Pätkä vastauksistani YLE:n vaalikoneeseen

Maanantai 6.3.2017 - -Esko Erkkilä-

YLE:n vaalikone takkuili tänään, mutta sain kuitenkin vastaukseni tallennettua – tässä tiedoksenne osa vastauksistani:

 

 

******************

 

 

Miksi juuri sinut kannattaisi valita kunnanvaltuustoon?

Yli 40 vuoden kokemus vastuullisissa työelämän eri tehtävissä antaa vankan pohjan kuntapäättäjäksi. Yli 8 vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa on vahva tae. Omaan yhteistyökykyä eri suuntiin!

Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?

Tampereen talous on saatava kuntoon, sillä vain niin voidaan turvata kaupunkilaisten hyvinvointi. Yritysten sijoittumista Tampereelle pitää edistää ja se tapahtuu mm. kaupungin koko henkilöstön kouluttamisella yritysystävälliseksi, kaupungin oman yrityspalveluyksikön perustamisella ja sen myötä asteettaisella luopumisella Tredea Oy:n toiminnasta. Yrityspalvelut pitää ottaa rohkeasti Tampereen kaupungin omalle vastuulle.

 

 

Mitkä ovat vaalilupauksesi? Nimeä kolme lupausta.

Vaalilupaus 1

Kaupungin toimintoja ei saa nykyistä laajemmin yhtiöittää, sillä yhtiöittäminen merkitsee demokraattisen päätöksenteon katoamista.

Vaalilupaus 2

Kehitysvammaisten, mielenterveyspotilaiden, senioriväestön, lasten ja nuorten aseman turvaaminen yhteiskunnan myllerryksessä.

Vaalilupaus 3

Ilman tietokonetta olevien kaupunkilaisten asema pitää turvata mm. asioiden valmistelussa, pankkiasioinnissa ja joukkoliikenteen lippuostoissa.

 

 

Tässäpä tärkeimmät

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei ollut yllätys, että Tampereen seutukunta oli vasta sijaluvulla seitsemän (7) seutukuntien Kuntaranking2017 -listauksessa

Maanantai 27.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän valtuuskunta eli EK julkisti 9.2.2017 Kuntaranking2017 –listauksen maamme seutukuntien sijoittumisesta yritysystävällisyydessä.  Listauksen perusteena olivat yritysjohtajien mielipiteet.

 

 

Olin paikalla, kun tutkimus julkistettiin Tampereella.

 

 

Kokonaispisteissä parhaiten pärjäsi Seinäjoen seutukunta, toiseksi sijoittui Turku ja kolmanneksi Hämeenlinna.

 

 

Näiden jälkeen paremmuusjärjestyksessä olivat Helsingin, Rauman ja Vaasan seutukunnat.

 

 

Tampereen seutukunnan sijoittuminen oli seitsemäs ja ilmeisesti sekin sija tuli Tampereen kehyskuntien – erityisesti Pirkkalan ja Ylöjärven – yritysmyönteisyyden ansiosta.

 

 

Tampereen seutukunnan osalta arvopalautteessa korostuivat mm. seuraavat seikat:

 

 

• kilpailutuksen toimimattomuus

• kunnan vähäinen kiinnostus/arvostus (pk-)yrityksiä kohtaan

• kaavoitukseen liittyvä joustamattomuus ja hitaus

• hankaluudet saada osaavaa työvoimaa

• lupaprosessien hitaus ja byrokraattisuus

• liikenneratkaisujen puutteellisuus

• kiinteistöverot, vesimaksut yms. kunnallismaksut

 

 

Tutkimuksen pitäisi merkitä, että hälytyskellot alkaisivat päristä seutukuntapäättäjien mielessä, mutta mitä vielä; keskeiset päättäjät puolustelivat Tampereen seutukunnan heikkoa pärjäämistä sillä, että miten mm. Turun seutukunta on saanut menestystä Turun meriteollisuusyritysten ja Uudenkaupungin autoteollisuuden ansiosta.

 

 

Nähdään siis roska naapuriseutukuntien silmässä, mutta ei huomata malkaa omassa eli Tampereen seutukunnan silmässä!

 

 

EK:n Kuntaraking2017 –tutkimus antaa pontta sille, että huhtikuun kuntavaaleissa valittavan Tampereen kaupunginvaltuuston ja myös muiden kaupunkipäättäjien on otettava uusi vaihde päälle, sillä nykymeno tyrehdyttää kaiken taloudellisen kasvun Tampereella ja koko Tampereen seutukunnalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oma oli parempi

Perjantai 17.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Tapanani on aina silloin tällöin tarjota mielipidekirjoituksiani eri lehdille ja niin tein myös toissapäivänä eli tiistaina 14.2.2017, kun tarjosin mielipidekirjoitustani Aamulehdelle.

 

 

Otsikoin kirjoitukseni näin:

 

 

”Miksi ilman tietokonetta olevat ovat toisen luokan kansalaisia?”

 

 

 

Aamulehti oli nopea toimissaan ja julkaisi mielipidekirjoitukseni jo eilen eli 16.2.2017.

 

 

Olen aina antanut lehdille vapauden muokata kirjoituksiani ja niin tein myös nyt.  Yleensä mielipidekirjoitukseni ovat parantuneet, kun ammattitaitoiset toimittajat ovat muokanneet juttujani.

 

 

Nyt kävi kuitenkin toisin eli kirjoitukseni sanoma typistyi ja muodostui hankalaksi ymmärtää.

 

 

Ymmärrän toimituksen toimet, sillä kyseessä oli ilmeisesti myös se, että mielipidekirjoitukseni ei mahtunut siihen muottiin, joka kirjoitukselleni oli varattu.

