Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

• kustannusten kasvun hillitseminen

• asiakaslähtöisyys

• yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan varapuhemies on mainio maakunta- ja sote-asioiden opettaja!

Maanantai 19.3.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Sain viime perjantaina osallistua maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään seminaariin, jossa esiintyi mm. Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

Tuo yllä oleva slaidi oli ainoa, jonka Pekkarinen näytti, sillä kaiken muun puheensa tueksi hän piirsi taululle havainnollisia kuvioita.

 

 

 

 

 

Mauri Pekkarisen esitykset ovat aina mielenkiintoisia kuulla, sillä hänellä on synnynnäinen taito esittää asiansa mielenkiintoisesti.  Vuosien aikana hankittu monipuolinen kokemus yhdessä hyvän esiintymistaidon kanssa tekee Pekkarisen esityksistä nautittavia kuulla!

 

 

 

 

 

Pekkarinen osasi hyvin kuvailla nykytilanteen, jossa lukemattomat eri organisaatiot sähläävät ja toimivat tehottomasti kansalaisille tärkeiden asioiden parissa.

 

 

Alhaalla olevat pallukat kuvaavat kansalaisia ja Pekkarisen tussi osoittaa niitä kuntatason monia eri himmeleitä, joita nykyhallinnossa on. Näiden himmeleiden – esimerkiksi kuntayhtymät – henkilövalintoihin eivät kansalaiset pääse suoraan vaikuttamaan.

 

 

 

 

 

Maakuntatasolla himmeleitä ovat mm. maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit, joiden henkilövalinnat myös ovat tavallisten kansalaisten päätösvallan tavoittamattomissa.

 

 

Maakuntaliittojen päättäjien valinta, jota Pekkarisen tussi tässä kuvassa osoittaa ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöpäättäjät (punainen suorakaide), ovat puolueiden piirijärjestöjen valitsemia eli heidänkin valintansa ovat tavallisen kansalaisen ulottumattomissa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa varapuhemies Pekkarisen tussi tökkää niitä tavallisen kansalaisen elämään vaikuttavia eri elimiä, joita ministeriöt ohjaavat  eli ne tulevat tavallaan ylhäältä annettuna suureena.

ELY-keskukset, maataloushallinnon ja ympäristöhallinnon eri tahot ovat esimerkkejä ministeriöiden ohjauksessa toimivista tahoista, mutta eivät suinkaan ainoita!

 

 

 

 

 

Tässä lähikuva Pekkarisen piirustuksesta, johon hän piirtämänsä ympyrän sisään tiivisti esityksesssään ne lukemattomat nykyhimmelit, jotka maakuntauudistuksessa kerätään maakuntavaaleilla valittavien maakuntavaltuutettujen päätösvallan alle.

 

 

Taidatkos maakuntauudistuksen ytimen selvemmin esittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikan todelliset vaikuttajat valmistautuvat esityksiinsä perusteellisesti

Lauantai 17.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevana syksynä tulee kulumaan kymmenen vuotta, kun lähdin politiikan taustatoimijaksi.

 

 

Olen näinä vuosina saanut läheltä seurata eräiden menestykseen yltäneiden poliitikkojen toimintaa menestyksensä eteen.

 

 

****************

 

 

Otan kaksi esimerkkiä:

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tapaa aina laatia puheluonnoksen tai jopa koko puheensa ennen kuin astuu estradille.

 

 

Ylläoleva kuva on Keskustan Vapputilaisuudesta Tampereelta vuodelta 2017, jossa Mikko Alatalo oli itseoikeutettu puhuja.

 

 

Huomataan, että Mikolla on edessään paperinivaska, johon hän on luonnostellut puheensa.

 

 

Vaikka Mikko tukeutuukin valmistelemaansa puheeseen, hän osaa esittää sanomansa siten, että kukaan ei voi sanoa Mikon esitystä paperista luetuksi - laaja esiintymiskokemus auttaa tässä Mikkoa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Toinen esimerkkini on eilisillalta, jossa esiintyi Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

On varmaa, että varapuhemiehellä oli kiireinen viikko takanaan, mutta siitä huolimatta hän halusi esiintyä Kirjastotalo Metsossa meille tamperelaisille.

