Lopun ennusmerkit

Maanantai 15.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Yli neljäkymmentä vuotta kestäneeseen työuraani sisältyi työjakso, jossa peräti toimitusjohtajana sain perata edeltäjäni aikana syntyneitä asiakkaiden maksuongelmia.

 

 

Parisenkymmentä vuotta sitten teollisuuden suoralaskutus oli agribisneksessä uusi asia ja sen vuoksi sain olla tietyllä tavalla tienraivaaja, kun kaupan tarpeettomat välistävetäjät siivottiin pois teollisuuden ja maataloustuottajan välisestä kaupankäynnistä.

 

 

Sain edeltäjältäni melkoisen perinnön, sillä yrityksen monet asiakkaat olivat velkaantuneet ja työni keskeinen prioriteetti olikin erääntyneiden maksujen periminen.

 

 

Huomasin perintätoimia suorittaessani muutamia hälytysmerkkejä, joihin tavarantoimittajan olisi pitänyt havahtua ajoissa.

 

 

Listaan tähän kolme ilmiötä, jotka silloin ja ilmeisesti vielä myös nyt kertovat, että maatilalla on edessään taloudellisia ongelmia.

 

 1.      Maatalon emäntä ryhtyy varttuneella iällä kouluttautumaan lähihoitajaksi

 

• tilanne kertoo sen, että emäntä on havainnut talonpidon menevän konkurssia kohti ja hän herää ajattelemaan tulevaisuuttaan maatilan konkurssin jälkeen – on siis viisasta hankkia itselle jokin ammatti!

 2.      Maatalousyrittäjän keskeinen harrastus on raviharrastus

 

• kerron esimerkin: Olin eräällä tilalla perimässä yrityksemme saatavia ja isäntä oli ”kuin nukkuvan rukous” eli oli täysin apaattinen.  Siihen tuli sitten naapurinmies ja sanoi: ”Nyt NN lähetään Forssaan raveihin!”  Velallisemme muuttui kuin salaman iskusta täysin toiseksi mieheksi ja oli heti lähdössä Forssaan – velat yrityksellemme muuttuivat saataviksi – tosin rahoja tai sopimusta velkojen maksamiseksi ei toki saanut! Anteeksi hevosmiehet, mutta kehoitan yrityksiä pysymään kaukana hevosmiehistä!

 

3.      Pihakoivun ympärillä on mahtava keko tyhjiä keskiolutpulloja

 

• eräällä tilalla, jolla olin suorittamassa perintäkäyntiä, oli pihakoivun juurella metrin korkuinen keko tyhjiä keskiolutpulloja ja päättelin, että rehuihin tarkoitetut rahat olivat päätyneet isännän ”kurkunkoskesta” alas!

 

 

Nämä kaikki edellä kertomani taustat merkitsevät teollisuuden ja miksei myöskin kaupan edustajalle, että kyseisin tilan luototus pitää lopettaa.

 

 

Joissakin paikoissa kaikki nuo kolme asiaa ovat perintätoimien suorittajan nähtävillä ja viimeistään silloin on tehtävä radikaali päätös lopettamalla tavarantoimitukset sekä ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta luottotappiot pystytään minimoimaan!

Pitää muistaa, että asiakkaiden luottotappiot joutuu viime kädessä maksamaan se asiakas, joka hoitaa maksunsa ajallaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteille arvonlisävero merkitsee, että niiden osakkaat tahkoavat yhteiskunnalle rahaa

Perjantai 28.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen osakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä, jotka kaikki sijaitsevat joko Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä.  Kun Rouva on sen lisäksi osakkaana kahdessa yksityistiessä Kälviällä, on varmaa, että perhekunnaltamme löytyy kokemusta yksityistiemaksuista.

 

 

Kunnat tukevat pienellä osuudella yksityisteiden kunnossapitoa, mutta tuo jokseenkin kompensoituu sillä, että yksityistiet maksavat arvonlisäveroa, mutta eivät pysty vähentämään sitä kuten yritykset ja kaikki muutkin arvonlisäverovelvolliset.

 

 

Olen toimitsijamiehenä Viljakkalassa sijaitsevassa Majajärven yksityistiessä ja kun eilen jätin yksityistiemme avustusanomuksen Ylöjärven kaupungille, voin kertoa uunituoreita tietoja kaupungin avustuksista ja maksamistamme arvonlisäveroista.

 

 

Majajärven yksityistie maksoi paikalliselle yrittäjälle viime vuonna talviaurauksesta 455,00 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa aurauspalvelusta 109.20 euroa.

 

 

Toinen tienhoitotoimepide viime vuonna oli vesakkojen murskaaminen ja siitä maksoimme yrittäjälle 97,50 euro – tämän lisäksi maksoimme tästä työsuorituksesta arvonlisäveroa 23,40 euroa.

 

 

Huomaamme, että Majajärven yksityistie maksoi viime vuonna valtiolle arvonlisäveroja 132,60 euroa ja näillä rahoilla valtio rahoitti kaikkia niitä toimintoja, jotka valtiolle kuuluvat.

 

 

Ylöjärven kaupunki maksoi viime vuonna Majajärven yksityistielle kunnossapitoavustusta 169,32 euroa.  Kun siitä vähennetään maksettu arvonlisävero, niin yhteiskunnalta saamamme tuki oli 36,72 euroa!

 

 

Yksitiellämme on 34 osakasta eli me jokainen osakas saimme viime vuonna yhteiskunnalta tukea yksityistien ylläpidosta 1,08 euroa!

 

 

Yksityistiet maksavat kaikista hankkimistaan palveluksista arvonlisäveroa, mutta eivät voi sitä vähentää siten kuin arvonlisäverovelvolliset yrittäjät.

 

 

Tässä on seikka, johon pitää saada muutos!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokohan tänään hieman helpottaa?

