Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"On tulppaaneja tulvillaan iloinen Keskustori"---

Tiistai 7.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustori oli eilen iloinen ja tulppaaneja tulvillaan, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö jakoi osastollaan lukemattoman määrän tulppaaneja iloisille tamperelaisille.

 

 

 

 

 

Tulppaanioperaation suunnittelijana ja toteuttamisen vastuuhenkilönä hääri kunnallisjärjestömme sihteeri ja kuntavaaliehdokkaamme Raija Moilanen (oikealla); tässä kuvassa hänen apulaisinaan kuntavaaliehdokkuuden julkaisemista vielä panttaavat Suvi Suonsivu (vasemmalla) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

 

 

Myös minä kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kuntavaaliehdokkuuteni julkaisseena sain oman tulppaaninipun jaettavakseni!

 

 

 

 

 

Tulppaanit tekivät kauppansa nopsaan, mutta Tampereen keskustalalaisilla kuntavaaliehdokkailla oli painavaa asiaa myös sen jälkeen, kun kaikki tulppaanit oli jaettu.

 

 

Kuvassa vasemmalta lukien keskustalaiset kuntavaaliehdokkaat;

 

 

• ekonomi, KHT Suvi Suonsivu

• psykiatrian erikoislääkäri Reijo Laitinen

• käytönvalvoja Jorma Tapaninaho

ja

• kansanedustaja Mikko Alatalo

 

 

Kirpeästä pakkassäästä huolimatta – vaiko sen ansiosta – Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella oli eilen letkeä ja tulevaisuudenuskoinen meininki!

 

 

Ehdokaslistallamme mahtuu vielä, joten kynä esiin ja ehdokassuostumuksen allekirjoittamiseen!

 

 

Suomi kuntoon ja Huolenpitoa huomennakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pahin kilpailijasi voi huomenna olla suurin asiakkaasi tai esimiehesi!

Sunnuntai 5.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän toimintaa näkee kateellisten usein kommentoivan, että Suomen johtaminen ei olisi muka samanlaista kuin yritysjohtaminen.

 

 

Olen kateellisten kanssa jyrkästi eri mieltä ja totean, että Suomen ja kuntien/kaupunkien johtaminen on täysin samanlaista kuin yritysjohtaminen.

 

 

Yritysmaailmassa keskeistä on hyvän taloudellisen tuloksen aikaansaaminen ja sama tavoite pitäisi olla myös Suomen johtamisessa sekä kuntien/kaupunkien johtamisessa.

 

 

Vain taloudellisesti terve kunta/kaupunki voi mahdollistaa lapsille ja nuorille hyvän päivähoidon sekä koulutuksen – hyvinvoipa kunta pystyy takaamaan asukkailleen kunnollisen infran eli kulkuväylät, leikkikentät ja puistot.

 

 

Oleellista on se, että vain taloudeltaan terve kunta pystyy huolehtimaan vanhuksille ”kuivat vaipat” ja mielekkään elämän elonkaaren ehtoopuolella.

 

 

****************

 

 

Poliittisten toimijoiden toistensa ymmärtäminen ja kunnioittaminen on toimivassa kuntamaailmassa keskeistä.

 

 

En ole päivääkään toiminut ammattiyhdistysliikkeessä, mutta sellaisen kuvan olen saanut, että siellä pöydän toisella puolella oleva neuvottelija koetaan lähes viholliseksi. 

 

 

Etäältä joidenkin ammattiliittojen toimintaa seuranneena joutuu toteamaan, että riidankylvö samankin liiton eri osapuolten kesken saattaa olla voimakasta.

 

 

Liike-elämässä vihollisia ei tunneta, vaan siellä kunnioitetaan pöydän toisella puolella olevaa neuvottelijaa, vaikka käsitykset poikkeaisivat toisistaan.

 

 

Bisnesmaailmassa tiedostetaan, että nyt pöydän toisella puolella oleva voi huomenna olla Sinun suurin asiakkaasi tai jopa esimiehesi – miten silloin pystyt toimimaan, jos olet kohdellut toista osapuolta kuin vihollista?

 

 

Laajennan näkökulman politiikkaan ja totean, että myös politiikassa pitäisi ymmärtää, että tänään poliittinen kilpakumppani voi huomenna olla tärkeä liittolainen.

 

 

Riidelkööt asiat, mutta henkilösuhteisiin ne eivät saa vaikuttaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Private label -tuotteet ovat elintarviketeollisuudelle jopa suurempi riesa kuin S-ryhmän halveksimiskampanja

Maanantai 23.1.2017 - -Esko Erkkilä-

S-syhmän halpuuttaminen jota aiheellisesti kutsutaan kotimaisten elintarvikkeiden halveksimiseksi, on vakava paikka Suomen huoltovarmuudelle, suomalaiselle alkutuotannolle ja suomalaiselle elintarviketeollisuudelle.

 

 

Kaikkien, jotka kantavat huolta suomalaisesta alkutuotannosta ja suomalisesta elintarviketeollisuudesta, pitää tuomita S-ryhmän halpuuttaminen, mutta samalla on muistettava, että Kesko ja K-ryhmä aloittivat aikoinaan Suomessa private label-tuotteiden markkinoinnin, kun se toi markkinoille Pirkka-tuotesarjan.