 

 

Tämän juttuaiheeni kannalta oli eilen oleellista, että esityksensä jälkeen varapuhemies ei suinkaan rynnännyt virka-autonsa takapenkille vaan jäi kuuntelemaan Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralan esitystä.

 

 

Kuvassa etualalla Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari ja poliittisen elämäni tuutor Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Varapuhemies Pekkarinen osallistui muutosjohtaja Herralan esityksen kommentointiin aktiivisesti ja on varmaa, että Pekkarisen ja Herralan debatti vei maakunta- ja sote-uudistusta taas pitkän harppauksen eteenpäin!

 

 

Olipa muuten mukavaa, kun esitysten jälkeen varapuhemies Pekkarinen tunsi minut ja tuli kättelemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

45 000 tuhatta euroa on 45 miljoonaa euroa!

Perjantai 16.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoasia tuli eilen kouriintnntuvasti esille, kun Tampereella kokoomuksesta sitoutumattomiin loikannut kaupunginvaltuutettu ja SDP:n entisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen eurovaalikampanjaa voimallisesti siinä sivussa ajava henkilö kertoi facebookissa, että 45 000 tuhatta euroa eläkettä saava joutuisi maksamaan veroa näin:

 

”Eläkeverotus on kautta linjan noin 10 prosenttia kireämpää kuin palkansaajan verotus. Raippavero, 5, 85 prosenttia yli 45 000 tyhannen euron vuosieläkkeestä, rokottaa sitten vielä lisää suurempia eläkkeitä.”

 

 

Mielestäni taloudellista asioista kirjoittelevan pitäisi ymmärtää, että 45 000 tuhatta euroa merkitsee 45 miljoonaa euroa.

 

 

Mielelläni soisin, että eläkkeestäni pidätettäisiin veroa 95 %, jos vuosieläkkeeni olisi 45 miljoonaa euroa, sillä siinä tapauksessa kuukausieläkkeeni olisi verojen jälkeen 18.750 euroa!

 

 

Ei mulla tänään muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Millaisia rehuseoksia valmistetaan käärmeille?"

Keskiviikko 14.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneeseen työuraani kuului runsaat parisen vuotta toimia Hämeenlinnassa sijaitsevan OTK:n entisen rehutehtaan maatilarehujen myyntipäällikkönä.

 

 

OTK luopui aikoinaan rehuteollisuudesta ja myi Hämeenlinnassa sijaitsevan rehutehtaansa Alko Oy:n, Lännen Oy:n ja Farmos Oy:n muodostamalla puljulle – työnantajani Raisio osti eräiden välivaiheiden jälkeen koko yrityksen ja minut nimettiin vetämään maatilarehujen myyntiä.

 

 

Kyseessä oli ensimmäinen saneeraustehtäväni ja tehtävän luonteesta johtuen homma oli perin mielenkiintoinen.

 

 

 

************************

 

 

 

Ei liity yrityksen saneeraamiseen, mutta Alfa-Rehu Oy:llä oli OTK:n ajoilta periytynyt tehtävä toimia eläinlääkäriopiskelijoiden kohteena, kun he tutustuivat nykyaikaiseen rehuteollisuuteen.

 

 

Sain parikin kertaa toimia eläinlääkäriopiskelijoiden isäntänä, kun he tutustuivat rehutehtaaseen.

 

 

Opiskelijajoukko koostui pääosin naisopiskelijoista – taisi mukana olla pari miesopiskelijaankin – hyvin kuvaavaa silloisille eläinlääkäriopiskelijoille.

 

 

Me isännät olisimme toivoneet, että vieraamme olisivat olleet kiinnostuneita nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnasta, sillä niille suunniteltuja rehuseoksia valmistimme.

 

 

Katin kontit, vieraamme olivat kiinnostuneita kissojen, koirien, marsujen ja muiden pieneläinten rehuista, joista me taas emme tienneet mitään

 

 

Huippu oli se, kun eräs vieraistamme kysyi vakavalla naamalla, että millaisia rehuseoksia valmistamme käärmeille!

