Omapahan on asiansa, mutta ihmettelen!

Tiistai 7.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Naapuripuolueen edustajana on vaikeaa ja tahditontakin kommentoida Kokoomuksen puheenjohtajapeliä, mutta kun se ryntäsi aivan ”iholle” Tampereen torikauppiasyhdistyksen 6.6.2016 järjestämillä kesäkuun Maanantaimarkkinoilla, niin tohdin siihen ottaa ainakin lievästi kantaa.

 

 

Kokoomuksen telttakatos on perinteisesti Keskustan telttakatoksen vierellä Maanantaimarkkinoilla ja meillä oli oiva tilaisuus seurata, kun Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaat Alexander Stubb, Petteri Orpo ja Elina Lepomäki olivat naapuriosastolla yleisön tavoitettavissa.

 

 

En ota tämän otsikon lisäksi enempää kantaa Kokoomuksen puheenjohtajapeliin, kun julkaisen pienen kuvakimaran Keskustan telttakatoksen vierellä sijainneen Kokoomuksen osastolta maanantaina 6.6.2016 klo 16.30 – 17.00!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo karvaturrinsa kanssa, apulaispormestari Leena Kostiainen ja valtiovarainministeri Alexander Stubb.

 

 

 

Ministeri Petteri Orpo ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Harri Jaskari kuuluu Elina Lepomäen tukijoukkoihin.

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen tukee Alexander Stubb´a.

 

 

 

Kansanedustaja Hjallis Harkimo kuuluu Petteri Orpon tukijoukkoihin.

 

 

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen on vaiti, että ketä ehdokkaista hän tukee!

 

 

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että miten Kokoomuksen puoluekokouksen puheenjohtajaäänestyksessä Lappeenrannassa ensi viikonvaihteessa käy!

Toivon, että kokoomuslaiset jaksavat nähdä Suomen edun ja eivät sorru liialliseen Suomen kolmanneksi suurimman puolueen yhtenäisyyttä repivään peliin.

 

-Esko Erkkilä-

                

Pensasmustikan kasvattamisessa on monia haasteita

Maanantai 6.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme kesäkuun alkupäiviä ja varhaisen kesäntulon vuoksi on paras pensasmustikan kukinta-aika.

 

 

En ole suuri asiantuntija pensasmustikan viljelyssä, mutta 19 pensaan kanssa puuhaaminen on vuosien aikana tuonut jonkinlaista kokemusta tuon hienon marjan kasvattamisessa.

 

 

Kerroin, että 19 pensasta, mutta on heti todettava, että mikään pensaistamme ei ole alkuperäisiä, vaan kato kävi ensimmäisinä vuosina ja kaikki pensaat on vuosien aikana vaihdettu!

 

 

Tässä olevat kuvat on kuvattu pensasmustikkamaaltamme 5.6.2016.

 

 

 

 

 

 

Jänisaidan on oltava niin korkea, että ristihuulet eivät pääse syömään pensasmustikkapensaita edes suurimpien luminietosten aikana.

 

 

Lumipeite on pensasmustikoille tärkeä ja sen vuoksi pensasmustikkamaan laidoille kannattaa jättää erilaisia varpuja kasvamaan, jotta lumipeite pensaiden kohdalla on riittävän suojaava.

 

 

Nyt olemme selvittäneet jänikset ja huolehtineet riittävästä lumipeitteestä, mutta nämä eivät vielä riitä.

 

 

 

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi ja sen vuoksi maata ei saa missään tapauksessa kalkita.

 

 

Happamuutta lisätään – jos oikein halutaan panostaa pensasmustikan viljelyyn – tuomalla suoruoppaa vaikkapa metsäojitustyömailta tai sellaiselta pellonnurkalta, jota ei ole koskaan kalkittu.

 

 

Meillä happamuutta on lisätty sillä, että pensasmustikkamaalle on tuotu muutaman vuoden välein traktorin peräkärryllinen kuoriketta sahalta, jossa puut kuoritaan ennen sahausta.  Kuorike pitää osaltaan myös rikkakasvit kurissa.

 

 

 

 

 

Pölyttymistä edistetään ainakin kahden eri lajikkeen rinnakkaisviljelyllä – meillä on kasvamassa Alvari ja Aino.  Nykyään saattaa olla myös uudempia lajikkeita.

 

 

 

 

 

 

Marjat kypsyvät hyvin eri aikaan, joten samankin oksan poimintaa pitää suorittaa monta kertaa sadonkorjuukautena.

 

 

Linnut ovat suuri ongelma pensasmustikanviljelyssä ja sen vuoksi riittävän varhain aloitettu verkottaminen onkin välttämätöntä.

 

 

Jos lintujentorjunnasta ei ole huolehdittu, niin kypsät marjat katoavat parempiin suihin otollisena hetkenä parissa tunnissa.  Kokemusta on, että myös maahan pudonneet marjat saavat samassa yhteydessä kyytiä!

 

 

 

Pensasmustikka on hieno marja aamuisin siinä marjakimarassa, jonka voi valmistaa pakastimessa olevista eri marjoista.

 

 

Kymmenellä pensaalla pääsee hyvään alkuun, mutta pari – kolme vuotta pensaiden istuttamisen jälkeen pitää jaksaa odottaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen oli voitto järjelle, Juha Sipilälle ja Keskustalle sekä Suomelle

Sunnuntai 5.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Järki voitti vihdoinkin, kun kilpailukykysopimus sai riittävän kattavuuden ja se tuli eri osapuolten hyväksymäksi.

 

 

Kun viime päivinä kuunteli SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen kommentteja, oli helppo uskoa, että molemmat ovat vastuuntuntoisia johtajia.