Tiistai 28.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Puolueiden pitää tänään jättää 9.4.2017 järjestettävien kuntavaalien ehdokaslistat kuntin keskusvaalilautakunnille.

 

 

Aikaraja on klo 16.00, mutta olen varannut Tampereen Keskustalle ajan klo 13.00 ja silloin jätämme listamme Tampereen keskusvaalilautakunnalle.

 

 

En ole ”ensimmäistä kertaa pappia kyydissä”, sillä olin jättämässä ehdokaslistaamme myös edellisiin kuntavaaleihin, joita vielä silloin kutsuttiin kunnallisvaaleiksi.

 

 

Viime viikonlopun tienoo ja eilinen päivä olivat tosi kiireisiä, sillä monet ehdokasehdokkaat olivat jättäneet ehdokashakemuksensa tekemisen viime tinkaan.

 

 

Kirjoitan näitä rivejä maanantaina 27.2.2017 illan hämärtyessä ja en tiedä, että montako ehdokasta olemme saaneet vielä tänään. Sen tiedän, että myöhäisillan ja tänään aamutuimaan on vielä puolenkymmentä neuvonpitoa, että josko Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella!

 

 

Puhelimeni soi eilen taukoamatta, kun kunnallisjärjestömme ehdokashankkijat soittelivat ja kertoivat hyvistä saavutuksistaan – toki joukkoon mahtui myös sellaisia, että ei tällä kerralla, mutta sitten neljän vuoden kuluttua!

 

 

Sähköpostiviestit ovat myös suihkineet niin, että gmailissani on ollut jatkuvasti lukemista odottavia viestejä.  Facebook ja sen yksityisviestit ovat erityisesti nuoremman väen suosiossa ja ne ovatkin kätevä tapa pitää yhteyttä näissäkin asioissa.

 

 

Tänään ehdokashankinnassa on vielä tiukka loppurutistus ja sitten klo 13.00 ehdokaslistayhdistelmän luovuttaminen keskusvaalilautakunnalle.

 

 

Tiedän, että vaalikiireet eivät suinkaan pääty, mutta niiden luonne muuttuu tänään ehdokashankinnasta varsinaisen vaalikampanjan toteuttamiseen.

 

 

Ei olis kymmenenkään vuotta sitten uskonut, että pääsen (= joudun) mukaan tämmöiseen menoon!!

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mahtava juttu!

Lauantai 25.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskusta ja Keskustan kuntavaalikampanja teki eilen suuren loikan eteenpäin Tampereella ja koko Pirkanmaalla, kun puoluesihteeri Jouni Ovaska julkisti, että hän asettuu kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella.

 

 

 

 

 

Tapahtuman merkitystä on varmaan monen vaikeaa hahmottaa - Suomen suurimman puolueen puoluesihteeri asettuu kuntavaaliehdokkaaksi Tampereella!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana tunnen suurta tyytyväisyyttä vaikka matkalla todelliseen menestykseen on vielä paljon haasteita.

 

 

Toivon, että Jounin esimerkki vauhdittaa ehdokaslistamme täydentymistä, sillä listallamme on vielä tilaa uusille kuntavaaliehdokkaille.  Aikaa tosin on niukalti, mutta nykyisin suuretkin muutokset ovat mahdollisia lyhyessä ajassa.

 

 

Huhtikuun 9. päivänä järjestettävien kuntavaalien tulosten perusteella nimetään maakuntahallintoa valmisteleva väliaikaishallinto, jonka tehtävänä on valmistella 1.1.2019 voimaantulevaa maakuntahallintoa.

 

 

Väliaikaishallinnon poliittisilla voimasuhteilla on maakuntauudistuksen kannalta suuri merkitys ja Keskustan kannalta on tärkeää, että Tampereella pääsemme etenemään.

 

Kiitokset Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaskalle, joka haluaa omalta osaltaan laittaa itsensä likoon, jotta Tampere saataisiin koko muun Suomen tavoin nousuun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viininpolkeminen on totta ja se käy työstä

Maanantai 19.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen pitänyt juttuja viininpolkemisesta vain juttuina, joilla ei ole todellisuuspohjaa, mutta lokakuisen pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme tuloksena tiedän, että viinirypäleiden polkeminen on täyttä totta.

 

 

Näimme viininpoljentaa matkamme aikana useitakin kertoja ja minäkin pääsin kerran osallistumaan viinirypäleiden poljentaan.

 

 

Viininpoljenta, johon osallistuin, tapahtui Quinta do Bucheiron viinitilalla Celeiros-nimisellä paikkakunnalla.

 

 

Olen jo aiemmin kertonut viininrypäleiden korjuustamme samalla tilalla ja nyt pieni kuvakertomus seurueemme korjaamien viinirypäleitten polkemisesta:

 

 

 

 

 

Korjaamamme viinirypäleet, joita kertyi 900 kiloa, kuljetettiin avolava-autolla poljentasammioiden äärelle.

 

 

 

 

 

Riuskat työmiehet…

 

 

 

 

 

…kantoivat täysinäiset viinirypälesaavit sisälle poljentasammioiden äärelle…

 

 

 

 

 

…ja kaatoivat vastapoimimamme viinirypäleet esimurskaimeen.

 

 

 

 

 

Esimurskatut viinirypäleet pumpattiin poljentasammioon…

 

 

 

 

 

…jossa ne erityisellä haravalla tasoitettiin poljentasammioon tasaiseksi kerrokseksi.

 

 

 

Ja sitten alkoi varsinainen polkeminen!

 

 

Kengät ja sukat pois jaloista, pienen vesipaljun kautta poljentasammioon ja siitä se alkoi.

 

 

Viininpolkeminen on rankkaa hommassa, sillä rypäleitä on sammiossa lähes polveen saakka.