 

 

Muistan hyvin, kun ollessani 1970-luvulla tavallisena rivimyyntimiehenä Etelä-Pohjanmaalla sain ensimmäisen kerran kuulla eräältä kauppiaalta, että Kesko tuo markkinoille jotain ”todella uutta”.  Kyseinen kauppias oli Seinäjoen Keskon luottamushenkilökauppiaita ja hän rehvasteli minulle, että nyt Kesko tulee laittamaan elintarviketeollisuuden polvilleen.

 

 

Kesko aloitti Pirkka-sarjansa tietyillä elintarvikkeilla, joiden valmistajiksi se sai heikoissa taloudellisissa tilanteissa olleita suomalaisia elintarvikeyrityksiä.  Vahvat elintarvikeyritykset eivät taipuneet valmistamaan Pirkka-tuotteita, mutta nyt niitä taitavat valmistaa jo kaikki suomalaiset elintarvikevalmistajat.

 

 

Keskon Pirkka-tuotteiden lumo ylsi jopa rehuseoksiin saakka ja myös minun työnantajani oli kohteena, kun Kesko kinusi sitä ryhtymään Pirkka-rehuseosten valmistajaksi.

 

 

Rehuraisio Oy:n ja Alfa-Rehun osalta Kesko löi kirveensä kiveen, sillä niin alas emme vaipuneet, että olisimme alkaneet valmistamaan Pirkka-rehuseoksia!

 

 

Tänä päivänä K-ryhmän myynnistä Pirkka-tuotteet muodostavat merkittävän osan ja huomattava osa niistä valmistetaan ulkomailla – voi surkeus!

 

 

Minulle on suurta kärsimystä joutua sellaiseen pieneen K-kauppaan, jossa lähes koko tuotesortimentti on Pirkka-tuotteita.

 

 

Kuluttajan on hyvä tiedostaa, että Keskon Pirkka-tuotteet ja S-ryhmän Rainbow-tuotteet ovat talouselämämme suuri ongelma, sillä ne ovat ensinnäkin heikkolaatuisia kopioita kunnon merkkituotteista ja ne nakertavat sitä vaatimatonta taloudellista perustaa, joka suomalaisella elintarviketeollisuudella on ollut ja osin vieläkin on.

 

 

Minun ostoskoriini ei päädy Pirkka-  eikä Rainbow-tuotteita ja kannustan kaikkia Teitä toimimaan samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tilaisuuden ilmapiiri luo tunnelman tai sitten kadottaa sen!

Perjantai 20.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana ja nyt eläkevaarina ollut järjestämässä satoja erilaisia yleisötilaisuuksia, joten uskon omaavani kokemusta niiden järjestämisestä.

 

 

Kuluneen runsaan viikon aikana olen saanut osallistua  kahteen erittäin lämminhenkiseen yleisötilaisuuteen osanottajana.

 

 

Tilaisuuksien yhteinen nimittäjä on sama järjestäjä eli Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Poliittisen tilaisuuden järjestämisessä on tavanomaista suurempi vaikeuskerroin kuin esimerkiksi ammatillisen tilaisuuden järjestämisessä.

 

 

Mainitsemani tilaisuudet kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti Sastamalassa ja Punkalaitumella.

 

 

Sastamalan tilaisuus oli 12.1.2017 ja sen teemana oli ”Kansakuntamme turvallisuus-ilta" ja Punkalaitumella Pertti Hakanen järjesti ”Suuren maatalousillan” 17.1.207.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuksien järjestäminen on tiimityötä ja siinä kansanedustaja Pertti Hakasella on eräs valttikortti – senaattorin vaimo Seija Hakanen osaa loihtia tilaisuuteen positiivisen tunnelman.

 

 

 

 

 

Hyvät tarjoilut saavat tilaisuuden osanottajat hyvälle tuulelle – Sastamalan tilaisuudessa tarjottavaa riitti.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden nimekkäät alustajat ovat edellytys onnistuneelle tilaisuudelle – tässä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen yhdessä Sastamalan tilaisuuden isännän eli Pertti Hakasen kanssa.

 

 **********************

 

 

 

 

 

 

 

Punkalaitumella pääesiintyjä oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, mutta myös muu esiintyjäjoukko oli korkeatasoista, sillä…

 

 

 

 

 

…tilaisuuden isännän Pertti Haksen lisäksi mukana olivat…

 

 

 

 

 

…MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila,…

 

 

 

 

 

…kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ja…

 

 

 

 

 

…perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä.

 

 

 

 

 

Suuren maatalousillan juonsi Maaseudun Tulevaisuus-lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

 

 

 

 

 

Tässä kuva Punkalaitumen tilaisuuden väkimäärästä, kun vasta osa yleisöstä oli saapunut paikalle. 

 

 

On todella poikkeuksellista, että poliittiseen tilaisuuteen saadaan yli 300 kuulijaa, mutta Punkalaitumella 17.1.2017 se onnistui.

 

 

 

Kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle kahdesta hienosta yleisötilaisuudesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lehtileikkeitä ja muuta alkuperäismateriaalia Suomen sodista Sylvään koululla Sastamalassa

Torstai 19.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain viikko sitten tutustua Sastamalassa Sylvään koululla Sastamalan Sotaveteraanit ry:n järjestämään pienoisnäyttelyyn, jossa oli esillä alkuperäisaineistoa Suomen sodista vuosilta 1939 – 1945.