 

 

Kokonaisuuden kannalta on valitettavaa, että vientialojen kannalta tärkeä logistiikkaketju ei lähtenyt mukaan sopimukseen.

 

 

On toivottavaa, mutta valitettavasti epätodennäköistä, että esimerkiksi AKT ymmärtäisi maamme tilanteen vakavuuden ja pidättäytyisi lakoista.

 

 

Positiivista tilanteessa on, että SDP on jotenkin kantamassa vastuuta Suomen taloudellisesta tilanteesta, mutta maamme politiikan pelle eli vihreiden Ville Niinistö jaksaa pelata käsittämätöntä peliään ja arvostella solmittua kilpailukykysopimusta. Kaikesta näkee, että ministeri-Audin takapenkin nahanhajuisesta miljööstä luopuminen ottaa politiikan pelle Niinistölle lujille!

 

 

On Suomelle suuri onni, että Vihreät pysyvät päätöksenteon ulkopuolella ainakin seuraavat kolme vuotta ja toivon mukaan myös sen jälkeen.

 

 

Kilpailukykysopimuksen solmiminen on suuri askel Suomen taloustilanteen kuntoon laittamisessa. 

 

 

Näen sen olevan suuri askel myös siinä mielessä, että hallituksella vapautuu nyt voimavaroja muiden maamme taloutta uhkaavien synkkien pilvien hälventämiseen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakuntaitsehallinto tulee ja sen valmistelu tulee tapahtua siihen mandaatin omaavien organisaatioiden johdolla

Lauantai 4.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki järkevät tahot ovat hyväksyneet, että Suomeen tulee maakuntaitsehallinto 1.1.2019.

 

 

On varmaa, että edes kaikki Keskustaa viime eduskuntavaaleissa äänestäneet eivät tajunneet, että miten suuren uudistuksen puolesta he äänestivät, kun ”vetivät viivansa” keskustalaisen ehdokkaan puolesta.

 

 

Jokainen Keskustalle annettu ääni oli ratkaiseva maakuntaitsehallinnon puolesta ja sillä ei ole merkitystä, että pääsikö kyseisen äänen saanut keskustalainen eduskuntaan.

 

 

Nyt on alkamassa maakuntaitsehallinnon valmisteluvaihe.

 

 

Vaikka maakuntaitsehallinto tulee voimaan vasta vuoden 2019 alussa, ovat maakuntaitsehallinnon valmistelutoiminnot alkaneet tai alkamassa näinä päivinä.

 

 

On tärkeää, että valmistelu tapahtuu päätöskykyisten ja päätöksiin mandaatin saaneiden organisaatioiden toimesta.

 

 

Maakuntaliittovetoisesti maakuntahallintoon siirtymisen valmistelu on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto.

 

 

Tiedän, että on ajatuksia esimerkiksi Pirkanmaalla, että valmisteluun pitäisi osallistua kaikki Pirkanmaan kunnat. Ajatus on mahdoton, sillä valmisteluorganisaatio paisuisi n. seitsemänkymmenen henkilön suuruiseksi ja kaikki osaamme arvioida, että sellainen porukka ei pystyisi päätöksiin.

 

 

Valmistelusta pitää omana yksilönään sulkea yksittäiset kunnat ja tässä tarkoitan erityisesti Tamperetta.

 

 

Erityisen vahingollista olisi, jos maakuntaitsehallinnon valmisteluun Pirkanmaalla osallistuisi alueen kummajainen eli Tampereen kaupunkiseutu –niminen organisaatio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tulevaisuuden kunta - miten Keskustan varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat vastasivat?

Perjantai 3.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Yksi kysymys, johon Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat ja puoluesihteeriehdokkaat joutuivat Tampereella 31.5.2015 vastaamaan, kuului näin:

 

 

Millainen on tulevaisuuden kunta?

 

 

 

 

Ehdokkaat tässä; varapuheenjohtajaehdokas Anne Kalmari vasemmalta kahdeksas, onnistui olemaan kuvaajalta piilossa!

 

 

Mari Kokko

 

Huolehtii kouluista, liikuntapaikoista sekä kulttuurista

***

 

 Sami Kilpeläinen

 

Lähipalvelujen puolustaja

***

 

Annina Ruottu

 

Huolehtii kuntalaisille mukavista asioista

***

Olli Riikonen

 

Huolehtii kunnan elinvoimasta

***

 

 

Katri Kulmuni

 

On kuntalaisten lähiyhteisö, tukee yrittäjyyttä

***

 

Jouni Ovaska

 

Huolehtii kunnan omasta elinvoimasta

***

 

Hanna Huttunen

 

On elinvoiman kehto

***

 

Anne Kalmari

 

Luo puitteet, että ihmiset voivat yrittää

***

 

Antti Kurvinen

 

Kotiseudun menestyksen takaaja

***

 

Riikka Pirkkalainen

 

Tekee elinvoimaa tukevia päätöksiä

***

 

Hannakaisa Heikkinen

 

Tulevaisuuden kuntasi

 

 

Kerrassaan hienoja luonnehdintoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa ja pätevää porukkaa on ehdolla Keskustan varapuheenjohtajiksi ja puoluesihteeriksi!

Torstai 2.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjestivät eilen Tampereella ehdokastentin, jossa tentattiin Keskustan varapuheenjohtajiksi ja Keskustan puoluesihteeriksi pyrkiviä henkilöitä.

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja paikalla oli runsaasti asiasta kiinnostuneita.

 

 

Toivottavasti pääsen myöhemmin tarkastelemaan mainion tilaisuuden asia-antia, mutta tässä nopeasti laadittu kuvareportaasi Buffet & Cafe Linkosuolla järjestämästämme tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana avasin tilaisuuden.