 

 

Viininpolkijat tukevat toisiaan tiukassa käsikynkässä, jotta kaatumisia ei pääse tapahtumaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Polkemistamme vauhditti katselijoiden virittämä Mustialan ajoilta tuttu laulu eli ”Jos mie saisin jouten olla”:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

 

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

 

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

 

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

 

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

 

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

 

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

 

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

 

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

 

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

*******************

 

 

 

Viininpoljennan jälkeen jalkojen peseminen ja olimme taas yhtä kokemusta rikkaampia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Quinta da Avessadan viinitilan museo Douron viinialueen sydämessä Favaioksessa...

Lauantai 10.12.2016 - -Esko Erkkilä-

…oli tiistai-päivän 4.10.2016 kolmas kohde agrologimatkallamme syyskuussa Portugaliin.

 

 

 

 

 

Oppaanamme ja isäntänämme täälläkin oli edellispaikan isäntä mosanbikiläissyntyinen Don Mitu, jonka kanssa tässä peukutan.

 

 

"Meillä olet ystävä!"

 

 

 

 

 

Don Mitu kertoi, että museorakennus on rakennettu sata vuotta sitten ja siellä pyritään säilyttämään alueen viininvalmistuksen perinne, mutta huomioidaan myös se interaktiivinen kehitys, jolla viininvalmistusta on kehitetty ja kehitetään!

 

 

 

 

 

Täällä näimme matkamme aikana ensimmäisen kerran viininkorjuuseen liittyvää todellista perinnettä, kun esittelyhuoneessa muutama miesnukke oli polkemassa viinirypäleitä – tosin kuiviltaan ja ilman rypäleitä.

 

 

 

 

 

Viinitilan omistaja löi tahtia viininpolkijoille.

 

 

 

Mutta sitten pääsi ryhmämme vauhtiin ja ensimmäiset viininpolkijamme ammeeseen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Tahtia löivät hanuristi sekä rumpali…

 

 

 

 

 

…ja katsojilla oli hauskaa!

 

 

 

 

 

Ja sitten jalkojen pesulle!

 

 ***************

 

 

 

 

Ovi seuraavaan huoneeseen avattiin…

 

 

 

 

 

…ja nyt pääsimme asiaan eli maistelemaan Moscatel-aperitiiviviiniä!

 

 

 

 

 

Paljon jäi Moscatel-viiniä tynnyreihin,…

 

 

 

 

 

…kun jatkoimme matkaamme kohti majapaikkaamme Vila Realia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Junamatka Douro-joen upeissa rantamaisemissa

Torstai 1.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen agrologimatkamme ohjelmassa oli tiistain 4.10.2016 kohdalla otsikossa mainittu ohjelmanumero ja sen tiimoilta nyt muutama kuva sekä selostava saatesana!

 

 

 

 

 

Matkasimme majapaikkakunnaltamme Vila Realista bussilla kauniita portugalilaismaisemia ihaillen läheiseen Peso de Reguaan.

 

 

 

 

 

Olimme Peso de Reguan rautatieasemalla hyvissä ajoin sillä,…

 

 

 

 

 

…asemalla oppaamme Mika Palon jakamissa matkalipuissa junamme lähtöajaksi kerrottiin 9.09.

 

 

 

 

 

Rautatieasemalla oli hyvää aikaa tehdä ostoksia…

 

 

 

 

 

…ja viettää aikaa junanlähtöä odotellen.

 

 

 

 

 

 

 

 

…jotka myyvät itsevalmistamiaan makeisia…

 

 

 

 

 

…euron kappalehintaan.

 

 

Rebucados-niminen makeinen on valmistettu hellalla kuumennetulla pannulla.  Sen raaka-aineina ovat vesi, sokeri, hunaja ja sitruuna – makeisen loppusilaus on jokaisen myyjän salaisen reseptin aikaansaama.

 

 

Makeinen on kova ja se nautitaan imeskelemällä.

 

 

Reguan aseman rebucados-makeista on valmistettu ja asemalla myyty jo vuodesta 1879 alkaen.

 

 

Pitihän sellaisia ostaa!

 

 

****************

 

 

 

 

Juna saapui täsmällisesti ja nousimme junaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Matkasimme joenrantaa pitkin ylävirtaan eli kohti Espanjan rajaa ja ihailimme Douro-joen maisemia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Douro-joki lipui (oikealle) laiskasti kohti parinsadan kilometrin päässä odottavaa Atlantia…

 

 

 

 

 

…ja jokiliikennekin oli hiljaista.

 

 

 

 

 

Covelinhas oli Reguasta lähdettyämme ensimmäinen asema; se on pieni kylä Peso de Reguan kaupungissa, sillä siellä on ainoastaan hieman yli 200 asukasta, mutta oma rautatiepysäkki kuitenkin.

 

 

 

 

 

On hyvin tyypillistä monissa paikoissa keski- ja etelä-Euroopassa, että jokiväylän toisella puolella kulkee rautatie ja toisella puolella maantie – näin myös Douro-jokilaaksossa!

 

 

 

 

 

Ohitimme Ferrao´n pienen seisakkeen ja jatkoimme ylävirran suuntaan.

 

 

 

 

 

Viherpeukalon syke tiheni, kun näimme junaradan ja joen välisellä kapealla rantakaistaleella kaktuksia. Valitettavasti niitä ei päässyt lähempää ihailemaan!

 

 

 

 

 

Junamatkamme alkoi olla lopuillaan ja…

 

 

 

 

 

…saavuimme Pinhao´n rautatieasemalle.

 

 

 

 

 

 

Sen verran avaan jo nyt, että kyseessä oli tutustuminen azulejo-taideteoksiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lounas Dao-viinien kera"

Perjantai 4.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa kertaamani maininta oli agrologien Portugalin-matkamme sunnuntaille 2.10.2016 kirjatussa ohjelmassa.