 

 

Silloin piti haroa harmaita hiuksiani ja todeta: 

 

 

Anna meidän kaikki kestää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tarvitse ratikkaa, sillä 209 julkisen liikenteen bussivuoroa arkisin riittävät minulle!

Sunnuntai 11.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen päättäjät tekivät aikoinaan suuren virheen, kun päättivät niukalla enemmistöllä rakentaa Näsijärven rantaan Rantaväylän tunnelin.

 

 

Vihreät asettivat Rantaväylän tunnelin tuekseen hinnaksi sen, että Tampereelle pitää saada ratikka.

 

 

Ratikkainvestointi on miljardiluokan rahanreikä ja täysin turha sellainen, sillä Tampereella on toimiva bussiliikenneverkosto.

 

 

Asun omakotitalossa kahdeksan kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja halusinkin tutkia, että millainen vuorokautinen julkisen liikenteen vuorotiheys minulla on lähipysäkiltäni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

 

 

 

Käytän säännöllisesti julkista liikennettä ja totesin, että lähipysäkiltäni on arkisin satakymmenen – todella 110 - bussiyhteyttä Tampereen keskustaan.

Tässä kuva aikataulujulisteesta, josta ilmenevät bussivuorojen aikataulut Pähkinämänkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

Lähipysäkilleni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkille on kävelymatkaa n. 300 metriä.

 

 

Meiltä on kävelymatkaa viitisensataa metriä Automiehenkadun ja Lempääläntien risteyksessä sijaitsevalle bussipysäkille – linja numero 5 - ja sieltä pääsee Tampereen keskustaan arkisin noiden 110:n vuoron lisäksi 64:llä bussivuorolla.

 

 

Jos haluaa kävellä seitsemisensataa metriä bussipysäkille toiseen suuntaan eli Valkaman bussipysäkille, niin sieltä pääsee bussilinjalla 26 arkipäivisin 35 kertaa päivän aikana Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona siis se, että minulla on arkipäivisin mahdollisuus julkisilla liikennevälineillä 209 erilaista mahdollisuutta kulkea Tampereen keskustaan ja sama määrä vuoroja keskustasta takaisin!

 

 

En varmaankaan milloinkaan tule käyttämään ratikkaa asiointeihini, sillä minulla ei ole asiaa Hervantaan tai Lielahteen ja jos onkin, niin kuljen Hervantaan omalla autollani Karkuvuoren tunnelin kautta ja Lielahteen Rajasalmen sillan kautta.

 

 

Ratikka ei ole ratkaisu julkisen liikenteen osalta kulkemisiini, mutta maksumiehen rooliin sen rakentamisen osalta toki pääsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!

Lauantai 10.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ollaan pääsemässä ratikan vuoksi todelliseen tuhovaiheeseen, kun lähipäivinä idästä länteen kulkevat bussilinjat ohjataan Raatihuoneen rappusia hipoen kohti Puutarhakatua.

 

 

On varmaa, että jos nämä kaikki ratikkatyömaan haitat olisivat edes osaksi olleet päättäjien tiedossa päätösvaiheessa, niin tamperelaiset olisivat säästyneet ratikalta, sen miljardiin kohoavilta kustannuksilta ja niiltä vaikeuksilta, jotka nyt tuosta täysin turhasta hankkeesta aiheutuvat.

 

 

Kaikesta tästä saamme kiittää niitä kaupunginvaltuutettuja, jotka aikoinaan äänestivät Rantaväylän tunnelin puolesta.

 

 

Tuki Rantaväylän tunnelille oli Vihreiden vaatima maksu sille, että he saivat ratikan.

 

 

Ennakkotietojen mukaan Raatihuoneen raiskaaminen ratikan vuoksi alkaa 19.3.2018, mutta jo nyt Raatihuoneen portaiden eteen rakennetaan betoniporsailla eristettyjä karsinoita busseille ja jalankulkijoille.  Jotta Vihreät saisivat tässäkin asiassa täysimääräisen hyvityksen Rantaväylän tunnelin puolesta toimimiselleen, rakennetaan Raatihuoneen eteen myös viherpyöräilijöille omat karsinat.

