 

Mökkitontillamme on satakunta metriä maahan kaivettua runkoputkistoa sadetusta varten ja runkoputkistossa on kuusi ulosottomahdollisuutta.

 

 

Laiturilla olevan pumpun teho riittää hyvinkin kahden sadettimen pyörittämiseen ja kolmaskin pyörisi, mutta sitä ei ole tullut hankittua.

 

 

Pitkään jatkuneet lämpimät säät merkitsevät, että sateen sattuessa paljon olisi vielä pelastettavissa, mutta…

 

 

Sateita odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin periatteessa kiinteistö voi saada vapautuksen hulevesimaksusta

Tiistai 15.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb´ hallitus sääti 22.8.2014 lain, jolla mahdollistettiin periä kansalaisilta erillinen hulevesimaksu.

 

Kuntien oli ennen hulevesimaksulakiakin hoidettava hulevedet siten, että niistä ei koitunut kansalaisille haittaa, mutta hulevesimaksulain säätämisen jälkeen hulevesimaksun perimisellä kerätty raha on korvamerkittyä rahaa, joka pitää käyttää hulevesien hallintaan liittyvien toimintojen rahoittamiseen.

 

 

Helsingissä 22. päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön sekä Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon allekirjoittamassa laissa maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta todetaan, että laki astui voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

 

 

Lainmuutoksen voimaantullessa hallitusvastuussa olivat kokoomus, SDP, vihreät, RKP sekä kristillisdemokraatit.

 

 

*********************

 

 

Lain 103 f§:ssä todetaan hulevesimaksun vapautuksesta näin:

 

 

Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.

 

 

*******************

 

Odotan mielenkiinnolla hakemuksia vapautuksesta hulevesimaksun suorittamisesta mm. Viljakkalan Mannissa sijaitsevilta omakotitaloilta, jotka sijaitsevat kuivalla mäntykankaalla.

 

 

 

Ylöjärvellä maksuvapautumishakemukset osoitetaan kaupungin ympäristöpäällikölle ja päätöksen mahdollisesta maksuvapautuksesta tekee ympäristölautakunta.

 

 

Hulevesimaksu voidaan periä vain asemakaava-alueilla sijaitsevilta kiinteistöiltä joten esim. Tampereella hulevesimaksusta ei voi muodostua mikään koko Teiskon aluetta koskeva rankaisuvero.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Stubb´n hallitus loi kansalaisia kurittavan hulevesimaksulain

Tiistai 8.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtamaa Suomen 72. hallitusta ja Alexander Stubb´n johtamaa Suomen 73. hallitusta on aiheellisesti luonnehdittu Suomen kaikkien aikojen heikoimmiksi hallituksiksi.

 

 

Molemmissa hallituksissa olivat koko ajan mukana kokoomus, SDP, RKP, kristillisdemokraatit sekä myös vihreät Stubb´n hallituksessa aina 18.9.2014 saakka – Kataisen hallituksesta Vasemmistoliitto otti ”loparit” jo huhtikuussa 2014.

 

 

Kansalaisten kannalta kyseisten hallitusten eräs pohjanoreeraus oli 22.8.2014 säädetty hulevesilaki, jonka säätämisellä muutettiin maankäytön ja rakennuslakia siten, että kunnille annettiin mahdollisuus periä asukkailtaan hulevesimaksua.

 

 

Korostan, että Vihreät olivat mukana hallitusvastuussa silloin, kun säädettiin kansalaisia kurittava hulevesimaksulaki. Vasemmistoliitto saa tästä asiasta synninpäästön, että se luopui hallitusvastuusta jo huhtikuussa 2014.

 

 

Pirkanmaalla Stubb´n hallituksen mahdollistamaa hulevesimaksulakia sovelsi ensimmäisenä kuntana Lempäälä jo vuonna 2016 ja seuraavana Ylöjärvi vuonna 2017.