 

 

Seuraavassa muutamia valokuvia tästä pienoisnäyttelystä:

 

 

 

 

 

Hyvä yhteenveto Suomen taisteluvuosista alkaen itsenäisyysjulistuksestamme.

 

 

 

 

 

TK-piirtäjien kuvia taistelutilanteista.

 

 

 

Seuraavassa Aamulehden aitoja etusivuja:

 

 

 

 

 

Maailmapalon syttymisuutinen 2.9.1939

 

 

 

 

 

27.11.1939

 

 

 

 

 

30.11.1939

 

 

 

 

 

1.12.1939

 

 

 

 

 

29.2.1940

 

 

 

 

 

6.3.1940

 

 

 

 

 

14.3.1940 Aamulehti kertoi, että rauha on solmittu edellispäivänä.

 

 

 

 ***************

 Ja sitten Jatkosodan vetäytymisajan uutisia:

 

 

 

 

15.6.1944

 

 

 

 

 

16.6.1944

 

 

 

 

 

30.6.1944

 

 

 ******************

 

 

 

 

Näyttelyssä oli esillä myös rintamalla tehtyjä puhdetöitä.

 

 

Puhdetöiden tekeminen on näin jälkeenpäin hyvinkin ristiriitainen kysymys, sillä tuudittiko niiden näpertely joukot ja jopa johtajat luuloon, että vihollinen ei ala suuriin hyökkäyksiin?

 

 

En näin jälkiviisaana osaa arvostaa sitä, että jopa etulinjan komentajat sallivat niin mittavan puhdetöiden näpertelyn, kuin sitten tapahtui.

 

 

Isäni oli täyden ajan Talvisodassa, Jatkosodassa ja vielä myös Lapinsodassa ja hänellä ei ollut lainkaan puhdetöitä.  Sen sijaan isälläni oli ja jossain piironginlaatikossa minulla on edelleenkin ainakin yksi kultainen kirves, joka on rintapieleen neulalla kiinnitettävä tunnustus siitä, että sen haltija on kunnostautunut asemasodan aikana halonhakkuussa.

 

 

Yhden motin hakkaamisesta sai rautakirveen, hopeakirveen sai neljästä motista ja kultakirveen saamiseen piti hakata halkoja 16 mottia.

 

 

Pitääpä joskus tutkailla tuo piironginlaatikko, jotta näkee millaisen halonhakkuukirveen isäni on ansainnut!

 

 

Kiitokset Sastamalan Sotaveteraanit ry:lle mielenkiintoisen pienoisnäyttelyn aikaansaamisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 henkilöä

Keskiviikko 18.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Tiistaina tammikuun 12. päivänä Sastamalan Sylvään koululla kansanedustaja Pertti Hakasen järjestämässä ”Kansakuntamme turvallisuus” –illassa käsiteltiin monipuolisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Tilaisuuden alustajina olivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, kansanedustaja Pertti Hakanen sekä prikaatinkenraali, Puolustusministeriön yksikönjohtaja Heikki Välivehmas.

 

 

 

 

 

Alustusten jälkeen alustajat ottivat vastaan yleisökysymyksiä Turvallisuuspaneelissa.

 

 

Vasemmalta Matti Vanhanen, Pertti Hakanen ja Heikki Välivehmas.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana ja myös Turvallisuuspaneelin johdattelijana toimi edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Turvallisuuspaneelissa tuli esille Puolustusvoimien sodan aikainen henkilöstövahvuus ja taisi olla Matti Vanhanen, joka totesi sen olevan nyt 230 000 henkilöä.

 

 

Vuonna 2004 vastaava vahvuus oli 540 000 henkilöä ja vuonna 2009 se oli 350 000 henkilöä.

 

 

Kun puhutaan sodan ajan vahvuuksista tai muutenkin Puolustusvoimien henkilöstömääristä, on puhuttava henkilöistä, sillä nykyisin henkilöstössä on miesten lisäksi myös naisia.

 

 

Vielä pari lukua Suomen Puolustusvoimien henkilöstömääristä:

 

 

• tällä hetkellä on palveluksessa 30 500 henkilöä
• reservin määrä nyt on 900 000 henkilöä

 

 

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että Ruotsissa sodan ajan vahvuus on 48 000 henkilöä!

 

 

 

Varusmiespalveluksen vuonna 1968 suorittaneena, useita kertausharjoituksia läpikäyneenä yliluutnanttina maamme turvallisuuteen liittyvät seikat kiinnostavat minua ja kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle – sotilasarvoltaan myös yliluutnantti – joka järjesti mielenkiintoisen turvallisuusillan Sastamalassa 12.1.2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kinastelemalla Suomen kehitysapuprosentista Afrikan hätää ei pelasteta

Tiistai 17.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Palaan taas tänäänkin siihen ”Kansakuntamme turvallisuus-iltaan”, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti 12.1.2017 Sastamalassa Sylvään koululla.

 

 

 

 

 

Tein tilaisuudessa yleisökysymyksen, jonka kohdistin ensisijaisesti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhaselle.

 

 

Johdattelin kysymystäni näin:

 

 

”Seurasin Keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa 2016 ulkopoliittista keskustelua, johon osallistuivat Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki sekä Nato-selvityksen laatinut suurlähettiläs Rene Nyberg.

 

 

Mieleeni jäi, että keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että Välimeren eteläpuolella saattaa lähiaikoina olla 100, jopa 200 miljoonaa afrikkalaista lähtökuopissa kohti Eurooppaa.”

