Roskat mereen ja vasemmanpuoleinen liikenne

Sunnuntai 7.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Tein ensimmäisen ulkomaanmatkani vuonna 1965 Tukholmaan.

 

Opiskelin tuolloin Osaran Maamieskoulussa ja teimme eräänlaisen opintomatkan laivalla Tukholmaan.

 

Tuolta matkalta on edelleenkin mielessä kaksi asiaa ja niistä nyt muutama sana:

 

 

Roskat mereen

 

 

En muista laivan nimeä, mutta siihen aikaan Tukholman laivoilla oli tapana heittää kaikki laivalla syntyneet roskat mereen.

 

Seurasimme laivan takakannella, kun miehistö heitti pitkin matkaa kaikenlaista roskaa mereen ja sinne jäivät aalloille keinumaan suuret määriä pahvilaatikoita ja muuta roinaa - painavimmat romut ja roskat vajosivat heti merenpohjaan!

 

Hieman ihmettelimme, mutta tuo oli siihen aikaan meininki.

 

Eipä onnistuisi nykypäivänä.

 

 

Vasemmanpuoleinen liikenne

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967, joten matkamme jälkeenkin Ruotsi jatkoi vasemmanpuoleista liikennettään vielä parisen vuotta.

 

En muista, että missä kävimme tilausajobussilla Tukholmassa, mutta sen muistan ja minulla on siitä bussin tuulilasin kautta otettu kuvakin, kun liikenne oli vasemmanpuoleista.

 

 

En toista sitä perätöntä juttua, että Ruotsissa osa liikennettä olisi aluksi siirtynyt oikeanpuoleiseen liikennöintiin ja vasta hieman myöhemmin joku toinen osa – no, toistinpas!

 

 

Nyt tiedän, että koko moottoriajoneuvoliikenne oli Ruotsissa kielletty 3.9.1967 klo 01.00 -> 06.00 välisen ajan. Tukholmassa liikennöintikielto alkoi jo 2.9.1967 klo 22.00 ja päättyi vasta 3.9.1967 klo 15.00!

 

 

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi päätöksen oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisestä 10.5.1963, joten tieto oikeanpuoleisiin liikenteeseen siirtymisestä oli tiedossa jo opintomatkamme aikana.

 

 

Voi niitä aikoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ylöjärven kirkkopuistossa huomaa, että Ylöjärvelle muutti paljon karjalalaisia

Lauantai 6.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Liekö liian lähellä, mutta en ole koskaan käynyt Ylöjärven kirkossa vaikka se naapurikaupungin kirkko onkin.

 

 

Haaveeksi käynti jäi myös 21.9.2018, kun tarkoitukseni oli poiketa kirkossa.

 

 

No, käyntini ei kuitenkaan ollut turha, sillä pääsin tutustumaan kirkkoa ympäröivään puistoon.

 

 

******************

 

 

 

Ylöjärven kirkko valmistui vuonna 1850 ja sinne mahtuu 550 sanankuulijaa. Kirkko rakennettiin vuonna 1842 palaneen kirkon pikalle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

Ylöjärven kirkkopuistossa on useita muistomerkkejä ja sain niistä kamerani linssiin nämä:

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaalla on yksinkertainen muistomerkki sodissa 1939 – 1944 kaatuneiden muistolle.

 

Valitettavasti Ylöjärvenkään sankarihautausmaalla ei ole vainajien muistokivissä mainintaa kaatumispaikkakunnasta!

 

 

*************

 

 

 

 

Vapaussodan muistomerkki on paljon näyttävämpi ja enemmän kertova kuin Talvi- sekä Jatkosodan sankarivainajille omistettu muistomerkki.

 

 

Jalustassa on teksti

 

Kallis oli isänmaan Vapauttamisen hinta

 

 

Muistomerkin etupuolella on niiden nimet, jotka kaatuivat Pälkäneellä 25.4.1918.

 

 

Muistomerkin kolmella muulla sivulla, on…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…niiden nimet, jotka kaatuivat Tampereen valloituksessa 25.3 – 5.4.1918.

 

***************

 

 

 

 

Karjalaan jääneiden muistomerkki on kunniapaikalla kirkkopuistossa ja siinä on teksti

 

 

Kadotetun Karjalan

pyhiin Jumalan

puistoihin kätkettyjen

vainajien muistolle

 

                                           Ylöjärven Karjalaiset

 

 

 

 

 

Kirkkopuistossa on Ylöjärven Karjalaisten 24.8.1986 pystyttämä muistokivi, jossa todetaan näin:

 

 

Karjalaisten vainajien ja

rakentajien 40-vuotisen työn

muistoksi.