 

 

Talousongelmissaan painiskeleva Tampere on ottamassa hulevesimaksun käyttöönsä tänä vuonna.

 

 

Hulevesimaksu on selkeästi ”korvamerkitty” menoerä kaupunkilaisille eli se pitää eurolleen käyttää vain rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan.

 

 

Rohkean kuitenkin epäillä, että Tampereella kerättävästä 5,6 miljoonan euron suuruisesta potista vain osa lopulta ohjautuu lain edellyttämiin tarkoituksiin.   

 

 

Hulevesimaksulla ei saa kattaa kaupungin muiden toimintojen tappioita ja veikkaan, että tämän lainkohdan täyttäminen tulee Tampereella olemaan vaikeaa.

 

 

Tulen seuraamaan hulevesimaksun lainmukaisen käyttämisen toteutumista!

 

 

Hulevesimaksun määräämistä kaupunkilaisten kiusaksi ei kukaan voi vääntää Sipilän hallituksen syyksi, sillä ”syylliset” ovat kokoomus, SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tarvitse ratikkaa, sillä 209 julkisen liikenteen bussivuoroa arkisin riittävät minulle!

Sunnuntai 11.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen päättäjät tekivät aikoinaan suuren virheen, kun päättivät niukalla enemmistöllä rakentaa Näsijärven rantaan Rantaväylän tunnelin.

 

 

Vihreät asettivat Rantaväylän tunnelin tuekseen hinnaksi sen, että Tampereelle pitää saada ratikka.

 

 

Ratikkainvestointi on miljardiluokan rahanreikä ja täysin turha sellainen, sillä Tampereella on toimiva bussiliikenneverkosto.

 

 

Asun omakotitalossa kahdeksan kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja halusinkin tutkia, että millainen vuorokautinen julkisen liikenteen vuorotiheys minulla on lähipysäkiltäni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

 

 

 

Käytän säännöllisesti julkista liikennettä ja totesin, että lähipysäkiltäni on arkisin satakymmenen – todella 110 - bussiyhteyttä Tampereen keskustaan.

Tässä kuva aikataulujulisteesta, josta ilmenevät bussivuorojen aikataulut Pähkinämänkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

Lähipysäkilleni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkille on kävelymatkaa n. 300 metriä.

 

 

Meiltä on kävelymatkaa viitisensataa metriä Automiehenkadun ja Lempääläntien risteyksessä sijaitsevalle bussipysäkille – linja numero 5 - ja sieltä pääsee Tampereen keskustaan arkisin noiden 110:n vuoron lisäksi 64:llä bussivuorolla.

 

 

Jos haluaa kävellä seitsemisensataa metriä bussipysäkille toiseen suuntaan eli Valkaman bussipysäkille, niin sieltä pääsee bussilinjalla 26 arkipäivisin 35 kertaa päivän aikana Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona siis se, että minulla on arkipäivisin mahdollisuus julkisilla liikennevälineillä 209 erilaista mahdollisuutta kulkea Tampereen keskustaan ja sama määrä vuoroja keskustasta takaisin!

 

 

En varmaankaan milloinkaan tule käyttämään ratikkaa asiointeihini, sillä minulla ei ole asiaa Hervantaan tai Lielahteen ja jos onkin, niin kuljen Hervantaan omalla autollani Karkuvuoren tunnelin kautta ja Lielahteen Rajasalmen sillan kautta.

 

 

Ratikka ei ole ratkaisu julkisen liikenteen osalta kulkemisiini, mutta maksumiehen rooliin sen rakentamisen osalta toki pääsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kätilö tarjosi synnytyksen jälkeisillä kahveilla sokerit

Tiistai 13.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisen aiheena oli:

 

 

Erikoiset esineet.

 

 

Toteutimme tilaisuutemme siten, että toimme muiden ihailtavaksi erikoisia esineitä ja esineisiin piti liittyä mielenkiintoinen tarina.