 

 

Tässä muutama kuva niistä karsinanrakennuspuuhista, joita parhaillaan tehdään Raatihuoneen portaiden alapäässä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Talvi kun on, niin rakennustöissä tarvitaan massiivisia kaasukäyttöisiä maanlämmittimiä, jotta Raatihuoneen edustaa pystytään oikein kunnolla raiskaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työllisyysaste on parantunut koko maassa

Torstai 8.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime tiistaina eli 6.3.2018 olla mukana, kun pääministeri Juha Sipilä halusi tavata tamperelaista ja pirkanmaalaista järjestöväkeä.

 

 

 

 

 

Juha Sipilää on aina mukava kuunnella, sillä hän osaa sovittaa sanansa siten, että sanoman ymmärtää.

 

 

Pidän, että Sipilä puhuu ”talousasiat” edellä, sillä vain silloin, kun talous on kunnossa, vain silloin voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

Samaa metodia – talousasiat ensiksi - sovelsi myös korkea esimieheni ja sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi kohonnut Matti Salminen.

 

 

Olen omaksunut Salmisen opit ja haluan, että jokaisen kokouksen asialistalla on yhdistyksen/kunnallisjärjestön taloudellinen tilanne.

 

 ********************

 

Sipilän esityksessä työllisyysasteen kehittyminen oli keskeisellä sijalla ja miksipä ei olisi ollutkaan, koska sillä saralla on nykyisen hallituksen aikana päästy voimallisesti eteenpäin.

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä esitti työllisyysasteen kehittymisestä paljon puhuvan kalvon.

 

 

Kalvolta ilmenee se tarpominen, joka oli luonteenomaista Kataisen ja Stubb´n hallituksille.

 

 

 

 

 

Maakunnittainen tarkastelu osoittaa, että kaikissa maakunnissa työttömien työnhakijoiden määrät ovat alentuneet rutkasti.

 

 

Keskimääräisesti työttömien työnhakijoiden määrä on tammikuusta 2016 tammikuuhun 2018 alentunut n. 22 % ja paras kehitys on ollut                 Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla.

 

 

 

Hienoja saavutuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkevä päätös

Keskiviikko 7.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustin eilen illansuussa bussilla kaupunkiin ja huomasin lähipysäkkini bussikatoksen penkillä vehnäjauhopussin – ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

 

 

 

 

 

Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä oli kahden kilon pussi puolikarkeita vehnäjauhoja.

 

 

 

 

 

Käänsin pussia ja huomasin, että kyseessä on virolainen vehnäjauho, joka oli ostettu Lidl´stä!

 

 

Tämän tarkastelun jälkeen en enää ihmetellyt, sillä virolaista alkuperää olevan vehnäjauhopussin, joka oli ostettu Lidl ´stä, jättäminen bussikatokseen on ollut järkevä päätös.

 

 

Ostaja on ilmeisesti tullut synnintuntoihinsa ja syystäkin, kun on ostanut virolaista vehnäjauhoa Lidl´stä!

 

 

Kaksinkertainen moka, sillä suomalaisista päivittäistavarakaupoista varmasti saa kotimaisen myllyteollisuuden valmistamaa suomalaisesta vehnästä jauhettua vehnäjauhoa ja päivittäistavarakauppana ei tarvitse käyttää Lidl´ä, joka Suomeen tullessaan halveksi suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun...

Tiistai 6.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha suomalaisen sananlasku jatkuu näin: …”purtilonsa kaataa”!

 

 

Mainittu sananlasku tuli eilen mieleen, kun keskustelimme niistä henkilöistä, jotka ovat liimanneet postilaatikkoonsa kyltin

 

”Ei ilmaisjakeluita eikä mainoksia!”