 

 

 

 

Tässä kuva mielipidekirjoituksestani siinä muodossa kuin se oli eilisessä Aamulehdessä ja…

 

 

…tässä se on siinä muodossa kuin sen Aamulehdelle lähetin:

*********************

 

 Miksi ilman tietokonetta olevat ovat toisen luokan kansalaisia

 

Eläkeläisjärjestöjen mukaan Suomessa on 500.000 yli 65-vuotiasta senioria, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiyhteyttä.

 

 

Kun ilman tietokonetta olevien senioreiden lukumäärään lisätään muut ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä olevat kansalaiset, päästään ainakin 1.500.000 kansalaiseen.

 

 

Tampereen osalta em. luvut merkitsevät, että kaupungissamme on yli 20.000 65-vuotta täyttänyttä senioria, joilla ei ole tietokonetta ja ei siten myöskään nettiyhteyttä.  Luvut antavat perusteen todeta, että Tampereella on n. 60.000 – 70.000 henkilöä, joilla ei ole nettimahdollisuutta.

                     

 

Toimin eläkeläisjärjestön koulutettuna nettiopastajana ja tiedän sekä tunnen ne toimenpiteet, joilla eläkeläisjärjestöt panostavat tilanteen muuttumiseen.  Muuttumista tapahtuu, mutta se on hidasta.  Ymmärrän ilman tietokonetta olevia, sillä he kokevat mm. Tampereen kaupungin ja koko yhteiskunnan harjoittaman nettipainostuksen olevan puuttumista heidän itsemääräämisoikeuteensa.

 

 

Digitaalisuus on kaikessa toiminnassa suunta, johon panostetaan.  Suunta on oikea, mutta päättäjien pitää tiedostaa, että jo yksistään ”netittömän” senioriväestön osuus on n. 10 % koko maan väestöstä. Kun ilman nettiä olevaan senioriväestöön lisätään muiden ikäluokkien netittömät, päästään lähes neljäsosaan koko väestöstämme.

 

 

Tilanne merkitsee, että printtimaailman merkitys kasvaa tiedonsaannissa ja vaikuttamisessa.

 

 

Tampereen kaupunki on koko ajan siirtämässä asioiden valmisteluun liittyvää kansalaisvaikuttamaista nettiin.  Tämä merkitsee, että ainakin neljäsosalla kaupunkilaisista ei ole edes teoreettista mahdollisuutta osallistua asioiden valmisteluun.

 

 

Harhaanjohtavaa on esitellä ”kansalaisvaikuttamisen tuloksia” kaupunkilaisten tahtona jonkin asian valmistelussa!

 

 

Pankit ovat Tampereen kaupungin ohella toinen surkea esimerkki ilman tietokonetta olevien asukkaiden syrjimisestä.

 

 

Pankissa laskujaan maksavat toki tuovat hiekkaa pankin käytäville, mutta on kohtuutonta, että yhden laskun maksamisesta joutuu maksamaan 6 – 8 euroa/lasku ja sen lisäksi maksamista joutuu odottamaan tuntikaupalla ja maksaminen onnistuu ainoastaan erikseen nimetyissä konttoreissa tarkoin rajattuina ajankohtina.

 

 

Kolmas esimerkki ilman nettiä olevien syrjimisestä on Tampereen seudun joukkoliikenne. Veronmaksajat maksavat jo nyt ennen ratikkaa Tampereen joukkoliikenteen aiheuttamia tappioita n. 11 miljoonaa euroa vuodessa ja sen vuoksi onkin ihmeellistä, että esimerkiksi kahden vyöhykkeen kattavaa 90 vuorokauden kausilippua voi ostaa ainoastaan netin kautta Nella Nettitilauspalvelusta ja hinta on silloin 123 euroa! Lähes saman tuotteen voi toki hankkia myös ”tiskiltä”, mutta silloin hinnaksi muodostuu 149,70 euroa ja hankinnan pitää jakaa vähintään kahdeksi erillishankinnaksi!

 

Ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä vailla olevat tamperelaiset joutuvat siis maksamaan joukkoliikenteen tappiota ilman, että pystyisivät itse hyödyntämään kaikkia Tampereen joukkoliikenteen tarjoamia etuja!  Tähän pitää saada muutos.

 

 

Toivon, että Tampereelle huhtikuussa valittavat uudet päättäjät heräävät ja antavat tasavertaisen arvon myös niille kansalaisille, jotka haluavat elää ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä.

 

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

**********************

 

 

Toistan vielä, että kirjoitukseni typistämisen syy oli ilmeisesti sen liika pituus, mutta nyt lukijani voivat päätellä, että kumpi versio oli parempi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi vain nuorille?

Torstai 16.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Suomen suurin rekrytointi- ja koulutustapahtuma…

 

 

 

 

 

…Rekrytori, järjestettiin eilen Tampereen Messukeskuksessa.

 

 

Tapahtuman ennakkomainonnassa todettiin, että kyse on nuorille suunnatusta tapahtumasta, jossa yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset esittelevät avoimia työ- ja opiskelupaikkoja.

 

 

Itse en enää kaipaile työpaikkaa, sillä yli neljänkymmenen vuoden yhtäjaksoinen työura lienee riittävä, mutta kiinnostukseni työelämän kehityssuuntiin vei minut mukaan tapahtumaan.

 

 

Tapasin Messukeskuksen käytävillä ja näyttelyosastoilla useita + 50 – ikäisiä tuttuja, jotka olivat tapahtumassa tosimielellä etsimässä työpaikkaa tai koulutuspaikkaa.

 

 

Tilanne saikin minut lähestymään eräitä tilaisuuden järjestäjiä ja peräämään sitä, että Rekrytori-tapahtumaan pitäisi jatkossa saada erillinen osasto + 50 –vuotiaille, jotka ovat joutuneet joko irtisanotuiksi tai muuten luopumaan työpaikastaan.

 

 

Sain myötämieltä ehdotukselleni.

 

 

Tutuilta saamani palautteen ansiosta perehdyinkin useiden eri näytteilleasettajien osastoihin ja kyselin heidän tarjontaansa + 50-vuotiaille.