 

 

******************

 

 

 

 

Kirkkopuiston äärellä on Ylöjärven Lionsklubien vuonna 1989 pystyttämä muistomerkki, jossa todetaan näin

 

 

Nykypolven kiitos

sotavuosien 1939 – 1945

suomalaisille

 

 

********************

 

 

 

 

 

 

 

 

Minulla oli Ylöjärven kirkkopuistoon tutustuessani seuranani eräs vilkasliikkeinen kaverikin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaran maamieskoulu maksoi raskaan hinnan Vapaussodasta

Perjantai 5.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1918 käyty Vapaussota merkitsi monille tahoille raskaita menetyksiä vaikka lopulta päättyikin suomalaisen yhteiskunnan kannalta voitollisesti.

 

Eräs raskaita menetyksiä kokenut taho oli Osaran maamieskoulu Hämeenkyrössä.

 

 

 

Osaran maaseutuopetusyksikön Toukola-luentosalissa on marmoritaulu, joka osaltaan kertoo Osaran raskaista vaiheista.

 

Marmoritaulussa kerrotaan, että koulun johtaja, maanviljelysneuvos Arthur Gideon Hilden surmattiin Kyröskoskella 15.2.1918.

 

Samassa marmoritaulussa todetaan, että kaksi koulun oppilasta sai surmansa Sikurissa 15.3.1918 ja kolmas sai samassa taistelussa sellaiset vammat, että kuoli 26.3.1918.

 

Lainaan Wikipediaa, jossa maanviljelysneuvos Hildenin surmaamisesta kerrotaan näin:

 

Wikipedian tekstissä puhutaan Suomen sisällissodasta, mutta olen korjannut tuon sodan oikeaan muotoon eli Vapaussodaksi. Valitettavasti Hildenin surmaan liittyy myös Viljakkala.

 

 

Arthur Hildén surmattiin Vapaussodan aikana helmikuussa 1918. Hänet vangittiin Osarassa ja vietiin kuulusteltavaksi Viljakkalan Upan talossa toimineeseen punakaartin esikuntaan. Hildéniä oltiin ilmeisesti viemässä takaisin kotiinsa, kun hänet ammuttiin reessä Kyröskosken itäpuolella Myllyahteessa, jonka jälkeen ruumis heitettiin koskeen. Viljakkalan punakaartin ylipäällikön Erkki Raiteen mukaan ampujina olivat Ikaalisten punakaartin komppanianpäällikkö Väinö Lindeman sekä kaartilainen ”Väinö Leppänen”, jonka oikea henkilöllisyys on epäselvä. Hildénin puolison päiväkirjamerkintöjen mukaan hänet kävi hakemassa kaksi humalaista nuorta miestä. Ampujat eivät kuitenkaan välttämättä olleet samat henkilöt kuin Hildénin vanginneet punakaartilaiset. Surman todennäköisenä syynä oli, että Hildén rahoitti suojeluskuntia sekä oli avustanut rintaman toiselle puolelle pyrkineitä valkoisia. Ennen Vapaussotaa Osaran kartano oli seudun suojeluskuntalaisten toiminnan keskus.

 

-Esko Erkkilä-

Eipä olisi vuonna 1965 uskonut!

Torstai 4.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opinteille tammikuussa 1965, kun matkasin karhelaisella – linja-auto aamuisin Viljakkalan Karhelta Viljakkalan kautta Hämeenkyröön – Viljakkalan kirkonkylään.

 

 

Otin Viljakkalasta Tarmo Salvaksen taksin ja ajoin Osaran Maamieskoululle opintielle.

 

 

Sillä tiellä olen, sillä maamieskoulun jälkeen – taisin olla kurssini priimus – olin vuosiharjoittelijana Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus ja Koetilalla Hauholla, sitten vuoden verran armeijassa, sen jälkeen Mustialan Maatalousopistossa agrologiopinnoilla ja sitten työelämään.

 

 

Osaran ajoista eräs muisto on, kun rehtorimme…

 

 

 

 

 

…Tuomo Linnainmaa joskus keskellä yötä tuli asuntolaamme ja komensi poikajoukon riviin asuntolan käytävälle ja syynä oli se, että pidimme aikamoista melua asuntolassamme.

 

 

Rehtori Linnainmaalla oli hienot pussihousut jalassaan ja hän piti keskellä yötä meille klopeille kovan puhuttelun.

 

 

En olisi silloin uskonut, että olen jollain matkalla tuon ihailemani rehtorin kanssa huonekavereita!

 

 

Niin vain kävi ja muistan oikein hyvin, kun hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen parillakin Venäjälle suuntautuneella Kyröläismatkalla sain olla huonekaverina Tuomo Linnainmaalle.