 

 

Ja varsinainen kysymykseni kuului näin:

 

 

”Kuullussa uhkakuvakeskustelussa ei ole ainakaan vielä käsitelty tätä asiaa – onko tilanne muuttunut, vai miksi siitä ei vielä ole tässä tilaisuudessa puhuttu?”

 

 

 

 

 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen otti ”kopin” kysymyksestäni ja totesi mm. näin:

 

 

• Afrikan väkiluku saattaa nyt olla tasoa 1 miljardi ihmistä, mutta on odotettavissa, että luku kohoaa kolmeen miljardiin

• esimerkiksi Nigerian väkiluku on nyt hieman alle 200 miljoonaa asukasta, mutta maan väestörakenteen perusteella on ennakoitavissa, että väkiluku on kasvamassa tasolle 500 – 1 100 miljoonaa asukasta

• Afrikan maat ovat talouden ”ulkomuseoita” eli niiden omilla toimilla kasvavaa väestömäärää ei pystytä elättämään

 

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen totesi selkeästi, että Suomen myöntämillä kehitysaluerahoilla kysymystä ei pystytä ratkaisemaan.

 

 

Vanhanen ennakoi, että presidentinvaalikampanajan kunnolla käynnistyessä käydään kovaa kiistaa Suomessa siitä, että pitäisikö kehitysavun olla 0,37 % vaiko 0,41 % - näillä molemmilla luvuilla ei ole mitään merkitystä Afrikan tilanteelle.

 

 

********************

 

 

Faktana voidaan todeta, että maamme myöntämä kehitysapu vuonna 2016 oli 818 miljoonaa euroa eli 0,38 % Suomen bruttokansantulosta.

 

 

Määrärahat ovat edellisiä vuosia pienemmät, koska niitä leikattiin osana julkisen talouden sopeutustoimia. Hallituksen päättämät leikkaukset kohdistuvat vuosille 2016 –2020.

 

 

*******************

 

 

 

Vanhanen piti tärkeänä, että kehitysmaita koskevat vapaakauppakysymykset olisivat vauhdittamassa kehitysmaihin kohdistuvia investointeja – se olisi kestävä tie, jotta hyvinvointi Afrikassa lisääntyisi.

 

 

Matti Vanhanen otti vapaakaupan merkityksestä esimerkiksi Vietmanin, joka vapaakaupan avulla on nousemassa taloudellisesti jaloilleen.

 

  

Kiitän Matti Vanhasta niistä vastauksista, joita hän antoi kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansakuntamme turvallisuuden kulmakivet

Maanantai 16.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sastamalassa Sylvään koululla torstaina 12.1.2017 järjestetyn ”Kansakuntamme turvallisuus” –illan pääesiintyjä oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen.

 

 

 

 

 

Alustuksensa aluksi Vanhanen totesi, että hänellä on nyt meneillään 73. seminaari ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sen jälkeen, kun Keskustan puoluekokous kesäkuussa 2016 valitsi hänet Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Olin paikalla virallisena puoluekokousedustajana, kun valitsimme

Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksemme.

 

************

 

Alustuksessaan Vanhanen paalutti selkeästi ne tekijät, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kulmakivet.

 

Tässä ne luettelonmaisesti:

 1.      Viisas ulkopolitikkka

 

 2.      Uskottava puolustus

 3.      Kansallinen eheys

• sosiaalinen eheys ja hyvä työllisyysaste, jotta kaikki kokevat sisäistä eheyttä

 

Vanhanen mainitsi esimerkkinä, että Ukraina ei ollut sisäisesti ehjä ja sen vuoksi valtaajan oli helppo iskeä sinällään itsenäiseen maahan.

 

 

Maanpuolustustahdon pitää olla korkea.

 

 

 

 

Suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan kerran vuodessa ja viime joulukuun tutkimuksessa maanpuolustustahtomme oli hieman laskenut.

 

 

Maanpuolustustahtomme on kuitenkin edelleen korkealla tasolla, sillä on maita, joissa se on 20 – 30 %.

 

 4.      Maan pitää olla taloudellisesti itsellinen

 

• tähän kysymykseen liittyy läheisesti maan elintarvikkeiden omavaraisuus

 

Moniaalla maailmassa on säröjä itsellisyydessä;

 

• skotlantilaisten eropyrkimykset Englannista
• katalonialaisten eropyrkimykset Espanjasta
• brittien brexit-äänestys

 

Kiitoksia ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhaselle – kaikesta näkee sekä aistii, että Sinulla on kypsiä, perusteltuja ja kannatettavia mielipiteitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeriö toivoo, että matkustusilmoitus olisi osa matkalle lähtemisen rutiineita

Sunnuntai 15.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti Sastamalassa Sylvään koululla torstaina 12.1.2017 mielenkiintoisen tilaisuuden – tilaisuuden teeman oli…

 

 

…Kansakuntamme turvallisuus

 

 

Kansanedustaja Hakanen totesi kutsussaan, että…

 

 

…”Suomen turvallisuusympäristö on muutoksessa.

 

Tapahtumat Krimillä, Itämeren jännittynyt tilanne, ilmatilan loukkaukset ja pakolaistilanne luovat uudenlaisia haasteita yhteiskunnallemme.

 

Onko kansakuntamme turvallisuus uhattuna? Miten päättäjät ja puolustusvoimat ovat vastaamassa muuttuneisiin olosuhteisiin?”

