Maantiekaahailu on vähentynyt, mutta vielä tarvitaan asennekasvatusta

Perjantai 16.12.2016

Tervehdin suurella mielihyvällä sitä kehitystä, jonka entistä suuremmat ylinopeussakot, tietoisuus korkeista sakoista sekä lisääntynyt nopeusvalvonta ovat saaneet aikaan maanteillä tavattuihin ylinopeuksiin.

 

 

Liikun hyvin usein Ylöjärven ja Viljakkalan välillä kulkevaa maantietä numero 2773, kun käyn Tampereelta mökilläni Viljakkalan Majajärvellä ja/tai jatkan matkaani kohti Viljakkalan Hanhijärvenkulmaa.

 

Kyseisellä maantienpätkällä perusnopeus on 80 km/h, mutta tuolla matkalla on myös kolme nopeusrajoitusaluetta eli vaarallisimmalla tienpätkällä Ylöjärven Takamaalla 60 mk/h ja aivan Takamaan koulun kohdalla 50 km/h.

 

 

Vastaavat 60 km/h ja 50 km/h -nopeusrajoitukset ovat Hämeenkyrössä Lavajärven kohdalla – hetken matkaa Lavajärveltä kohti Viljakkalaa tulee Komissa nopeusrajoitus, joka on 60 km/h.

 

 

Olen vuosikaudet toivonut, että kaikilla noilla nopeusrajoitusalueilla aloitettaisiin tiukka nopeusvalvonta ja ylinopeutta ajavien sakottaminen.

 

 

Nyt toiveeni alkaa toteutumaan, sillä poliisin kamera-auto on kuulemma jo pariinkin kertaan ollut tarkkailuasemissa Lavajärvellä ja Komissa.  Sakkoja on rapsahdellut ja pidän sitä hyvänä asiana.

 

 

Takamaalla tapahtui jokunen aika sitten tytön hengen vaatinut liikenneonnettomuus, kun ylinopeutta ajanut kaahari ajoi tytön päälle suojatiellä – suojatien kohdalla nopeusrajoitus oli ja on yhä edelleen 50 km/h!

 

 

En voi pienimmissäkään määrin yhtyä niiden valittajien valitusvirsiin, jotka esim. ”Viljakkalan pölinät” –fb-sivuilla jankuttavat, että nopeusvalvontaa ei pitäisi Komissa ja Lavajärvellä olla aamulla, kun väki menee töihin.

 

 

Juuri aamulla ja illalla töiden päättyä nopeusvalvontaa tarvitaankin, sillä silloin ovat pahimmat kaaharit liikenteessä!

 

 

Suurkiitos poliisille, että Ylöjärven Takamaalla ja Hämeenkyrön Lavajärvellä sekä Hämeenkyrön Komissa on aloitettu säännöllisen epäsäännöllinen nopeusvalvonta.

 

 

Kaaharit kuriin – se säästää ihmishenkiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitäkää tunkkinne!

Keskiviikko 14.12.2016

”Pitää tunkkinne” on nykypäivien tunnuslause monissa asioissa.

 

Myös minulla on oma ”tunkkini” ja se on autioitettu Tampereen Hämeenkatu erikoisliikkeineen.

 

 

Olen jättänyt ”tunkkini” niille tamperelaisille virkahenkilöille ja poliittisille päättäjille, jotka päättivät autioittaa Hämeenkadun itäpään ja koristaa sen punaisilla ruukuilla, tekonurmimatoilla ja istumakorkeudeltaan liian korkeilla penkeillä.

 

 

Nyt samaiset autioittajat, jotka kutsuvat itseään elävöittäjiksi, ovat päättäneen laajentaa autioittamistaan koko Tampereen valtasuonen – Hämeenkadun – koko pituudelle.

 

 

En ole koko Hämeenkadun itäpään ”elävöittämiskokeilun” aikana voinut kävellä Hämeenkadulla Koskipuistosta Rautatieasemalle, sillä niin paljon sydäntäni särkee Hämeenkadun turmeleminen – kierrän tuon matkan muuta kautta.

 

 

Minulla ja kaltaisillani ei kuitenkaan ole mitään hätää, sillä saamme kaikki ne palvelut, joita ennen meille tarjosivat Hämeenkadun varrella sijainneet erikoisliikkeet, muualta.

 

 

 

 

 

Perhekuntamme ostospaikaksi on valikoitunut Pirkkalan Partolassa sijaitseva Citymarket.

 

 

Partolan Citymarket tarjoaa päivittäistavarakaupan osalta riittävän valikoiman ”ihmisenkokoisessa” tilassa – esimerkiksi Kalevan Prisma on kooltaan niin suuri, että siellä on käveltävä satoja metriä, jotta saa vaikkapa vain tarvitsemansa elintarvikkeet.

 

 

Partolan Citymarketin ohella saamme perhekuntamme tarvitsemat palvelut Ylöjärven Elosta, Koivistonkylän Prismasta ja jos oikein tiukka tilanne tulee, ajamme minun tai Rouvan autolla Lempäälän Ideapark´iin.

 

 

Kaikissa näissä paikoissa on hienosti ilmaista paikoitustilaa henkilöautoillemme, jotka ovat välttämättömiä, jotta asioita pystyy hoitamaan.

 

 

Oleellista on se, että kaikissa mainituissa paikoissa on saman katon alla päivittäistavarakaupan lisäksi apteekit, kukkakaupat, kultasepänliikkeet, lemmikkieläimiin ja niiden hoitoon liittyvät yritykset, edulliset kahvilat ja ruokapaikat, kännykkäkaupat eli kaikki se, mitä tavallinen kuluttaja tarvitsee.

 

 

Palavereissa ja kokouksissa joudun toki käymään Tampereen keskustassa, mutta sinne pääsen julkisilla kulkuneuvoilla ja sieltä en mitään palveluksia tarvitse.

 

 

Sanon Hämeenkadun autioittajille pontevasti:

 

 

"Pitäkää Hämeenkatunne" ja runnelkaa sitä oikein täydessä vimmassanne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkillistä!

Maanantai 5.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Huomenna vietämme Suomen 99:ttä itsenäisyyspäivää.

 

 

Ritarikunnat ja tasavallan presidentti palkitsevat itsenäisyyspäivämme kunniaksi 3.786 ansioitunutta suomalaista kunniamerkeillä.

 

 

Korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen ruusun suurristin saavat pääministeri Juha Sipilä ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perusti valtionhoitaja G. Mannerheim 1919 isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi. Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.

 

 

Suomen Leijonan ritarikunnan perusti tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella. Uuden ritarikunnan perustaminen mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan.

 

 

 

 

 

Olen vuosia sitten saanut Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin.

 

 

Saamani kunniamerkin tunnus on SVR Ar ja sen on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen Leijonan ansioristi tai Suomen Punaisen ristin ansioristi.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.

 

 

Tiedän, että merkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry.

 

 

Kiitokset Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Pirkanmaan Agrologit ry:lle!

 

 

 

 

*****************

 

 

Olen vuosien saatossa saanut olla mukana useiden kunniamerkkien anomisessa ja niistä jokunen ajatus niille hyödynnettäväksi, jotka jatkossa tulevat anomaan yhteisöissään ansioituneille henkilöille kunniamerkkejä.

 

 

Anomus kannattaa tehdä ajoissa

 

• itsenäisyyspäivänä myönnettävien ansiomerkkien anomukset pitää hoitaa ritarikuntien hallituksille mielellään jo ennen juhannusta

 

Pyytäkää ehdottamanne saajan itse kertoa ansioistansa!