 

Minulla on tapana avata kokoukset ja erilaiset tilaisuudet täsmällisesti sovittuna aikana ja niin tein myös eilen – osa ehdokkaista etsiskeli tervehdyspuheeni aikana vielä paikkojaan.

 

 

 

 

 

”Tenttaattoreina” toimivat edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen.

 

 

 

Ja sitten ehdokastentin osanottajat:

 

 

 

Jouni Koskela ja Raija Moilanen olivat tilaisuuden aluksi laatineet jokaiselle ehdokkaalle henkilökohtaisen kysymyksen ja puheenvuorojen järjestys oli ennen tilaisuutta ainoastaan tenttaattoreiden tiedossa.

 

 

 

 

 

Anne Kalmari, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Mari Kokko, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Antti Kurvinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Riikka Pirkkalainen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Annina Ruottu, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Hanna Huttunen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Katri Kulmuni, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Olli Riikonen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Hannakaisa Heikkinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Sami Kilpeläinen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

Kiitokset ehdokkaille, yleisölle sekä tenttaattoreille hienosta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Yhdenkään kunnan budjetissa ei 1.1.2019 alkaen voi olla euroakaan rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin"

Keskiviikko 1.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on viime viikkojen aikana ollut tilaisuus muutamaan kertaan olla paikalla, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on esitellyt hallituksen suunnitelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi.

 

 

 

 

 

Sen vuoksi minulle ei ollutkaan yllätys, kun ministeri Rehula toisti tämän jutun otsikossa kerrotun linjauksen Pirkkalan valtuustosalissa 17.5.2016 järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Paikalla oli yli sata kuulijaa!

 

 

 

 

 

”Tässä salissa Pirkkalan sote-asioista ei enää vuonna 2019 päätetä” -  näin sanoi ministeri Rehula.

 

 

 

 

 

Kaikki kuulijat eivät hallituksen linjauksista pitäneet ja yksi heistä oli ex-kansanedustaja ja Pirkkalan kunnanvaltuutettu Mikko Kuoppa.

 

 

Kuoppa on ollut kansanedustajana SKDL:n eduskuntaryhmässä 1979 – 1986, Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmässä 1986 – 1987, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä 1995 ja 1999 – 2011 sekä Vasemmistoryhmän eduskuntaryhmässä 1995 – 1999.

 

 

 

 

Kaikesta näki, että ministeri Juha Rehula ja ex-kansanedustaja Mikko Kuoppa arvostivat toisiaan ja mieluusti he pysähtyivät hetkeksi, kun sitä kuvausta varten heiltä pyysin.

 

 

Tässä jälleen esimerkki, että politiikassa ja työelämässä pitää aina olla henkilökohtaisesti kavereita, vaikka asioista olisikin eri mieltä!

 

 

 

**************

 

 

 

Mutta Rehulasta ja hänen esityksestään vielä:

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on tunnettu siitä, että hän käyttää esityksiensä tukena fläppitaulua ja ei hän nytkään pettänyt kuulijoitaan!

 

 

 

 

 

Fläppitaululle oli syntynyt ennen esitystä ja syntyi esityksen aikana monia havainnollisia kuvia, jotka selkiinnyttivät ministerin esitystä.

 

 

 

Kuntapäättäjiä ministeri evästi olemaan jo tässä vaiheessa avoimia tulevaisuudelle ja sanomaansa perhe- ja peruspalveluministeri havainnollisti näin:

 

 

 

 

”Jos sulkeutuu, mahdollisuudet vaikuttamiseen menevät”

 

 

mutta

 

 

 

 

 

”Jos on avoin, ovat vaikuttamisen mahdollisuudet suuret”

 

 

 

Kiitän ministeri Rehulaa hienosta esiintymisestä Pirkkalassa 17.5.2016!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen "asukastilaisuuksissa" ja Pirkkalan asukastilaisuuksissa on eroa!

Tiistai 31.5.2016 - -Esko Erkkilä-

On mielenkiintoista, joskaan tamperelaisena ei ylevää eikä mairittelevaa, verrata Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan järjestämiä asukastilaisuuksia.

 

 

Tampereella asukastilaisuuksiksi kutsutaan tilaisuuksia, joissa pormestari ja apulaispormestarit kertovat paikalle vaivautuneille kaupunkilaisille niistä erinomaisuuksista, joita valtaryhmittymä – kokoomus, demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP - on omasta mielestään saanut aikaan.

 

 

Nykyisen pormestarin aikana asukasdemokratia on Tampereella kohdannut täydellisen katastrofin, sillä valtakoalitio on sysännyt perussuomalaiset, keskustan, kristillisdemokraatit, sitoutumattomat ja SKP:n tyystin sivuun päätöksenteosta ja myös ns. asukastilaisuuksista.

 

 

Pirkkalassa homma on tyystin toinen, sillä siellä pormestari kutsuu paikalle hallituksen vastuunalaisen ministerin selvittämään kuntalaisille niitä asioita, jotka kiinnostavat kuntalaisia!

 

 

Tampereella en ole enää pitkiin aikoihin vaivautunut pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kokoomus) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin´n (SDP) järjestämiin ns. ”asukasiltoihin”, sillä niissä tavallinen kaupunkilainen tulee vain pahalle tuulelle.

 

 

******************

 

 

Olin mieluusti paikalla 17.5.2016 Pirkkalan valtuustosalissa, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula oli esittelemässä ja taustoittamassa hallituksen suunnittelemaa sote-uudistusta.  Tilaisuuden järjesti Pirkkalan kunta.