 

 

Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa ja sain sieltä aineksia useampaankin blogikirjoitukseen.

 

 

 

 

Tilaisuuden avannut illan isäntä kansanedustaja Pertti Hakanen otti avauspuheenvuorossaan esille sen, että matkustusilmoituksen tekeminen pitäisi olla osa matkalle lähtemisen rutiineja.

 

 

Tunsin piston sydämessäni, sillä olin mukana lokakuun alussa agrologien opinto- ja virkistysmatkalla Portugalissa ja viime tiistaina kävin Tallinnassa – kummallakaan kerralla en laatinut matkustajailmoitusta.

 

 

Hakanen kertoi, että matkustusilmoituksen laatiminen olisi jäänyt tekemättä myös hänen tyttäreltään, joka taannoin teki pitkän matkan kaukomaille – tytön isä eli kansanedustaja Hakanen hoiti kuitenkin asian kuntoon!

 

 

Matkustusilmoitus –järjestelmä luotiin vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Vuoden 2013 alusta lähtien matkustusilmoituksen on voinut tehdä uudessa matkustusilmoitusjärjestelmässä myös netissä.

 

 

Ilmoituksen tekeminen tarkoittaa sitä, että matkalle lähtevä antaa henkilötietonsa ja matkan aikana voimassa olevat yhteystiedot ulkoministeriölle hätätapauksien ja kriisitilanteiden varalle.

 

 

Kokeilin tätä juttuani valmistellessani matkustusilmoituksen tekemistä netissä ja helposti se tuntui onnistuvan – ongelmana oli vain se, että kun minulla ei nyt ollut todellista tarvetta matkustusilmoituksen laatimiseksi, en päässyt systeemissä loppuun saakka.

 

 

Suomalaiset tekevät vuosittain n. 10 miljoonaa matkaa ulkomaille ja kun matkustusilmoituksia oli vuoden 2013 alun jälkeen ja vuoden 2015 lopun välisenä aikana tehty vain n. 110 000, on luku todella pieni.

 

 

Oletan, että kun vuoden 2016 aikana tilanne on radikaalisti muuttunut, ovat maailman levottomuudet varmasti nostaneet kiinnostusta matkustusilmoitusten laatimiseen – vuodelta 2016 minulla ei ole luotettavia lukuja käytettävissä.

 

 

Yritysten henkilöstö liikkuu työmatkoillaan paljon ulkomailla ja olisikin mielenkiintoista tietää, että miten yritykset hoitavat työntekijöidensä matkustusilmoitusten laatimisen!

 

 

Matkustusilmoitusten lisäämisessä katson vakavasti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien suuntaan, sillä mielestäni jokaisen ulkomaanmatkan markkinoinnin yhteydessä pitäisi matkustajia muistuttaa matkustusilmoituksen täyttämisestä!

 

 

Olen vuoden 2013 jälkeen tehnyt useita ulkomaanmatkoja, mutta kertaakaan en ole saanut matkanjärjestäjältä kehotusta matkustusilmoituksen jättämisestä.

 

 

Olin muutama päivä sitten asiakkaana erään matkatoimiston tilaisuudessa, jossa matkatoimisto pontevasti esitteli matkatarjontaansa – harmittelen, että en silloin tullut kysyneeksi matkatoimiston toimintatapoja matkustusilmoituksen suosittelemisessa!

 

 

Minulla on tiedossa eräs ulkomaanmatka jo helmikuun alussa ja toinen toukokuussa ja nyt lupaan, että tulen laatimaan molemmista matkoistani matkustusilmoituksen!

 

 

Toivon, että Sinä arvoisa lukijani teet samanlaisen päätöksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Menetämmekö lähikauppamme ja lähipostimme?

Perjantai 13.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Kesko osti Suomen Lähikauppa Oy:n pääomasijoittaja Tritonilta 60 miljoonalla eurolla.

 

 

Kesko sai kaupassa 643 Siwaa ja Valintaloa.  Kauppa kasvatti Keskon markkinaosuutta päivittäistavarakaupassa 10 %-yksikköä, mutta kaupan jälkeenkin Kesko jäi päivittäistavarakaupan markkinaosuuksissa S-ryhmää pienemmäksi.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti 11.4.2016 hyväksyvänsä yrityskaupan. KKV asetti kaupan ehdoksi velvoitteen myydä 60 Suomen Lähikauppa Oy:n kauppaa kilpailijoille.

 

 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV):n myyntivelvoite askarruttaa, sillä eräänä kauppana, joka Keskon on myytävä, on lähikauppamme Peltolammin Siwa Tampereella.

 

 

 

 

Ymmärrän KKV:n päätöksen ja se on varmaan myös Keskon tahto, sillä Peltolammilla on jo nyt K-Market, mutta se ei ole lähikappamme, sillä…

 

 

 

 

 

…myytäväksi määrätty Siwa – joka on siis lähikauppamme – sijaitsee nykyisestä K-Marketista n. 600 metrin etäisyydellä.

 

 

Perhekuntani ei voi rehvastella, että olisimme Peltolammin Siwalle kummoinenkaan asiakas, sillä teemme päivittäistavaraostoksemme pääsääntöisesti joko Koivistonkylän Prismasta ja nykyään yhä enemmän Patolan Citymarketista.

