Maaseudulla pitää saada asua, yrittää ja elää!

Perjantai 6.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Nisun metsästysmajalla oli keskiviikkona 4.9.2013 tilaisuus, jossa käsiteltiin Ylöjärven kaupungin alueella sijaitsevien kylien elinvoiman kehittämistä.

 

Olin paikalla Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajan roolissa.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolmisenkymmentä kyläaktiivia sekä Kuru-neuvoston ja Viljakkala-neuvoston jäsentä.

 

 

 

 

Nisun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Ylijoki esitteli kokoontumispaikkamme sekä Nisun kyläyhdistyksen toimintaa.

 

 

 

 

KyläNyt-hankkeen kyläkoordinaattori Anna Kulmakorpi toimi tilaisuuden johdattelijana.

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopiston  Riitta Ilvonen kertoi, että he vastaavat kansalaisopistotoiminnasta myös Ylöjärven alueella.

 

Heillä on halu lisätä kansalaisopiston kurssitarjontaa maaseudulla. Maaseudulla sallitaan pienemmät opintoryhmät kuin kaupungissa.

 

Myös yhden illan koulutukset ja teematilaisuuksien järjestäminen ovat kansalaisopiston mahdollisuuksien rajoissa.

 

Tampereen Seudun Työväenopisto haluaa kuunnella kuntalaisia!

 

Milloinkahan saamme kuopata nimen ”työväenopisto”?

 

Uskon vakaasti, että nimi on kansalaisopistotoiminnan laajentumisen eräs este.

 

 

 

 

 

Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Marja Vehnämaa kertoi, että Pirkanmaalla on 300 kylää, joissa on kyläyhdistyksen merkeissä toimintaa.

 

Pirkan Kylät ry:n toiminta rahoitetaan 90 prosenttisesti EU:lta saatavilla varoilla ja loppu 10 % hoidetaan omarahoituksena.

 

Vuosibudjetti on tasoa 60.000 €.

 

Parhaillaan on laadintavaiheessa Pirkanmaan uusi kyläohjelma ja sen ainespuiksi kyläasiamies Vehnämaa kaipaili konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

 

*******

 

Eräänä hienona esimerkkinä tuli esille se, että Pälkäneeseen kuntaliitoksella liittyneen Luopioisten Yrittäjät ovat ottaneet tavakseen kutsua Luopioisten alueella toimivat kyläyhdistykset yhteiseen tilaisuuteen vuosittain.

 

*******

 

Viljakkala-neuvoston toivottiin toimivan samoin Viljakkalassa kuin Luopioisten Yrittäjät toimivat Luopioisissa! Lupasimme käsitellä asiaa seuraavassa kokouksessamme!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maalehden kotiviinikilpailun vuonna 2012 voittanut Meelis Kask antoi hyviä ohjeita määräysten soveltamisesta

Torstai 5.9.2013 - -Esko Erkkilä-

On suomalaisittain hieman hämmentävää ja myös virkistävää todeta, että kuinka erilaisia määräyksiä sovelletaan muualla.

 

 

 

Poikkesimme elokuisella Viron kartanokierroksellamme Meelis Kask´n ja Kaisa Murin omistamalla viinitilalla Rannussa maistelemassa virolaisia kotiviinejä.

 

Meelis Kask voitti viime vuonna Maalehden järjestämän kilpailun, jossa haettiin viininvalmistuksen Viron mestaria!

 

Kask voitti kilpailun omenajälkiruokaviinillään, jonka nimi on: ”Heather Dream”.

 

Hänen toinen kilpailuviininsä ”Pörinä” – puolikuiva omenavalkoviini, ylsi kilpailussa viidennelle sijalle.

 

Meelis Kask on todellinen taitaja kotiviinin valmistuksessa, sillä häneltä osallistui kisaan peräti 11 eri laatuista kotiviiniä!

 

 

 

 

Meelis ja Kaisa ovat uusi kohde alueen matkailukohteena, mutta hyvin väki sinne näkyi osaavan, sillä vastaamme pikkutiellä tuli toinen bussi täynnä viininmaistelijoita, kun palasimme tilalta isolle tielle.

 

 

 

 

Viinimestari Meelis ei itse käytä alkoholia ja hänen vaimollaan Kaisalla onkin perheen sisällä makutuomarin rooli.

 

 

 

 

Tilalla on omenapuita ja omenoiden lisäksi Meelis valmistaa kotiviiniä mm. mustikoista ja jopa voikukista!

 

 

Meelis hankkii tarvittavat pullot läheiseltä motellilta ja ystäviltään.

 

 

 

 

Viininmaistelemisen välissä…

 

 

 

 

…oli tarjolla savustettua kalaa, juustoa sekä sipsejä.

 

 

 

 

 

 

Meelis osoitti luovaa ajattelua säännöksiä kohtaan, sillä hän ei myy viinejään, mutta vaihtaa niitä euroihin. 

En minäkään vaimoni kanssa mitään Meelikseltä ostanut, mutta vaihdoimme euroillamme häneltä yhden viinipullon!

 

 

 

 

 

 

Saimme Meeliksen ja Kaisan kotiviinitilalta myös se opin, että halkopinon voi tehdä ilman korvastimia – ja että ”välikorvastimet” tukevoittavat halkopinon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruiskreivin hautakukkana kasvaa ruista!

Keskiviikko 4.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Uskon, että jokseenkin kaikille maatalousopintoja suorittaneille on Sangaste –ruislajike tuttu ainakin nimeltään.

 

Saimme elokuun puolivälissä toteutetun agrologien Viroon suuntautuneen kartanomatkan aikana tutustua Sangaste –ruislajikkeen syntymätienooseen eli Sangasten kartanolinnaan.

 

 

 

 

Olen jo aikaisemmin esitellyt Sangasten linnan ja nyt on aika kertoa, että miten Sangaste –ruislajike liittyy tähän kartanolinnaan.

 

 

 

 

Kartanon omisti aikoinaan kreivi Friedrich Georg Magnus von Berg, joka on työnsä tuloksena saanut lempinimen ”ruiskreivi” eli rukkikrahv.