 

 

 

 

Sain ennen asukastilaisuutta kamerani linssin eteen pormestari Helena Rissasen (oikealla), Pirkkalan kunnan kansliapäällikkö Jaakko Joensuun sekä kunnanvaltuutettu Raili Naskalin.

Olin tilaisuudessa melkein varma, että ministeri Rehulan Pirkkalan-vierailu on Raili Naskalin ansiota ja myöhemmin sainkin varmistuksen, että näin asia oli!

Tapaus osoittaa, että Pirkkalassa muut kuntapäättäjät tekevät aitoa yhteistyötä Suomen suurimman puolueen edustajien kanssa ja sen vuoksi Tampereen naapurikunnassa käy keskeisiä ministereitä kuntavierailuilla.

 

 

 

 

 

Pormestari Helena Rissanen avasi asukastilaisuuden ja toivotti yli satapäisen yleisön tervetulleeksi.

 

 

 

 

 

Ministeri Juha Rehulan eräs tavaramerkki on fläppitaulun runsas sekä eloisa käyttäminen ja emme saaneet tälläkään kerralla pettyä,…

 

 

 

 

 

…sillä fläppitaululle ilmestyi useita ”rehulamaisia” kuvia ja kuvioita, jotka elävästi selvensivät ministerin sanomaa.

 

 

************

 

 

Pyrin lähipäivinä kertomaan tarkemmin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan sanomasta.

 

 

Sen kerron kuitenkin jo nyt, että tuntui mukavalta, kun kätellessämme ministeri totesi näin:

 

”Terve Esko”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallispäättäjän on opeteltava uusi rooli

Sunnuntai 29.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen puhui eilen Ylöjärven Markkinoilla tärkeitä sanoja, kun hän herätteli kuntapäättäjiä uuteen asennoitumiseen.

 

 

 

 

 

”Nyt päättäjän pitää opetella uutta roolia, sillä jatkossa kuntapäättäjä ei voi toimia jakajana, vaan hänen pitää toimia uuden luojana”, sanoi Mauri Pekkarinen.

 

 

”Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö asettuu nykytilanteessa aivan uuteen merkitykseen” - tämä oli eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen keskeinen sanoma markkinayleisölle.

 

 

Kunnan elinvoimapolitiikan tukena on elinkeinopolitiikka, johon kuuluu mm. asuntopolitiikka, kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, nuorisopolitiikka sekä esimerkiksi kaavoitus – näin linjasi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen Ylöjärven markkinoilla 28.5.2016!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkkulava on taas trimmattu tuotantokuntoon!

Lauantai 28.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Meillä on mökkimaailmassa lava avomaankurkkujen kasvattamiselle.

 

Lava sijaitsee loivasti järveen laskevalla nurmikolla ja sen koko on n. 8 neliömetriä.

 

Vuosien kokemuksella tiedän, että lavasta saadaan avomaankurkut koko seuraavan talven tarpeisiin.

 

On erikseen kerrottava, että meillä ei valmisteta suolakurkkuja vaan ne ovat herkkukurkkuja – jos kutsun Rouvan säilömiä kurkkuja suolakurkuiksi saan tiskirätin naamalleni.

 

 

Mutta siitä kurkkulavan toissapäiväisestä trimmaamisesta muutama kuva:

 

 

 

 

 

Kurkkulava jäi viime syksynä tähän kuntoon eli tämä oli lähtötilanne.

 

 

 

 

 

Kasteluputket pois, lannoitus, kalkitseminen ja jyrsiminen olivat seuraavat työvaiheet.

 

 

 

 

 

Kurkku tarvitsee paljon vettä ja ei riitä, että kurkkulavaa kastellaan päältäpäin, sillä avomaan kurkuille on saatava vettä myös juuristolle.

 

 

Meillä on kurkkulavassa muovisesta vesijohtoputkesta "kierukka", jossa putkeen on moottorisahalla sahattu tietyin välein viillot, joista vesi pääsee suoraan juuristolle.

 

 

 

 

 

Päältäpäin katsellen kurkkulavan tilanne on sama kuin alussa, mutta paljon on kuitenkin tapahtunut.

 

 

Erilaiset ritilät – esimerkiksi vanhoista pakastimista jääneet ritilälaatikot – ovat mainioita apuvälineitä, kun halutaan suojella hentoja taimia harsojen alla.

 

 

****************

 

 

Kaikki on valmista, että kurkunsiemenet laitetaan maahan ja sen jälkeen odottamaan taimien varttumista.

 

Jos kaikki onnistuu, on palkitsevaa noutaa omasta lavasta avomaankurkkuja ruokapöytään ja syksyllä säilöä kurkkuja talven tarpeisiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin Keukenhof!

Perjantai 27.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Keukenhof´n kukkapuutarha sijaitsee Lissen kunnassa Hollannissa, noin 40 km Amsterdamista ja se on auki joka vuosi maaliskuulta toukokuulle.

 

Keukenhofin puutarha avasi ovensa yleisölle vuonna 1949.

 

 

Nykyisin puutarhan pinta-ala on 32 hehtaaria ja sinne istutetaan 7 miljoonaa kukkasipulia joka vuosi.

 

 

Keukenhofissa käy vuosittain yli 800 000 vierailijaa kahden kuukauden aikana.

 

Olen kerran käynyt Keukenhofissa ja sen näkymät tulivat mieleeni, kun olen viime päivinä kulkenut bussilla Viinikan liikenneympyrän kautta kohti Tampereen keskustaa.

 

 

 

 

 

Viinikan liikenneympyrän laidalla nurmikentällä on komea tulppaaniketo aivan Keukenhof´n tapaan.