 

 

Olin tyytyväinen, että useimmat näytteilleasettajat suorastaan vannoivat, että ikä ei ole este päästä mukaan heidän koulutusohjelmiinsa ja erilaisten ”työnetsintäohjelmien” piiriin.

 

 

Kuulemastani ja kokemastani huolimatta ehdotan, että seuraavaan Rekrytori-tapahtumaan luodaan erillinen osasto työ- ja koulutusmahdollisuuksien etsimiseen henkilöille, jotka ovat iältään + 50 vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliiton Kuntaranking-tulokset vahvistivat, että Tampereen kaupunkiseutu on vahvasti alavireinen

Lauantai 11.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa kahden vuoden välein Kuntaranking-tutkimustuloksensa, jotka perustuvat maamme 25 seutukunnan alueilla toimivien yritysten yritysjohdon antamiin mielipiteisiin.

 

 

Olin mukana, kun uusimmat tutkimustulokset julkistettiin Tampereella 9.2.2017.

 

 

Ei ollut ainakaan minulle yllätys, että Seinäjoen seutukunta uudisti kahden vuoden takaisen ykköstilansa myös nyt.

 

 

Minulle ei ollut myöskään yllätys se, että Turun seutukunta kohosi kahden vuoden takaiselta sijaltaan yhdeksän sijalle kaksi!

 

 

Turku ajoi selvästi ohi Tampereen seutukunnan, joka on juuttunut sijalle seitsemän.

 

 

Tampereen seutukunnalla on kuntia ja kaupunkeja, jotka panostavat yritysmyönteisyyteen, mutta Tampereen kaupungin suhtautuminen yritysmaailman tarpeisiin toimii jarruna seutukunnan yritysmyönteisyyteen.

 

 

Tutkimustulosten julkistamistilaisuudessa kuultiin kauniita sanoja seutukunnan veturin Tampereen kaupungin suhtautumisesta yrityksiin, mutta kauniit sanat eivät paljon paina, kun yritykset tekevät päätöksiään.

 

 

 

 

 

Kuntaranking-tutkimuksen mukaan suurimmat ongelmat Tampereen seutukunnalla ovat kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyydessä ja yrityspalveluiden saatavuudessa sekä yritysten tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa kohtelussa.

 

 

 

Kuntien palvelurakenteessa kaikkien kuntien keskiarvo oli – 17, mutta Tampereen kaupunkiseudun sillä saralla saama arvosana – 10 ei myöskään anna mahdollisuuksia rintojen röyhistelyyn.

 

 

 

****************

 

 

Yritysten asema kuntien kehitysmoottorina tulee kasvamaan merkittävästi, kun maakunta- ja soteuudistukset tulevat voimaan 1.1.2019.

 

 

 

 

 

Huhtikuun 9. päivänä valittavalla Tampereen uudella kaupunginvaltuustolla on ratkaiseva rooli, kun Tamperetta tullaan laittamaan kuntoon jo ennen maakuntauudistuksen voimaantuloa ja erityisesti sen jälkeen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanja

Maanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

 

 

Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.

 

 

Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”.  Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.

 

 

Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä.  Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.

 

 

Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.

 

 

Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!

 

 

Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!

 

 

Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.

 

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.

 

 

Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka-  eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Huhtikuun 9. päivänä valittavat valtuutetut eivät päätä sotesta eivätkä taitetusta indeksistä

Sunnuntai 22.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuntavaalit lähestyvät, sillä ne järjestetään jo 9.4.2017.

 

 

Vaalitaistelu on käynnistynyt ja on hupaisaa seurata, että eräät tahot petaavat valintaansa sellaisilla asioilla, joihin ei ole pienintäkään vaikutusvaltaa kunnanvaltuutetuilla tai kaupunginvaltuutetuilla.

 

 

Ammattiyhdistysliikkeen piiristä kuuluu kerrankin järkeviä, kun Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmettelee oppositiota, joka on lähdössä kuntavaaleihin sote edellä.

 

 

Luukkainen viittaa ihmettelyssään Kuntalehden artikkeliin, jossa kerrotaan opposition ajavan kuntavaaleihin voimakkaasti sote-teemalla.

 

 

Mainitussa artikkelissa mainitaan nimeltä kuntavaaleihin sote-teemalla ratsastavina RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja vihreiden kansanedustaja Touko Aalto.

 

 

Tiedoksi oppositioedustajille, että soteasiat siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle 1.1.2019 ja siirtoon ei ole mitään mahdollisuuksia puuttua kunnanvaltuustoilla tai kaupunginvaltuustoilla – ei varsinkaan oppositiopuolueiden valtuutetuilla!

 

 

Toinen harhakuvitelma on niillä kuntavaaliehdokkailla, jotka taittavat peistä eläkeläisten taitetulla indeksillä.

 

 

On totta, että SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen yrittää elämöidä eläkeläisten taitetulla indeksillä ja sen muuttamisella nykyisestä niin, että eläkkeen määrä määräytyisi enemmän palkkojen painoarvon suuntaan.

 

 

Turhaa elämöinti kuitenkin tämäkin kuntavaaliehdokkailta, sillä huhtikuussa valittavilla valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta puuttua taitettuun indeksiin. Ei varsinkaan oppositiopuolueiden kuntavaltuutetuilla ja vielä vähemmän niiden ryhmien ehdokkailla ja valtuutetuilla, joilla ei ole lainkaan edustusta Arkadianmäellä!

 

 

Kuntavaaleissa kannattaa tutkailla kuntavaaliehdokkaiden ammattia, sillä ne hyötyisivät taitetun indeksi korjaamisesta SDP:n Kimmo Kiljusen haluamaan suuntaan, joilla on suuri eläke; olen huomannut, että korkean eläkkeen – yli 4.000 euroa kuukaudessa – omaavat ovat innokkaimmat puolestapuhujat Kiljusen eläkeremontille.