 

Piti netistä tarkistaa, että mitä tarkoitetaan Dao-viineillä

 

Tässä eräs selitys:

 

 

”Dão – Vuoristoinen DOC-appellaatio melko keskellä Portugalia. Suuri osa alueen viineistä on hyvin tanniinisia ja reilusti tammitettuja punaviinejä.”

Siis lounaalle Dao-viinien kera!

 

 

Ruokailu Portugalissa on aina juhlahetki ja niin oli tämäkin lounaamme.

 

 

Muutamia kuvia ja pieniä selityksiä:

 

 

 

 

 

Lounaspaikkamme edessä torilla oli häpeäpaalu, joka entisaikaan Portugalissa vastasi suomalaista jalkapuuta.

 

 

 

 

 

Saimme luonasta odotellessamme tutustua, maistella ja ostaa herkullisia soseita – jokunen purkki siirtyi retkeläistemme laukkuihin.

 

 

 

 

 

Eturuokana meille tarjoiltiin riistamakkaraa lihapullien muodossa…

 

 

 

 

 

…ja sen yhteydessä kuohuviiniä!

 

 

 

 

 

Lämpimänä ruoka saimme oliiviöljyssä ruskistettuja porsaan noisetteja…

 

 

 

 

 

…ja viininä Dao-punaviini ”Casa de Santar” eli sen viinitilan viini, jossa ennen lounastamme vierailimme.

 

 

 

 

 

Jälkiruuaksi meille tarjottiin appelsiinivanukasta ja vaniljajäätelöä

 

 

Jälkiruokaviininä oli Douron viinialueen muscatel-viini eli ”Moscatel do Douro”.

Kuvassa tyhjä pullo, mutta takaoikealla olevassa lasissa tätä viiniä!

 

 

 

Portugalilainen lounas viineineen on elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalin vuoristoisilla moottoriteillä on varauduttu siihen, että auton jarrut pettävät

Lauantai 29.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalissa korkeuserot ovat suuria – tämä pätee myös moottoriteiden kohdalla.

 

 

Suurten korkeuserojen teillä ovat autojen jarrujen pettäminen aina vaarana.

 

 

Portugalissa vaaraan on varauduttu rakentamalla jarrutus- ja suoja-alueita hieman formula ykkös-ratojen tapaan.

 

 

Suoja-alueet on rakennettu siten, että jarrujen pettäessäkin raskas ajoneuvo saadaan pysähtymään turvallisesti, sillä turva-alueet on rakennettu siten vastamäkeen, että ajoneuvo pysähtyy ilman jarrujakin.

 

 

Monien suoja-alueiden rakentamisessa on hyödynnetty sitä, että suoja-aluetie on päällystetty soralla, jotta raskaankin ajoneuvon matka hyytyy varmasti.

 

 

Muutama kuva ja kuvasarja selventävät asiaa – kas näin:

 

 

 

 

Moottoritiellä on ennakkomerkkejä lähestyvistä suoja-alueista.

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Nyt kuuden kuvan kuvasarja suoja-alueesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

Ja vielä yksi kuvasarja eräästä toisesta suoja-alueesta - tämä suoja-alue on heti alusta alkaen sorapintainen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvallista matkaa Portugalin teillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppo ja "ilmainen" raha innostivat yli-investointeihin

Perjantai 28.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkalla liikuimme bussilla varsin paljon ja huomasimme, että Portugalin tiet ovat loistokunnossa.

 

Loistokuntoon on merkittävä syy se, että EU on aikoinaan antanut Portugalille runsaskätisesti tukea maantie-infran ja myös muun infran rakentamiseen.

 

Ylimitoitetut infrahankkeet ajoivat maan talouden EU-tuesta huolimatta vaikeuksiin, josta se ei ole kunnolla selvinnyt vieläkään.

 

EU:n komissio pyysi tämän viikon tiistaina eli 25.10.2016 lisätietoja eräiden maiden taloussuunnitelmista vuodelle 2017.

 

Selvityspyynnön saivat Suomen lisäksi myös Portugali, Italia, Espanja, Kypros, Liettua ja Belgia – olemme vähemmän mairittelevassa seurassa, kiitos Kataisen ja Stubb´n hallitukset!

 

Lisäselvityksiä pyytämällä komissio pyrkii estämään tilanteet, joissa jäsenvaltiot lipsuisivat vakausohjelman mukaisesta julkisen talouden strategiasta.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Matkustimme 2.10.2016 Nazare´n kaupungista ”päätukikohtaamme” Vila Real´iin ja aluksi matkamme taittui suuntaansa kolmikaistaista moottoritietä pohjoiseen.

 

 

Oli sunnuntai-aamupäivä klo 10.30 ja kolmikaistaisuudesta huolimatta moottoritie oli molempiin suuntiin autio ja tyhjä.

 

 

Oppaamme kertoi, että autius ja tyhjyys vallitsevat kyseisellä moottoritiellä koko ajan viikonajasta riippumatta.

 

 

Etsimättä herää mieleen epäilys, että sorakankaalle on ollut helppo rakentaa hieno moottoritie ja että kuinka tierakennuskoneistoa on ”voideltu”, jotta ilmeinen yli-investointi on saatettu toteuttaa! No, me EU-kansalaisethan olemme tämän yli-investoinnin suurimmalta osin maksaneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Portugalin moottoritiet ovat maksullisia ja tässä kuvassa bussimme on juuri tulossa erään moottoritien alussa maksuportille.

 

 

Ajamme ”vihreää linjaa”, sillä bussimme ikkunassa on laite, joka on yhteydessä maksuportin automatiikan kanssa ja ajomme moottoritielle kirjautuu automaattisesti tietojärjestelmiin, jotta bussifirma sitten aikoinaan saa laskun ajamisestamme.