Ruiskreivin "arvonimi" perustui sille, että kreivi Berg jalosti Sangaste-ruislajikkeen.

 

F. G. M. von Berg oli syntynyt vuonna 1845 ja hän kuoli Sangasten linnassa vuonna 1938.

 

Kreivi oli Suomen kansalainen vuodesta 1920 alkaen aina kuolemaansa saakka.

 

 

 

 

Kreivi von Berg´n rintakuvaveistos on myös linnan sisätiloissa.

 

 

 

 

Sangasten linnassa on erillinen ruishuone, virolaisittain ruistupa, jossa vierailijat saavat runsaaseen aineistoon tukeutuen perehtyä kuuluisan ruislajikkeen syntyhistoriaan.

 

 

Kreivi sai ruispelloiltaan vuonna 1875 suuren sadon ja hän itse pitikin sitä vuotta Sangaste-rukiin kehittämisvuotena.

 

Sangaste-ruis sai vuonna 1889 Pariisin maailmannäyttelyssä viljojen sarjassa ensimmäisen palkinnon (Grand Prix-palkinto).

 

Sangaste-ruis oli hyvin talvehtiva, taudeista vapaa, satoisa ja laadukas lajike, jonka ominaisuuksia kasvinjalostajat ovat pystyneet siirtämään jopa näihin päiviin saakka.

 

Nykypäivänä tuntuu hieman erikoiselta, kun vajaat sata vuotta sitten suuren pahnasadon omaavaa ruislajiketta arvostettiin – Sangaste antoi suuren pahnasadon!

 

 

 

Vuonna 1935 oli Sangaste-rukiin viljelyala Virossa puolet rukiin kokonaisalasta.

 

 

 

 

 

Sangasten linnan ruistuvassa on useita valokuvia ruiskreivistä ja tästä kuvasta huomaa helposti, että Sangaste-ruis tuotti runsaan pahnasadon.

 

 

 

 

Tunnetuin valokuva kreivi Berg´stä lienee tämä, jossa hän on työpöytänsä ääressä vuonna 1929.

 

 

********

 

Kreivi Friedrich Georg Magnut von Berg halusi kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi Sangasten hautausmaalle.

 

Kreivi oli pidetty henkilö ja hänen hautajaisistaan muodostui suuri surujuhla.

 

Oppaamme johdatteli meidät kartanokäynnin jälkeen Sangasten hautausmaalle ja siellä ruiskreivin haudalle.

 

 

 

 

Kreivin hautamuistomerkin on veistänyt Anton Starkopf ja muistomerkissä on kuvattuna Sangasten rukiintähkät. 

On luonnollista, että ruiskreivin haudalla olevat ”kukat” ovat rukiita!

 

 

Matkaseurueemme oli tyytyväinen, sillä saimme mielenkiintoista uutta taustatietoa Sangaste-rukiista ja sen jalostajasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Keskustaan tulee väkeä oikealta sekä vasemmalta ja Tampereen Keskustorilla sitä tuli vielä takakauttakin!

Tiistai 3.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinat.

 

Osallistuimme markkinoille eilen ja osastomme suosio myötäili niitä tuulia, jotka nykyään puhaltelevat Keskustalle suotuisasti.

 

 

 

 

 

Rakensimme telttakatoksemme ilman erottelevia seiniä, sillä halusimme noudattaa valtakunnallisia trendejä ja toivottaa väkeä Keskustaan niin oikealta kuin vasemmaltakin. 

Lisäsimme tähän periaatteeseen eilen sen, että Keskustaan ja sen toimintaan pääsi tutustumaan Tampereen Keskustorilla myös takakautta! 

Ja kyllä osastollamme riittikin vipinää!

 

 

**********

 

Keskustan oikeaksi koettu poliittinen toiminta ja puheenjohtaja Juha Sipilän kiitteleminen olivat se keskeinen asiasisältö, jolla tamperelaiset, pirkanmaalaiset ja kauempaakin tulleet halusivat kiitellä meitä Tampereen keskustalaisia!

 

On suuri ilo olla keskustalainen!

 

Muutama yli-innokas Rantaväylän tunnelin puolestapuhuja ja vastustaja kävi toki kiistelemässä asiasta osastollamme niin kuumana, että jouduin pyytämään heitä siirtymään hieman sivummalle ja jatkamaan kiistelyään siellä.

 

 

*********

 

Tarjosimme vieraillemme kahvia sekä keksejä juttelun vauhdittamiseksi.

 

”Kuivat” tarjoilutarvikkeet olin hankkinut osastollemme jo viime viikolla ja eilen piti enää hankkia kahvin kanssa tarjottava maito sekä keksit.

 

Niiden etsiminen olikin Tampereen Sokoksesta pienen tuskan takana, sillä pidän periaatteena, että Keskustan osastolla ei tarjoilla tuontielintarvikkeita eikä merkittömiä tuotteita.

 

 

 

 

 

Onneksi Tampereen Sokos joutuu pitämään valikoimissaan Valion Tampereen Nekalassa pakkaamaa pirkanmaalaista maitoa ja löytyihän keksihyllystäkin alimmalta hyllyltä Hämeenlinnassa valmistettuja Vanajan-keksejä.

 

 

*********

 

Päivän aikana useat Keskustan tamperelaiset luottamushenkilöt ja aktiivitoimijat vierailivat osastollamme.

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli osastollamme pitkän tovin ja kertoi olleensa Helsingin Sanomien haastattelussa ajankohtaisesta autoverouudistukseen liittyvästä kysymyksestä.

Hesarin haastattelu on taas kerran malliesimerkki siitä liikennepoliittisen asiantuntemuksen arvostuksesta, jota media osoittaa Pispalan senaattoria kohtaan!

Tässä kaksi Mikkoa keskustelee autoverouudistukseen liittyvistä haasteita; vasemmalla Tampereen pormestarin erityisavustaja Mikko Närhi ja oikealla kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

********

 

Olen erittäin tyytyväinen siihen palautteeseen, jota saimme eilen Tampereen Markkinoilla.