 

 

Sote-uudistukseen pystyy hieman ottamaan kantaa maakuntavaaleissa vuoden 2018 tammikuussa ja taitettuun eläkeindeksiin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa – malttakaa intoilijat ja muistakaa tämä äänestäjät!

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmä panostaa nyt kotimaisten kasvisten halveksimiseen!

Lauantai 14.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä eli SOK ja S-ryhmän osuuskaupat aloittivat viime vuonna monien elintarvikkeiden halveksimisen, kun se oli alentavinaan eräiden elintarvikkeiden hintoja.

 

 

S-ryhmä kutsuu elintarvikkeiden halveksimistaan halpuuttamiseksi.

 

 

Elintarvikkeiden hintojen alentaminen on sinänsä hyvä asia, mutta kun tuntee liike-elämän lainalaisuudet, on selvää, että halpuuttamisessa on kyse tinkiminen ostohinnoista – kauppa ei katteistaan luovu!

 

 

S-ryhmä panostaa 9.1.2017 alkaen erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimiseen, sillä se kertoi silloin alentaneensa lähes 900 kotimaisen tuotteen hintaa ja pääpaino oli erityisesti kotimaisissa kasviksissa.

 

 

S-ryhmän liturgian mukaan halveksiminen toteutettaisiin kiertoa nopeuttamalla ja hävikkiä alentamalla.

 

 

Halveksiminen eli hintojen alentaminen toteutettaisiin muka S-ryhmän katteista tinkimisellä, mutta tämä väite osoittautui heti samana tai seuraavana päivänä outoon valoon, kun S-ryhmän sisäänostaja oli tuottajalle perustellut aiempaa halvempaa hintaa sillä, että nyt S-ryhmä alkaa halveksimaan myös kotimaisia kasviksia!

 

 

Kyse oli ilmeisesti johdetusta toiminnasta, sillä mistäpä kauppa muualta halvemmat hinnat taikoisi kuin tuottajan siivua kaventamalla.

 

 

Kotimaisten kasvisten hintojen alentamisessa eli halveksimisessa on kyse silmänkääntötempusta ja se ilmenee mm. SOK:n tiedotteessa, jossa todetaan:

 

 

*******************

 

 

Kasvisten voimakas hintavaihtelu tuo oman haasteensa niiden pitkäaikaisen alhaisemman hintatason määrittelemiseen.

 

 

”Kasvisten hinnat elävät koko ajan esimerkiksi sesongin ja satotilanteiden mukaan. Emme voi luvata sentilleen samoja hintoja kasviksille kuukaudesta toiseen mutta sen lupaamme, että kotimaisten kasvisten hinnat ovat jatkossa meillä halvempia kuin aiempina vastaavina satokausina”.

 

 

****************************

 

 

Hyvä esimerkki kotimaisten kasvisten – tässä tapauksessa perunan – kuluttajahinnan jakautumisesta on analyysi viiden vuoden ajalta eli vuosilta 2011-2015:

 

 

 

 

 

Tuottajahinta on Luonnonvarakeskuksen virallisista tilastoista, kuluttajahinta Tilastokeskuksen tilastoista ja pakkaamohinta Kasvistieto Oy:n tilastoista.

 

 

Kasvistieto Oy kerää ja välittää päivittäin avomaan ja kasvihuonevihannesten sekä hedelmien ja marjojen tuottajahintoja ja markkinatietoa tietokonepohjaisen verkon avulla.

Kasvistieto Oy toimii tiiviissä yhteistyössä myös viranomaisten kanssa. Sen keräämiä hintatietoja toimitetaan myös maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle (TIKE), joita se edelleen toimittaa EU-komissiolle sekä käyttää tilastoissaan. MMM käyttää hintoja hallinnollisten päätösten pohjana ja esim. kansallisten tukien tulonmenetyslaskelmat perustuvat Kasvistieto Oy:n hintoihin.

 

******

Manittakoon, että viime keskiviikkona eli 11.1.2017 ruokaperunan tuottajahinta Iisalmen seudulla oli 0,16 €/kg.

 

 

************************

 

 

 

S-ryhmä leikkii kotimaisten elintarvikkeiden ja nyt erityisesti kotimaisten kasvisten halveksimisella vakavalla asialla.

 

 

Jos tuottajiin ja tuottajahintoihin kohdistuva elintarvikkeiden halveksiminen jatkuu, on koko kotimainen elintarviketuotanto vaarassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saako tavallinen portugalilainen viininviljelijä EU-tukia?

Maanantai 12.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Celeiros on pikkupaikkakunta Portugalissa Douron alueella ja lokakuisen agrologimatkamme eräs pääkohteista oli Celeiroksessa sijaitseva Quinta do Bucheiron viinitila.

 

 

Kyseinen viinitila oli eräs matkamme pääkohde sen vuoksi, että saimme siellä osallistua viininkorjuuseen ja halukkaat pääsivät osallistumaan viinirypäleiden polkemiseen.

 

 

 

 

 

Vierailutilamme isäntä on aikoinaan ollut Portugalin ensimmäisiä ja on yhä edelleen maan johtavia enologeja.

 

Enologia on suomeksi viinitutkimus ja viinioppi. Se on viinien ja viinivalmistuksen tutkimusta tai tuntemusta rypäleiden korjaamisesta pullotukseen saakka. Sana on peräisin kreikan kielen viiniä tarkoittavasta sanasta, johon on liitetty –logia-termi. Enologian asiantuntija on enologi.

 

 

Odotuksemme olivat suuret, että josko nyt saisimme perinpohjaisen selvityksen Euroopan Unionin viinitiloille maksamista tuista sekä tietoa myös niistä kansallisista tukitoimenpiteistä, joita Portugali saa maksaa ja pystyy maksamaan maan viininviljelijöille.

 

 

Petyimme, sillä isäntämme oli kovin haluton kertomaan viininviljelijöiden saamista EU-tuista ja vielä vähemmän isäntämme oli innostunut kertomaan niistä tuista, joita Portugali maksaa maansa viininviljelijöille.