 

• pitää kuitenkin tehdä selväksi, että anomuksen hyväksyy ritarikunnan hallitus ja siihen päätökseen anojalla ei ole mahdollista vaikuttaa
• tiedän lukuisia tapauksia, joissa anojalla ei ole ollut tietoa ehdokkaan ansioista ja sen vuoksi anomus on hylätty. Agrologeilla on aina ollut tapana, että ehdokas on itse kertonut saavutuksensa ja sen vuoksi agrologien osalta hyväksymisprosentti on korkea. Jos anomuksen tekee työnantaja, niin työnantaja ei voi tietää kaikkia ehdokkaan ansioita ja siksi monet työnantajan tekemät anomukset on hylätty tai ehdokas on saanut liian vaatimattoman kunniamerkin – tunnen monta tällaista tapausta!
• viittaan edelliseen, kun kerron, että sain ainakin kahdelle ennen hylätylle alaiselleni kunniamerkin, kun pyysin heitä itse kertomaan saavutuksensa ja liitin ne kunniamerkkianomukseen. Ritarikuntien hallitukset arvostavat siviilipuolella aikaansaatuja tuloksia, sillä niiden mielestä työelämän saavutukset pelkästään eivät useinkaan ole riittäviä ansioita – myös tästä tiedän lukuisia tapauksia!

 

Arvioikaa, että kannattaako kunniamerkkianomuksesta kertoa ehdokkaalle

 

• pääsääntöisesti kannattaa, sillä asian julkistaminen saa aikaan ainakin sen, että ehdokas arvostaa työnantajaansa/kunniamerkin anojaa

 

Ohjeet kunniamerkkien anomisesta löytyvät, kun googlaa ”Ritarikunnat”!

Kaikki kunniamerkkianomukset kuuluvat tietyn ministeriön piiriin ja kokemuksesta luulen tietäväni, että ministeriöillä on ohjeelliset kiintiöt esittää ritarikuntien hallituksille kunniamerkkianomuksia - anakin takavuosina esim. omakotiyhdistysten anomukset kuuluivat ympäristöministeriön kiintiöön.

 

 

Kerron vielä yhden tositapauksen kunniamerkin anomisesta:

 

 

• toimin 1970-luvun alkupuolella Etelä-Pohjanmaa Agrologit ry:n sihteerinä ja anoimme itsenäisyyspäivän kunniamerkkiä eräälle ansioituneelle agrologi-veljelle.  Kyseinen agrologi-veli oli niin ansioitunut, että ritarikunnan hallitus päätti myöntää hänelle varsin arvokkaan kunniamerkin. Kunniamerkki oli niin korkea, että siitä joutui anoja – Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry – maksamaan varsin korkean hinnan.
• muistelen, että kunniamerkin lunastushinta oli tasoa 700 markkaa ja kun yhdistyksen saldotilanne silloin oli n. 1.500 markkaa, niin panostus agrologiveljemme kunniamerkkiin oli merkittävä!
• alemmat kunniamerkit ovat maksuttomia

 

 

 

Kannustan yhdistyksiä, kuntia, kuntainliittoja ja erilaisia muita tahoja anomaan ansioituneille jäsenilleen kunniamerkkejä, mutta tiedostakaa ne ”vaarat”, jos kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nossa Senhora dos Remedios -pyhiinvaelluskirkon 686 askelmaa

Sunnuntai 20.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Lamego on 27.000 asukkaan kaupunki pohjois-Portugalissa.

 

Lamego ja sen kuuluisin nähtävyys Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkko oli eräs kohteemme lokakuun alussa tekemällämme agrologien viininkorjuumatkalla Portugaliin.

 

Lamegon pyhiinvaelluskirkossa valokuvaaminen on kiellettyä, joten kirkon sisältä minulla ei ole valokuvia.

 

 

 

 

 

Nossa Senhora dos Remedios – kirkon kuvaaminen on myös ulkoa vaikeaa, sillä kirkko on niin suuri, että kuvaajalla on vaikeuksia päästä tarpeeksi kauas.

 

Kirkon historia juontaa aina 1300-luvulle saakka, mutta nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vasta vuonna 1750.

 

Kirkon julkisivussa on viitteitä barokki- ja rokokoo –tyyleistä; rakennusmateriaalina on käytetty graniittia.

 

Julkisivua reunustaa kaksi kellotornia.

 

 

 

 

Kirkolle johtaa Lamegon keskuspuistosta 686 rappusta – onneksi me saimme kulkea nuo rappuset alamäkeen eli kirkolta keskuspuistoon!

 

Portaikossa on yhdeksän ”lepotasannetta”.

 

Koko portaikon matkalla on kappeleita, patsaita, suihkulähteitä ja obeleskejä; tässä niistä muutamia valokuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voin vakuuttaa, että 686 askelman kulkeminen alaspäin kävi sekin työstä ja sen vuoksi pitikin ihailla niitä turisteja ja pyhiinvaeltajia, jotka kiipesivät meitä vastaan kun olivat jalan matkalla pyhiinvaelluskirkkoon.

 

 

Todelliset pyhiinvaeltajat kiipeävät nuo 686 askelmaa paljain jaloin kontaten ja on selviö, että perille päästyään heillä on polvet verillä.

 

Osa pyhiinvaeltajista kiipeää nuo portaat toki kontaten, mutta eräänlaiset tyynyt polviensa suojana.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Otimme matkamme ainoan ryhmäkuvan, kun taustanamme oli Nossa Senhora dos Remedios – kirkko!

Mainio matkanjohtajamme Mika Palo polvillaan!

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Lamegon Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkkoon; tuolta me hetki sitten taivalsimme ne 686 askelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppo ja "ilmainen" raha innostivat yli-investointeihin

Perjantai 28.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkalla liikuimme bussilla varsin paljon ja huomasimme, että Portugalin tiet ovat loistokunnossa.

 

Loistokuntoon on merkittävä syy se, että EU on aikoinaan antanut Portugalille runsaskätisesti tukea maantie-infran ja myös muun infran rakentamiseen.

 

Ylimitoitetut infrahankkeet ajoivat maan talouden EU-tuesta huolimatta vaikeuksiin, josta se ei ole kunnolla selvinnyt vieläkään.

 

EU:n komissio pyysi tämän viikon tiistaina eli 25.10.2016 lisätietoja eräiden maiden taloussuunnitelmista vuodelle 2017.

 

Selvityspyynnön saivat Suomen lisäksi myös Portugali, Italia, Espanja, Kypros, Liettua ja Belgia – olemme vähemmän mairittelevassa seurassa, kiitos Kataisen ja Stubb´n hallitukset!

 

Lisäselvityksiä pyytämällä komissio pyrkii estämään tilanteet, joissa jäsenvaltiot lipsuisivat vakausohjelman mukaisesta julkisen talouden strategiasta.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Matkustimme 2.10.2016 Nazare´n kaupungista ”päätukikohtaamme” Vila Real´iin ja aluksi matkamme taittui suuntaansa kolmikaistaista moottoritietä pohjoiseen.

 

 

Oli sunnuntai-aamupäivä klo 10.30 ja kolmikaistaisuudesta huolimatta moottoritie oli molempiin suuntiin autio ja tyhjä.

 

 

Oppaamme kertoi, että autius ja tyhjyys vallitsevat kyseisellä moottoritiellä koko ajan viikonajasta riippumatta.