 

Tuomo Linnainmaa vaikuttaa edelleen Hämeenkyrössä ja näin se kuitenkin meni!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pernak kuoppaa ja ämmäp pirttii"...

Keskiviikko 3.10.2018 - -Esko Erkkilä-

…on vanha viljakkalalainen toteamus, kun perunat on syksyllä saatu kellariin tai maakuoppaan.

 

 

Sain perunat kellariin hyvissä ajoin syyskuun puolella ja olen tyytyväinen aikaansaannokseeni.

 

 

Meillä perunaa on viljelyksessä sen verran, että pysymme omissa perunoissa uuteen satoon saakka.

 

 

Perunalajikkeita meillä on liiankin kanssa, sillä lajikevalikoimaamme kuuluvat;

 

 

• varhaisperunana Timo ja…
• …Siikli
• Carrera
• van Gogh
• Rosamunda
• Blue Congo

 

Rosamunda punaisena lajikkeena ja Blue Congo sinisenä lajikkeena ovat pellolla mainioita lajikkeita pitämään erossa valkoiset lajikkeet toisistaan.

 

 

 

 

 

Blue Congo-lajiketta käytetään antamassa ruokapöytään väriä aivan liian vähän.

 

 

Se on mainio vaikkapa siinä, kun Itsenäisyyspäivänä halutaan tehdä perunasalaattikulhoon kuvio Suomenlipusta!

 

 

Jonain vuonna Blue Gongoa on meillä käytetty paljonkin tavallisen perunan tapaan -  suosittelen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alamökki

Tiistai 2.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungintalon aukiolla paljastettiin elokuun 29. päivänä 2018 Eppu Normaali-veistos - veistoksen nimi on "Alamökki"!

 

 

 

 

Veistos on kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen toteuttama ja sen mallina on toiminut Eppu Normaalin ensimmäisen treenikämpän ja pitkäaikaisen studion, ”alamökin”, päätyseinä. 

 

 

Pari lähikuvaa Alamökin ”julkisivusta”:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja tässä näkymä Alamökistä ulos:

 

 

 

 

Takana näkyy Ylöjärven kirkko.

****************

 

Alamökkiin liittyy ripaus Viljakkalan suuntaankin, sillä alamökki on aikoinaan toiminut Takamaan koulun keittolana ja Takamaa sijaitsee Ylöjärveltä maantie 2773:a kohti Viljakkalaa!

 

 

Myös toinen Ylöjärven kaupungin liitoskunnista eli Kuru on päässyt mukaan vesitokseen, sillä veistoksen graniittijalusta on Kurun harmaata graniittia!

 

 

*****************

 

 

Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla todetaan Eppu Normaalista näin:

 

 

 

Eppu Normaali on Suomen suosituin yhtye, jonka ura alkoi Ylöjärvellä vuonna 1976. Bändi on myynyt liki 2 miljoonaa levyä, joista se on vastaanottanut 42 jalometallilevyä. Yhtyeen suosituimpia biisejä ovat ”Vuonna ’85”, ”Murheellisten laulujen maa”, ”Kitara, taivas ja tähdet”, ”Nyt reppuni jupiset, riimisi rupiset” ja ”Baarikärpänen”. Eppu Normaali oli ensimmäinen kotimainen yhtye, joka myi stadionin loppuun vuonna 2004 ja teki sen uudelleen Tampereen Ratinan stadionilla 40-vuotisjuhlavuonnaan 2016. Bändistä on tehty myös kirja ja elokuva.

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

"Pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, iankaikkisesti"

Maanantai 1.10.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Otsikossa olevat psalmi 93:n sanat ovat Tampereella Finlaysonin kirkon etuosan kuorikaaressa ja sieltä ne tervehtivät kirkkoon tulijaa.

 

Psalmi 93:5 kuuluu nyky-Raamatussa näin:

 

”Sinun todistuksesi ovat aivan vahvat, pyhyys on sinun huoneellesi arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.”

 

***************

 

Osallistuin Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä meille järjestettyyn ns. kaavakävelyyn Tampereen ydinkeskustassa 28.8.2018 ja kävelymme lopuksi poikkesimme Finlaysonin kirkkoon.

 

 

Tuolloinen käyntini oli ensimmäinen tuossa kauniissa ja idyllisessä kirkossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Punatiilinen rakennus valmistui rukoushuoneeksi tehtaanportin tuntumaan jo vuonna 1879, mutta se vihittiin viralliseksi kirkoksi vasta vuonna 2009, kun Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki sen virallisesti kirkoksi.

 

 

 

 

 

Alttarin takaseinää hallitsevat von Nottbeckin Pietarista hankkimat ja Lontoossa 1850-luvulla Hill&Son – tehtaan valmistamat urut.