 

 

Kuljettaja ja me etupenkillä istuneet näimme, että ajamisemme tälle moottoritielle maksoi hieman yli kahdeksan euroa.  Oppaamme kertoi, että henkilöautolta veloitetaan saman portin läpiajosta n. viisi euroa.

 

 

Jos auton tuulilasissa ei ole moottoritien maksuautomaattien kanssa ”keskustelevaa” maksukorttia, on maksu hoidettava käteisellä muilla porteilla.

 

 

Portugalissa oli yritys kokeilla joillakin moottoriteillä maksuttomuutta, mutta kustannuspaineessa hankkeesta piti luopua.

 

 

Portugalin moottoriteiden maksullisuuden vuoksi näimme useita kertoja autojonoja tien oikealla ajokaistalla, kun autoilijat siirtyivät edessä olevan maksullisen moottoritien vuoksi maksuttomille sivuteille.

 

 

Portugalin yli-investoinnit ja sen seuraamukset EU:lle annettavien selitysten myötä tuovat mieleen Tampereen kaupungin yli-investointihankkeen eli ratikan!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Metsämarketit palvelevat Karjalan kannaksella

Keskiviikko 5.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Me Karjalan kannaksella matkailleet suomalaiset tiedämme, että alueella on meidän palvelemiseksi metsämarkettaja.

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia myymälöitä, jotka seuraavat suomalaismatkaajia.

 

 

On heti jutun aluksi todettava, että metsämarkettien tarjoama palvelu on hyväksi ja kannustan kaikkia käyttämään metsämarkettien palveluja.

 

 

Toistakymmentä vuotta sitten metsämarkettien kilpailutilanne oli tiukka, sillä aina kun suomalaisbussi pysähtyi jonnekin, oli bussin vierellä puolentusinaa metsämarketyrittäjää tarjoamassa palveluitaan – bussi vierellä oli puoliympyrän muodossa metsämarketyrittäjien muodostelma.

 

 

Asia on nykyisin saanut järjestäytyneet muodot ja todennäköisesti markkinat on jaettu sopuisasti siten, että kutakin suomalaisbussia seuraa yksi metsämarketyrittäjä. On luonnollista, että yrittäjät kiistävät, että markkinat olisi jaettu tai, että he joutuisivat maksamaan provikkaa ylemmälle taholle.

 

 

 

 

 

Pakettiauton ”tuotetarjonta” on laadittu kaupallisesti aivan oikein eli pakettiauton takaosassa on myyjälle parhaimmin kannattavat alkoholituotteet sekä kartat…

 

 

 

 

 

…ja sivuovesta on saatavana palvelutuotteet eli oluet, siiderit sekä virvoitusjuomat.

 

 

 

 

 

Metsämarketyrittäjät ovat luotettavia valuutanvaihtajia ja heillä ruplan eurokurssi on täysin kunnossa.

 

 

Konsta – joka viime kesänä oli taas kerran meidän marketyrittäjänä – hänellä on sananmukaisesti aina ”käteiskassa”, sillä tässäkin Konstalla on kädessään paksu nippu ruplia ja euroja!  Tuoteostot pelittävät siis molemmilla valuutoilla.

 

 

***************

 

 

 

Metsämarketyrittäjätkään eivät ihan kaikkeen yllä ja sen todistamiseksi kerron viime kesän matkaltamme omakohtaisen kokemuksen.

 

 

Välitin kuljettajamme kautta Konstalle tiedon, että haluaisin seuraavalla ”pysäkillä” ostaa kutistekalvopakkauksen Baltica 9 –olutta, sillä pidän Baltica ysiä parhaana venäläisoluena.

 

 

 

 

Jouduin kuitenkin tyytymään Baltica 7 –olueeseen, sillä Konsta ei saanut niin lyhyellä tilausajalla hankittua olutta, jota olin tilannut! No, tällä on pärjättävä!

 

 

 

Metsämarket-toimintaa ei esiinny Laatokan pohjoispuolella, sillä se on keskittynyt Karjalan kannakselle.

 

 

On selvää, että toiminta on paikallisesti laillista ja kun se sen lisäksi on rehtiä, kannustan käyttämään Karjalan kannaksella metsämarkettien palveluita!

Metsämarketeista ostaminen on myös elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taipaleenjoen taistelumaastot kiehtovat aina!

Tiistai 4.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Oli jo 14:s kerta, kun sain viime kesänä osallistua hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle matkalle. Matkamme alkoivat Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina rajan taakse jääneille sotatantereille. Olemme vuosien aikana tehneet sotahistoriamatkoja Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan - kohdemaiden kulttuuri ja monet muut asiat ovat olleet vahvasti esillä. Viime kesän matka suuntautui taas kerran luovutettuun Karjalaan.

Tässä pieni kuvakertomus, kun kävimme Taipaleenjoen taistelumaastoissa 12.7.2016!

 

 

 

 

Taipaleenjoelle suuntautuva matkaosuuteemme alkoi Sakkolan rautatieasemalta, jossa meitä odotti venäläinen linja-auto.

 

 

 

 

 

Linja-autossa oli tunnelmaa heti alusta alkaen.

 

 

 

 

 

Venäläiskuljettaja paahtoi Sakkolan asemalta lähdettyämme kohti Pyhäjärveä, mutta useasti Taipaleenjoella Sakkolan kautta käyneenä aloin reklamoimaan, että emme ole oikealla tiellä.

 

 

 

 

 

Palasimme Sakkolan asemalle ja lähdimme uudestaan kohti Taipaleenjokea ja nyt oma kuljettajamme Raivo ajoi tyhjällä bussillamme edessä ja me venäläislinja-autolla perässä.