 

 

Etsimättä herää mieleen epäilys, että sorakankaalle on ollut helppo rakentaa hieno moottoritie ja että kuinka tierakennuskoneistoa on ”voideltu”, jotta ilmeinen yli-investointi on saatettu toteuttaa! No, me EU-kansalaisethan olemme tämän yli-investoinnin suurimmalta osin maksaneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Portugalin moottoritiet ovat maksullisia ja tässä kuvassa bussimme on juuri tulossa erään moottoritien alussa maksuportille.

 

 

Ajamme ”vihreää linjaa”, sillä bussimme ikkunassa on laite, joka on yhteydessä maksuportin automatiikan kanssa ja ajomme moottoritielle kirjautuu automaattisesti tietojärjestelmiin, jotta bussifirma sitten aikoinaan saa laskun ajamisestamme.

 

 

Kuljettaja ja me etupenkillä istuneet näimme, että ajamisemme tälle moottoritielle maksoi hieman yli kahdeksan euroa.  Oppaamme kertoi, että henkilöautolta veloitetaan saman portin läpiajosta n. viisi euroa.

 

 

Jos auton tuulilasissa ei ole moottoritien maksuautomaattien kanssa ”keskustelevaa” maksukorttia, on maksu hoidettava käteisellä muilla porteilla.

 

 

Portugalissa oli yritys kokeilla joillakin moottoriteillä maksuttomuutta, mutta kustannuspaineessa hankkeesta piti luopua.

 

 

Portugalin moottoriteiden maksullisuuden vuoksi näimme useita kertoja autojonoja tien oikealla ajokaistalla, kun autoilijat siirtyivät edessä olevan maksullisen moottoritien vuoksi maksuttomille sivuteille.

 

 

Portugalin yli-investoinnit ja sen seuraamukset EU:lle annettavien selitysten myötä tuovat mieleen Tampereen kaupungin yli-investointihankkeen eli ratikan!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Auringonlasku Nazare´ssa

Keskiviikko 19.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monissa Portugalin mainoskuvissa on kuvia auringonlaskusta Nazaren kaupungissa.

 

 

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisenä iltana 1.10.2016 saimme omin silmin seurata tätä tapahtumaa.

 

 

Majapaikkamme Nazaressa oli Miramar Hotel & Spa ja sen ravintolassa olimme aitiopaikalla seuraamassa tuota hienoa tapahtumaa.

Osassa kuviani on heijastuksia ravintolasalin ikkunoista, mutta toivottavasti ne eivät kohtuuttomasti häiritse.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Nazaren rinteellä – alhaalta Praiasta ylhäällä sijaitsevaan Sition näköalapaikkaan – on rakennettu funiculaari, eli köysirata eli vuoristorata eli hissi eli elevator eli Nazare Funicular eli Ascensor de Nazare.

 

 

Paikallisessa opastuksessa käytetään termiä ”ascensor” eli niitä viittoja kannattaa seurata, kun tavoittelee funiculaaria.

 

 

Funiculaari rakennettiin vuonna 1891 ja ennen sitä pääsy Sition näköalakukkulalle oli vaikeaa, sillä kävelyreitti oli soratietä ja matka Nazaren kaupungista näköalakukkulalle oli 3 kilometriä.

 

 

Funiculaarin pituus on 380 metriä ja sen kulmakerroin on 42 astetta.

 

 

Funiculaarin rakentamisesta vastaava henkilö oli Raul Mesnie du Ponsard, joka oli Gustava Eiffelin eli Pariisin Eiffel-tornin rakentajan oppilas.

 

 

Nazaren funiculaarin kyydistä nauttii nykyisin yli miljoona henkilöä vuodessa!

 

 

 

******************

 

 

 

Olen käynyt nyt jo kahdesti Nazaressa, mutta funiculaarilla ajaminen on edelleen tekemättä.

 

 

Pitääkö Nazaressa käydä vielä kolmannen kerran, jotta ehtii nauttimaan funiculaarin kyydistä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi puuttuu

Maanantai 17.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi täyttää 100- vuotta ensi vuonna.

 

 

On selvää, että satavuotiasta Isänmaata pitää juhlia ja sen vuoksi onkin nimetty mittava juhlavuoden valmisteluorganisaatio.

 

Juhlavuotta valmistelevat kuukausittain kokoontuva hallitus ja vuosittain kokoontuva valtuuskunta. Käytännön valmistelijana toimii juhlavuosiprojektin sihteeristö pääsihteerin johdolla.

 

 

Sihteeristö saa vastaanottaa ilmeisen paljon mitä kummallisimpia ideoita (ja rahareikiä) juhlavuoden tapahtumiksi.

 

 

Juhlavuoden hallitus on lopulta se elin, joka hyväksyy tapahtumat, jotka ovat oikeutettuja käyttämään juhlavuoden tunnusta.

 

 

Juhlavuoden hallitusta johtaa valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

 

 

piispa Irja Askola
taiteilija Manuela Bosco
professori Martti Häikiö
johtaja Leif Jakobsson
yliasiamies Mikko Kosonen
muusikko Karri Miettinen "Paleface"
päällikkö Riitta Pihlajamäki
muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen
kunnanjohtaja Asta Tolonen
emerituspäätoimittaja, varapuheenjohtaja Janne Virkkunen
toimitusjohtaja Antti Zitting

 

Juhlavuoden hallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

 

 

Suomi 100- hankkeen suunnittelupohjan kustannusraami on tasoa 20 miljoonaa euroa ja sen pienuutta (!) perustellaan mm. sillä, että se merkitsee vain hieman yli kolmea ja puolta euroa jokaista suomalaista kohden.

 

 

Tämän juttuni lopussa on pitkä luettelo niistä aktiviteeteista, jotka tähän mennessä ovat saaneet rahoituksen tuosta 20 miljoonasta eurosta.

 

 

Listalla on mielestäni hyvinkin hämmästyttäviä hankkeita, joita ainakin minun on vaikea mieltää sellaisiksi, joilla kunnioitetaan Itsenäistä Isänmaatamme.

 

 

On myönnettävä, että joukossa on useita sellaisia hankkeita joihin minäkin tulen todennäköisesti osallistumaan (mm. Mannerheim-ooppera, joka saa tukea 30.000 euroa).

 

 

Hallituksen kunniaksi on todettava, että se on päättänyt olla antamatta tukea monille hyvinkin erikoisille virityksille. Hallituksen pöytäkirjat ovat julkisia ja ne löytyvät googlaamalla ”Valtioneuvoston kanslia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi”.

 

 

Rahaa on vielä jakamatta monta miljoonaa ja eräs monille tuttu monikymmenvuotinen hanke, joka usein pyörii mielessä on tämä:

 

 

”Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään”.

 

 

Mutta nyt siihen pitkään listaan, joille jo nyt on myönnetty tukea.

 

 

Aluksi listalla on juhlavuoden hallituksen kokouspäivä, sitten tukea saava hanke ja lopuksi sille osoitettu tukisumma.