 

 

Ilmaisjakeluista kieltäytyvät ovat ainakin Tampereella usein sellaisia, joilla ei ole varaa tilata Aamulehteä tai jotka muuten haluavat elää uutispimennossa.

 

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Aamulehden kanssa, mutta mieluusti maksan sen 420 euroa, joka minulta veloitetaan Aamulehden vuosikertatilauksesta.

 

 

Mainoskieltotarran postilaatikkonsa kylkeen liimanneet näyttelevät suurta ekologista sankaria, kun kieltäytyvät vastaanottamasta mainospostia ja ilmaisjakeluita.

 

 

Mainospostista ja ilmaisjakeluista kieltäytyminen merkitsee, että nämä poloiset eivät saa myöskään kahta Tampereella ilmestyvää ilmaisjakelulehteä  - Tamperelainen ja Tampereen Viikko.

 

 

Molemmat ilmaisjakelulehdet ovat laadukkaita tiedonvälittäjiä ja on todella surkea tilanne, että juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, ovat omilla toimenpiteillään estäneet tiedonsaantinsa.

 

 

Tuo vanha suomalaisen sananlasku voidaan vallan hyvin muotoilla näin:

 

 

”Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun ilmaisjakelulehdistä kieltäytyy!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seitsemän kertaa Pirkka!

Maanantai 5.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmistin mitalivitriineistäni ja totesin, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon seitsemän kertaa.

 

 

Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sen lähtölaukaus laukaistaan Kankaanpään Niinisalossa.

 

 

Pirkan hiihdon maali oli 1960-luvulla Tampereella Mustanlahden satamassa, mutta nyt se on ollut jo vuosikymmenet Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

 

 

Niinisalosta kertyy matkaa Teivoon 90 kilometriä ja kulutin siihen aina ”työpäivän” verran aikaa - joskus matka taittui hieman yli kuudessa tunnissa, mutta joskus aikaa kului kymmenenkin tuntia.

 

 

Hiihdin ensimmäisen Pirkan hiihtoni vuonna 1967 ja silloin maali sijaitsi Mustalahdessa. Mustalahdesta oli lyhyt kävelymatka Pyynikin Uimahallille, jossa hiihtäjillä oli saunomismahdollisuus.

 

 

Niinisalosta on Kyröskoskelle matkaa 52 kilometriä ja ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella, mutta kuitenkin sinnittelin maaliin saakka – puusuksilla tietty!

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskella saakka ja vasta sen jälkeen aloin todella hiihtämään – oli mukava hiihtää, kun jatkuvasti tuli muiden hiihtäjien selkiä vastaan!

 

 

********************

 

 

Eilen hiihdettiin 63. Pirkan hiihto ja seurasin sitä maastossa sekä maalissa.

 

 

 

 

 

Maastossa seurasin sitä Viljakkalan Lintuharjulla.

 

 

Hiihtäjät olivat tässä vaiheessa taittaneet matkaa kuutisenkymmentä kilometriä ja kuluttaneet aikaa hieman yli neljä tuntia.

 

 

Kyseessä olivat perinteisen taitajat, jotka olivat startanneet Niinisalosta klo 7.00.  Luistelijat olivat tuolloin olleet matkalla vasta kymmenkunta minuuttia, sillä heidän lähtöaikansa oli klo 11.00.

 

 

Sukset suihkivat ja matka taittui!

 

 

 

 

 

Poikkesin myös maalialueella Teivossa ja sain ihailla mittavaa pyttyrivistöä – komeita ovat nykyajan ”palkintolusikat”!

 

 

 

 

 

Yksi asia Pirkan hiihdossa on kuitenkin pysyvää ja se on osanottajamitali; se ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut.

 

 

Harmillista, että muistomitaliin ei ole kaiverrettuna edes vuosilukua ja sen vuoksi minäkään en pysty tarkasti sanomaan, että milloin olen hiihtänyt ne seitsemän Pirkan hiihtoa, jotka olen hiihtänyt.