 

 

Peltolammin Sivalla on yksi vahvuus ja se on se, että siellä sijaitsee erittäin hienosti palveleva asiamiesposti!

 

 

Emme ole mikään supersuuri asiakas Postillekaan, mutta järjestöelämässä vahvasti elävänä joudun usein lähettämään ”vanhanaikaisesti” kirjeitä, sillä kaikilla jäsenillämme ei ole sähköpostimahdollisuuksia.

Peltolammin Siwan "seinästä saa rahaa", sillä lähin pankkiautomaatti sijaitsee lähikauppamme seinässä.

 

 

Toivon, että Peltolammin Siwaa ei osta ainakaan Lild, sillä sen liikkeen ovea en halua avata jatkossakaan.

 

 

Lild´n joutuminen boikottilistalleni on kyseisen ketjun Suomeen rantautuminen, jolloin Lild suhtautui halveksien suomalaiseen elintarviketeollisuuteen ja yleensäkin suomalaiseen ruokaan.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että Lild´n hyllyillä on nykyisin paljon suomalaisia tuotteita, mutta minä en ole vielä päässyt sen yli, miten kyseinen pulju suhtautui suomalaiseen ruokaan Suomeen tullessaan.

 

 

Haluan vielä erikseen antaa tunnustuksen Peltolammin Siwan henkilöstölle, sillä niin ammattitaitoisia ja asiakkaitaan arvostavia myyjiä ei muualla tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eero Elias Sillanpään joulukirje isälleen Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpäälle jouluna 1948

Keskiviikko 11.1.2017 - -Esko Erkkilä-

F. E. Sillanpäällä ja hänen Sigrid-vaimollaan oli kaikkiaan kahdeksan lasta:

 

Saara (s. 1917), Esko (s. 1919), Helmi (s. 1921), Paula (s. 1923), Eero (s. 1924), Juhani (s. 1926), Heikki (1933–1934) ja Kristiina (s. 1938)

 

 

Hämeenkyrö, kuten myös synnyinpitäjäni Viljakkala, on vahvaa sahtialuetta ja kun viime joulukuussa sain Hämeenkyröstä pienen sahtinäytteen, se oli kääritty…

 

 

 

 

 

…24.12.1948 ilmestyneen Hämeenkyrön Sanomat –lehden puolivalmiiseen kirjapainoversioon.

 

 

Kyseessä oli tuolloin ilmestyneen lehden etusivu ja tuolla etusivulla on Nobel-kirjailijan pojan Eero Eliaksen kirje isälleen.

 

 

Naputtelin kirjeen tuohon alle ja tässä kirje sellaisena, kuin se 69 –vuotta sitten on ollut Hämeenkyrön Sanomissa:

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

Joulukirje Papalleni F. E. Sillanpäälle Lauttasaareen.

 

 

  Minä, Sinun kaksikymmentäviisivuotta sitten Porvoon kaupungissa syntynyt poikasi Eero Elias, kirjoitan nyt Sinulle joulukirjeen. Tämän vaatimaton arvo on 15:- (postikuluihin), mutta uskon tällaisen tuulahduksen Saavutuksesta tulevana, jossa tänä jouluna 1949 ainoastaan valvon, jossain määrin ilahduttavan Sinua ja väläyttävän mieleesi muunkinlaisia Saavutus- y.m. jouluja.

 

 

  Minä puolestani, vaikka hyvin tiedänkin, että kaunis on vaikeata, yritän kuvata Sinulle erästä joulua, jolloin minä Eero Elias olin kahdeksan päivän ikäinen.

 

 

  Sinä olet Mamman ja minut pari päivää sitten käynyt hakemassa laitokselta. Minä makaan toivon mukaan tyytyväisenä kopassani. Raottelen silloin tällöin omituisen ryppyisiä, rintamaidon kuolaisia huuliani ja hengitän pienistä kolmionmuotoisista sieraimistani ruumiini tarvitseman ilman. Silmäluomiani tuskin monastikaan viitsin availla, sillä olen varmaan jo kahdeksan päivän aikana ehtinyt kyllästyä siihen katselemiseen, joka on kuin katselisi hiljan kudetun sammakon kudun lävitse.  Minulla ei ole huolia eikä silmälläpidettäviä asioita.  Jouluruokani ei pala pohjaan ja sitä on kylliksi.

 

 

  Sinä, Pappani, kiertelet huoneita Mamman perässä ja todennäköisesti uskot itsekin kuinka kovasti autat Mammaa.  Pääset silloin tällöin salaa huomaamaan, kuinka Mamma hieman horjahtaa, ja kehoitat häntä hosumaan vähemmän, ettei nyt vain niin ja niin kävisi… mutta tiedät jo sanoessasi, että jos ne sen tekisivät, niin sitten vasta hukassa oltaisiin.

 

 

  Mamma siis tekee kaiken. Hänen minun ”valkaisemani”, laitoksella omituisen siroiksi ja ikään kuin läpinäkyviksi tulleet kätensä tekevät tottuneen varmasti ja nopeasti tehtävissä olevat työt.  Hänen liikkumisessaan on hivenen epävarmuutta, jonka Sinä hyvin huomaat, mutta katselet sitä suurella nautinnolla, vaikka tiedätkin sen johtuvan heikkoudesta.