 

 

28.9.2015:

* Aktivistit (80 000 euroa)

* Asfalttiviidakossa (30 000e)

* Come to Finland - off the beaten track (25 000e)

* Helsingin kollektiivinen päiväkirja (15 000e)

* Lasten ja nuorten taidekalenteri (50 000e)

* Mannerheimin vieras (100 000e)

* Sinivalkoiset sävelet (20 000e)

* Sodan murtamat miehet (20 000e)

* Tavaamalla suomalaiseksi (25 000e)

* Tom of Finland (100 000e)

* Tulevaisuuden kuusi (70 000e)

 

6.10.2015:

* Koko Suomi tanssii 2017 (100 000 euroa)

* Minun maisemani -valokuvakilpailu (45 000e)

* Naisten ääni -verkkojulkaisu (25 000e)

* Presidenttimme kertovat (20 000e)

* Rakkaudesta kotiseutuun (30 000e)

* Tekniikan maa (10 000e)

* Valokuvakilpailu #minusoome #minunvironi (5 000e)

 

24.11.2015:

* Dokkino - Yhdessä-dokumenttityöpajat (25 000e)

* Hiljaisuuden rikkominen (60 000e)

* Kekkonen-tv-dokumentti (50 000e)

* Kotikylä + Mobile homes (150 000e)

* Luonnon päivät (125 000e)

* Mummot, mimmit, vaarit ja jäbät (50 000e)

* Omafilmi! (20 000e)

* Reform and revolutions -konferenssi (60 000e)

* Runoutta kouluihin (18 000e)

* Sata askelta Suomen tulevaisuuteen (80 000e)

* Sata saunailtaa (40 000e)

* Suomalainen enkeli (35 000e)

* Suomalainen muotokuva 1917-2017 (10 000e)

* Suomi 100 - Sateenkaaren väreissä (12 000e)

* Suomi vuonna 2017 - 1000 tarinaa ja 100 tapahtumaa (60 000e)

* Suomi yhdessä luovasti eteenpäin (StarT) (70 000e)

* Tulevaisuuspaja meille kaikille (30 000e)

* Vapauden museo (60 000e)

* WOW - women of the world (60 000e)

* Yhteinen perintö (80 000e)

* 100 tarinaa tulevaisuuden rakentajista (40 000e)

* 101K (40 000e)

EDIT: Listalla ollut Aslak Hetta -ooppera (90 000e) ei ole enää hankkeissa mukana

 

8.12.2015:

* Finlandia-postimerkkinäyttely (20 000e)

* Itsenäisyyspolku (15 000e)

* Maakuntalaulut heräävät uudelleen eloon (20 000e)

* Mahdollisuuksien hevonen (40 000e)

* Mannerheim-ooppera (30 000e)

 

12.1.2016:

* Bioaika (25 000 euroa)

* Die Kalewainen in Pohjcola (30 000e)

* Finlandia Road Trip (20 000e)

* Ikitie (30 000e)

* Karavaani (15 000e)

* Koko Suomi luistelee (30 000e)

* Lisää liikettä - liikkumisen unelmavuosi 2017 (120 000e)

* Modernia elämää - suomalainen modernismi (40 000e)

* Muumimuseon avajaiset ja Muumigaala (30 000e)

* Sananvapauden tarina (60 000e

* Suomi sata nolla (15 000e)

* Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu (50 000e)

* Urheilun supervuosi 2017 - sisulla ja sydämellä (100 000e)

* Vuosisadan Kulttuurigaala (30 000e)

* 95 (elokuva) (30 000e)

 

8.2.2016:

* Excellence - Suomalaisen huippuosaamisen vahvistaminen urheilun, taiteen ja tieteen yhteistyöllä (40 000e)

* Meidän Sanomat (40 000e)

* Monikulttuurinen itsenäisyys (40 000e)

* 2017 tulevaisuuden kuvaa Suomesta (40 000e)

* Pakolainen (80 000e)

* Pidot - Kaustisen kansanmusiikkijuhlien juhlahanke vuodelle 2017 (25 000e)

* Sata tasa-arvotekoa (50 000e)

* Suomen hauskin mies (40 000e)

* Suuri Kansallisaarteen etsintä (60 000e)

* Taistelu Suomesta (25 000e)

* Vapaaehtoinen 2017 (40 000e

 

29.2.2016:

* A Centenary of Finnish and British Interaction 1917-2017 (8 000e)

* Echoes of Nature in Finnish Design and Architecture (60 000e)

* Independence through the lenses (18 000e)

* Pesäpallon World Cup (10 00e)

* Suomi 100 -konsertti Tallinnassa (50 000e)

* Suomi 100 - Viro 100 -satelliittiohjelma (12 000e)

* Tukholman Suomi 100 -kaupunkijuhla (150 000e)

* 100 esinettä Suomesta (17 000e)

 

8.3.2016:

* Avoimet kylät (40 000e)

* Demokratian kohtalo (80 000e

* Kymmenen pientä tarinaa piipun juurelta (20 000e)

* Pro Patria - sata vuotta turvallisuutta yhdessä (70 000e)

* Rajoilla ja niiden yli (35 000e)

* Suomen Taiteen tarina & Ateneumin helmet (45 000e)

* Suomi TOP 100 (50 000e)

* Suomi 100 Maailmalla (50 000e)

* 100 apua (8 000e)

* 100 vuotta - 100 tekijää (20 000e)

 

28.4.2016:

* Perkele II (25 000e)

* Suomen 100 luontohelmeä (25 000e)

* Suomen 100 vuotta ja Paavo Nurmi legacy (20 000e)

* Suomi 100 Pop -kiertue (70 000e)

 

10.5.2016:

* Det moderna och modiga (25 000e)

* Finlandia tulip (5 000e)

* Joensuu-Jukola (10 000e)

* Lahden juhlakisat 2017 ja Suomi 100 -fanipiste urheilun huipputapahtumiin (90 000e)

* Näytön paikka - trilleri pohjoisessa piilaaksossa (50 000e)

* 100 sankaria - 100 tarinaa. The Tall Ships Races Finland 2017 (30 000e)

 

14.6.2016:

* Sibelius-Akatemia ja Juiliard School 2017: kiertue Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi (40 000e)

* HundrED-seminaarit (40 000e)

* Suomi 100 vuotta elokuvan silmin (30 000e)

* Welcome to Finland (25 000e)

* Suomikuva Ruotsissa - historiasta nykypäivään (5 000e)

* Blåvita band - Finland 100 år i Göteborg (15 000e)

 

17.6.2016:

* A Finnish Spring at the Iceland Symphony (10 000e)

* Extraordinary Finland -viikonloppu (työnimi) (2 000e)

* Finland 100 Toronto, Canada (8 000e)

* Finnisches Mittsommarfest in Berlin (20 000e)

* Finnish Centennial Celebration (2 500e)

* Helsinki Design Week Meets Asia - Designing Identity (70 000e)

* Konferenssi romanien integraatiosta Suomessa ja Romaniassa (1 000e)

* Konferenssi Suomen osallistumisesta rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan Kosovossa (2 000e)

* Salon Dahlmann Suomi 100 -juhlavuonna Berliinissä (20 000e)

* Sámi 2017 -tapahtuma Pariisissa (50 000e)

* Sukupolvien tapaamispaikka verkossa - inkerinsuomalaisten 100 vuotta kuvina (1 500e)

* Suomalais-brittiläisiä kulttuurisuhteita kuvaava verkkogalleria (12 000e)

* Suomalais-unkarilaisen erityissuhteen päivittäminen, rohkea oppilas - eteenpäin katsova opettaja (10 000e)

* Suomi 100 saksansuomalaisten silmin: kirjoituskilpailu Suomi-koulujen oppilaille & opettajien tempaus (2 500e)

* Suomi 100 Virossa (2 500e)

* The Aalto Natives (10 000e)

* Tove Jansson (8 000e)

* Visual narrative for Japan's relations (past, present, future) with 100-year old Finland (10 000e)

* Western Canada meets Finland (8 000e)

* 100 saunailtaa Pariisissa (10 000e)

* 100 years of Finnish design (20 000e)

 

8.8.2016:

* Helsinki Challenge - tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma (100 000e)

* Shortcut Lab. Maahanmuuttajat, nuoret ja startup -maailma: uusia reittejä integraatioon (80 000e)