 

 

 

 

Monivuotinen aktiivimme Irja Lehmus toi ihailtavaksemme pienen esineen, jolla on todella mielenkiintoinen historia.

 

 

 

 

 

Kyseessä on pieni sokerinpalasten säilyttämiseen tarkoitettu hopearasia, joka on Talvisodan aikana kuulunut Irja Lehmuksen edesmenneelle anopille kätilö Lempi Lehmukselle.

 

 

Kätilö Lehmus piti hopearasiaa aina mukanaan, sillä lähtö synnytyksiä avustamaan saattoi tulla milloin vain.

 

 

Hopearasiassa on nimikirjaimet LL ja sen lisäksi kannen kulmassa on vuosiluvut 1939 – 1940.

 

 

Hopearasian tarkoitus tulee selville, kun kannan kulmassa on vuosilukujen lisäksi kuva höyryävästä kahvipannusta ja kahdesta kahvikupista.

 

 

Lapsen syntyminen oli silloinkin iloinen asia ja sitä juhlittiin keittämällä kahvit. Oli hieno asia, että synnytystä avustaneella kätilöllä oli kahvin tai kahvinkorvikkeen kyytipojaksi toppasokerista sokerisaksilla saksittuja sokerinpaloja!

 

 

Kiitokset Irja Lehmukselle erikoisesta esineestä, jonka halusit esitellä meille!

 

 

Pidä hyvää huolta aarteestasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rantarosvot määrittelevät viljan hintatason

Lauantai 3.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi kansanäänestyksen tuloksena Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Euroopan Unioniin liittyminen mullisti monta asiaa ja eräs mullistuksen kohteista oli viljakauppa.

 

 

Sain liittyä suomalaisten viljakauppiaiden joukkoon tuolloin, kun aloin vastata Rehuraisio Oy:n rehuviljahankinnasta.  Toimin Raision Maatalousryhmässä ja se antoi minulle mainion näköalapaikan myös maamme leipäviljan ja öljykasvinsiementen kaupan seuraamiseen.

 

 

Työtehtäväni oli hankkia rehuviljaa raaka-aineeksi rehuseosten tuotantoon.

 

 

Maamme viljantuotannosta valtaosa käytetään kotimaisen viljanjalostusteollisuuden raaka-aineena ja suoraan kotieläintiloilla eläinten rehuksi.

 

 

Yllättävää sinänsä, mutta lähes kaikkina vuosina Suomesta menee viljaa vientiin.

 

 

Kotimaisen tarpeen tyydyttäminen ja viljan vientitoiminta ovat tosiasioita Suomessa – samoin myös viljan tuonti on usein tarpeellista.

 

 

Viljanviejiä kutsutaan vilja-alalla ”rantarosvoiksi”, sillä vienti tapahtuu satamavarastojen kautta laivalasteittain.

 

 

Rantarosvoilla ei ole omaa raaka-ainetarvetta vaan ne tekevät bisneksensä ostohinnan ja myyntihinnan väliin jäävällä marginaalilla.

 

 

On luonnollista, että kotimaan markkinoille hankittavan viljan ostohinnalla on suuri merkitys, mutta viljan vientitoiminnassa mahdollisimman alhainen ostohinta eli viljelijälle maksettava tuottajahinta on bisneksessä keskeinen elementti.

 

 

Viljamarkkinoilla viljanviejät eli ”rantarosvot” määräävät tuottajille maksettavan hintatason.

 

Viljan ylituotantotilanteessa viejät puristavat hintatason mahdollisimman alhaalle, jotta heille muodostuisi toiminnasta kannattava bisnes.

 

 

Viejät joutuvat tekemään sitovia kauppoja jo ennen kuin viljasato on laareissa ja jos markkinoille muodostuukin puutostilanne, niin viejät joutuvat hankkimaan tavaraa ”väkisin” ja se nostaa hintatasoa.