 

 

Emme saaneet mitään vastausta siihen, että millaisia tukia viininviljelijät tilatasolla Portugalissa saavat.

 

 

Isäntämme mainitsi kuulemamme tulkkauksen perusteella, että Portugalin EU:lta saamat tuet menevät suurten viinintuotantotilojen hyväksi ja tavallinen viininviljelytila ei niitä saa.

 

 

En jaksa uskoa isäntämme väitettä, mutta jos niin on, on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tavallinen portugalilainen viininviljelijä saa meidän EU:lle maksamista tukieuroista oikeudenmukaisen osuuden itselleen ja tilansa kehittämiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vietimme Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Itsenäisyyspäiväjuhlaa jo eilen

Tiistai 6.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Olimme Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä päivän verran etuajassa, kun järjestimme jäsenillemme Itsenäisyyspäiväjuhlan jo eilen.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus onnistuneesta juhlastamme:

 

 

 

 

 

Yhdistyksen puheenjohtajana sovin jo hyvissä ajoin Tampereen aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Marko Alamäen kanssa, että hän tulee tuomaan juhlaamme Puolustusvoimien tervehdyksen.

 

 

Varmistin asian Alamäen kanssa eilen aamulla, sillä olen kokemuksen kautta oppinut, että asiat pitää aina varmistaa.

 

 

 

 

 

Everstiluutnantti Alamäki piti seikkaperäisen esityksen Puolustusvoimien roolista.

 

 

 

 

 

Jäsenemme Salme Suonpää kiitti everstiluutnantti Alamäkeä selkeästä esityksestä.

 

 

Salme Suonpään lähiomainen on kaatunut Tali-Ihantalan torjuntataisteluissa vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis luovutti everstiluutnantti Alamäelle Eläkeliiton Pirkanmaan piirin Joululehden.

 

 

 

 

 

Everstiluutnantti Alamäki kertoi tilaisuudesta sopiessamme, että hänen tehtäväänsä kuuluu oikean tiedon levittäminen Puolustusvoimien toiminnasta ja olikin helppo havaita, että Alamäki viihtyi tilaisuudessamme.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme emäntä Liisa Kellokumpu (vasemmalla) ja tämänkertainen apuemäntä Marja Halme olivat pukeutuneet Itsenäisyyspäivänjuhlaan hyvin soveltuviin sinisiin asuihin.

 

 

 

 

 

Jäsenemme Ritva Nyberg halusi tarjota täytekakut kaikille Itsenäisyyspäiväjuhlamme osanottajille - kiitokset Ritvalle!

 

Myös Ritva oli pukeutunut itsenäisyytemme juhlaväreihin.

 

 

 

 

 

Kirsi Hellsten loihti soittimestaan Itsenäisyyspäiväjuhlaan soveltuvia säveliä.

 

 

 

 

 

Runotaitajamme Irja Lehmus esittää tavallisesti tilaisuuksissamme itse kirjoittamiaan runoja, mutta nyt hän esitti juhlaväelle Maaria Leinosen kirjoittaman runon "Vain pimeässä näkyvät tähdet".

Runon viimeinen säkeistö kuuluu näin:

On se Sinullekin annettu

tehtävä jouluna ja joulun jälkeen;

iloksi Sinutkin on tarkoitettu

iloa viemään, valoa pimeään

hymyä, hyvää sanaa

Kukaan ei niin köyhä

ettei jaettavaksi

ystävällisyyden lahjaa

kukaan ei niin rikas

ettei sitä tarvitsisi.

Ilo annettu jaettavaksi

valo vietäväksi eteenpäin.

Hyvää Joulua ihmiset -

Iloa, Valoa, Rauhaa.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme musiikkivastaavan Pekka Hildenin johdolla päätimme Itsenäisyyspäiväjuhlamme yhteisesti seisaaltamme laulamaamme Lippulauluun:

" Siniristilippumme,
sulle valan vannomme kallihin:
sinun puolestas elää ja kuolla
on halumme korkehin.-"

 

 

Kiitokset kaikille, jotka edesauttoivat hienon Itsenäisyyspäiväjuhlan onnistumisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sisterssiläisen sääntökunnan luostarikirkossa Taroucassa Portugalissa

Lauantai 26.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs monista kirkkokohteista oli Taroucassa sijaitseva Pyhän Johanneksen luostarikirkko.

 

 

 

 

Pyhän Johanneksen luostari on perustettu Taroucaan vuonna 1144 ja se oli silloin ensimmäinen sisterssiläisluostari Portugalissa.

 

 

 

Vaikka sisterssiläinen sääntökunta arvostaakin omavaraisuutta, rukoilemista, opiskelua ja työtä on kirkko sisältä komea ja jopa pramea.

 

 

Me suomalaiset rakentajat ja kodinsisustajat tiedämme, että portugalilaiset seinä- ja lattialaatat sekä erilaiset kaakelit ovat Suomessakin tunnettuja sekä arvostettuja rakennustarvikkeita.

 

 

Portugalissa huomaa, että kaakelilaatat ovat suosittuja materiaaleja, joita käytetään useissa paikoissa. Myös kirkoissa on usein kaakelilaatoille tehtyjä taideteoksia, joissa kuvataan raamatullisia tapahtumia – niin myös tässä luostarikirkossa.

 

 

 

***********************

 

 

 

Nyt muutama kuva kirkkosalista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

Jätimme Taroucan sisterssiläiskirkon jatkamaan vuosisataista eloaan ja jatkoimme matkaamme yhtä merkittävää kokemusta rikkaampana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn

Lauantai 22.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on Tampereen kaupungille kohtalonkysymys, sillä ratikalle myönteinen ratkaisu romuttaisi Tampereen kaupungin talouden vuosikymmeniksi.