* Tulevaisuuden Valtiopäivät Porvoossa (120 000e)

* Juotava hanavesi (25 000e)

* Tanssivat jäänmurtajat (255 000e)

* Luminous (295 000e)

 

16.8.2016:

* The Iconic and the Everyday: Creative Finland in the United States 1917-2017 (25 000e)

* Koodaribussi Afrikassa (30 000e)

* Metsä - suomalainen kangasmetsä kontissa (8 000e)

* Naisjohtajat esiin! (24 500e)

* Startup Refugees (150 000e)

* Suomalaisuuden uudelleenmäärittely (50 000e)

* Suomi - Eesti 100 kohtaamista (20 000e)

* Suomi 100 Sino Challenge (40 000e)

* Suomi - tasa-arvoisimman työelämän edelläkävijä (42 000e)

* Visio Suomesta 100 vuodeksi - nuorten uusi itsenäisyysjulistus (50 000e)

* What's (in) a Sauna? (30 000e)

* 100 moods from Finland (70 000e)

* 100 vuotta demokratiaa: Luova Suomi juhlii Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa (2 000e)

 

***********************

 

 

Kiitoksia, että jaksoit lukea listan loppuun saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sipilän hallitus on saamassa Suomen kuntoon!

Torstai 13.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomea ja suomalaisia on viime päivinä hemmoteltu kahdella merkittävällä myönteisellä uutisella, jotka molemmat voidaan liittää pääministeri Juha Sipilän hallituksen määrätietoisen toiminnan tuloksiksi.

 

 

Ensiksi:

 

 

Mayer Turku ilmoitti viime maanantaina, että se on solminut aiesopimuksen kahden loistoristeilijän valmistamisesta. Laivat toimitetaan tilaaja Royal Caribbeanille vuosina 2022 ja 2024.

 

 

Mayer Turun tilauskirja oli jo ennen viime maanantain uutista hyvässä kunnossa, sillä telakalta seuraavaksi valmistuva laiva on vuoden 2017 alkupuolella valmistuva Tallinkille tehty Mega Star -risteilyalus.

 

 

Saksalaiselle TUI Cruises –varustamolle Turun telakalla on suunnitteilla tai rakenteilla yhteensä kolme Mein Schiff -laivaa. Niistä ensimmäisenä valmistuu ensi vuonna Mein Schiff 6.

 

 

Maailman suurin risteilyvarustamo Carnival tilasi kesällä 2015 kaksi laivaa Tutusta.

Carnival rakennuttaa neljä matkustajakapasiteetiltaan maailman suurinta risteilijää. Kaksi niistä rakennetaan Turun telakalla, kaksi Meyerin Papenburgin telakalla Saksassa. Turun telakan laivat valmistuvat 2020 ja 2022.

 

 

Näiden kahdeksan laivan lisäksi Mayer Turun telakan tilauskirjassa on kaksi risteilylaivaa Costa Crociere -varustamolle. Heille valmistetaan laivat nimeltä Costa 1 (valmistuu 2019) ja Costa 2 (valmistuu 2021). Mainittakoon, että Costa Crociere kuuluu Carnivalin konserniin.

 

 

Kymmenen laivan sisältyminen Turun telakan tilauskirjaan on hieno asia, sillä telakan alihankkijaverkoston ansiosta työtä ja hyvinvointia tulee näiden laivatilausten myötä riittämään koko Suomeen!

 

 

Toiseksi:

 

 

Maa- ja metsätalousministeriö kertoi eilen todellisen ilouutisen suomalaiselle sianlihantuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, kun se kertoi näin:

 

”Suomalaisen sianlihan vientiponnistukset Kiinan markkinoille ovat edenneet ratkaisevan askelen. Kiinan markkinoille pyrkiviä yrityksiä tarkastava kiinalaisviranomainen on ilmoittanut lisänneensä julkiselle listalleen suomalaisen Atria Oyj:n. Listaus merkitsee että Atria on hyväksytty viejäksi Kiinan markkinoille. Hyväksyminen vahvistetaan vielä Kiinan viranomaisen toimesta.”

 

 

****************

 

Turun telakan hieno tilauskanta ja suomalaisen sianlihan viennin aloittaminen Kiinaan ovat mahtavia esimerkkejä siitä, että Juha Sipilän hallitus on pystynyt toimenpiteillään luomaan Suomesta maan, jonka toimintaan uskotaan vahvasti kotimaan lisäksi myös ulkomailla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paikka järjen käyttämiselle!

Sunnuntai 9.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kotimaan avustaja Sari Kujala toi maanantaina 19.9.2016 julkisuuteen paikallisen Ely-keskuksen kirjeen viljelijälle, jonka tarkoituksena oli kertoa, että viljelijän tukioikeudet on menetetty.

 

Sari Kujalan ääneen lukemana päätös kestää videolla reilusti yli minuutin ja päätös kuuluu näin:

 

 

 

Saitkos selvää?

 

 

Maaseutuvirasto eli Mavi toteaa, että se ei ota vastuuta vaikeaselkoisuudesta.

"Lauseen on kirjoittanut itsenäisesti elyssä päätöksen esittelijä ja sen on hyväksynyt päätöksen hyväksyjä. Heidän motiiveistaan en voi sanoa enempää, mutta Mavin näkökulmasta viljelijän suuntaan tuonkaltainen lause ei kyllä ole tarkoituksenmukainen. Sinänsä siinä ei ole virheitä, mutta asia kyllä hukkuu asetusten alle."

”Suurimpaan osaan niistä on ollut tarjolla paljon yksinkertaisempi versio samasta asiasta. Koska elykeskukset ovat kuitenkin tässä asiassa toimivaltaisia viranomaisia, he saavat itsenäisesti päättää millaiset perustelut päätöksiinsä kirjoittavat."

 

 

Ja sitten Mavin versio samasta asiasta:

 

 

”Maataloushallinnon rekistereissä 15.6.2015 olleiden tietojen perusteella on todettu, että vuoden 2015 tukioikeuksien haltijan tilalla oli enemmän tukioikeuksia hallinnassa kuin tukikelpoista pinta-alaa oli vuoden 2015 tukihaussa. Tukikelpoisen pinta-alan ylittävät tukioikeudet katsotaan ylimääräisiksi ja ne mitätöidään. Ylimääräiset tukioikeudet ovat mitätöityneet 16.6.2015, eivätkä ne ole enää käytettävissä vuoden 2016 tukihaussa tai tukihakuvuosina sen jälkeen. Ensisijaisesti on mitätöity tukioikeuksia, joiden arvo (Ђ/ha) on ollut alhaisin. Jos hallinnassa on ollut sekä omistettuja että vuokrattuja tukioikeuksia, niitä on mitätöity edellä mainitulla tavalla samassa suhteessa.”

 

 

Jos ja kun Ely-keskuksen vastaus viljelijälle on käsittämätön, niin eipä Mavin vaihtoehto saman asian ilmaisulle ole sen kummempi!

 

 

Kyllä Suomessa on paikka normien purkamiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsämarketit palvelevat Karjalan kannaksella

Keskiviikko 5.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Me Karjalan kannaksella matkailleet suomalaiset tiedämme, että alueella on meidän palvelemiseksi metsämarkettaja.

 

 

Metsämarketit ovat pakettiautoilla liikkuvia myymälöitä, jotka seuraavat suomalaismatkaajia.

 

 

On heti jutun aluksi todettava, että metsämarkettien tarjoama palvelu on hyväksi ja kannustan kaikkia käyttämään metsämarkettien palveluja.