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon viidellä eri vuosikymmenellä alkaen 1960-luvulta ja päättyen 2000-luvulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaduilla lunta varastoiville pitää määrätä pysäköintivirhemaksua vastaava maksu

Torstai 1.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaduilla lunta varastoivat taloyhtiöt ja yritykset hyväksikäyttävät muiden hyväntahtoisuutta, sillä lumen varastointi kaduilla vähentää pysäköintipaikkoja ja vaarantaa kaduilla kulkijoiden turvallisuuden.

Lumikasat pysäköintipaikoilla vähentävät kaupungin saamia pysäköintituloja, joen kyseessä on tulonmenetyksistä kaupungille.

 

 

Lumipyryn jälkeiset pari päivää voi ymmärtää, että kaikkia lumikasoja ei ole vielä ehditty kuljettaa kaduilta lumenkaatopaikoille, sen jälkeen yhteiskunnan pitää ryhtyä toimenpiteisiin.

 

 

Erityisesti keskikaupungilla sijaitsevat taloyhtiöt ja yritykset pitää asettaa tiukan valvonnan ja riittävien taloudellisten seuraamusten piiriin.

 

 

***************

 

 

Tässä pari kuvaa keskikaupungilta; kuvat on otettu maanantaina 26.2.2018 ja silloin edellisestä lumipyrystä oli kulunut aikaa jo kymmenkunta päivää:

 

 

 

 

 

Hämeenpuisto 39:n kohdalla lumien poiskuljettaminen on melkein tehty, mutta miksi kadulle on jätetty pieni lumikasa, joka vie ainakin yhden, mutta todennäköisesti kaksikin henkilöauton paikkaa.

 

 

Käsittämätöntä menettelyä!

 

 

 

 

 

Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmauksessa Sokoksen sisäänkäynnin kohdalla kadun toisella puolella on todella huolimaton ja välinpitämätön taloyhtiö, sillä valtava lumikasa vie ainakin kaksi parkkiruutua ja sen lisäksi kaventaa jalkakäytävää.

 

 

 

Vaikka lumikasat ovatkin parkkiruutujen paikalla, niin pysäköintivirhemaksun määrääminen ei näissä tapauksissa kuulu pysäköinninvalvonnalle.

 

 

Valvonta kuuluu poliisille ja odotankin poliisilta nopeita toimenpiteitä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko eläkeläiset ja ilman tietokonetta olevat unohdettu yhdenvertaisuudessa?

Perjantai 23.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen seminaariin, jossa pohdittiin kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

 

 

 

Seminaari toteutettiin työpajatyyppisenä ja sen järjestäjätahoina olivat Kuntaliitto, Oikeusministeriö sekä Tampereen kaupunki.

 

 

Kyseessä oli pienimuotoinen seminaari, sillä osanottajia oli alustajien lisäksi vain kymmenkunta.

 

 

Yhdenvertaisuus on tärkeä asia, mutta tämäkin tilaisuus osoitti, että yhdenvertaisuusasioita pohdiskelee omalla pienellä hiekkalaatikollaan vain kaupungin viranhaltijat, sillä olin mukana ainoana Vanhusneuvoston edustajana ja toisena ”tavallisena kansalaisena” mukana oli eräs Vammaisneuvoston jäsen.

 

 

 

 

 

Yhdenvertaisuus käsitetään yleensä vain sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden näkökulmasta ja ainakin SETA pitää huolen, että sukupuolista suuntautumista pidetään voimallisesti esillä.

 

 

******************

 

 

Toki myös ikäkysymykset otetaan esille, kun teoriatasolla pohdiskellaan yhdenvertaisuutta, mutta tositilanteessa ikäihmisten asema jää tässäkin asiassa sivutekijäksi.

 

 

*****************

 

 

Yhdenvertaisuusongelmaksi ei pääse edes teoriatasolla niiden henkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet, joilla ei ole käytössään tietokonetta.

 

 

Tampereella on 70.000 sellaista henkilöä, joilla ei ole tietokonetta.

 

 

Tätä taustaa vasten on vähintään eriskummallista, että Tampereen kaupunki nojaa päätösvalmistelussaan yhä enenevässä määrin sellaisiin asukaskyselyihin, joihin pitää vastata tietokoneella.