 

 *********************

 

 

Finlaysonin kirkko on Finlaysonin tehtaanjohtaja Wilhelm von Nottbeckin rakentama joka halusi huolehtia tehtaidensa työntekijöiden hengellisestä elämästä.

 

 

Kirkon piirustukset laati Frans Ludvig Calonius, joka toimi Tampereen kaupunginarkkitehtinä.

 

 

 

Kirkkosalin seinällä on kaksi tehtaan työntekijöiden silkistä valmistamaa seppelettä, joista tämä…

 

 

 

…on Wilhelm von Nottbeckille (1818 – 1890) ja…

 

 

 

…tämä hänen pojalleen Ernst Freidrick Rembert von Nottbeckille (1864 – 1885).

 

 

******************

 

 

 

 

Finlaysonin kirkko toimii myös lasten katedraalina eli lasten omana kirkkona.

 

 

Kirkossa on kerronta-alttareilla kuvaelmia Raamatun eri tapahtumista.

 

 

****************

 

 

 

 

Arvostan, että kirkon sisäänkäynnin vieressä on kolme muistotaulua niille Finlaysonin työntekijöille, jotka kaatuivat Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

Kannustan poikkeamaan Finlaysonin kirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Useita hyviä ehdotuksia tupakoinnin lopettamiseksi

Sunnuntai 30.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmaan useimmat meistä muistavat, että millaisia kauhun paikkoja olivat Ruotsinlaivat ja Tallinaan liikennöivät laivat, kun niillä oli tupakointi sallittu joka paikassa. Risteilyn tai laivamatkan jälkeen oli pakko tuulettaa vaatteitaan ulkosalla – passiivista tupakointia pahimmillaan.

 

Onneksi varustamot tajusivat tilanteen ja nyt tilanne on tyystin toinen – minäkin olen nykyisin mieluusti lähtemässä risteilyille.

 

 

 

*******************

 

 

 

Arvostan, että sosiaali- ja terveysministeriö asetti 29.6.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esityksiä lakimuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka tukevat ja edistävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä.

 

 

Työryhmä toimi ripeästi, kokoontui 17 kertaa ja jätti mietintönsä perhe- ja peruspalvelupalveluministeri Annika Saarikolle 31.5.2018.

 

 

Mietinnössä esitetyt toimet luovat edellytykset tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppumiselle – hyvä niin!

 

 

Mietinnössä esitetään 44 erilaista toimenpide-ehdotusta, joilla päästäisiin tavoitteeseen eli siihen, että tupakkatuotteiden käyttäminen loppuisi vuonna 2030.

 

 

Otan esimerkiksi sen, kun työryhmä esittää tupakoinnin kieltämistä joukkoliikennepysäkeillä (mukaan lukien ”taksitolpat”).

 

 

On todella kamalaa, kun bussia odottaessa samalla pysäkillä on tupakoiva henkilö. Usein tämä tupakan riivaama henkilö kaiken lisäksi seisoo pysäkkikatoksen suojassa ja on varmaa, että sinne ei kukaan muu sitten voikaan mennä odottamaan bussia.

 

 

Havaintojeni mukaan taksitolppien ympäristöt ovat todellisia tupakantumppien valtaamaa aluetta, joten kannatan lämpimästi tupakanpolton kieltämistä myös taksitolppien läheisyydessä.

 

Tupakantumpit ovat siinä mielessä harmillisia, että ne saattavat helposti tarttua esim. talvikenkien pohjaan ja kun sellaisilla jalkineilla menee omaan autoonsa, voi sitä kammottavaa hajua, jonka saa omaan autoonsa!

 

 

 

Googlasin em. työryhmän laatiman mietinnön ja huomasin, että oli järjestyksessä 920:s joka netissä tutustui mietintöön. Soisin, että paljon useampi tutustuisi mietintöön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen maatalouden tulevaisuus- seminaari oli täysosuma

Lauantai 29.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Hämeenkyrössä seminaariin, jonka nimi oli ”Suomalaisen maatalouden tulevaisuus”.

 

 

MTK-Hämeenkyrö järjesti mielenkiintoisen seminaarin Osaran maaseutuopetusyksikön tiloissa.

 

 

 

 

Seminaarin avannut MTK-Hämeenkyrön puheenjohtaja Tiina Jokela totesi avaussanoissaan, että MTK:n on mukava aloittaa toinen vuosisatansa niissä tulevaisuudenuskoisissa tunnelmissa, joihin myös tässä seminaarissa toivottavasti päädytään!

 

 

 

 

 

Hämeenkyröläiset olivat saaneet paikalle MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan ja hän totesikin, että ruoka on aina muodissa.

 

 

”Hyvä tulevaisuus pitää itse ansaita” oli MTK:n ykkösmiehen viesti seminaariyleisölle.