 

On helppo todeta, että teimme oikean päätöksen, kun päätimme jatkaa osallistumistamme Maanantaimarkkinoilla – ilmiselvästi Keskustaa kaivataan Tampereen Keskustorilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sangasten linna on suosittu "pulmapidu" pitopaikka!

Maanantai 2.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Sangasten linna oli eräs mielenkiintoisimmista kohteista Viroon 15. – 18.8.2013 suuntautuneella agrologien kartanomatkallamme.

 

Linna on sinänsä jo melkoinen nähtävyys, mutta sillä on ollut omistajansa kautta myös merkittävä rooli maatalouden ja erityisesti kasvinviljelytalouden edistämisessä.

 

Tässä jutussa keskityn kuitenkin lyhyeen kartanon esittelyyn ja sitä kautta myös siihen, että miten kartano liittyy ”pulm” iin!

 

 

 

 

Sangasten linna eli viroksi Sangaste loss sijaitsee Valgamaalla ja sinne on Tallinnasta matkaa 250 kilometriä, Tartosta 65 kilometriä ja Otepäästä 25 kilometriä.

 

 

 

 

 

Sangasten linna on eräs omaperäisempiä kartanorakennuksia Virossa. 

Kartanon tiiliseiniin on muurattu 1.450.000 tiiltä. 

Linnan on rakentanut kreivi Friedrich von Berg, mutta hänestä myöhemmissä jutuissa enemmän.

 

 

 

 

Linnan sisäänkäynnin tiilisessä katoksessa on hieno akustiikka, sillä yhdessä nurkassa lausuttu kuiskaus kuuluu ihmeellisen selvänä vastakkaisessa nurkkauksessa seisovan korviin – kokeiltu on!

 

 

 

Kartanoa ympäröi vehmas puisto…

 

 

 

 

…ja viereinen järvi tuo eläväisyyttä maisemaan.

 

 

 

 

 

Pengerrykset ja kukkaistutukset antavat kartanoympäristöstä viimeistellyn vaikutuksen.

 

 

 

 

Kartanon tornista näkee…

 

 

 

 

 

…ympäröivän luonnon vihreyden.

 

 

 

Jutun otsikossa mainitaan ”pulmapidu”.

 

Pulmapidu on viroa ja tarkoittaa suomeksi hääjuhla. Hääthän ovat viroksi pulm!

 

 

 

 

Sangasten kartanon nykyistä juhlasalia on vaikea kuvitella siihen tilaan, jossa se oli neuvostomiehityksen jälkeen.

Neuvostojoukot olivat käyttäneet tätä 300 neliömetrin suuruista salia hevostallina ja puimasuulina! Lattiassa oli suuria aukkoja ja kulkeminen salissa oli ollut vaivalloista.

 

 

 

 

Nyt kaikki on toisin ja sen vuoksi Sangasten kartano onkin suosittu ja romanttinen hääjuhlien eli ”pulmapitojen” järjestämispaikka. 

Sangasten linna lupaa, että heiltä löytyy tiloja 150 hengen suuruiselle juhlajoukolle.

 

 

 

 

Käyntiämme seuraavana yönä linnassa tuli yöpymään 70 häävierasta…

 

 

 

…ja häiden järjestelijät parhaillaan plaseerasivat häävieraille oikeita paikkoja.

 

Muutamia kuvia juhlasalin viereisistä tiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

Poikkesimme hieman salaa yhdessä hotellihuoneessakin ja totesimme, että siellä oli saniteettitilat rakennettu myöhemmin ja täällä niiden soveltaminen vanhaan ympäristöön ei ollut onnistunut yhtä hyvin kuin esim. Taageperan linnassa.

 

 

Joskus myöhemmin pyrin kertomaan Sangasten linnan merkityksestä kasvinviljelytalouden kehittymisessä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hella Wuolijoki oli syntynyt Viron Taageperassa

Sunnuntai 1.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Näytelmäkirjailija, poliitikko, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen Hella Wuolijoki syntyi Virossa Helmen kunnan...

 

 

 

...Taageperan kylässä.

 

Olen jo parissa aiemmassa jutussani kertonut Taageperan kartanolinnasta ja Hella Wuolijoen synnyintalo sijaitsee lähellä Taageperan kartanolinnaa.

 

 

 

 

Tässä talossa syntyi Ella Murrik vuonna 1886.

 

 

 

 

Hella Wuolijoen synnyinkodin seinässä on tämä laatta, jossa kait kerrotaan, että EU sekä Viron valtio ovat osallistuneet kohteen kunnostamiseen.

 

Vastaavia laattoja näkee hyvin monien uusien EU-maiden erilaisissa kohteissa.

 

********

 

Ella Murrik siirtyi Suomeen 1904 ja aloitti opiskelunsa Helsingin Yliopistossa, jota silloin kutsuttiin Aleksanterin yliopistoksi.

 

Ella avioitui kansanedustaja Sulo Wuolijoen kanssa 1908 ja sen jälkeen hän käytti nimeä Hella Wuolijoki.

 

Hella Wuolijoella on ollut merkittäviä rooleja Suomen historiassa.

 

Eräs hänen ”nykypäivän rooleistaan” on se, että hän on ulkoministeri Erkki Tuomiojan isoäiti, sillä Hella ja Sulo Wuolijoen tytär Vappu oli suurlähettiläs Sakari Tuomiojan puoliso.

 

Yksi tekemättömistä töistäni on se, että pitäisi lukea Erkki Tuomiojan kirja ”Häivähdys punaista”. Kirjassa ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo isoäidistään Hella Wuolijoesta ja tämän sisaresta Salme Pekkalasta.

 

Agrologien Viron-matkamme opas kertoi, että hän toimi oppaana, kun Erkki Tuomioja kävi tutustumassa isoäitinsä lapsuudenmaisemiin.

 

Hella Wuolijoen asema on Suomen historiassa värikäs ja osin myös kiistanalainen.

 

Jaksan henkilökohtaisesti uskoa, että Hella Wuolijoella oli tietty rooli, kun Neuvostoliiton Tukholman suurlähettiläs Aleksandra Kollontai toimi välittäjänä Talvisodan rauhaan päätyneissä Suomen ja Neuvostoliiton välisissä neuvotteluissa.