 

 

 

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

 

 

Saavuimme Keljan taistelujen muistomerkille, joka on paljastettu 22.8.2009. Olin edellisen kerran tällä samalla paikalla ennen muistomerkin paljastamista, sillä silloisen käyntini aikana paikalla oli vasta muistomerkin jalusta. Eero Norokorven ja minun takanani on Suvanto ja sieltä puna-armeija hyökkäsi suomalaisten asemia vastaan 25. - 27.12.1939. Suomalaiset torjuivat hyökkäyksen.

Pääsin vuonna 2009 nousemaan Suvannolta sen jyrkän jyrkänteen ylös tälle paikalla ja voin todeta, että ei puna-armeijalle ollut helppo tehtävä nousta hyökkäyksessä tälle paikalle. Ja se nousu ei onnistunutkaan!

 

 

 

 

 

Keljan muistomerkillä kenraali Lehtimäki oli helpottunut, sillä olimme oikealla tiellä kohti Taipaleenjokea.

 

 

 

 

 

 

 

Jätimme oman automme Keljan muistomerkille ja jatkoimme venäläisellä linja-autolla matkaamme.

 

 

 

 

 

Tie Sakkolasta Taipaleenjoelle on kovapohjainen, mutta muuten perin heikkokuntoinen.

 

 

 

 

 

Saavuimme kohdalle, josta on viitoitus Taipaleenjoen kenttähautausmaalle. Olen aiemmin käynyt muutaman kerran paikalla ja tiedän, että miten ja kuka on sen sodan jälkeen löytänyt.

 

 

Pyrin kertomaan Taipaleenjoen kenttähautausmaasta myöhemmin enemmän.

 

 

 

 

 

Saavuimme Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle, jonne ökyrikkaat Taipaleenjoen rannalle datsoja rakentaneet venäläiset ovat rakentaneet pienkoneille soveltuvan kiitoradan. Kiitorata on ainakin osittain suomalaisten puolustusasemien päällä – harmillista! Datsoille kuljetaan Pietarista lentokoneilla ja helikoptereilla sekä veneillä Laatokkaa pitkin - huomasitte, että Sakkolan kautta maantieyhteys on kelvoton.

 

 

 

 

 

Kiitorataa on pidennetty sen jälkeen, kun edellisen kerran vuonna 2009 kävin Taipaleenjoella.

 

 

 

 

 

Taipaleenjoen Suomen puoleiselle rannalle on kuluneen kymmenen vuoden aikana rakennettu lisää ökytaloja; tämän talon omistajat hätyyttelevät tunkeilijoita lepakkokuvioisella portilla.

 

 

 

 

 

Pitihän se taas kerran minunkin pestä käteni Taipaleenjoessa!

 

 

 

 

 

Käänsimme automme ennen Kaarnajokea ja Niittykasemattia sekä ennen Taipaleenjoen muinaislinnaa. Muinaislinnan vallihaudat ovat edelleen hyvin nähtävissä ja olen kerran päässyt siellä käymään. Harmittelen, että esim. netistä ei löydä juuri lainkaan tietoja Taipaleenjoen muinaislinnasta.

Taipaleenjoen muinaislinnassa on yhä edelleen selvästi havaittavissa perinteiset sen aikaisiin linnoihin kuuluneet vallihaudat.

Vallihaudat ovat nykyisin paljon Taipaleenjokea korkeammalla eli muinaislinna on siltä ajalta, jolloin Taipaleenjoen kannas ei vielä ollut murtunut  - Taipaleenjoen murtuminen tapahtui keväällä 1818 eli lähes 200 vuotta sitten!

 

 

 

 

 

Lähdimme paluumatkalle ja tässä kuva suomalaisten vuonna 1939 rakentamista hyökkäysvaunuesteistä! Paikallaan ovat yhä edelleen!

 

 

 

 

 

Palasimme onnistuneen retken jälkeen Sakkolan asemalle ja kenraali tarjoili meille matkan kunniaksi kunnon vodkaryypyt, mutta vain fingerporista!

 

 

 

Kunnia Taipaleenjoen suomalaisille puolustajille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki tiet vievät Keskustaan!

Tiistai 13.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettävillä Maanantaimarkkinoilla huolehdimme, että telttakatoksellamme ei ole seiniä.  Tämä antaa meille mahdollisuuden todeta näin:

 

 

”Meille saa tulla oikealta ja vasemmalta, edestä ja takaa – on meille tultukin!”

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen piiritoimistolla kaikille avoimen kahvi- sekä kakkutarjoilutilaisuuden.

 

 

 

 

 

Näsilinnankadulta piiritoimistolle oli ohjaamassa Keskusta-viirit sekä pyöreät ”astinlaudat”, jotka ohjasivat tamperelaisia oikeaan osoitteeseen!

 

 

 

 

 

Jalkakäytävälle sijoitettu katujuliste lisäsi houkutusta poiketa kahville!

 

 

 

 

 

Emännät olivat varautuneet melkoiseen trafiikkiin ja ”Keskusta 110 v” – kakkuja olikin varattuna useita!

 

 

 

 

 

Ensimmäisen ”Keskusta 110 v” –kakun leikkasivat kansanedustajat Arto Pirttilahti (vasemmalta), Mikko Alatalo ja Pertti Hakanen yhdessä!

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden aluksi pääsin samaan kuvaan kahden senaattorin kanssa – vieraamme ristivät kuvaustilanteen näin: ”Seniori ja kaksi senaattoria!”  

Heti kuvanottamisen jälkeen myös maakuntamme kolmas senaattori eli Mikko Alatalo saapui paikalle.