 

 

  Niin kuluu aattopäivä iltaa kohden.  Lapset eivät oikein tahdo pysyä ulkona niin kuin tavallisesti, ja tavan takaa saat nostaa Mamman syliin alvaria pyrkivän alle kaksivuotiaan Paulan käsivarsillesi.  Mamma väsyy iltaa kohti entistä enemmän, ja kun hän kuuden aikaan illalla alkaa minua syöttää, on hänen onnellisen kapeilla ja väsyneillä kasvoillaan sellainen ilme, jota en uskalla kuvitellakaan kuvaavani sanoin.  Sinä huomioit jälleen nautinnolla Paula sylissäsi, mitä minussa ja Mammassa tapahtuu.  Kysyt Mammalta jotakin, saadaksesi edestäpäin katsella hänen puhuvan.  Mamman ääni on hauskasti pienivoimaisempi ja sanat ovat jotenkin pehmeämmin ja selvemmin lausutuita – Sinun on hyvä olla – niin on Mamman ja minunkin.  Sieraimiini tulevassa ilmassa on ”Mamman haju”, sellainen, jonka luulen vielä myöhemminkin, nyt tällaisena varttuneena miehenäkin, löytäväni lapsen, ehkä erikoisesti Saara-sisareni nuorimman tyttären, kaksivuotiaan ”Noonan” kaulalta – tuosta kaulan ja solisluun välimailta – varsinkin hänen juuri herätessään.

 

 

  Katselet tyytyväisenä kuinka Mammakin hiukan herkuttelee minun ja syömiseni syötyä ja nukahdettuani hänen lämpimille rinnoilleen, jossa hänen tasaiset sydämenlyöntinsä saapuvat korvakalvooni niin kuin jotkin unikellot.  Unissani suuni tekee vielä muutaman imuliikkeen.

 

 

  Nyt et uskalla mitään kysyäkään – katselet vain.  Minun käteni on omituisesti Mamman rinnalla peukalo alaspäin.  Katsellessasi sitä tulet tietämättäsi vääntäneeksi omaakin kättäsi sentapaiseen mutkaan.  Syntyneen hiljaisuuden katkaisee Mamman lause: ”Kyllä tälle pojalle sun kätes ainakin tulee”.  Ja sen sanottuaan nostaa Mamma minut koppaan niin, että siinä noutessa vielä esillä oleva syötetty rinta pompahtaa osittain puvun sisään.  Minut ja rinnat peitetään huolellisesti.

 

 

  Seuraavan kerran sinä päivänä tapaamme me kolme joskus kymmenen jälkeen illalla, muitten lasten jo nukahdettua.  Taas minä syön.  Istut vieressä ja katselet syöntiäni.

 

 

  Syötyäni jään nyt pisemmäksi aikaa Mamman syliin.  Mamma pyyhkii poskeltaan pudonneen kyyneleen minun ohimoltani – katselette minua ja toisianne – puhutte hyvin vähän – teillä on siinä jouluja ja joulu.

 

 

Eero Elias.

 

 

 

*********************

 

-Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää - kaksi veistosta Hämeenkyrössä

Tiistai 10.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1939.

 

 

Palkinnon perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:

 

 

”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän luontosuhdettaan”.

 

 

F. E. Sillanpäästä on Hämeenkyrössä kaksikin veistosta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

F. E. Sillanpään lukion (entinen Hämeenkyrön Yhteiskoulu) puistossa sijaitsee kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämä rintakuva.

 

 

Patsas paljastettiin kesäkuussa 1965 ja se on paikallisen Lions clubin aikaansaama.

 

 

Patsasta yritettiin saada Hämeenkyrön kunnantalon eteen, mutta se torpattiin sillä perusteella, että Sillanpäällä ei ollut Hämeenkyrössä kunnallisia ansioita!

 

 

 

Huomenna kerron Sillanpäästä hieman lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaako Viljakkalan vanhuksilla tänään mierontie?

Maanantai 9.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Tunnen synnyinkuntani Viljakkalan edelleen kotikunnakseni vaikka asunkin nyt Tampereella ja Viljakkalakin yhdistyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

 

Viljakkalaan kohdistuvaa kotikuntatunnettani lisää se, että olen Ylöjärven kaupungin luottamushenkilö, sillä minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston jäseneksi kulumassa olevaksi vaalikaudeksi.

 

 

Itsenäinen Viljakkala rakensi kirkonkylään hienon vanhustentalon Elokaaren, jota nykyisin kutsutaan Elokaaren palvelukeskukseksi.

 

 

Kuntaliitoksen jälkeen lähes kaikki palvelut on ajettu alas Viljakkalasta ja tänään tulee Ylöjärven kaupunginhallituksen käsittelyyn suunnitelma, jolla päätettäisiin jatkotoimenpiteistä Elokaaren palvelukeskuksen kiinteistön myymisestä Esperi Care – konsernille, joka samalla ryhtyisi tuottamaan palvelukeskuksessa Ylöjärven kaupungin tällä hetkellä tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelujen asumispalvelut.

 

 

Elokaaren palvelukeskuksen kiinteistön tasearvo on tällä hetkellä noin 600 000 euroa.  Kaupunginjohtaja esittää tänään kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että tekninen lautakunta aloittaisi valmistelemaan Elokaaren kiinteistön myymistä sillä edellytyksellä, että kaupunki saa kiinteistön myydessään merkittävän tulosvaikutteisen myyntivoiton.