 

 

Toistakymmentä vuotta sitten metsämarkettien kilpailutilanne oli tiukka, sillä aina kun suomalaisbussi pysähtyi jonnekin, oli bussin vierellä puolentusinaa metsämarketyrittäjää tarjoamassa palveluitaan – bussi vierellä oli puoliympyrän muodossa metsämarketyrittäjien muodostelma.

 

 

Asia on nykyisin saanut järjestäytyneet muodot ja todennäköisesti markkinat on jaettu sopuisasti siten, että kutakin suomalaisbussia seuraa yksi metsämarketyrittäjä. On luonnollista, että yrittäjät kiistävät, että markkinat olisi jaettu tai, että he joutuisivat maksamaan provikkaa ylemmälle taholle.

 

 

 

 

 

Pakettiauton ”tuotetarjonta” on laadittu kaupallisesti aivan oikein eli pakettiauton takaosassa on myyjälle parhaimmin kannattavat alkoholituotteet sekä kartat…

 

 

 

 

 

…ja sivuovesta on saatavana palvelutuotteet eli oluet, siiderit sekä virvoitusjuomat.

 

 

 

 

 

Metsämarketyrittäjät ovat luotettavia valuutanvaihtajia ja heillä ruplan eurokurssi on täysin kunnossa.

 

 

Konsta – joka viime kesänä oli taas kerran meidän marketyrittäjänä – hänellä on sananmukaisesti aina ”käteiskassa”, sillä tässäkin Konstalla on kädessään paksu nippu ruplia ja euroja!  Tuoteostot pelittävät siis molemmilla valuutoilla.

 

 

***************

 

 

 

Metsämarketyrittäjätkään eivät ihan kaikkeen yllä ja sen todistamiseksi kerron viime kesän matkaltamme omakohtaisen kokemuksen.

 

 

Välitin kuljettajamme kautta Konstalle tiedon, että haluaisin seuraavalla ”pysäkillä” ostaa kutistekalvopakkauksen Baltica 9 –olutta, sillä pidän Baltica ysiä parhaana venäläisoluena.

 

 

 

 

Jouduin kuitenkin tyytymään Baltica 7 –olueeseen, sillä Konsta ei saanut niin lyhyellä tilausajalla hankittua olutta, jota olin tilannut! No, tällä on pärjättävä!

 

 

 

Metsämarket-toimintaa ei esiinny Laatokan pohjoispuolella, sillä se on keskittynyt Karjalan kannakselle.

 

 

On selvää, että toiminta on paikallisesti laillista ja kun se sen lisäksi on rehtiä, kannustan käyttämään Karjalan kannaksella metsämarkettien palveluita!

Metsämarketeista ostaminen on myös elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Koilliskeskus Tampereen Linnainmaalla - uutta ajattelua kaupunkilaisten palveluun!

Lauantai 1.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monen palvelun keskus Koilliskeskus, aloitti toimintansa Linnainmaan Prisman yhteydessä 12.9.2016.

 

 

Sain eilen olla kutsuvieraana läsnä, kun Koilliskeskusta esiteltiin päättäjille.

 

 

Koilliskeskus on todellinen monitarjontapaikka, sillä siellä on samassa väljässä tilassa kirjasto, äitiys- ja lastenneuvola sekä nuorisotila.

 

 

Koilliskeskuksesta voi myös varata tiloja kokoustamiseen, tapahtumiin ja liikuntaharrastukseen tai vaikka pitää siellä oma taidenäyttely.

 

 

 

 

 

Linnainmaan Prisman kassaosastolta on selkeät opastukset Koilliskeskukseen, joka siis sijaitsee ”samojen kattojen alla”, kuin Linnainmaan Prisma.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen lattioissa olevat opasteet ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä ja selkeitä ne ovatkin.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen rakentuminen on ollut Tampereen kaupungin monen eri yksikön yhteisponnistus ja yhteisponnistuksen vetäjänä on toiminut kokenut osaaja Mia Lumio.

 

 

 

 

 

Toimintakykyä ja terveyttä edistävistä palveluista ja ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmalla) sekä Tampereen kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel olivat mukana kutsuvierastilaisuudessa – keskustelin molempien Tampereen keskeisten päättäjien kanssa.

 

 

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on suunnitelmia rakentaa Koilliskeskusta vastaava palvelukokonaisuus Lakalaivaan eli omakotitalomme ”naapuriin” ja sen toteuttamisaikataulusta keskustelin apulaispormestarin kanssa.

 

 

Totesimme apulaispormestari Mikko Aaltosen kanssa yhdessä, että toteuttamisaikataulussa viisi vuotta saattaa olla epärealistinen, mutta molemmat pidimme kymmenen vuoden aikataulua mahdollisena.

 

 

 

 

 

 

Pienenä huumorijuttuna taloa esitelleet työntekijät kertoivat, että heti Koilliskeskuksen avaamisen jälkeen kirjaston palautuspisteelle vastasyntyneen vauvan kanssa saapunut äiti oli ollut ihastunut, että Koilliskeskuksessa on palautuspiste!!

 

 **************

 

Tampereella Lielahti-keskuksella ja Koilliskeskuksella on hieman eri roolit, mutta molemmat ovat kaupunkilaisille tärkeitä.

 

 

Seuraavana lienee Tesoma-keskuksen aikaansaaminen, mutta pidän tärkeänä, että myös Etelä-Tampereelle kaavailtua Lakalaiva-keskusta päästään toteuttamaan mahdollisimman pian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain Tampere puuttui!

Torstai 29.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa alkoivat toissapäivänä Alihankinta 2016 – messut, jotka kolmipäiväisenä tapahtumana jatkuvat vielä tänään.

 

 

 

 

 

Messukeskuksen näyttelytilat on loppuunmyyty viimeistä sijaa myöten, sillä halliin on kertynyt se kärkijoukko, joka pitää Suomen talouden käynnissä.

 

 

Kaikki lähialueen parkkipaikat pullistelevat messukävijöitä ja vierailijoita kuljetetaan ”Pirkka-halliin” monilta lähiseutujen kauppakeskusten paikoituspaikoilta järjestäjien toimesta ilmaiseksi.

 

 

Tampereen kaupungin asennetta yritysten sijoittumiselle Tampereelle ei ole yllätys, että Tampereen kaupunki ei korviaan lotkauta - kaupunki ei ole aktiivisesti hankkimassa yrityksiä kaupunkiin.

Ratikalle kyllä hamutaan käyttäjiä, mutta "maksajista ei ole niin väliä juu!"

 

 

Tredean pieni osasto hälyisässä eteisaulassa ei ole sitä, jota yrityselämä Tampereelta kaipaisi.

 

 

Piipahdin messuvieraana paikalla ja tässä muutamia kuvia niistä osastoista, joilla eri puolille Suomea houkuteltiin yrityksiä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilmainen neuvoni Tampereen kaupungille seuraavia Alihankinta-messuja ajatellen:

 

 

Järjestäkää seuraavilla Alihankinta-messuilla jokaisena päivänä iso seminaari yrittäjille ja kertokaa Tampereesta yritysten sijoituspaikkana.

 

 

Toivon, että pääkonsuli Kalervo Kummola ottaa ehdotuksestani kopin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakkauden haudalla Vammelsuussa 12.7.2016

Tiistai 27.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Uusikirkko Vpl:n Vammelsuussa sijainnut Rakkauden hauta ja sen ortodoksikirkko olivat Karjalan kannaksen suosituimpia matkailukohteita ennen sotia.