 

 

*******************

 

 

Juhlatilaisuudessa puhuivat

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen

 

 

 

Kiitokset emännillemme hienoista tarjoiluista ja kiitokset kansanedustajillemme valaisevista puheenvuoroista – pidimme puheistanne ja osaamme arvostaa työtänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossu on suomalainen erikoisuus

Tiistai 21.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidämme luonnollisena, että sialla on saparo pikkupossusta teurastusikään saakka.

 

 

Näin ei ole keski-Euroopan suurissa sikatalousmaissa, vaan siellä sikojen saparot leikataan jo pieninä.

 

 

Saparon typistäminen tehdään ilman kivunlievitystä ja voimme olla varmoja, että saparon leikkaaminen ilman puudutusta tekee kipeää.  Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että saparon leikkaaminen aiheuttaa sialle pidempäänkin kipua.

 

 

Miksi suurissa sikatalousmaissa sikojen saparot leikataan?

 

 

Syynä on sikojen kärsimä stressi ja se, että stressisika puree kaveriltaan saparon poikki.

 

 

Stressiä aiheuttavat mm. liian pieni karsinatila eli ahtaus, riittämätön kaukalotila, jotta siat eivät pääse syömään yhtä aikaa vaan osa joutuu odottamaan ruuan saamista sekä ilman virikkeitä oleminen.

 

 

Kuivikkeet ovat yksi viriketekijä ja se merkitsee, että sioilla pitää olla karsinoissaan kuiviketta.

 

 

 

Suomen Sikatalousyrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö – kuvassa Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa – isännöi muutama päivä sitten saksalaista Alasaksin osavaltioparlamentin maapäivien maatalousvaliokunnan ryhmää, johon kuului 15 kansanedustajaa eri puolueista – osa edustajista oli itse sikatilallisia.

 

 

Vieraat olivat halunneet tutustua saparollisiin sikoihin ja niihinhän Suomessa pääsee helposti tutustumaan.

 

 

Saksassakin pyritään saparollisiin sikoihin ja niistä maksetaan sikafarmarille extraa sikojen hyvinvointikorvauksena 16,50 €/sika.

 

 

Summa tuntuu suomalaisista sianlihantuottajista ruhtinaallisen suurelta, mutta siitä huolimatta vain n. prosentti saksalaisista sianlihantuottajista on lähtenyt mukaan. 

 

 

Suomessa saparoiden leikkaamista ei ole merkittävästi tehty milloinkaan ja täydellinen leikkauskielto tuli voimaan jo vuonna 2002.

 

 

Olisi Suomen etu, jos saparoiden leikkauskielto tulisi voimaan koko EU:n alueella, sillä se olisi suuri edistysaskel sikojen hyvinvoinnin saralla koko EU:ssa ja se parantaisi suomalaisen sianlihan kilpailuasetelmia kotimaassa ja Suomen vientimaissa.

 

 

Tässä pointti kotimaisen ruuan puolestapuhujille ja suomalaisille EU-parlamentaarikoille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen "televisioviikko" koettuna

Maanantai 25.4.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole mielestäni julkisuustyrkky, mutta viime viikon aikana naamani ja osin myös mielipiteeni olivat esillä televisiossa.

 

 

Maanantaina 18.4.2016 olin kutsuttuna studiovieraana TV2:n A2-Taloustalkoissa TV2:lla.

 

 

Taloustalkoissa en päässyt ääneen, mutta tapasin henkilökohtaisesti maamme politiikan kärkinimistä Keskustan Matti Vanhasen, Kokoomuksen Harry Harkimon, SDP:n Antti Rinteen sekä Vasemmistoliiton Li Anderssonin ja pääsin henkilökohtaiseen kontaktiin kaikkien heidän kanssaan.  Ay-jyristä tapasin Lauri Lylyn ja Antti Palolan. Veikka Gustafsson ja Jethro Rostehdt olivat myös paikalla.  Myös Jyri Häkämies ja Päivikki Palosaari pitää mainita. 

 

 

Kirjoitan puolueiden nimet tarkoituksellisesti isolla alkukirjaimella, sillä arvostan puolueiden tekemää yhteiskunnallista työtä!

 

 

 

 

 

 

Tässä olen A2-Taloustakoot –illassa ennen suoran lähetyksen alkamista Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhasen kanssa.

 

 *****************

 

 

Olin Keskustan Pirkanmaan piirin virallinen edustaja Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa, joka pidettiin Jyväskylässä 23.-24.4.2016.

 

 

On selvää, että tiedotusvälineitä kiinnosti Suomen suurimman puolueen ja pääministeripuolueen puoluevaltuuston kokous ja sen uutisoinnin yhteydessä pääsin/jouduin televisioon kahdestikin.

 

 

 

 

 

 

 

Tunnen Jasin ja istuimme puoluevaltuuston jäseninä kokouksessa rinnakkain.

 

 

 

 

 

 

Merkittävin roolini julkisuudessa viime viikolla oli, kun MT3:n toimittaja Vesa Kallionpää haastatteli minua uutisklipissä ministeri Anne Bernerin suunnitelmista yhtiöittää valtion tieverkko.

 

 

Media haluaa puhua yksityistämisestä, kun kyse on yhtiöittämissuunnitelmista.

 

 

Vesa Kallionpää yritti kokeneena toimittajana ajaa minua vikaraiteelle, kun kysi mielipidettäni yksityistämisestä.

 

 

Torjuin median väärät tulkinnat ja tein selväksi, että kyseessä on yhtiöittämissuunnitelmat ja eivät suinkaan yksityistämissuunnitelmat.

 

 

Keskustan puoluevaltuuston kokouksen jatkuessa sain runsaasti positiivista palautetta ryhdikkäästä esiintymisestäni Seitsemän uutisissa 23.4.2016.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetää vakavaksi, jos omakotitalon tonttivuokra kymmenkertaistuu!

Perjantai 25.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tunnettu Caruna-korotuksia suuremmista hinnankorotuksistaan.