 

Aleksanda Kollontain isä oli venäläinen kenraali ja äiti suomalaisen puutavarakauppiaan tytär ja Aleksandra viettikin lapsena kesiään Kuusaan hovissa Muolaalla.  Muistan, kun Muolaan hovista oli jotain jäljellä vielä kymmenkunta vuotta sitten, mutta nyt hienosta kartanosta ei liene enää mitään jäljellä.

 

Pysähtykää edes valokuvaamaan Hella Wuolijoen syntymäkoti, kun olette liikenteessä Helmen kunnan Taageperan kylässä, sillä niin merkittävästä henkilöstä on kyse, kun puhutaan Hella Wuolijoesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamureippailulla Taageperan linnan puistossa

Lauantai 31.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ensimmäisen yöpymisen aamu elokuun 16. päivänä valkeni Taageperan linnassa kauniin sään vallitessa ja kun en tapaa ulkomaanmatkoillani makoilla aamuisin pitkään, niin lähdin varhain aamureippailulle kartanon ympäristöön ja puistoon.

 

 

 

 

Jätin muut nukkumaan kartanolinnan hienoihin huoneisiin ja aloin tutustumaan Taageperan puistoon sekä kartanoympäristöön.

 

 

 

 

Taageperan linnan kanssa samassa pihapiirissä on toiminut sairaalarakennus, jossa on neuvostovallan aikana saatu monenlaisia hoitoja. Matkamme aikana huomasimme, että useat virolaiset hoitolat ovat olleet neuvostomiehityksen aikana mielenterveyskuntoutukseen tähtääviä laitoksia.

 

 

Taageperan sairaalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alar Kotli (1904 – 1963).

 

 

 

 

Taageperan linnan sairaalarakennus on päässyt huonoon kuntoon, mutta perusrakenteet ovat sellaiset, että saamme rauhallisin mielin odottaa rakennuksen kunnostamista.

 

Alar Kotli oli aikoinaan tunnettu ja tunnustettu arkkitehti Neuvosto-Virossa, sillä hän toimi mm. Viron Neuvostoliiton Arkkitehdit –säätiön puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

 

Kotlin tunnetuin työ on Tallinnan Laululavan suunnittelu. Sen lisäksi hänen työnsä jälkeä voi ihailla mm. Kadriorgin palatsissa Tallinnassa, joka on nykyisin Viron presidentin virallinen asunto, vaikka Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei asu siellä.

 

Palatsi on tyyliltään uusbarokkia.

 

Onko Taageperan sairaalarakennuksessa joitain vaikutteita Alvar Aallon töistä?

 

 

 

 

Tässä sairaalarakennus on toiselta puoleltaan nähtynä.

 

 

 

 

 

Kartanolinnan puisto on hoidettu hyvin ja nurmikon leikkaamisesta on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lyhyeksi leikatulla nurmikolla oli korkeita ja nopeakasvuisia kasveja, joita en tuntenut.

Tuntevatko lukijani tämän kasvin?

 

 

 

 

Minulle tuntemattomia kasveja esiintyi nurmikolla runsaasti.

 

 

 

 

 

Taageperan kartanolinnaan ja sen puistoon pääsee kulkemaan kahden kiviportin kautta – tässä porteista toinen.

 

 

Muutamia kuvia kartanolinnan puistosta ja laajemminkin kartanon alueesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Aamureippailun jälkeen oli aika hiiviskellä hotellin käytävällä, jotta en herättäisi sikeässä unessa olevia matkatovereitani…

 

 

 

 

 

…ja palasin omaan korkeaan hotellihuoneeseeni.

 

Hotellihuoneeseen on remonttitöiden aikana saatu suhteellisen onnistuneesti rakennettua saniteettitilat siten, että ne eivät heikennä huoneen aistikkuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Taitavat olla yksinäisiä omissa joukoissaankin

Perjantai 30.8.2013

Hallituksen puheenjohtajat olivat eilen illalla äänessä Yle Areenan kautta suoraan lähetetyssä ohjelmassa, jossa Katainen, Urpilainen, Arhinmäki, Niinistö, Haglund sekä Räsänen yrittivät perustella hallituksen päättämiä kansalaisia kurittavia toimiaan.

 

Kuuntelin ns. toisella korvalla puheenjohtajien jorinoita ja ajattelin, että nyt hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat varmasti perin yksinäisiä myös oman puolueensa keskuudessa. Yksinäisiä sen vuoksi, että kukaan järkevä poliitikko ei voi kannattaa hallituksen esityksiä.

 

Ruoska heilui ja se heilui jälleen kerran pahiten niiden selkäpiissä, jotka pystyvät vähiten vastustamaan itseensä tai lähipiiriinsä kohdistuvia heikennyksiä.

 

Hallituksen pakkovalta lasten kodinhoitotuen määrittelyssä on malliesimerkki siitä, että miten Kataisen-Urpilaisen hallitus kurittaa lapsia ja lapsiperheitä. Hallitus kertoo tavoittelevansa kodinhoitotuen heikennyksillä sitä, että äidit palaisivat työelämään nykyistä pikaisemmin!

Oletan, että harva demari tai kokoomuslainen pystyy tukemaan tätä lapsiperheiden ja äitien kurittamista. No, Keskustassa on tilaa järkeville ex-demareille ja ex-kokoomuslaisille!

 

Mielenkiintoista oli seurata, että kristillisdemokraatitkin hyväksyivät lapsiperheitä kurittavat linjaukset. On kummallista, että kaikki kristillisdemokraatit ovat niin tykästyneitä ministeri-Audin nahkapenkillä istumiseen, vaikka siellä pääseekin istumaan heistä ainoastaan Päivi Räsänen!

 

Kehyskuntien kokoomuslaiset ja demarit eivät varmaankaan tänään kehtaa tunnustautua demareiksi tai kokoomuslaisiksi, kun hallitus kaikista ennakkoilmoituksistaan huolimatta on päätymässä kuntien pakkoliitoksiin suurimmilla kaupunkiseuduilla.

 

Jos hallituksen linjaus tältä osin toteutuu, niin Tampereen seudullakin asiansa hyvin hoitaneet kehyskunnat joutuvat alistumaan Tampereen tehottomaan toimintaan.