 

 

 

 

 

Kiitokset Tampereen Infra Liikelaitokselle, joka on loihtinut noin hienon näkymän niille, jotka saapuvat kaupunkiin Helsingin suunnasta.

 

 

 

 

 

Usein puhutaan kauniita sanoja kaupunkiympäristön asukasystävällisyydestä, mutta asiaan liittyvät työt ovat kuitenkin lopulta hyvin yksinkertaisia.

 

 

Ainakin minä arvostan Viinikan liikenneympyrän nurmikentän tulppaaniketoa paljon korkeammalle kuin Hämeenkadun itäpään muovimattohirvityksiä ja niitä supersuuria kukkaruukkuja, jotka näkyvät nykyisin palvelevan ohikulkijoita roskiksina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Virossa suomenkielentaito on nopeasti häviämässä

Torstai 26.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta Virossa matkailusta, sillä sain tehdä ensimmäiset Vironmatkani jo 1970-luvun loppupuoliskolla.

 

 

Tein useita työmatkoja Tallinnaan jo neuvostomiehityksen aikana eli ennen vuotta 1991.

 

 

Työmatkoista useimmat olivat jälleenmyyjiemme palkintomatkoja, mutta toki vierailin neuvosto-Virossa myös yksityishenkilönä.

 

 

Synkkinä miehitysvuosina ainakin Tallinassa selvisi oikein hyvin suomenkielellä ja tilanne on jatkunut samanlaisena viime vuosiin saakka.

 

 

Parina…kolmena viime vuotena tilanne on muuttunut ja monissa kaupoissa ei enää ole myyjiä, jotka osaisivat tai ymmärtäisivät suomea.

 

 

Nuoret virolaiset myyjät taitavat kyllä englantia, mutta suomenkieli on heille täysin vieras kieli.

 

 

Kylpylöissä ja kylpyläkaupungeissa pärjää vielä nykyisinkin suomella, sillä haluavathan palveluja myyvien kylpylöiden henkilökunta puhua sitä kieltä, jota heidän suurin asiakasryhmänsä puhuu äidinkielenään.

 

 

Itä-Virossa en ole muutamaan vuoteen vieraillut ja en tunne sen alueen kielitaitokysymyksiä, mutta vielä viitisen vuotta sitten siellä yleisin kieli oli venäjä – suomea ei osattu ja viroa ei haluttu puhua!

 

 

”Suomenkielentaitoinen Viro” on rajoittumassa Tallinnaan, Pärnuun sekä Saarenmaalle, mutta koko ajan niilläkin alueilla englanti on valtaamassa alaa.

 

 

Suomenkielentaito on Virosta häviämässä ja pitää ymmärtää, että kyseessä on luonnollinen kehitys – asia pitänee myös hyväksyä, vaikka toisin haluaisikin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäjä hävitti vuonna 1940 Vapaussodan muistomerkin Rakveressä

Keskiviikko 25.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Rakveressä käydessään kannattaa varata yksi kokonainen päivä kaupunkiin tutustumiseen.  Se merkitsee, että Rakveressä pitää olla samalla matkalla vähintään kaksi yötä.

 

 

 

 

Osoitteessa L. Koidula tn, 12 A sijaitseva Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1925.

 

 

Patsaan kuusiportaisen betonijalustan valmisti rakennusmestari Reinhold Veigel rakennusinsinööri Ferdinand Gustav Adoffin johdolla.

 

 

Pronssivalokset tehtiin Italiassa kuvanveistäjä Amandus Adamsonin mallien mukaan.

 

 

Muistomerkin kokonaiskorkeus oli yli 8,5 m, pronssivalosten korkeus noin 2 m.

Muistomerkissä oleva teksti kuuluu näin:

Vapadussojas langennuile

eli vapaasti suomentaen "Vapaussodassa kaatuneille".

 

 

Neuvostomiehittäjät tuhosivat muistomerkin syksyllä 1940.

 

 

Nykyinen patsas, entisen patsaan kopio, paljastettiin 30. elokuuta 1992 – kahden paljastuspäivän väliä oli siis tasan 67 vuotta!

 

 

Nykyisen patsaan tekivät kuvanveistäjä Lembit Palm ja arkkitehti Kuno Raude.

Muistomerkki on korjattu vuonna 2004.

 

 

 

 

Patsaan jalustaan on kiinnitetty vuonna 1999 kivilaatta, jossa on 31 suomalaisen kaatuneen taistelijan nimet ja kivilaatan otsikkotekstinä lukee

 

 

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko

taisteli pohjoisrintamalla 1919

 

 

Kivilaatan allekirjoituksena on

 

 

Nurmon kunta

Lapuan kaupunki

Suomen opetusministeriö

Lapuan Viro-Suomi seura

 

 

 

Kunnia niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Viron vapaussodassa 1918 – 1920 ja kiitokset niille suomalaistahoille, jotka vuonna 1999 kiinnittivät kunnialaatan Viron vapaussodassa Rakveren tienoilla kaatuneille suomalaissotilaille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren tehtaanmyymälät tulivat taas kerran koluttua!

Tiistai 24.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türin Kukkamarkkinareissuumme kuuluu perinteisesti kahden yön yöpyminen Rakveressä ja niin tapahtui myös nyt.

 

 

Perinteistä oli myös käyntimme kolmessa tehtaanmyymälässä ja niistä käynneistämme pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

 

Pellavatehdas Liliinan tehtaanmyymälä on kohde, jossa eurot vaihtuvat joutuisasti erilaisiksi pellavatuotteiksi.