 

 

Sota tuhosi ortodoksikirkon, mutta paikan merkitys jäi elämään.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Rakkauden haudalla monesti ja viimeisin vierailuni sinne tapahtui viime kesän Kyröläismatkan aikana.

 

 

***************

 

Rakkauden hauta perustuu valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev´n ja hänen puolisonsa Maria Vsevolodna Kartavtsevan elämään.

 

 

 

 

 

Pariskunnalla oli Vammelsuussa komea datsa, Villa Merijoki.

 

 

Valtioneuvoksen ja hänen…

 

 

 

 

 

…kauniin vaimonsa onni kukoisti, mutta sitten Maria sairastui syöpään ja hän kuoli 1910.

 

 

 

 

 

Sureva valtioneuvos rakennutti vaimonsa muistoksi Vammelsuuhun pienen ortodoksikirkon ja Maria haudattiin kirkon edessä olevan ison luonnonkiven alle. Kirkko valmistui vuonna 1916.

 

 

 

 

 

 

********************

Valtioneuvos tilasi kuvanveistäjä Lisheviltä pronssipatsaan Mariasta ja hänen pehmolelustaan Nalle-karhusta. On olemassa kuvia ja olen ne itsekin nähnyt, joissa suomalaissotilaat ovat alkuperäisen Marian patsaan ja Nalle-karhun kanssa Marian haudalla olevan luonnonkiven päällä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Vammelsuun ortodoksikirkon nykypäivän raunioista, joilla viime kesänä sain taas kerran vierailla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

Luonnonkivi, jolle valtioneuvos pystytti Mariaa esittävän patsaan oli lähes seitsemänkymmentä vuotta tyhjä, mutta muutama vuosi sitten venäläiset hankkivat kivelle alkuperäispatsaan näköispatsaan – hieno teko venäläisiltä.  Olen kahdesti saanut vieralla paikalla, kun valkoinen Marian näköispatsas on ollut paikoillaan.

 

 

Tässä muutamia kuvia Marian nykyisestä patsaasta ja kuvia myös siitä Nalle-karhusta, joka oli alun perinkin samalla kivellä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Vammelsuun ortodoksitemppelin alkuperäisestä kirkkoaidasta on jäljellä ainoastaan porttien avautumiskiskot.

 

 

 

 

 

Venäläiset ovat parin viime vuoden aikana hankkineet kirkkopolulle uudet portit.

Arvostan Vammelsuun ortodoksikirkon ja Rakkauden haudan vaalimistyötä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Edith Södergran ja Totti-kissa

Lauantai 24.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Edith Södergran on kansainvälisesti tunnetuin runoilijamme.

 

 

Södergran kirjoitti ruotsiksi ja hänen runojaan on käännetty ainakin kuudelletoista kielelle.

 

 

Hän syntyi 1892 Pietarissa ja kuoli 31-vuotiaana Kivennavan Raivolassa vuonna 1923.

 

 

On aina melkoinen juhlahetki, kun pääsee käymään Edith Södergranin hautamuistomerkillä Raivolassa. Olen saanut poiketa siellä monesti ja viimeisimmän kerran viime kesänä, kun olimme ns. Kenraalin matkalla Karjalan kannaksella.

 

 

 

 

 

 

 

Se här är evighetens strand,

här brusar strömmen förbi,

och döden spelar i buskarna

sin samma entoniga melodi.

 

 

En ole mikään ruotsinkielen taitaja, mutta ymmärrän toki Södergranin sanoman.

 

 

 

 

 

Arvostan nuorena kuolleen Edith Södergranin tuotantoa.

 

 

 

 

 

Edith Södergranin hautamuistomerkin vierellä on patsas hänen rakkaasta Totti-kissastaan.

 

 

 

 

 

Totti-kissaa esittävä patsas sai minut viime kesäkin silittelemään kissojen taivaaseen lähes sata vuotta sitten siirtyneen Totin turkkia!

 

 

Edith Södergraniin ja Totti-kissaan tutustuminen ovat suomalaiseen kulttuuriin perehtymistä parhaimmillaan – näin vaikka Södergran kirjoittikin runonsa ruotsiksi.

 

 

 

Suosittelen, että Karjalan kannaksella matkaillessanne poikkeatte Raivolassa Edith Södergranin hautamuistomerkillä ja Totti-kissan patsaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla

Torstai 1.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Kysymys kunnallisten liikelaitosten ja kuntien omistamien muiden kohteiden yhtiöittämisestä on koko ajan entistä vilkkaamman keskustelun kohteena.

 

 

Tampereen Särkänniemen delfiini-case on tuonut kysymyksen kaikkien huulille.

 

 

Totean heti, että en ”suuressa kuvassa” kannata esimerkiksi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämistä ja perusteluna minulla on mm. se, että yhtiöitetyn yksikön johtaminen ja hallinnointi karkaa kauas kunnallisen demokratian valvonnasta ja ohjauksesta.

 

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta kunnallisen liikelaitoksen johtamisesta ja kehittämisestä, sillä olen toiminut kohta kahdeksan vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa.

 

 

Liikelaitosmuoto merkitsee, että luottamushenkilöillä on vahva rooli yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä. Toimimme esim. Infran johtokunnassa osakeyhtiön hallituksen tavoin, mutta pystymme tuomaan yrityksen johtamiseen asiakaskunnan ja kaupunkilaisten toiveet paremmin kuin jos olisimme yhtiön hallituksen jäseniä.

 

 

Osakeyhtiön hallitusjäsenyys merkitsee, että hallituksen jäsen joutuu katselemaan asioita ainoastaan yhtiön parhaaksi – johtokunnassa näin ei ole.

 

 

Totean otsikossa, että jos yhtiöitetään, niin yhtiöitetään kunnolla.

 

 

Tarkoitan sanomisellani sitä, että sellaiset yhtiöt ”eivät ole mistään kotoisin”, joiden hallituksessa on ammattimaisten jäsenten lisäksi poliittisesti valittuja jäseniä.

 

 

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfiinitapauksessa olemme nähneet, että bisnesmaailmassa täysin untuvikko nuori ja kokematon kansanedustaja, joka on poliittisin perustein valittu yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi, ei pysty johtamaan yhtiötä haasteellisessa tilanteessa.

 

 

On koettu, että kokematonkin poliittisesti valittu hallituksen jäsen ja jopa hallituksen puheenjohtaja mielellään paistattelee julkisuudessa ja kerää irtopisteitä tilanteessa, jossa yhtiöllä pyyhkii hyvin.

 

 

Auta armias kuitenkin, kun yhtiölle tulee haasteellinen tilanne niin kokematon hallituksen jäsen tai hallituksen puheenjohtaja on suurissa vaikeuksissa ja joutuu etsiskelemään syyllisiä, sillä eihän poliitikko koskaan voi tunnustaa epäonnistuneensa.

 

 

 

Ehdoton mielipiteeni kunnallisen toimijan yhtiöittämisessä on, että valittakoon yhtiön hallitukseen ammatilliset osaajat ja ei sorruta valitsemaan hallitukseen poliittisilla mandaateilla toimivia henkilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestari pystyy käyttämään otto-oikeuttaan lautakuntien päätöksiin, mutta osakeyhtiöiden hallitusten päätöksiä hän ei pysty peukaloimaan

Tiistai 30.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään osin eilisellä teemallani eli kommentoimalla Tampereen vihreiden ja Tampereen kokoomuslaisten keskinäistä kinastelua, että kuka ryssi delfiinien siirron tai ainakin siirrosta kertomisen.