 

 

En kuitenkaan osaa heitellä tuhkaa päälleni, jos nykyiset päättäjät kaikesta huolimatta päättävät tehdä päätöksen, joka on tuhoamassa Tampereen kaupungin talouden.

 

 

Ensi vuoden huhtikuussa valittava uusi kaupunginvaltuusto joutuisi haastavan tilanteen eteen, kun sen olisi nopealla tahdilla tehtävä ratkaisuja, joilla Tampereen kaupungin talous saataisiin nousu-uralle.

 

 

Päätöksenteko saattaisi olla helppoakin, sillä tuskin uuteen valtuustoon valittaisiin montaakaan ratikkaa kannattanutta.

 

 

Nopein tapa tehdä positiivisia päätöksiä olisi se, että vanhan kaupunginvaltuuston tekemä ratikkapäätös kumottaisiin ja otettaisiin veronmaksajien piikkiin kaikki ne kustannukset, joilla onneton ratikkapäätös on lokakuussa tai marraskuussa 2016 tehty.

 

 

Päätöksessä palaisi veronmaksajien rahoja 10 miljoonan euron suunnittelukustannusten lisäksi ehkä 15 – 20 miljoonaa euroa, mutta se olisi pieni kustannus siihen verrattuna, että annettaisiin toteutua miljardin euron suuruinen virheinvestointi.

 

 

*******************

 

 

Mutta palaan siihen Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn lamaantumiseen!

 

 

Esimerkkejä on useita, mutta otan tarkempaan tarkasteluun Tampereen vanhan tavara-aseman purkamisen tai kuten jotkut suuria kustannuksia ihannoivat tapaavat sanoa Tampereen vanhan tavara-aseman siirtämisen.

 

 

Tampereen vanha tavara-asema on läpilahonnut ja läpihomehtunut rakennus, joka sijaitsee erään vilkkaimmaksi suunnitellun liikenneväylän esteenä.

 

 

Kaavoituksen alkuvaiheessa vanhan tavara-aseman siirron kustannuksiksi kerrottiin luottamushenkilöille 700.000 euroa ja kaavoituspäätös tehtiin tähän tietoon perustuen.

 

 

Kustannukset ovat kohonneet eri vaiheissa ja nykyinen kustannus paljastui, kun me Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet avasimme 22.6.2016 tarjouskuoret, joilla eri toimijat sitoutuivat huolehtimaan vanhan tavara-aseman siirrosta.

 

 

Halvin tarjous oli Lemminkäinen Infra Oy:n tekemä ja sen hinta oli 2.632.000 euroa (alv 0 %).

 

 

Veronmaksajien maksamaan hintaan tulisi lisäksi n. 200.000 euroa erilaisia konsulttikustannuksia sekä Tampereen Infra Liikelaitokselle siirtourakan hallinnoinnista ja koordinoinnista n. 400.000 euroa.

 

 

Näin siirtourakan kokonaiskustannukseksi muodostuisi – ei suinkaan 700.000 euroa – vaan 3,2 miljoonaa euroa. Tyypillinen tapaus, jolla Tampereen tapaan alkuperäinen kustannus lähes viisinkertaistuisi!

 

 

On luonnollista, että kukaan ei takaisi, että vanha tavara-asema pysyisi koossa siirto-urakan aikana ja sen jälkeen!

 

 

Tiesin, että vanhan tavara-aseman siirtoon kaupunginhallituksen mandaatti olisi max. 2,0 miljoonaa euroa, joten kaupunginhallitus ei pystynyt päättämään noin kalliista siirtämisestä vaan asia siirtyisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta teki tämmöisen päätöksen

 

 

 

* että tavara-aseman siirtourakoitsijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen Infra Oy (y-tunnus 2138243-1) 2 632 000 euron (alv 0 %) urakkahinnalla,

 

* että vs. toimitusjohtaja Milko Tietäväinen oikeutetaan allekirjoittamaan sopimus,

 

* että tämä päätös sitoo kaupunkia vasta, kun urakkasopimus on allekirjoitettu,

 

*että sopimus voidaan tehdä vain, jos kaupunginvaltuusto myöntää hankkeelle tarvittavan lisärahoituksen ja

 

*että hankinta keskeytetään, jos kaupunginvaltuusto ei myönnä hankkeelle lisärahoitusta.

 

Jäsen Esko Erkkilä ilmoitti eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.

 

***************

 

Eriävä mielipiteeni on kirjattu kaikkien nähtäväksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjaan 22.6.2016 ja kuuluu näin:

 

 

”Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi.”

 

***************

Valitettavasti kaupunginhallituksen 14.4.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirjat ovat jo kadonneet netistä, en pysty suorasanaisesti dokumentoimaan silloin kaupunginhallituksessa tehtyä päätöstä, mutta päätös oli sellainen, että vanhan tavara-aseman siirrolle kaupunginhallitus myönsi tuolloin 1,6 miljoonaa euroa.

**************

 

Kun kaupunginhallituksen rahkeet eivät yllä 3,2 miljoonan euron suuruisen kustannuksen hyväksymiseen, on kaupunginhallituksen tuotava asia Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Halusin eriävällä mielipiteelläni varmistaa, että läpihomehtuneen rakennuksen siirto tulisi poliittisen vastuun piirissä toimivien kaupunginhallituksen jäsenten päätettäväksi.

 

**************

 

Nyt pääsemme tässä esimerkkitapauksessa siihen, että Tampereen kaupungin päätöksenkyky on lamaantunut, sillä vieläkään (runsaan neljän kuukauden tussaroinnin jälkeen) Tampereen kaupunginhallitus ei ole pystynyt tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle esitystä, että ehdottaako sen vanhan tavara-aseman siirtämistä 3,2 miljoonan euron hinnalla vai eikö!

Netistä on helppo tarkistaa, että asia on ollut kaupunginhallituksessa virallisesti  esillä 15.8.2016, mutta siitä ei silloin eli yli kaksi kuukautta sitten saatu aikaan päätöstä eli kuten jo tämän jutun otsikossa totean, ratikka on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn.