 

 

Marttila muistutti, että takavuosina metsäteollisuutta pidettiin auringonlaskun alana, mutta nyt ei enää kukaan sano niin!

 

 

 

 

 

Yli 40-vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa olleena oli kiinnostavaa kuulla, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila peräänkuulutti vahvempaa kotimaista elintarviketeollisuutta.

 

 

Marttila totesi, että kotimainen elintarviketeollisuus ottaa sitä vastaan suunnatut iskut vastaan ja kääntää vielä toisenkin poskensa iskuille.  Ymmärsin, että iskujen antajana olisi päivittäistavarakauppa.

 

 

Seminaarin kysely-osiossa pyysin Marttilaa tarkentamaan, että millaisia tehostamistoimenpiteitä ja mahdollisia saneerauksia hän odottaa lihanjalostusteollisuudelta, viljanjalostusteollisuudelta ja meijerimaailmalta, mutta Marttila ei suostunut menemään yksittäisiin yritysjärjestelyihin. Sen hän aivan oikein totesi, että tehostamista tarvitaan.

 

 

 

 

 

Toisena alustajana oli agrologi, agronomi ja MTT Sami Myyrä, joka esitti muutamia ajatuksia mukavasti provosoivaan sävyyn.

 

 

Pari hyvää sutkautusta, jotka Myyrä esitti:

 

 

”Kuluttajilla on huono omatunto, kun eivät toimissaan sido hiiltä”!

 

 

”Muutetaan kallis elämä rikkaaksi elämäksi”!

 

 

 

 

 

Sami Myyrän esittämä tämä kuva herätti hieman kuhinaa seminaariyleisön joukossa, sillä kuvan otsikossa todetaan, että iso tili on tehty maataloudessa EU:n aikana.

 

 

Aluksi Myyrä ”unohti” kertoa, että mistä mittayksiköstä on kyse ja kun hän sen paljasti, niin kyseessä on maatalousmaan keskihinta euroa per hehtaari!

 

 

EU-ajan alkaessa maatalousmaan keskihinta hehtaaria kohden oli tasolla vajaat 3.000 euroa per hehtaari, kun se nyt on 9.000 euroa per hehtaari!

 

 

En siitä huolimatta ole myymässä kotitilani peltomaita!

 

 

 

 

 

Onnistuneen seminaari-illan päätössanat lausui Kaupin tilan emäntä, MTK:n valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa.

 

 

Linnainmaa totesi olevansa seminaarin antiin tyytyväinen, sillä seminaarissa ei käsitelty lainkaan maataloustukiin liittyviä asioita ja se osoittaa, että maataloustuottajat haluavat saada elantonsa markkinahintojen kautta.

 

 

Hyvä periaate!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella ei ole haluakaan päästä tappiokierteestä ulos!

Perjantai 28.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa päättyneet kolmipäiväiset Alihankinta 2018-messut keräsivät 17.188 messuvierasta – olin eräs messuvieraista.

 

Tampereella vuosittain järjestettävät Alihankinta-messut esittelevät koko Suomen teollisuuden ja sen kärkiyritykset.

 

On luonnollista, että jokseenkin kaikki Suomen kunnat, kaupungit ja talousalueet haluavat olla esillä messuilla, sillä taloudellisesti menestyvät kunnat ja kaupungit haluavat tarjota yrityksille tontteja ja muutakin yritysystävällistä infraa.

 

 

Yksi kaupunki loisti tänäkin vuonna poissaolollaan ja se oli Tampere.

 

 

On käsittämätöntä, että miten Tampereen kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt vuodesta toiseen laiminlyövät erään keskeisimmän tehtävänsä eli yrityshankinnan Tampereelle.

 

 

On anteeksiantamatonta, että tänäkin vuonna 70 – 75 miljoonaa euroa tappiota tekevälle kaupungille on mahdollista laiminlyödä alkeellisinkin yrityshankinta eli olla poissa omassa kaupungissaan järjestettäviltä yritysmaailman eräiltä kaikkein tärkeimmiltä messuilta!

 

 

En varmaankaan tavoittanut kamerani linssiin kaikkia niitä kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia, jotka tekivät itseään yrityksille tykö houkuttelevina sijoituspaikkakuntina, mutta tässä kuitenkin joitain yritysystävällisiä osastoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että yritykset tuntevat olonsa turvatuksi ja kunnan osalta yritysystävälliseksi, kun ne saavat esiintyä messuilla oman kuntansa, kaupunkinsa tai seutukuntansa tuen piirissä.