 

 

 

 

 

 

Nyt myymälässä oli menossa aito pellavatuotteiden kudontanäytös ja se kiinnosti retkeläisiämme.

 

 

 

 

 

 

Liliinan esiliinat ovat aina olleet haluttuja ostoskohteita.

 

 

Olen aiempina vuosina hankkinut täältä possu- sekä vasikkaesiliinat ja tarkoitukseni oli nyt ostaa kanaesiliina, mutta varastossa oli ainoastaan lasten kokoja, joten se jäi ostamatta.

 

 

 

 

 

 

Kun en saanut kanaesiliinaa, niin ostin herrasmiehen esiliinan – olisikohan tällä käyttöä erilaisilla markkinoilla?

 

 

 

 

 

 

Liliinan lähellä lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee Päts Sahver eli Pätsin leipomo ja konditorio, jossa pitää aina Rakveressä käydessä poiketa.

 

 

 

 

 

 

Päts´n taidokkaita leivonnaisia.

Nyt itse yrittäjä-Päts ei ollut paikalla, mutta olen useina vuosina saanut keskustella hänen kanssaan. Herra Päts tuntee hyvin Suomen olosuhteet ja erityisen kiinnostunut hän on yrittämisen esteistä sekä mahdollisuuksista Suomessa.

Täytyy erikseen mainita, että ainakin yrittäjäuransa alkuaikoina yrittäjä-Päts hankki osan tarvitsemistaan jauhoista Suomesta - meillä oli yhteisiä bisneskumppaneita!

 

 

 

 

 

 

Seuraava kohteemme oli Eesti Portselan Oy, jonka tehdas ja sen yhteydessä oleva tehtaanmyymälä sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä Rakveren keskustasta.

"Tehtaanmyymälä avoinna työpäivinä 10.00 - 16.00"

 

 

”Tarvekeramiikkaa myytävänä”

 

 

 

 

 

 

Yritys on suomalaisomisteinen ja se on toiminut tällä paikalla vuodesta 2006 alkaen.

 

 

Bussikuskit sanovat, että keramiikkaa myyvät tehtaanmyymälät ovat heidän painajaisiaan, sillä sieltä retkeläisille kertyy painavat ostokset! Näin kävi tälläkin kertaa!

 

 

 

Nämä kolme tehtaanmyymälää vinkiksi niille, jotka ovat suuntaamassa matkaansa Rakvereen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riigikogun varapuhemies Helir Valdor Seeder avasi Türin Kukkamarkkinat

Maanantai 23.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türi on kaupunki keski-Virossa ja sitä kutsutaan Viron kevät-pääkaupungiksi.

 

 

Türissä järjestetään keväisin Türin Kukkamarkkinat eli Türi Lillalaat.

 

 

Türin Kukkamarkkinoilla käyminen on muodostunut perhekuntamme perinteeksi ja siellä kävimme myös vuoden 2016 avajaispäivänä eli 20.5.2016.

 

 

Türin Kukkamarkkinat järjestettiin nyt 39. kerran ja meillä oli kyseessä kahdeksas käynti!

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinat ovat saavuttaneet merkittävän aseman Virossa ja siitä kertoo mm. se, että nyt Kukkamarkkinoiden avaajana toimi ”Viron eduskunnan” eli Riigikogun ensimmäinen varapuhemies Helir Valdor Seeder.

 

Seeder kuuluu Riigikogussa Isänmaan ja Res Publican liittoon (IRL). IRL:llä on Riigikogussa 14 kansanedustajaa – kaikkiaan Riigikogussa on 101 jäsentä.

Seeder on Viron keskeisiä politiikkoja, sillä hän on toiminut mm. maatalousministerinä 2007 - 2014 sekä vt. valtiovarainministerinä vuonna 2009.

 

 

 

 

 

Toisena tervehdyksensä Türin Kukkamarkkinoiden avajaisiin toi Türin kaupunginjohtaja, pormestari Pipi-Liis Siemann.

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinoiden avajaistilaisuus oli sopivan lyhyt, sillä kolmantena lavalla esiintyi Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart.

 

 

 

 

 

Tervehdysten jälkeen varapuhemies Helir Valdor Seeder ja Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart nostivat salkoon Viron lipun ja sen rinnalle Kukkamarkkinoiden tunnuslipun.

 

 

 

 

 

 

Pyysin avajaistilaisuuden lopuksi varapuhemies Seederiä ja pormestari Siemann´a poseeraamaan kameralleni ja tässä hieno tulos!

 

 

 

 

 

 

Sain kuvan myös, kun Liivi ja Kukkamarkkinoiden maskotti kaulailivat!

 

 

*************

 

Vuodenvaihteen jälkeen pitää taas vakavasti alkaa pohtimaan, että josko matkaisimme ensi vuoden toukokuussa tavoitteena 40. Türin Kukkamarkkinat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas"

Sunnuntai 22.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Arvo Pärd´n veistos ”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas”

Rakveren torilla on jokavuotisen reissumme eräs kohde, kun käymme Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

Kukkamarkkinareissuumme kuuluu kaksi yötä Rakveressä ja silloin tapaamme käydä tapaamassa polkupyöräpoikaveistosta.

 

 

 

 

 

 

Arvo Pärd on syntynyt Paidessa 1935 ja tämä veistos on paljastettu vuonna 2010 eli kuvanveistäjän 75-vuotisjuhlavuonna.