 

 

Olen kahteenkin kertaan saanut jääkiekko-ottelun kusitauolla miesten vessassa kuulla kommentin, että mitä perkelettä Kummola täällä tekee, kun kommentoija on tarkoittanut minua.

 

 

Saatan jostain kulmasta silmäiltynä muistuttaa Kalervo Kummolaa ja nyt olen erityisen tyytyväinen näköiskaimani mielipiteestä, kun hän eilen jyrähti, että Tampereen Särkänniemi Oy:n hallitus ja yrityksen toimitusjohtaja nauttivat hänen luottamustaan.

 

 

Kummolalla on kanttia sanoa noin, sillä hän johtaa Tampereella kaupunginhallituksen liiketoimintajaostoa, jolla on ratkaiseva rooli Tampereen kaupungin bisnesten hoitamisessa.

 

 

Aamulehti kirjoitti eilen virheellisesti, että Kummola olisi Tampereen Särkänniemi Oy:n toimitusjohtaja Miikka Seppälän ”ylin esimies”.

 

 

Osakeyhtiön toimitusjohtajan esimies on yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtajalla ei ole sen kummempaa ”ylintä esimiestä”!

 

 

Aamulehden toimittajan kanssa samoilla virhepoluilla on Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, joka jossain vaiheessa oli arvioimassa Tampereen Särkänniemi Oy:n toimia – hänellä ei ole mahdollisuuksia peukaloida yhtiön toimintaa.

 

 

Kokonaan eri asia Kummolan ja Ikosen vaikutusvallalle on silloin, kun valitaan Tampereen kaupungin edustajaa Tampereen Särkänniemi Oy:n yhtiökokoukseen, sillä yhtiökokouksessa valitaan henkilöt mm. yhtiön hallitukseen.

 

 

Kokoomuksen edustaja Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksessa oleva Erkki Axen totesi eilen ykskantaan puoluetoveristaan pormestari Ikosesta Aamulehden uutisen mukaan näin:

 

 

Vaatikoon nyt mitä tykkää, mutta tämä homma on hallituksen päätöksin tehty, ja ei Anna-Kaisalla ole hallituksen päätöksiin mitään sanomista.

 

Erkki Axen on aivan oikeassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joka puhkesi delfiinimyrsky Tampereen Vihreissä ja Tampereen Kokoomuksessa!

Maanantai 29.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Särkänniemi Oy:n delfinaariossa olleet neljä pullokuonodelfiiniä on viikonvaihteen aikana siirretty Kreikassa Ateenan lähellä Spatassa sijaitsevaan Attica Parkin (The Attica Zoological Park) delfinaarioon eilen.

 

 

Uuden sijoituspaikan ovat valinneet eurooppalaiset merinisäkäseläinlääkärit ja -asiantuntijat eläinten hyvinvointi tärkeimpänä kriteerinään.

 

 

”Päätös on Särkänniemen delfiinien kannalta paras mahdollinen. Delfiinit saavat isommat tilat, sitoutuneen hoitohenkilökunnan ja tarvitsemansa huolenpidon. Kuulimme laajasti alan asiantuntijoita ja kartoitimme kaikki vaihtoehdot, ja tämä oli myös EEP:n kansainvälisten merinisäkäseläinlääkärien ja -asiantuntijoiden yksimielinen sitova suositus”,...

...kertoo Särkänniemen toimitusjohtaja Miikka Seppälä.

 

 

Kevään kuntavaaleihin valmistautuvien Tampereen Vihreiden ja Tampereen Kokoomuksen riveissä on noussut aikasmoinen älämöly tapahtuneesta.

 

 

Vihreät ovat tietysti oma lukunsa, mutta ihmettelen, että Tampereen Kokoomus on jopa pormestari Anna-Kaisa Ikosesta alkaen tullut julkisuuteen arvostelemaan Tampereen Särkänniemi Oy:n hallituksen päätöstä.

 

 

Arvostelijat eivät tunne osakeyhtiölakiamme, kun vaativat jopa yhtiön hallituksen eroamista – osakeyhtiön hallitus on yhtiökokouksen valitsema ja hallitus voidaan vaihtaa vain yhtiökokouksen päätöksellä.

 

 

Huvittavinta on se, kun Vihreiden ”pankolla makaavat pojat” ovat suuriäänisesti vaatimassa Irene Roivaista tilille.  Kiitän Irene Roivaista suoraselkäisestä suhtautumisesta oman puolueensa ”pankolla makaavien poikien” suuntaan.

 

 

En myöskään ymmärrä Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikmania, kun hän Tampereen Särkänniemi Oy hallituksen puheenjohtajana on kutsumassa koolle yhtiön hallitusta ensi tiistaille ja käsittelemään asiaa – eikö yhtiön hallituksen puheenjohtaja ole ollut itse päättämässä delfiinien siirrosta ja siirron yhteydessä noudatettavista tiedotusmenettelyistä?

 

 

Särkänniemen delfiinien kohtalosta on kuluneiden kuukausien aikana Vihreät, Kokoomus ja alun perin taisi olla eräs demarivaltuutettu keittäneet sopan, jolle nyt on eilen saatu kelpo ratkaisu.

 

 

Toivon, että nyt pääsemme keskustelemaan kevään kuntavaaleihin valmistautuvassa kaupungissamme Vanhan tavara-aseman siirrosta ja erityisesti ratikkauskovaisten hellimästä ratikasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos ratikka tulisi Tampereen Hämeenkadulle

Lauantai 27.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäiväisessä ratikkatilaisuudessa esitettiin puhuttelevaa yhteenvetoa siitä tilanteesta, jos ratikka kaikesta huolimatta tulisi Tampereen Hämeenkadulle.

 

Ratikan rakentaminen Hämeenkadulle merkitsisi mm. seuraavaa:

 

• kolina Hämeenkadulla olisi suurempi verrattuna esim. sähköbusseihin

• ajoradan lämmittäminen ei olisi mahdollista

• rakennusaikainen haitta kestäisi vuosikausia ja häiritsisi koko Hämeenkatua

• pysäkit pitäisi nostaa eli kadun profiilia täytyisi muuttaa

• tarvittaisiin ajolangat koko matkalle

• ajolangat merkitsisivät, että korkealle yltäviä pelastustikasautoja ei pystyttäisi käyttämään

• ratikan rakentamistyöt saattaisivat alentaa pohjaveden korkeutta ja se aiheuttaisi puupaaluperustusten lahoamaisen ja sitä kautta miljoonavahingot kiinteistöille

• huoltoajo kadun varren liikkeisiin ja kiinteistöille estyisi – ainakin vaikeutuisi

• yksityisautoilu ei olisi mahdollista, sillä käytössä olisi ainoastaan kaksi kaistaa

• ratikka ei poistaisi Hämeenkadulta bussiliikennettä eli ilman saastuttaminen jatkuisi

• bussit eivät pystyisi ohittamaan pysäkillä olevaa ratikkaa ja tämä merkitsisi, että liikenne ruuhkautuisi ja Hämeenkadun poikittaisliikenne estyisi kokonaan

• maanalaisen infran muutoskustannuksia ei pystyttäisi laskemaan ennakkoon joten budjetti saattaisi paisua dramaattisesti
  • Tampereen tapa = alkuperäinen budjetti nelinkertaistuu tai esimerkiksi Vanhan tavara-aseman siirrossa viisinkertaistuu ja tuloksesta ei ole mitään varmuutta

 

 

Toivon, että kansalaiset ja päättäjät perehtyvät näihin kysymyksiin, sillä Tampere on tekemässä todellista hölmön tölväystä, jos ratikka päätetään rakentaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-