 

 

 *******************

 

 

 

 

Vuoden 2019 Alihankintamessujen ajankohta on jo nyt päätetty ja olisi välttämätöntä, että Tampereen kaupungin elinkeinotoiminta ryhdistäytyisi ja ilmoittautuisi jo nyt vuoden kuluttua järjestettäville Alihankinta-messuille!

 

Tiedän toki, että ensi vuoden näyttelypaikat on jo nyt lähes loppuun varattu, mutta yrittää pitäisi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelko geenimuunnellun soijan haittavaikutuksista on hälvennyt

Keskiviikko 26.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Soijapavusta valmistettu soijarouhe on yhä edelleen sikojen ja siipikarjan ruokinnassa tärkein proteiinilähde.

 

Nautakarjan rehuissa soijatuotteita ei Suomessa käytetä.

 

Soijatuotteiden käyttäminen Suomessa ihmisravinnoksi on marginaalista.

 

USA:n ja Kiinan välinen nokittelu on merkinnyt kesäkauden aikana, että yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärät EU:n alueelle ovat kasvaneet.  Viime heinäkuussa yhdysvaltalaisen soijapavun tuontimäärä oli EU-tuonnista 37 %, kun se vuotta aikaisemmin oli vain 9 prosenttia.

 

EU-alueelle tuotavan soijapavun kohdalla on kyse mittavista volyymeistä, sillä tuo heinäkuinen jenkkisoijapavun 37 %:n osuus merkitsi 360 miljoonaa kiloa! Viime vuoden heinäkuussa Euroopan Unionin alueelle tuotiin yhdysvaltalaista soijapapua 97 miljoonaa kiloa.

 

Brasilia on maailman toiseksi suurin soijantuottaja ja sieltä tuodaan EU:n alueelle paljon soijapapua.

 

****************

 

Eurooppaan tuotava soijapapu jalostetaan täällä soijarouheeksi ja soijaöljyksi, joilla on Unionin alueella omat markkinansa.

 

EU:n alueelle tuotavasta soijapavusta n. puolet on geenimuunneltua  eli taannoisella ammattikielellä ilmaistuna ”mausteista”!

 

***************

 

Muistan hyvin työelämäni ajalta, kun Raisio vielä jalosti rypsiä ja rapsia sekä niiden ohella soijapapua, tuotiin soijapapu joko Brasiliasta tai ”Suurilta järviltä” Yhdysvalloista tai Kanadasta.

 

Tanskan salmet asettivat rajoituksen laivakoolle, sillä niiden kautta pystyi ainakin silloin kulkemaan turvallisesti vain n. 26 miljoonan kilon suuruiset soijapapulastit.

Kahdenkymmenenkuuden miljoonan kilon suuruisen laivan rahtaaminen Suomeen, laivalastin purkaminen ja varastointi oli melkoinen logistinen ponnistus!

 

Kiinalaiset kutsuvat soijapapua sen hyvien ravintoarvojen ansiosta termillä:

 

”Kultainen helmi!”

 

 

-Esko Erkkilä-

Häntien typistämiskiellon noudattaminen vie suomalaiselta sianlihalta hintakilpailukyvyn

Tiistai 25.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Euroopan Unionin hyvinvointidirektiivi kieltää sikojen häntien typistämisen.

 

Lähes kaikki EU-maat Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta kuitenkin sallivat poikkeusluvalla häntien typistämisen, sillä niissä maissa se on muka ainoa keino estää hännänpurenta.

 

 

Sikojen häntien typistämisen salliminen merkitsee, että niissä maissa eläintiheydet karsinoissa ovat paljon suuremmat kuin Suomessa ja Ruotsissa.  Suuremmat eläintiheydet merkitsevät sianlihantuottajille korkeampaa katetta, kuin niissä maissa, joissa häntien typistäminen on totaalisesti kielletty.

 

 

Sikojen hännänpurenta johtuu stressistä ja stressi taas johtuu siitä, että eläintiheydet ovat suuria.

 

 

Suomessa sikojen hännänpurenta on saatu pysymään poissa sen ansiosta, että meillä sikojen eläintiheydet ovat väljiä ja meillä annetaan sioille karsinaan olkia sekä joitain muitakin virikkeitä, jotta hännänpurenta ei tule sioilla mieleen.

 

 

Ainakin joskus sikojen karsinoissa oli autonrenkaita joko lattialla tai killumassa katosta, jotta siat saivat turvallista askaretta, kun puuhastelivat autonrenkaiden parissa. Silloin ei tule mieleen pureskella kavereiden häntiä!

 

 

Hännänpurennan kohteeksi joutunut sika voi huonosti ja sen kinkku ei ole hännänpurennan jälkeen enää elintarvikkeeksi kelpaava.