 

 

Viljakaupassakin pätee vanha totuus eli…

 

 

…artisti maksaa…

 

 

…ja yleensä artisti on viljanviljelijä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perustuslain 34 § on yksiselitteinen

Tiistai 17.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä Aamulehti on aloittanut Suomen perustuslain vastaisen kampanjoinnin, kun se nimittelee Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Tässä perustuslain 34 § kokonaisuudessaan:

 

 

 

************************

 

 

 

Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto

 

Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

 

Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.

 

Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

 

 

*********************

 

 

Tapasin Tampereen Keskustorilla 2.10.2017 Maanantaimarkkinoilla kolme pirkanmaalaista kansanedustajaa ja kysyin heidän mielipidettään Aamulehden nimittelykampanjasta.

 

 

Tässä vastaukset:

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies kokoomuksen Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

Toivon Gustafsson´lle pitkää kansanedustajauraa!

 

 

 

Kiitän saamistani vastauksista, sillä ne osoittavat, että kansanedustajat kunnioittavat Suomen perustuslakia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on parhaat hetket tyrninpoiminnalle!

Maanantai 25.9.2017

Kesän epävakaat säät eivät ole haitanneet tyrninkasvua sillä tuntuu, että päinvastoin.

Meillä on tyrnejä kahdessakin paikassa ja näyttää, että molemmissa on tulossa hyvä sato.

 

 

Ongelmaksi muodostuu tänäkin syksynä, että mistä löydämme sen ajan, jota tarvittaisiin tyrninpoimintaan!

 

 

Nolona kerron minulla vieneen aikaa yli kaksikymmentä vuotta sen ymmärtämiseen, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Toin joskus synnyinkotini pihamaalle kaksi tyrniä ja odotin ja odotin, että ne olisivat tuottaneet marjoja.

 

 

Eivät tuottaneet, sillä molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tunnetusti kaksi tyttöä ei pysty saamaan ”lapsia” eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoin ostin kaksi tyrnintainta, tytön ja pojan ja nyt alkoi tapahtumaan.

 

 

Kollitaimi ehti ruiskimaan ilmoille elämäneliksiiriä niin, että ”vanhat piiat” innostuivat marjomaan!

 

 

 

 

 

Tyrni vaatii kalkkiperäisen kasvupaikan ja se ei kaipaa lannoitusta, sillä se pystyy juurinystyröidensä avulla keräämään ilmasta typpeä.

 

 

 

 

 

Tyrninpoiminta saattaa olla kivuliasta, sillä piikit pistävät.  Toisaalta tyrninpoiminta on palkitsevaakin, sillä tyrninmarjojen rasvaisuus on sormille suuri ilo.

 

 

 

 

 

Innostuin muutama päivä sitten poimimaan tyrnejä kolmenvartin verran ja tässä hienolaatuinen saaliini.

 

 

Tyrnimarjojen sisältämä C-vitamiini virkistää ja kun innoissani söin parisenkymmentä marjaa, niin eipä seuraavana yönä uni tullut lainkaan silmään!

 

 

Kohtuus hyvässäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama tilanne taas!

Keskiviikko 30.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Toin 1960-luvun lopulla harjoittelupaikkani puutarhasta synnyinkotini pihaan kaksi tyrnintainta.

 

 

Odottelin parisenkymmentä vuotta, että milloin pensaisiin tulee ensimmäinen marja – eipä tullut.

 

 

Vihdoin ymmärsin, että tyrni on kaksikotinen eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa.

 

 

Koska en ollut varma, että ovatko tyrnini kolleja vaiko narttuja, niin ostin yhden taimen kumpaakin ”sukupuolta”.

 

 

Jänis söi molemmat taimet ensimmäisenä talvena tyngiksi, mutta kollipoika ehti ruiskauttaa kuitenkin elämäneliksiiriä tytöille niin paljon, että pitkä odotukseni palkittiin ja toiseen vanhoista pensaista tuli yksi marja!