 

On vankka totuus, että nyt istuvan hallituksen toimia joudutaan korjaamaan seuraavat kymmenen vuotta – yksi vaalikausi ei riitä Kataisen-Urpilaisen hallituksen tekemien virheiden korjaamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!

Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.

 

En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.

 

Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.

 

Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön!

Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle.

Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut. 

 

Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.

 

Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.

 

Menetettyä aikaa ei saa takaisin.

 

Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.

 

Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!

 

Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.

 

Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.

 

Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.

 

Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!

 

Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen ylpeä!

Keskiviikko 28.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän keskusliiton tekemä investointitiedustelu kertoo, että elintarviketeollisuus on nyt Suomessa teollisuudenala, ”joka tuikkii valopilkkuna” teollisuuden investoinneissa.

 

Tienasin leipäni tasan neljänkymmenen vuoden ajan elintarviketeollisuuden palveluksessa ja olen ylpeä ”oman teollisuudenalani” nyt nauttimasta eteenpäin menosta.

 

Elintarviketeollisuudessa on ollut vaikeitakin aikoja, sillä sen eri toimialat ovat vuosien saatossa olleet esim. valtiovallan kaltoin kohtelun kohteina.

 

On ollut erilaisia veroja ja muita maksuja, joihin sopeutuminen on ollut työlästä.

 

Erityisen läheltä olen vuosien saatossa saanut seurata elintarviketeollisuuden erästä volyymitoimialaa eli rehuteollisuutta. Valkuaisverot, rasvaverot, maitojauheen käyttöpakot, valkuaisraaka-aineiden käyttörajoitukset ja muut valtiovallan kulloinkin keksimät rajoitukset ovat olleet suuria haasteita rehuteollisuuden vastuuhenkilöille.

 

On muistettava, että rehuteollisuus on kotimaisen elintarviketeollisuuden ja elintarvikevalmistuksen kivijalka ja siinä kivijalassa esiintyvät ongelmat heijastuvat ongelmina tavallisen suomalaisen ruokapöytään saakka.  

 

Elintarviketeollisuus oli entisaikaan hyvin herkkä erilaisille työmarkkinahäiriöille, kun poliittiset puolueet kävivät kovaa kiistaa määräysvallasta.

 

Työmarkkinaongelmat on osattu elintarviketeollisuudessa viime vuosina ratkaista, sillä eri osapuolet ovat nähneet, että tuontiruoka ja tuontielintarvikkeet ovat teollisuudenalan ja sitä kautta myös elintarviketeollisuudessa työskentelevien pahin uhka.

 

********

Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaisema investointiselvitys kertoo, että elintarviketeollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna olemaan 18 % suuremmat kuin viime vuonna. Miljoonissa euroissa investoinnit ovat 353 -> 418!

 

 

Suurien teollisuudenalojen investoinneista kemianteollisuuden investoinnit tulevat tänä vuonna alenemaan 27 % ja metallien jalostuksessa peräti 50 %!

 

********     

 

Suomalaisen teollisuuden vaikeudet ovat valitettava asia, mutta elintarviketeollisuuden usko omaan tulevaisuuteensa antaa toivottavasti laajempaakin luottamusta kotimaisen teollisuuden pärjäämiselle.

 

Tässä pohdiskelussa on keskeinen haaste se, että osaisimme kansakuntana arvostaa suomalaista alkutuotantoa – kasvinviljely ja kotieläintuotanto tuottavat raaka-ainetta elintarviketeollisuudelle!

Se merkitsee, että alkutuotannon kannattavaisuudesta on huolehdittava – toivottavasti maan hallitus tiedostaa tämän.

 

 

Hyvä alkutuotanto ja hyvä elintarviketeollisuus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi tarvitsee johtajuutta!

Maanantai 26.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Poikkean tänään tavoistani, sillä tänään juttuni on ”suulla suuremmalla” kirjoitettu.

 

Tämänpäiväinen juttuni on Tampereen Keskustan valtuustoryhmän varavaltuutetun ja Keskustanuorten liittohallituksen jäsenen Vilhartti Hanhilahden kynästä.

 

Vilhartti on 24-vuotias tamperelainen, joka oli Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana viime eduskuntavaaleissa. Hän oli ehdokkaana jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa ja viime kunnallisvaaleissa hän ylti varavaltuutetuksi.

 

Jaan Vilhartin mielipiteet, jotka hän esitti Suomenmaa-lehdessä 21.8.2013 julkaistussa ”Puheenvuoro” –osiossa ja sen vuoksi mielelläni saatan Vilhartin ajatukset myös tämän saitin lukijoiden tietoon – on luonnollista, että olen saanut tähän Vilhartilta luvan:

 

*********

 

Suomi tarvitsee johtajuutta

 

Suomen tasavalta on ajautunut kriisiin. Yksi ja ainoa syy tämän kriisin muotoutumiseen on Suomen täysin kädetön hallitus.

 

Olen henkilökohtaisesti yrittänyt keksiä asioita, missä nykyinen hallitus on onnistunut. Vaikka olen miettinyt asioita kaikkein positiivisimpien suodattimien läpi, niin en pysty löytämään yhtäkään asiaa, johon voisin todeta: ”Tässä asiassa hallitus on onnistunut, eikä minulla ole tähän asiaan nokankopauttamista oppositiosta”.

 

Tämän hallituksen vastuunkanto on ollut suorastaan surkeaa.

 

Erityisesti olen pettynyt pääministeri Jyrki Kataiseen. Hän pärjäsi hyvin keskustajohtoisissa hallituksissa, mutta nyt tilanne on aivan toinen. Tiukan paikan tullen hän on monesti vetäytynyt hallituksen taakse, ja hallituksen toiminta on näyttäytynyt sekavampana kuin Kellokosken yleisen osaston kokoukset.

 

Mitä pidemmälle hänen hallituskautensa on jatkunut, sitä harmaampi hänestä on tullut. Hän tuntuu olevan täysin lamaantunut. Ironiseksi tämän muuttaa vielä se fakta, että hän edustaa puoluetta, jonka aateperinnössä ollaan arvostettu johtajuutta ja yksilöiden menestystä.