 

 

Suomen sikaloissa noudatettavan hännäntypistämiskiellon soisi kuluttajien tietävän ja arvostavan suomalaisten sikaloiden arkea, jossa hännäntypistämistä ei sallita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä porkkanasato vaatii yhdentoista kuukauden kiertoajan!

Maanantai 24.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme syyskuun loppupuoliskoa ja parhaillaan on menossa porkkanoiden sadonkorjuuaika.

 

 

Monet porkkanan harrasteviljelijät kylvävät porkkanansiemenet vasta keväällä ja korjaavat sadon syksyllä.  Keväällä viherpeukalolla riittää kiireitä ja sen vuoksi suosittelenkin porkkanan syyskylvöä!

 

Toki meilläkin osa porkkanoista kylvetään vasta keväällä, mutta joka vuosi entistä suurempi osa porkkanoista kylvetään meillä syksyllä.

 

 

Lokakuun puolenvälin jälkeiset tienoot ovat sopivia porkkanankylvöaikoja ja siihen meillä tähdätään myös tänä vuonna.

 

 

Puutarhaliikkeet eivät ole vielä tiedostaneet porkkanan syyskylvöjä ja sen vuoksi ne palauttavatkin kaikki siemenensä tavarantoimittajille juhannuksen jälkeen. 

Toivottavasti tähän saadaan muutos ja olikin mukava todeta Pinsiön Taimistolla Hämeenkyrössä 25.8.2018, että heidän siemenhyllyssään oli tarjolla porkkanansiementä!

 

 

Porkkanan syyskylvö varmistaa sen, että syyskylvetyt porkkanat pääsevät hyvään kasvuvauhtiin jo varhain keväällä ja tuottavat runsaan sadon n. yhdentoista kuukauden kuluttua kylvämisestä!

 

 

Laittakaapas jyrsin jyrsimään porkkanamaata kolmen viikon kuluttua ja alkakaa kylvämään porkkanaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuttu istumajärjestys luo turvallisuudentunteen?

Sunnuntai 23.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin työelämäni aikana lukemattomiin palavereihin ja neuvotteluihin – kyse on sadoista neuvonpidoista – ilmeisesti tuhansistakin.

 

 

Oli mielenkiintoista jo silloin todeta itsestäni ja myös muista, että palavereissa istumajärjestys kuukaudesta ja vuodesta toiseen pysyi samana!

 

 

Istumajärjestys oli tietyllä tapaa aihesidonnainen, sillä eri aiheita käsitelleissä palavereissa istumajärjestys saattoi vaihdellakin, vaikka palaveri pidettiinkin samassa neuvotteluhuoneessa kuin joku toinenkin palaveri.

 

Oli luonnollista, että palavereiden puheenjohtajuus vaikutti istumajärjestykseen.

 

 

Istumajärjestyksien pysyväisyys on mielestäni korostanut yhdistysmaailmassa, sillä osaan jokseenkin tarkasti etukäteen sanoa, että kuka yhdistyksen jäsen tulee istumaan milläkin paikalla, kun kokous alkaa.

 

 

Istumajärjestykseen puuttuminen on herkkä asia ja kokemuksesta kerron, että ainakaan yhdistysmaailmassa siihen ei kannata puuttua.

 

 

Jos istumajärjestykseen järjestöjen kokouksissa puuttuu, jäsenet kokevat sen puuttumisena heille elintärkeään asiaan ja sen vuoksi en suosittele istumajärjestykseen puuttumista.

 

 

*******************

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen muutaman päivän takaa:

 

 

Toimin kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Johtokunnan kokouksissa minulle oli kokoushuoneessa vakiintunut tietty paikka.

 

 

Olin viime keskiviikkona Palokallion Omakotiyhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana mukana keskustelemassa Infran kanssa loppuvuonna alkavista Lahdesjärven alueen räjäytystöistä.

 

 

Minulla ei ole runsaan vuoden aikana ollut asemaa Infran johtokunnassa, mutta kun neuvonpito pidettiin Infran johtokunnan huoneessa, niin valitsin istuinpaikaksi sen tutun paikan, jolla olin kerran kuukaudessa istunut vuodesta 2009 alkaen!

 

 

Ei ollut kaukana, etten olisi pyytänyt erästä Infran toimihenkilöä siirtymään pois ”paikaltani”!

 

 

 

Evästykseni kokousten, neuvonpitojen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille on se, että älkää puuttuko läsnä olevien istuinpaikkakysymyksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamisinto on vakava uhka suomalaiselle elintarviketuotannolle ja jopa maamme hyvinvoinnille

Perjantai 21.9.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole ainoa, joka on surullisena seurannut maamme suurimman kaupparyhmän eli S-ryhmän halpuuttamiskampanjaa.