 

 

Surkeana esimerkkinä Tampereen hinnankorotuksista on Teiskon alueen joukkoliikennehintojen korottaminen.

 

 

Vuokrasopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tapahtuneet tonttivuokrien hinnankorotukset ovat kuulopuheiden mukaan sellaisia, että entiseen vuokrasummaan lisätään yksi nolla summan perään.

 

 

Tietääkseni vuokrankorotukset koskevat niin kerrostaloja, rivitaloja kuin valitettavasti myös omakotitaloja.

 

 

Kerrostaloissa vuokrankorotukset ”leivotaan” yhtiövastikkeisiin, mutta omistusrivitaloissa ja omistusomakotitaloissa vuokrankorotukset omistajat joutuvat maksamaan erillislaskuilla.

 

 

Varmistin viime vuonna maksamamme omakotitalomme tonttivuokran ja se oli tarkalleen 551,62 euroa.

 

 

Jos viime vuonna maksamassamme tonttivuokrassa pilkkua siirretään yhden numeron verran oikealla, on summa 5.551,62 euroa!

 

 

Ei hymyilytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Curral das Freidas - Nunnienlaakso Madeiralla pitää kokea!

Maanantai 22.2.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Aloitan tämän juttuni samalla näkymällä, jolla lopetin eilisen juttuni eli näkymä on Eira do Serranon näköalapaikalta kohti Nunnienlaaksoa.

 

 

Nunnienlaakson portugalinkielinen nimi on Curral das Freidas.

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaaksoon on matkaa Madeiran saaren pääkaupungista Funchalista runsaan puolen tunnin verran.

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaaksoon kuljetaan 2.404 metriä pitkän tunnelin kautta.

 

 

Aikaisemmin tie Nunnienlaaksoon kulki nykyisin suljetun tunnelin kautta ja ennen ensimmäistä tunnelia laaksoon oli todella vaikea päästä.

 

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa nähdään vanhan tunnelin suuaukko – kuva on otettu Eira do Serradon näköalapaikalta.

 

 

 

Nunnienlaakso on saanut nimensä kun se vuonna 1566 toimi pakopaikkana Funchalissa sijainneen nunnaluostarin nunnille ja hallitsijan perheelle, jotka pakenivat laaksoon ranskalaisia merirosvoja. Nunnienlaaksossa ei ole siis koskaan sijainnut nunnaluostaria!

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaakson pääkatu.

 

 

 

 

 

 

Torilla oli myytävänä kuumia kastanjoita – hinta 2 euroa/12 kappaletta…

 

 

 

 

 

 

…ja pitihän niitä yksi satsi ostaa!

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaakson erikoisuuksia ovat eucalyptus- ja kastanjaliköörit…

 

 

 

 

 

 

…ja niitä tarjoillaan kylän baarissa.

Suosittelen!

 

 

 

 

 

 

Kylästä on hyvä näkymä Eira do Serrado Spa –kylpylään, jonka paikoitusalueelta eilisessä jutussani katselimme Nunnienlaaksoa.

Kuva tavallaan valehtelee, sillä se on otettu kauko-objektiivilla kohti korkeuksia ja rajattu niin, että kylpylä näyttäisi olevan lähellä.

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaakso on niin tiukasti ympäröivien vuorten kainalossa, että aurinko pääsee sinne paistamaan vain lyhyen hetken päivällä ja jotkut paikat laaksossa ovat aina varjossa.

 

 

 

 

 

 

Nunnienlaakso on usein pilvien peitossa ja sen vuoksi opastetut retket pyritään sinne ajoittamaan aamupäiville, sillä silloin vuoristossa on varmimmin pilvetöntä.

 

 

 

 

 

 

Paluumatkalla istuin bussissa rotkon puolella ja silloin maisemien ylle laskeutunut pilviverho toi tietyn turvallisuuden tunteen, kun ei nähnyt rotkojen pohjalle!

 

 

Kannustan Madeiralla kävijöitä osallistumaan retkille, jotka suuntautuvat Eiro do Serradon vuorelle sekä Nunnienlaaksoon!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Eira do Serrado - 1.094 metriä merenpinnan yläpuolella oleva vuorenhuippu Madeiralla

Sunnuntai 21.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Noin puolen tunnin ajomatkan etäisyydellä Funchalin kaupungista sijaitsee…

 

 

 

 

 

…Eira do Serradon näköalapaikka.

 

 

 

 

 

 

Bussien kääntöpaikalta kulkee polku näköalapaikalle, jonka korkeus merenpinnasta on 1.050 metriä.

 

Vuorenhuipulle on näköalapaikalta kiivettävää vielä 44 metriä, mutta sinne ei johda turvallista kulkureittiä, joten vuorenhuipulla käyminen ei ollut mahdollista.

 

Kääntöpaikalla sijaitsee hotelli, jonka hinnoissa on oppaamme mukaan melkoinen kalliinpaikanlisä!

 

 

 

 

 

 

Näköalapaikalta pystyi katselemaan alapuolella olevia kyliä…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä sama kylä…

 

 

 

 

 

 

…hieman erilaisilla kamera-asetuksilla näköalapaikalta kuvattuna.

 

 

Näköalapaikka on vuorenkyljessä sijaitseva ”hylly” ja ainakin minä pelkäsin mennä näköalapaikan kaiteen vierelle.

 

 

 

 

 

 

Eira do Serradolta on hyvä näköala myös Nunnienlaaksoon, mutta siitä paikasta tarkemmin ehkä jo huomenna.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50

Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.

 

 

Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.

 

 

Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.

 

 

Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.

 

 

Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.

 

 

Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.

 

 

Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.

 

 

Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.

 

 

Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.

 

 

Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.

 

 

Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:

 

”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”

 

 

Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.

 

 

Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!

 

 

-Esko Erkkilä-