 

Anteeksi Jyrki, mutta sinä et ole se johtaja, jonka Suomi tarvitsee. Sinä et ole se johtaja, jonka Suomi ansaitsee.

 

Osansa tästä kritiikistä saa myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hän on jatkanut SDP:n tuttua linjaa tehdä suuria lupauksia, jotka sitten voidaan ampua alas hallituskauden vanhetessa.

Ensimmäiseksi jäädytettiin aiemmin luvattu opintotuen indeksiin sitominen. Toiseksi ennen vaaleja paljon hehkutettu nuorisotakuu on lässähtämässä 2010-luvun suurimmaksi poliittiseksi pannukakuksi.

 

Nuorisotakuun kohdalla surullisinta on, että suurimmiksi kärsijöiksi osoittautuvat juuri ne nuoret, joita piti tällä uudistuksella auttaa. Hienoa sosiaalidemokratiaa.

 

Mielenkiintoinen oli myös se tapa, jolla Jutta Urpilainen perusteli muutama viikko sitten valtion lisälainan ottamista ensi vuoden budjettiin. Hän totesi, että ajat ovat muuttuneet ja paluuta entiseen ei enää ole.

 

Hyvä, että myös valtioneuvostossa on herätty tähän. Suomalaiset ovat varmasti ymmärtäneet jo pitkän aikaa sitten, että olemme vyötäröä myöten suossa. En usko, että tarvitsemme valtiovarainministeriä sitä meille kertomaan.

 

Kokoomuksen ja SDP:n johtamasta hallituksesta huokuu ehdottomuuden politiikka. Putkinäkö päällä yritetään selviytyä pois kriisistä, mutta oikeastaan mitään todellisia ratkaisuita ei edes etsitä. Pyritään vain sammuttelemaan tulipaloja bensiinillä.

 

Hallitus, joka muodostettiin fantastisuudella, innovaatioilla ja eteenpäin menemisellä, on ajautunut luovuuden puutteeseen, pysähtyneisyyteen ja surkeuteen. Suomen vankkureita vetää valjakko ilman ohjastajaa.

 

Se, mitä Suomi nyt tarvitsee, on luova johtajuus. Me tarvitsemme johtajan, joka ymmärtää tilanteen vakavuuden, mutta jolla on usko selviytymisestä kriisin ylitse.

 

Me tarvitsemme johtajan, joka kannustaa meitä talkoisiin yhteisen tulevaisuuden eteen, ja joka osaa myös vaatia meiltä toimia silloin, kun sen aika on.

 

Me emme tarvitse valtion päämiestä. Me tarvitsemme johtajan johtamaan kansakuntaa.

 

 

Vilhartti Hanhilahti

Keskustanuorten liittohallituksen jäsen”

 

********

Painavaa tekstiä – kiitos Vilhartti!

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut johtaminen on johtamista "maaston mukaan"!

Lauantai 24.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikon toteamus ja siitä saamani omakohtaiset kokemukset tulivat mieleeni, kun luin Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän todenneen Mikkelin torilla kiveen hakatusta hallitusohjelmasta ja sen noudattamisesta näin:

 

”Sellainen ei ole tämän päivän johtamista.”

 

Omakohtainen kokemukseni tulee työelämästä ja muistan, kun eräs nuori jääräpäinen päällikkö – vai oliko hänellä peräti johtajan titteli – vaati myyntimiehiltä tarkat käyntisuunnitelmat yli vuoden päähän tulevaisuuteen; jos ei nyt päiväkohtaisesti, mutta ainakin kuukausitasolla jos ei viikkotasolla!

 

Myyntimiesten suoranaisena esimiehenä tunsin, että pieleen mennään ja pahasti.

 

Tämä aika oli raskainta aikaa työssäni, mutta…

 

 

…siitäkin selvittiin!

 

Selviäminen oli sitä, että saimme yksikkömme johtajaksi sittemmin vuorineuvokseksi kohonneen yritysjohtajan, joka halusi johtaa yritystä ”maaston mukaan”, kuten hän itse johtamistapaansa luonnehti.

 

Maaston mukaan johtaminen oli sitä, että suunnitelmia toki laadittiin, mutta päivän markkinatilanne oli se pohja, jonka mukaan toimittiin.

 

No, tuleva vuorineuvos hoiteli hommat siten, että jääräpäinen nuorimies osasi lähteä etsimään töitä muualta ja hänen päätöksensä oli suuri helpotus koko organisaatiolle.

 

Jääräpäisen nuorukaisen lähdön jälkeen ja tulevan vuorineuvoksen johtamana alkoi yksikkömme voimakas kehittyminen. Töissä oli taas mukava olla ja tulosta syntyi!

 

 

*******

 

Nykyhallituksen pilkuntarkka hallitusohjelma ja sen pilkuntarkka noudattaminen eivät mahdollista hallituksen tekemään sellaisia päätöksiä, joita nyt tarvittaisiin.

 

Sellainen ei ole tämän päivän johtamista!

 

Lukijani voivat itse päätellä, että kuka tai ketkä ovat nykyhallituksessa niitä jääräpäisiä vastavalmistuneita nuorukaisia, jotka ovat ammentaneet oppinsa oppikirjoista tai peräti jenkeistä, mutta joilla ei ole näkemystä ympärillä tapahtuneista muutoksista.

 

On valmistauduttava siihen, että vasta seuraavat eduskuntavaalit on se ”vuorineuvos”, joka pystyy syrjäyttämään vallasta nämä jääräpäiset ja kokemattomat nuoret?

 

 

-Esko Erkkilä-

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!

 

 

 

 

********

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirgun kartano on ensimmäisiä Neuvostoliiton miehityksen jälkeen entisöityjä kartanoita Virossa

Keskiviikko 21.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Aloitimme viimeviikkoisen Viron kartanokierroksemme tutustumalla Pirgun kartanoon, joka sijaitsee 44 kilometrin etäisyydellä Tallinnasta.

 

Virossa oli ennen neuvostomiehitystä lähes tuhat kartanoa, kun niitä nyt on satakunta.