 

Päätösesityksellä olisi kiire, sillä vanhan tavara-aseman purkamisesta tai mutkan tekemisestä katuun sen kohdalla tai tavara-aseman epävarman siirron aloittamisella olisi todellinen kiire. Kiire sen vuoksi, että jos päättäjät eivät sittenkään halua lähteä epävarmaan siirtourakkaan, on laitettava käyntiin kaavaprosessi, joka todennäköisine valitusaikoineen veisi ainakin pari vuotta.

Vitkuttelu päätöksenteossa on toisaalta ymmärrettävää, sillä kukapa poliittisesti vastuullinen henkilö uskaltaisi sijoittaa kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmista epävarmimpaan huuhaa-hommaan!

 

 

Varteenotettava vaihtoehto mielestäni olisi, että vanha tavara-asema purettaisiin ja sen jätökset kuljetettaisiin Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 

Kansalaiset odottavat, että Tampereen kaupunginhallitus pystyisi tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle edes jonkinlaisen päätösehdotuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alcobacan luostarikirkkoon liittyy traaginen rakkaustarina

Keskiviikko 12.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkallamme saimme ensimmäisenä päivänä tutustua Alcobacan luostarikirkkoon eli Santa Maria d'Alcobaçan luostariin ja sen pyhäkköön.

 

 

 

 

Kirkko on kooltaan massiivinen ja se onkin Portugalin suurin kirkko.

 

 

 

 

 

Näkymä ulko-ovelta kohti alttaria.

 

 

 

 

 

Alttari.

 

 

****************

 

 

 

Kirkkoon liittyy jännittävä ja traaginen rakkaustarina portugalilaisen prinssin rakkaudesta espanjalaiseen hovineitoon.

 

 

Rakennuksen poikkilaivassa on muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan kuningas Petron (1320-1367) ja hänen rakastajattarensa Ines de Castron (1329-1355) haudat.

 

 

 

 

 

Ines de Castron sarkofagi…

 

 

 

 

 

…ja kuningas Pedron sarkofagi on sijoitettu siten, että rakastavaisten jalat ovat vastakkain ja vastakkain sen vuoksi, että kun he nousevat kuolleista, he heti kohtaavat toistensa katseet.

 

 

 

Ines oli prinssi Pedron nuoruudenrakastettu, mutta Pedron isä eli kuningas Alfonso IV murhautti kruununperimyssyistä Ineksen.

 

 

Ines haudattiin muualle, mutta Pedron tultua kuninkaaksi hän nouti Ineksen jäännökset ja hautasi rakkaansa luostarikirkkoon.

 

 

Samalla Pedro teetti itselleen hautasargofagin ja sinne hänet sitten kuoltuaan haudattiin.

 

 

Poiketkaa Alcobacan luostarikirkossa, kun olette matkalla pohjois-Portugalissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Paavo paikoillaan on!

Perjantai 30.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa oli taannoin, että Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen muotokuva on Keskustan puoluetoimistolla siirretty aulatilasta kellariin.

 

Googlaten löytyy 24.2.2016 tietoa, että Väyrysen muotokuva olisi silloisen puoluesihteeri Timo Laanisen työhuoneen seinällä – Yle oli tuolloin käynyt tarkistamassa tilanteen.

 

Minulla on uunituoretta tietoa Väyrysen muotokuvan sijainnista, sillä käydessäni eräässä seminaarissa Keskustan puoluetoimistolla17.9.2016, oli Väyrysen muotokuva palautettu aulatilan seinälle!

 

 

 

 

 

Paavo paikallaan!

 

 

 

Muut puheenjohtajat puoluetoimiston aulaseinällä:

 

 

 

 

 

Johannes Virolainen

 

 

 

 

 

Esko Aho

 

 

 

 

 

V. J. Sukselainen

 

 

 

Seinältä puuttuvat aktiivisessa politiikassa olevat

 

 

• Anneli Jäätteenmäki

• Matti Vanhanen

• Mari Kiviniemi

 

sekä tietysti Juha Sipilä!

 

 

 

Puoluetoimiston aulan seinälle ovat saaneet muotokuvansa myös

 

 

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 

ja

 

 

 

 

 

Arvo Korsimo

 

 

Santeri Alkio katselee maailman menoa hyllykön päältä.

 

 

 

Kokonaan toinen asia on se, että ansaitseeko Paavo Väyrysen muotokuva paikkaa Keskustan puoluetoimiston parhaalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmannella sektorilla on mahdollisuuksia sote-uudistuksessa?

Perjantai 16.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämänpäiväisen juttuni otsikossa on kysymysmerkki lopussa, sillä en ole varma, että onko kolmannella sektorilla todellisia mahdollisuuksia sote-uudistuksessa.

 

 

Toivon kuitenkin ja näen, että mahdollisuuksia on.

 

 

Olen mukana kahdessa kolmannen sektorin toimijan toiminnassa eli Eläkeliitossa ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana koen, että kolmensadan hengen yhdistyksemme on liian pieni toimimaan osallisena sote-uudistuksessa kolmannen sektorin itsenäisenä toimijana, vaikka meillä onkin mittavaa vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi vanhusten hoivaajina.

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys, jonka tukihenkilönä olen toiminut jo kymmenen vuotta, on puolestaan sen kokoinen yhdistys, että sen toiminta mielestäni hyvinkin täyttää kolmannen sektorin toimijalle asetettavat vaatimukset.

 

 

Ryhdyin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi sen jälkeen, kun minulle tehtiin eturauhassyöpäleikkaus vuonna 2001.