 

Kauas on S-ryhmä irtaantunut juuristaan, jotka sentään ovat olleet eräs suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita osuustoimintaliikkeen perustajan Hannes Gebhard´n ajoista alkaen.

 

Viimeisin S-ryhmän toimenpiteistä, jotka horjuttavat uskoa kauppaketjun vastuulliseen toimintaan on se, kun S-ryhmä ostaa broileria erilaisten elintarvikekohujen runtelemasta Brasiliasta.

 

S-ryhmän hankinnoista vastaavan johtajan mukaan Suomesta ei ole löytynyt vastaavaa raaka-ainetta!

 

On itsestään selvää, että Suomesta ei löydykään salmonellalla höystettyä broilerinlihaa ja kun Suomessa elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon piirissä toimivien työolotkin ovat kohtuullisessa kunnossa, niin eipä Suomesta löydykään sellaista broilerinlihaa, jota S-ryhmä haluaa myydä!

 

 

S-ryhmän harjoittama halpuuttamisvimma on entistäkin selvemmin kääntynyt kotimaisen elintarviketuotannon halveksimiskampanjaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala sai historiansa toisen pitäjänneuvoksen

Keskiviikko 19.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen Viljakkala-neuvoston kokouksen aluksi viettää arvokkaan juhlahetken, kun muistimme pitäjänneuvoksen nimen ja arvon kesäkuun 27. päivänä saanutta Viljakkala-neuvoston jäsentä Tapio Lieskoa.

 

 

 

 

 

Juhlahetkeemme Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja Tapiolle onnentoivotukset toi Ylöjärven kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mika Kotiranta.

 

 

Kotiranta kertasi tuoreen pitäjänneuvoksen luottamushenkilöuran tärkeimmät merkkipaalut ja otti esille myös ne työtehtävät, joita Liesko on työuransa aikana menestyksellä hoitanut.

 

 

 

 

 

Tapio Liesko on nimetty pitäjänneuvoksen arvoon Tasavallan Presidentin avoimella kirjeellä, jonka vanhahtava sanamuoto lisää arvonimen arvokkuutta:

 

 

************************

 

 

Tasavallan Presidentin avoin kirje

 

ent. palomestari, palopäällikkö Tapio Tenho Taito Lieskolle

 

 

Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2018

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Arvostan, että Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana sain lausua Viljakkala-neuvoston ja omasta puolestani onnittelusanat tuoreelle pitäjänneuvokselle!

 

 

 

 

 

Mukavaa sattumaa, että edesmennyt synnyinkotini rajanaapuri Väinö Myllymäki sai aikoinaan Viljakkalan ensimmäisen pitäjäneuvoksen nimen ja arvon.

 

 

Sattumaa myös se, että molemmat Viljakkalan pitäjänneuvokset ovat toimineet Viljakkalan kunnan palopäällikköinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaista

Tiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.

 

 

Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.

 

 

Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.

 

 

Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä!

***********************

 

 

 

 

Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.

 

 

Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!

 

 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:

 

Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna on kuntaliitoksen jälkeen entistä arvokkaampi ja muistorikkaampi

Maanantai 17.9.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Gustav von Numers on suunnitellut Viljakkalan vaakunan ja vaikka Viljakkala liittyikin 1.1.2007 Ylöjärven kaupunkiin, on Viljakkalan vaakuna edelleen arvokas ja arvostettu Viljakkalassa.

 

 

Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuun 21. päivänä 1950 ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöönoton huhtikuussa samana vuonna.

 

 

Arvostan, että meillä on tuo vaakuna kunniapaikalla, sillä isäni Oiva Erkkilä oli pitkäaikainen Viljakkalan kunnan luottamusmies ja hän sai tuon vaakunan joskus kunnianosoituksena luottamushenkilöurastaan.

 

 

Isäni oli kaksissa kunnallisvaaleissa Viljakkalan ääniharava, sillä hän keräsi molemmilla kerroilla eniten ääniä Viljakkalassa.

 

 

Kunnanvaltuutetun uransa jälkeen hän oli ainakin ”roikotuslautakunnan” jäsen eli oli päättämässä kuntalaisille määrättyjen verojen oikaisusta.

****************

 

 

Viljakkalan vaakunan aiheena olevaa vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa ja nyt huomaankin, että pitääpä joskus pyytää päästä katsomaan sitä.

 

 

Vaakunassa oleva kulta-kuparimerkki viittaa Haverin kaivokseen, jonka materiaalista on mm. valmistettu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten kultamitalit.

 

 

*************************

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

************************

 

 

 

 

Vaikka Viljakkalan vaakuna nykyään onkin vain ns. kotiseutuvaakuna, on se minulle ja myös muille viljakkalalaisille suorastaan rakas vaakuna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-