 

 

 

 

 

Pirgun kartano on ensimmäisiä virolaisia kartanoita, jotka on entisöity Neuvostoliiton miehityksen päättymisen jälkeen.

 

 

 

 

Kartano oli ulkoasultaan sata vuotta sitten jokseenkin samanlainen kuin nyt, mutta…

 

 

 

 

 

…vuonna 1983 sen kunto oli surkea.

 

 

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys.

 

******

 

Pirgun kartano on rakennettu 1820-luvulla ja rakentajana oli Gideon von Staal.

Vuodesta 1997 alkaen kartano on ollut yksityisomistuksessa. Sen omistaa psykologi Ruth-Kaja Pekk.

 

Kartanossa on mahdollisuus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, häitä ja muita juhlia.

 

Ennen yksityisomistukseen siirtymistä Pirgussa toimi kehityskeskus ja mm. teatteri.

 

 

 

 

Kartanon huoneissa on mahdollisuus vaatimattomaan majoitukseen, joka useimmissa huoneissa on yhteismajoituksen luonteista.

 

 

 

 

Tässä kirjastohuoneessa on mahdollisuus myös hieman yksilöllisempään yöpymiseen.

 

 

 

 

 

Kartanon majoitustilojen palveluvarustukseen kuuluu myös sauna.

 

 

 

 

Koulutustilat sijaitsevat vanhojen holvien alla.

 

 

 

*********

 

Pirgun kartanolla on omat nettisivut viroksi ja englanniksi. Ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Pirgu möis”.

 

*********

 

Matkanjärjestäjämme oli suunnitellut kartanomatkamme siinä mielessä oikein, että saimme aluksi tutustua melko vaatimattomaan kartanoon.

 

Pirgun kartanon sijainti lähellä Tallinnaa luo kuitenkin hyvät mahdollisuudet kehittää kartanosta matkailijoille ja kokousväelle haluttu kohde.

 

Kartanolla on tällä hetkellä omistuksessaan maata vain kaksi hehtaaria ja niin pieni pinta-ala asettaa omat rajoituksensa kartanon kehittämiselle.

 

 

Kun katselee kartanosta vuonna 1983 otettua valokuvaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen, on omistajalle annettava täysi tunnustus kartanon saattamisesta nykytilaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestö

Tiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.

 

”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.

 

Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.

 

Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.

 

Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.

 

Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.

 

 

 

 

Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.

 

 

 

 

Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!

 

 

 

 

 

Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.

 

 

********

 

 

Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!

 

Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.

 

Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.

 

”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.

 

Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.

 

Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!

 

Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!

 

Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!

 

******

 

Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin.

Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". 

Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!

 

Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.

 

Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.

Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!

Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteinen Tampere - näköalaton kaupunki?

Maanantai 19.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tämän jutun otsikko on valitettavan tosi muunnos Tampereen kaupunkistrategialuonnoksesta, joka tänään esitellään Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

 

Virkahenkilöiden laatimassa luonnoksessa on hyvää ja hyväksyttävää sen tekninen rakenne, sillä siinä esitetään aihepiirikohtaisesti Tampereen kaupungin strategiset painotukset vuonna 2025 ja tavoitteet vuosille 2014 – 2017.

 

Tekniseen oikeaoppisuuteen kuuluu se, että näiden lisäksi samalla A4-sivulla on aihepiirikohtaisesti lueteltu ne mittarit, joilla vuosien 2014 – 2017 onnistumista tarkastellaan.

 

******

 

Strategialuonnoksen positiiviset piirteet rajoittuvatkin teelmäksen tekniseen rakenteeseen, sillä asiakirjan tekstisisältö on paljolti tyhjän puhumista.

 

******

 

Olen työurani aikana saanut muutamankin kerran olla osallisena yrityksen strategian päivitysprosessissa – pienenä tekijänä, mutta osallisena kuitenkin.

 

En ole milloinkaan kuullut tai nähnyt näin hölynpölyä ja kevyttä asioiden käsittelyä täynnä olevaa strategialuonnosta, kuin tänään Tampereen kaupunginvaltuutetuille esitetään hyväksyttäväksi!

 

On kuitenkin epärealistista kuvitella, että tänään tapahtuvassa valtuustokäsittelyssä tultaisiin muuttamaan virkahenkilöiden, pormestarin ja apulaispormestareiden sekä johtavien viranhaltijoiden laatimasta strategialuonnoksesta pilkkuakaan. Valitettavaa, mutta totta!

 

******

 

Strategiset painotukset voisivat vallan hyvin olla noin yleisluonteisia, kuin tänään kaupunginvaltuustolle esitettävässä asiakirjassa kerrotaan.

 

Homma menee pieleen – ja pahasti -, kun tavoitteissa vuosille 2014 – 2017 esitetään samanlaista tyhjänpäiväistä soopaa, kuin kohdassa ”Strategiset painotukset 2025”.

 

Peräänkuulutan konkreettisia toimenpiteitä, jotta asetettuihin strategisiin tavoitteisiin päästäisiin.

 

******

 

Asiakirjaluonnoksesta löytyy ihan oikeitakin asioita:

 

Osiossa ” Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen” on ”Tavoitteet 2014 – 2017” kohdassa esitetty aivan tarkkojakin tavoitteita sekä niiden toteutumamittareita. Aivan kaikki ei ole siis niin hampaatonta, kuin Tampereen kaupunkistrategia-luonnoksessa noin yleisesti maalaillaan.

 

Annan ehdot Tampereen kaupunkistrategialuonnokselle ja valittelen, että kaupunginvaltuutetut joutuvat tänään hyväksymään täydellistä höttöä sisältävän asiakirjan lähivuosien ohjenuoraksi.

 

Tästä ei Tampereelle hyvää seuraa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Tampereen välttämättä halutaan velkaantuvan, miksi sen pitää tapahtua Rantaväylän tunnelin vuoksi?

Sunnuntai 18.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain muutama päivä sitten olla paikalla erikoisessa tilaisuudessa, kun Tampereen korkein luottamushenkilö ja kaksi johtavaa virkahenkilöä yrittivät perustella luottamushenkilöille, että kuinka tärkeää ja kuinka vaihtoehdotonta on tukea Rantaväylän tunnelin rakentamista.