 

 

 

”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas” –veistoksen paljastuspuheessa todettiin mm., että veistos on ”Monument” – katkelma paljastuspuheesta tässä:

 

 

”Täna, 11. septembril 2010, linna aukodaniku Arvo Pärdi 75. juubelisünnipäeval avame me Rakvere keskväljakul skulptuurigrupi “Poiss jalgrattal muusikat kuulamas”. See ei ole aga pelgalt üks armas ja kaunis skulptuur. See on Monument. Teetähis. Monument unistustesse uskumisele. Monument, milles on sees sügav sõnum. Sõnum sellest, et igas väikeses poisis, igas väikeses tüdrukus on peidus jumalik säde ja et igast väikeset poisist, igast väikesest tüdrukust ükskõik, kui väikeseks linnas või ka linnakeses ta ka ei elaks, võib saada - maailmainimene. Tuleb ainult väga, väga oma unistustesse uskuda ning selle nimel visa tööd teha.

Samas on see kuju Rakvere linnarahva tänuavaldus - Arvo Pärdile ja just selle eest, et olles täna maailmainimene, on ta jäänud oma südames tänaseni selleks siiraks väikeseks Rakvere poisiks, kes siin turuplatsi künklikul munakivisel sillutisel jalgrattal ümber posti tiirutas ning enda südames oma Unistust kandis - Unistust saada Heliloojaks.

Tänan Sind ARVO. Palju õnne sünnipäevaks!"

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusin ottaa kyytiä nuorenmiehen polkupyörän tarakalla ja kyyti oli vakaata!

 

 

Poiketkaahan polkupyöräpojan patsaalla, kun käytte Rakveressä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan Unioniin liittyminen pakotti maatalouskaupan tehostamaan toimintaansa

Lauantai 21.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja en ole äänestyspäätöstäni katunut.

 

Euroopan Unioniin liittyminen merkitsi maataloudelle suuria sopeutumisongelmia, mutta ilman liittymistä Suomessa ei ehkä tänään olisi omaa maataloutta lainkaan.

 

Otan esimerkiksi maatalouskaupan, sillä tunnen sen alan hyvin.

 

 

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä meillä oli maataloustuotteilla, mutta myös maataloudessa tarvittavilla tuotantohyödykkeillä ns. korkea hintataso.

 

Korkea tuotantohyödykkeiden hintataso perustui paljolti niihin maatalouskaupan rakenteisiin, jotka olivat olleet voimassa sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

 

 

Maatalouskaupassa toimi monia kaupparyhmittymiä, sillä oman siivunsa maataloustuottajien tulotasosta, mutta viimekädessä kuluttajien maksamista elintarvikkeista halusivat rahastaa Hankkija, SOK-osuuskaupat, K-ryhmä, Tuko. ja E-liike – tässä suurimmat välistävetäjät mainittuna.

 

 

Jokseenkin kaikissa Suomen kaupungeissa sijaitsi kaikkien maatalouskauppaa harjoittavien keskusliikkeiden maakuntakonttorit ja niissä suuri henkilöstömäärä.  Maakuntakonttoreiden henkilöstö ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta”, mutta merkittävän siivun maakuntakonttorit tarvitsivat tuottajien tarvitsemista koneista, lannoitteista, rehuista, torjunta-aineista ja mikä on suorastaan ihmeellistä, myös viljelijöiden teollisuudelle tai vientiin toimittamasta leipä- sekä rehuviljasta!

 

 

Maatalouskauppa rahasti siis mennen tullen niistä tuotantohyödykkeistä, joita tuottaja tarjosi myyntiin tai tarvitsi tuotantoonsa!

 

 

Maakuntakonttorit vaativat teollisuudelta normaalien tukkumyyntipalkkioiden lisäksi melkoiset kynnysrahat, jotta ne suostuivat myymään kotimaisen teollisuuden tuotantohyödykkeitä omille vähittäismyyntipisteilleen.

 

 

Seuraava porras, joka kävi teollisuuden kimppuun, olivatkin eri kaupparyhmittymien vähittäismyyntipisteet. Ne vaativat normaalin vähittäismyyntipalkkion lisäksi suorastaan mielikuvituksellisia summia kynnysrahaa, jotta ne suostuivat laskuttamaan teollisuuden tuotteita maataloustuottajille.

 

 

**************

 

 

Sain olla agribisneksessä sen ajan, jolloin teollisuus rohkeni sivuuttaa maatalouskaupan laskutustienä ja alkoi laskuttamaan maatiloja suoralaskutuksena.

 

 

On selvää, että hankkijat, sok-koot, keskot ja muut välistävetäjät julmistelivat kehitystä, mutta ne eivät pystyneet kääntämään kehityksen pyörää enää kohti menneisyyttä.

 

 

Teollisuus alkoi laskuttamaan maatiloja suoraan ja myös viljatilitykset hoituvat nykyisin teollisuudelta ja vientiliikkeiltä suoraan viljelijöille.

 

 

Väitän, että toimintojen tehostumisen on saanut aikaan Euroopan Unioniin liittyminen.

 

 

Myönnän, että tässä käsittelemäni näkökulma on rajallinen, mutta uskon niiden henkilöiden olevan harvassa, jotka esimerkiksi haluaisivat maatalouskaupan maakunnallisia konttoreita olevan joka kaupungissa ja että viljaa käyttävä teollisuus ei saisi maksaa viljatilitystä suoraan viljelijälle!

 

 

Kysykää EU:sta eroa ajavilta, että haluaisivatko he esim. maatalouskaupassa paluuta 1990-luvun menettelytapoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alppiruusulla pitää olla hapan kasvupaikka

Perjantai 20.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Hävitimme omakotitalomme nurkalta vuorimännyn ja istutimme paikalle kolme alppiruusua.

 

 

Alppiruusun kasvupaikan valinnassa on muutama niksi ja niistä nyt muutama sana.