 

 

Muistan hyvin ja kerroin sen myös eilisessä seminaarissa, kun kolme Tampereen kaupungin palkollista esitteli Peltolammin koululla oppilaiden vanhemmille lähetetyn nettikyselyn tuloksia, mutta ”unohtivat” mainita, että kyselyyn vastasi 24 vanhempaa!

 

 

On naurettavaa, että virkahenkilöt esittelevät totena nettikyselyn tuloksia, kun kyselyyn on saatu monisataisen oppilasjoukon vanhemmilta 24 vastausta!

 

 

Kysyn juttuni otsikossa, että onko yhdenvertaisuudessa unohdettu ilman tietokonetta olevat tamperelaiset – toivon, että Sinä Arvoisa Lukijani vastaat kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on alkanut näkymään tuotepuutteina S-liikkeiden hyllyillä ja pakastealtailla

Torstai 22.2.2018 - -Esko Erkkilä-

HKScan Oyj:n Rauman broilertehtaalla on ollut tuotannollisia ongelmia ja sen vuoksi yhtiön broilertuotteiden toimituksissa on ollut vaikeuksia.

 

 

Tuntuu, että suurimmat tuotepuutokset ovat tulleet ilmi S-ryhmän kaupoissa.

 

 

Ymmärrän asian siten, että S-ryhmän kauppoihin kohdistuneet suurimmat ongelmat liittyvät S-ryhmän yhä jatkuvaan halpuuttamiskampanjaan.

 

 

Otaksun, että S-ryhmä on halpuuttamisinnossaan kohdistanut suurimmat agressionsa markkinajohtaja HKScan´n markkinointiyhtiö HKScan Finland osakeyhtiöön eli on pyrkinyt tuhoamaan tavarantoimittajan terveen katerakenteen.

 

 

Tässä ehkä syy siihen, että tavarapuutteet ovat suurimmat S-ryhmässä!

 

 

 

***************************

 

 

 

Olen perhekuntani kanssa tottunut käyttämään jano- ja ruokajuomana Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä.

 

 

 

 

 

Tuotetta sai lähi-Prismastamme Tampereen Koivistonkylästä, mutta viime vuoden lopulta alkaen tätä tuotetta ei ole saanut Koivistonkylän Prismasta.

 

 

Poikkesin eilen Koivistonkylän Prismassa ja ilahduin, kun haluamaani kivennäisvettä oli saatavilla kuusi pullollista!

 

 

Ennakoin, että mielijuomani saatavuusongelmat varmaan jatkuvat ja pyysinkin juomaosaston hoitajaa paikalle.

 

 

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen ilmeni, että kyseistä mielijuomaani on varastossa vielä 12 pulloa ja oli luonnollista, että halusin ostaa ne kaikki eli yhteensä 18 pullollista.

 

 

Juomaosaston hoitaja kertoi, että heillä on jatkuvasti tilauksessa Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä, mutta he saavat sitä vai kuusi pulloa viikkokuormassa.

 

 

Koivistonkylän Prismassa on kyllä tarjolla kaikenmaailman privat label-juomia, mutta minulle kelpaa ainoastaan kunnollinen kotimaisen valmistajan merkkituote.

 

 

Epäilen, että myös Olvilla kysyntä ylittää tuotantomahdollisuudet ja sen vuoksi myös siellä valitaan ne asiakkaat, joille puutostuotteita toimitetaan.

 

 

*****************

 

 

On luonnollista, että ongelmatilanteissa tavarantoimittaja asettaa asiakasryhmät siihen järjestykseen, joka on asiakkaiden yhteistyökyky tavarantoimittajan kanssa. 

Olen melkoisen varma, että tavarantoimittajat eivät pidä halpuuttamiskiimaista S-ryhmää tällä hetkellä kovinkaan yhteistyöhön kannustavana kumppanina ja sen vuoksi S-ryhmän hyllytilat alkavat olla perin aukkoisia!

 

 

Asiakkaidenkin kannalta halpuuttaminen alkaa tuomaan suuria ongelmia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-