 

 

Sen jälkeen olen tiennyt, että tyrnejä pitää olla kasvamassa hede- sekä emipensaita.

 

 

****************

 

 

Sorruin entiseen, kun viitisentoista vuotta sitten toin mökkitontiltamme anoppilaan kaksi tyrnintainta – luonnollisesti ne olivat tyttöjä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Molemmat ”tytöt” ovat parhaassa marjantuottoiässä, mutta eihän marjoja tule, kun kumpikaan ”ei ole saanut poikaa”!

 

 

Harmitus on minulla suuri, kun eilen kävimme Rouvan kanssa taimiostoksilla ja emme muistaneet hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikaa!

 

 

 

************************

 

 

 

Alla istutuskaavio tyrnityttöjen ja -poikien istutusjärjestelmäksi; taitaa olla ns. venäläinen systeemi.

 

 

X = tyttö ja O = poika eli yksi poika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä, kun taimietäisyys on n. nelisen metriä.

 

 

 

X     X     X

 

X     O     X

 

X    X     X

 

 

 

Muistakaa aina hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikatyrnejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Surullinen ja kiukustunut olo

Keskiviikko 5.7.2017 - -Esko Erkkilä-

YLE:ä moititaan usein yksisilmäisyydestä ja kaikenlaisen kapinahengen lietsomisesta.

 

 

Yle kuitenkin kunnostautui 28.6.2017, kun se kertoi ammattiliittojen sijoitusomaisuuden paisumisesta.

 

 

YLE:n uutisoinnissa todetaan mm. näin:

 

 

”Sijoitustuotot ovat ammattiliitoille entistä tärkeämpiä. Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa, ja ne pistetään poikimaan lisää varallisuutta. Useat liitot joutuvat käyttämään sijoitustuottoja myös toimintamenoihinsa, kun jäsenmaksutuotot eivät riitä.”

 

 

”Tuotoilla paisutetaan lakkokassaa” – tuo sanonta kiukustuttaa ainakin minua ja tekee minut surulliseksi.

 

 

Myönnän, että lakkoilu on tietyillä reunaehdoilla laillista puuhastelua, mutta vastuuntuntoiset tahot hakevat ratkaisut neuvottelemalla, eivät lakkoilemalla.

 

 

YLE:n uutisessa todetaan lisäksi näin:

 

”Viime vuosi oli useille ammattiliitolle tavanomaista tuottoisampi, koska niiden omistama vuokrataloyhtiö VVO jakoi suuret lisäosingot.”

 

 

Mikä oli VVO:n bisneksessä niin tuottoisaa, että yhtiö pystyi maksamaan lisäosinkoja – asumistukijärjestelmäkö?

 

 

***************

 

 

Pitää paikkansa, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja MTK:n jäsenenä minäkin voin vuosittain vähentää n. 50 euron suuruisen MTK:n jäsenmaksun verovähennyksenä. 

 

 

Työelämässä ollessani sain MTK:n jäsenmaksun lisäksi verovähennyksenä huomioida ns. Loimaan kassan jäsenmaksun – nyt jälkeenpäin voi todeta, että turhaan maksoin sitäkin, sillä en yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana ollut päivääkään työttömänä.

Eräs epäkohta on se, että ammattiliitot sponsoroivat meidän kaikkien lompakoista nyysityllä tuella vaaleissa ammattiliittoihin kuuluvia ehdokkaita.

Viime kuntavaaleissa monet ammattiliitot maksoivat jäsenilleen vaalitukea jopa 300 - 400 euroa per ehdokas!

Sijoitin viime kuntavaaleissa esitteeseen 300 euroa ja sen lisäksi maksoin sadan euron suuruisen ehdokasmaksun eli omasta lompakostani maksoin saman verran vaalikuluja kuin ammattiliittoihin kuuluneet ehdokkaat saivat ilmaista rahaa liitoltaan.

Ei hyvä näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-