 

 

 

 

Kaikki kasvit vaativat riittävän suuren istutuskuopan ja niin myös alppiruusu.

 

 

Istutuskuopan pitäisi olla halkaisijaltaan lähemmäs metrin ja syvyyttä sillä pitäisi olla puolisen metriä.

 

 

Alppiruusun istutuskuopan pohjalle pitäisi haalia kaikenlaista kuohkeutta lisäävää materiaalia – oksanpätkät, kävyt ja kaikkinainen tontilta löytyvä kasvisperäinen materiaali on soveliasta alppiruusun istutuskuopan pohjalle.

 

 

Istutuskuoppaan tulevalle maalle on yksi erityisvaatimus; maan pitää olla hapanta, joten missään tapauksessa alppiruusulle ei saa antaa kalkkia!

 

 

Pitää muistaa, että kolme puutarhakasvia vaativat happaman maan eli alppiruusu, pensasmustikka sekä syyshortensia.

 

 

Parasta maata alppiruusun istutuskuoppaan on metsäojitukselta saatava hapan maa-aines tai sellaiselta suopellonkulmalta kaivettu maa, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

 

 

 

 

 

Valitettavasti meille istutetut alppiruusut olivat ulkomaisia jalosteita, joiden talvenkestävyydestä ei ole takeita.

 

 

Olen aina hieman kademielellä katsellut lounais-Suomen alppiruusun kasvattajia, joilla mahdollisuudet lajikevalintaan ovat tyystin toiset kuin meillä Pirkanmaalla.

 

 

Vielä pari seikkaa:

 

 

• alppiruusu on pintajuurinen kasvi, joten se sopii oikein hyvin syväjuurisen männyn vierelle, mutta sitä ei saa istuttaa lähelle erästä toista puuta eli pintajuuriston omaavaa kuusta

• alppiruusun istutuskuoppaan etsityt oksanpätkät, kävyt ja muut vastaavat materiaalit takaavat, että alppiruusun kasvupaikka pysyy kuohkeana – sanotaan, että alppiruusun juurelle pitää paljain käsin pystyä kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

Alppiruusun kauniita kukintahetkiä kesäkuun viidennen – kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla toivotellen

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen yhdestä asiasta eri mieltä ministeri Juha Rehulan kanssa

Torstai 19.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla, kun Pirkkalan kunta järjesti asukastilaisuuden Pirkkalan valtuustosalissa tiistaina 17.5.2016.

 

 

Menestyvänä ja kaikin puolin asiansa hyvin hoitaneena kuntana tilaisuuteen oli hankittu todella kovan luokan esiintyjä – perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

 

Ministeri Rehula keskittyi puhumaa sote-uudistuksesta ja hyvin puhuikin.

 

 

Toki ymmärrän niitä ”epäileviä tuomaita”, jotka tilaisuuden keskusteluosuudessa kritisoivat hallituksen suunnitelmia. Pirkkala, kun on hoitanut myös sote-asiansa hyvin, niin kritiikin ymmärtää, mutta hyväksyä sitä en voi.

 

 

Yhdestä asiasta olen ministeri Rehulan kanssa eri mieltä ja se koskee PSA-seulontoja.

 

 

Juha Rehula on omaksunut syöpälääkäreiden jääräpäisen kannan, että miesten PSA-seulonnat olisivat tarpeettomia.

 

 

Viittaan omakohtaiseen kokemukseeni ja totean, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

Vuonna 2001 menin työkaverini lievän painostuksen tuloksena PSA-kokeeseen ja sen tuloksena minulla todettiin eturauhassyöpä.

 

 

Diagnoosin jälkeen minut leikattiin ja nyt leikkauksesta on kulunut lähes 15 vuotta!

 

 

Onnistunut eturauhassyöpäleikkaus oli pontimena, kun liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoimintaan.

 

 

Olen eri mieltä syöpälääkäreiden kanssa PSA-seulontojen tarpeellisuudesta sillä kantani on, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkala osaa järjestää asukastilaisuudet!

Keskiviikko 18.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikkien asioiden osalta tulee vertailtua Tampereen ja Pirkkalan kykyä, taitoa sekä halua järjestää eri asioita.

 

 

Taloudenpito, teollisten työpaikkojen hankkiminen, johtamistyyli ja -tapa sekä sopuisa ja kaikkien puolueiden yhteistoiminta ovat alueita, joilla vertailua tulee tehtyä.

 

 

On selkeästi todettava, että kaikilla em. lohkoilla Pirkkala hakkaa Tampereen vähintään 6 - 0.

 

***********

 

Osallistuin eilen eli tiistaina 17.5.2016 Pirkkalan kunnan valtuustosalissaan järjestämään asukastilaisuuteen ja on kyllä todettava, että Tampereen kaupungin järjestämät asukastilaisuudet kalpenevat eilen nähdyn ja koetun tilaisuuden rinnalla.

 

 

 

 

Pirkkala oli saanut asukastilaisuuteensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kertomaan sote-uudistuksesta.

 

 

Rehulan esitys oli selkeä ja osoitti, että hallitus on päättäväisesti viemässä sote-uudistusta kohti maalia.

 

 

Toivottavasti pääsen lähipäivinä näillä sivuilla kertomaan Rehulan sanomaa tarkemmin.

 

 *****************

 

Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kertoi yleisölle, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen oli aiemmin päivällä ihmetellyt hänelle, että miten Pirkkala on saanut ministerin puhumaan asukastilaisuuteen!

 

 

Ikoselle voisi todeta vanhaa suomalaista sananlaskua mukaellen näin:

 

 

Se on Pirkkalalla, kun puukko vie!

 

 

-Esko Erkkilä-