 

Korkeimman luottamushenkilön puolustamiseksi on toki todettava, että hän kahteenkin kertaan lyhyessä tervehdyksessään korosti, että jokainen päättää suhtautumisensa itse.

 

Rahoitusalan expertti lateli powerpoint-kuvia, joissa perusteltiin, että Rantaväylän tunnelin rahoitus on järjesteltävissä.

 

Tampereen kaupunki saa kuulemma helposti 100.000.000 euroa (= 100 M€) uutta pitkäaikaista lainaa ja sen lisäksi kaupunki saisi vielä 50.000.000 euroa (= 50 M€) Rantaväylän tunneliin rakennusaikaista lainaa!

 

Jos Tampereen kaupunki ottaisi uutta lainaa 130.000.000 euroa (=130 M€), niin silloin Tampereen kaupungin lainamäärä kohoaisi asukasta kohti rahoitusexpertin vakuuttelujen mukaan ”vain” 3.000 euroon per asukas.

 

Ihmettelen ylimmän luottamushenkilöjohdon ja johtavien rahoitusalan virkahenkilöiden kovaa halua kasvattaa Tampereen kaupungin lainamäärää Rantaväylän tunnelin rakentamisen vuoksi.

 

Jos Tampereen kaupungin lainamäärää on ”pakko” kasvattaa, niin miksi sitä ei tehdä parantamalla esimerkiksi ikääntyneiden, lapsiperheiden, vammaisten, työttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja muiden yhteiskunnan vähempiosaisten olosuhteita? Miksi Tampereen lainataakkaa halutaan kasvattaa Rantaväylän tunnelin vuoksi?

 

Omaan nelikymmenvuotisen yritystaustan ja erityisesti työurani loppupuoliskolla sain jatkuvasti painiskella taloudellisten realiteettien puristuksessa.Talousasiat kohosivat työssäni työurani lopussa tärkeiksi, sillä jouduin asemaan, jossa piti vastata vastuualueeni taloudellisesta tuloksesta.

 

Velaksi elämiseen turvautuminen on yrityselämässä kauhistus, mutta sitä se ei näytä olevan kuntamaailmassa! Miksi näin on?

 

Vastaan itse ja totean, että talousasioiden holtiton hoitaminen kuntamaailmassa on hyväksyttyä, sillä päätöksentekijät eivät koskaan joudu siitä tilille – asukkaat ja veronmaksajat maksavat holtittoman elämän ja holtittomat päätökset.  

 

Mainitsemani erikoinen tilaisuus vahvisti käsitystäni, että Rantaväylän tunnelin rakentamiseen ei ole mitään tarvetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Tavase on tipahtanut joukosta pois!

Lauantai 17.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ylin luottamushenkilöjohto ja pari johtavaa virkamiestä järjestivät alkuviikolla valtuustoryhmille ”opastustilaisuuden”, jossa kerrottiin, että miten pitää suhtautua Rantaväylän tunneliin.

 

Kukin valtuustoryhmä käsiteltiin erikseen – pienemmät valtuusryhmät käsiteltiin yhdessä ronttakaupalla.

 

On mielestäni kerrassaan sopimatonta ja nurinkurista, että virkahenkilöt patistavat luottamushenkilöitä päättämään virkahenkilöiden haluamalla tavalla. Onneksi ylin luottamushenkilö painotti pariinkin kertaan, että jokainen tekee oman päätöksensä.

 

Tilaisuus kallistui lopputulemaltaan Rantaväylän tunnelin osalta tukemaan niitä kielteisiä tuntemuksia, jotka ovat prosessin aikana vahvistuneet.

 

Junttaustilaisuuden positiivisin anti oli, kun totesimme, että Tavase on pudonnut pois Tampereen kaupungin suurinvestointien joukosta – järki on siis tältä osin voittamassa!

 

Tampereen kaupungin lähivuosien investointikohteeksi junttaajat mainitsivat seuraavat projektit:

 

• Rantaväylän tunneli
• Ratikka
• Jätevesien keskuspuhdistamo
• Energiahankkeet
• Uudet asuinalueet
• Pysäköintiratkaisut

 

Positiivista listauksessa on se, että junttaporukka ei maininnut Tampereen lähivuosien investointikohteena tekopohjavesiprojekti Tavasea!

 

Tampereen päätöksentekoprosessi on nyt siis jopa virkahenkilöiden osalta päätynyt siihen, että Tavase-hanke tullaan kuoppaamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Meitä yritetään höynäyttää!

Perjantai 16.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Kaikki muistamme, kun kotona leivottiin pullaa, piparkakkuja ja aikaisemmin myös kunnon ruisleipää.

 

Kotileivonnassa syntyvä hajunautinto on vailla vertaa – se saa veden herahtamaan kielelle.

 

Tätä ominaisuuttamme käyttävät hyväkseen kaikenmaailman lind´it ja yhä lisääntyvässä määrin myös muut päivittäistavarakaupat.

 

Kyseessä on myymälöiden paistopisteet, joissa vain paistetaan muualla valmistetusta taikinasta valmistetut raa´at leivonnaiset.

 

Moni kuluttaja luulee, että myymälän paistopisteestä hankittu tuote on alusta alkaen valmistettu kyseisessä myymälässä.

 

Näin ei kuitenkaan ole, vaan valmis taikina on tullut paistopisteelle useimmiten ulkomailta. Toki kotimaisiakin taikinantoimittajia on olemassa.

 

Kotimaisten elintarvikkeiden hyvä imago ja korkea laatu sekä kuluttajien halu tietää ostamiensa tuotteiden alkuperä ovat vaikuttaneet siihen, että myymälöiden paistopisteissä yleensä kerrotaan taikinan alkuperä.

 

Kuluttajien pitää yhä useammin tiedustella ostamiensa elintarvikkeiden alkuperää.

 

Alkuperän kyseleminen on hyvä keino ehkäistä päivittäistavarakaupan pyrkimykset antaa myymistään elintarvikkeista sellainen kuva, jota ne eivät ansaitse!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

• turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
• edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
• tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”

Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-