 

 

Eläkeliiton osalta totean, että Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Pirkanmaan piiri täyttää ne kriteerit, joita sote-uudistuksessa kolmannen sektorin toimijalta edellytetään.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri tietää jo mielipiteeni ja toimitan tämän juttuni myös Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tietoon.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan Pirkanmaan tilaisuudessa Tampere-talossa 13.9.2016…

 

 

 

 

 

…Sampo Järvelä Kumppanuustalo Artteli ry:stä kertoi kolmannen sektorin mahdollisuuksista osallistua sote-uudistukseen.

 

 

 

Tässä pari PowerPoint-kalvoa Sampo Järvelän esityksestä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivon, että Eläkeliiton Pirkanmaan piiri ja Pirkanmaan Syöpäyhdistys tarttuvat tilaisuuteensa!

 

 

Olkaa yhteydessä joko Sampo Järvelään tai suoraan muutosjohtaja Kari Hakariin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Läheltä Sinulle" -tapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla oli hieno tapahtuma!

Sunnuntai 11.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen hienon tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla, kun siellä järjestettiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

 

Seurojentalon parkkipaikat olivat autoja täpösentäynnä ja vilkkaampaan aikaan lähiseudun tienvarret olivat täynnä asiakkaiden autoja!

 

 

 

 

 

Olin Rouvan apupoikana, kun hän oli myymässä Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme kasvattamiamme juureksia ja muita trekoolituotteita.

 

 

 

Rouva totesi tilaisuuden jälkeen, että kerrankin saa myyjäistilaisuuden jälkeen todeta, että…

 

 

…kauppa kävi!

 

 

 

Tässä muutama kuva Rouvan osastosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu, joiden johdolla saimme kokea kaikkien aikojen parhaimman ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Halvalla pääsevät!

Lauantai 13.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin tällä saitilla Tampereen vanhan tavara-aseman siirrosta 23.6.2016.

 

 

 

 

 

Kiitokset Aamulehdelle, joka eilen ilmestyneessä numerossaan selvitti asian nykyvaiheen hyvin totuudenmukaisesti.

 

 

Osaan arvioida jutun totuudenmukaisuutta, sillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä tiedän tarkalleen, että miten asiat ovat.

 

 

Asiat on selvitetty julkisuuteen Tampereen kaupungin nettisivuilla, joilla on mm. Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokousten pöytäkirjat eli en tässä jutussani syyllisty luottamuksellisen tiedon julkistamiseen.

 

 

 

Lyhyt yhteenveto Vanhan tavara-aseman siirrosta:

 

 

 

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi vanhan tavara-aseman siirron mahdollistavan kaavan sillä tiedolla, että siirto maksaisi 0,7 miljoonaa euroa.

 

 

Kaupunginhallitus hyväksyi siirron sillä taustatiedolla, että siirto maksaisi 1,6 miljoonaa euroa.

 

 

Me Tampereen Infra Liikelaitoksella totesimme tarjoukset avattuamme, että halvin siirtotarjous oli 2,6 miljoonaa euroa ja kun siihen lisätään kaikki oheiskustannukset, niin siirto maksaisi Tampereen kaupungille 3,2 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Tampereen kaupunginhallituksen ”henskelit” antavat mahdollisuuden ainoastaan 2.0 miljoonan euron hankintoihin, niin asia siirtyy Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Liitin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan tekemään päätökseen eriävän mielipiteen, jossa totesin, että asian valmistelu pitää palauttaa kaupunginhallitukseen uuteen valmisteluun. Näin menetellen vältyttäisiin sitä tamperelaiselta tavalta, että pormestari käyttää oikeuttaan ottaa asia itsensä ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

 

 

Hävisin äänestyksessä, mutta johtokunnan enemmistön tekemä päätös oli käytännössä eriävän mielipiteeni mukainen, sillä kaupunginhallitus ei voi tehdä 3,2 miljoonan euron hankintoja.

 

 

Nyt virkahenkilöt esittävät 15.8.2016 kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että se esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi 3,2 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä ränsistyneen ja huonokuntoisen vanhan tavara-aseman siirtämiselle 24 metrillä!

 

 

Asiassa oltiin aikoinaan tekemässä järkevä päätös, mutta 1.997 henkilöä allekirjoitti netissä adressin jonka nimi oli:

 

"Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta"

 

 

Adressin allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa ”Adressi Tampereen vanhan tavara-aseman säilyttämisen puolesta”.

 

 

 

 

Kun nuo henkilöt pystyivät vaikuttamaan päätökseen, on mielestäni luonnollista, että he maksavat siirrosta aiheutuvan kustannuksen eli 1.602,40 euroa/allekirjoittaja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa kuin heinänteko

Keskiviikko 27.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut heinäntekoon alle kymmenvuotiaasta alkaen, kun hevosvetoisella heinäkoneella kaadoin kotitilani heinät - isä toki kulki perässä ja katsoi perään.

Heinänteko on säiden armoilla ja yhtään en kadehdi niitä, jotka saavat elantonsa heinänteosta ja sitä kautta kotieläintaloudesta.

Seurasin eilen nykyaikaista heinäntekoa ja mikään ei ole periaatteessa muuttunut.

Heinän niittäminen, muutamaan kertaan pöyhiminen, suurpaaleihin paalaaminen, paalien kääriminen kutistekalvoon ja valmiiden paalien ajaminen käyttöpaikalle ovat kovaa työtä ja niin armottomasti säiden armoilla.

Neljänsadan kilon painoisesta suurpaalista viljelijä saa parhaassa tapauksessa 30 euroa per paali ja "talouslaatuisesta" heinästä 20 €/paali. 

On helppo todeta, että heinänviljelijää ei naurata.

Myyntiheinää ei kannata viljellä, mutta ehkä heinänviljely jotenkin kannattaa, jos omat heinät pystyy syöttämään omalle karjalle ja sitä kautta saamaan itselleen ainakin rehellistä työtä!

Voidaan todeta, että yhä edelleen pätee sanonta "helppoa kuin heinänteko", mutta heinänviljelyn kannattavaisuus on totaalisesti kateissa!

-Esko Erkkilä-