 

 

Valitettavasti minulla ei nyt ole valokuvaa Elokaaresta, mutta on selvää, että 600 000 euron tasearvo on kaukana kiinteistön todellisesta arvosta – toisaalta on tunnustettava, että Viljakkalassa mikään kiinteistö ei alueen kurittamisen jälkeen ole kummoisenkaan arvoinen.

 

 

Asiaa on valmisteltu Ylöjärven kaupungin perusturvalautakunnassa 13.9.2016 ja niihin asiakirjoihin toivon kaupunginhallituksen jäsenten sekä kaupunginvaltuuston jäsenten tutustuvan.

 

 

Vierastan kunnallisten yksiköiden yhtiöittämistä ja kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka vievät kunnallisilta luottamushenkilöiltä mahdollisuuden puuttua kuntalaisten kannalta tärkeisiin asioihin.

 

 

Elokaaren myyminen brittiläisen sijoitusyhtiö Intermediate Capital Group´n (ICG), Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja yhtiön toimivan johdon omistamalle Esperille vie kaiken päätösvallan viljakkalalaisten vanhusten ja heidän omaistensa sekä Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöiden ulottumattomiin.

 

 

Kaupunginjohtajan päätösehdotuksessa todetaan, että henkilöstön palvelusuhteet turvataan ja he siirtyvät liikkeen luovutuksen periaatteen mukaisesti Esperin palvelukseen.

 

 

Henkilöstöä koskeva päätösehdotuksen kohta on sanahelinää sen jälkeen, kun nimet on riipustettu kauppasopimukseen.

Olen työelämässä saanut läheltä seurata lukuisia yritysfuusioita, joiden "kauppakirjassa" on samanlainen maininta henkilöstön asemasta.  Puhun kokemuksesta, kun totean, että musteen kuivuttua aloitetaan YT-neuvottelut joiden tarkoituksena on "tehokkuuden lisääminen" eli irtisanomiset.

 

 

Ylöjärven kaupunki on Nokian kaupungin toimiessa ”isäntänä” pyytänyt taannoin eri tahoilta kilpailutuksessa tarjouksia tehostetun palveluasumisen järjestämisestä eräissä kohteissa Ylöjärvellä.

 

 

Kilpailutuksessa ei ole sanallakaan mainittu Viljakkalan Elokaarta ja nyt Ylöjärven kaupunki selvittääkin mahdollisuudet siirtää Esperin em. kilpailutuksessa voittamat tehostetun palveluasumisen paikat koskemaan myös Elokaarta.  Onkohan kaavailtu menettelytapa laillinen?

 

 

Myönnän, että arvostelussani Elokaaren ja sen asukkaiden uhraamisessa kaupallisuuden alttarille on aimo annos kotiseuturakkautta.  Se kuitenkin sallittaneen ja erityisesti, kun siihen sisältyy paljon aitoa huolta kotiseutuni vähäväkisimmistä ja siitä, että Viljakkala olisi haluttu asuinpaikka.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Koivut kannattaa hyödyntää omassa pesässä!

Lauantai 7.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme paukkupakkasten aikaa ja energiaa kuluu asumiseen sähkön, öljyn ja puiden muodossa.

 

 

Omakotitalossamme pääasiallisin lämmitysmuoto on öljylämmitys, mutta lisänä on takka sekä puilla lämmitettävä saunankiuas. Pakkasten aikana takka lämmitetään päivittäin ja sama koskee myös kiuasta, sillä tapaamme saunoa joka ilta.

 

 

Saunaan laitettiin omakotitalomme rakennusvaiheessa kaakeleiden taakse sähköjohdot sähkökiuasta varten, mutta ne ovat saaneet olla siellä rauhassa, sillä tykkäämme puilla lämmitettävän kiukaan löylyistä.

 

 

Suoritimme metsässämme viitisentoista vuotta sitten metsänhoidollisen päätehakkuun parin hehtaarin alueella, jossa pystyyn ei jäänyt sillä alueella edes linnunlaulupuuta.  Avohakkuualue oli niin pieni ja sen laitamille jäi runsaasti puustoa, joten pikkulinnoille ei avohakkuusta koitunut mitään ”laulupuuongelmia”!

 

 

Päätehakkuualue on ikivanhaa kaskimaata, joten siellä oli jonkin verran koivuja.

 

 

Teimme päätöksen, että emme myyneet runkoakaan koivuja vaan parin vuoden aikana teimme kaikki koivut polttopuiksi.

 

 

Päätöksemme oli oikea, sillä nyt on mukava polttaa omasta metsästä saatuja kuivia koivuklapeja.

 

 

 

 

 

Onneksi koivuhalot mahtuivat aikoinaan kattojen alle suojaan, joten ne ovat nyt viitisentoista vuotta kestäneen varastoinnin jälkeen todella kuivia.

 

 

 

Olen joskus tehnyt vajaan kahden metrin mittaisesta kuusitukkipöllistä ja kakkosnelosesta telineen, jossa vajaan metrin pituiset halot on helppoa sekä turvallista laittaa moottorisahalla keskeltä poikki ja…

 

 

 

 

 

…sen jälkeen kuljettaa peräkärryllä Tampereelle.

 

 

 

On selvää, että kotimainen puujalostusteollisuus tarvitsee raaka-aineekseen myös koivua, mutta sellaisen metsänomistajan jolla on mahdollisuus käyttää puuta energianlähteenä, pitää ensin turvata oma klapitarpeensa ja vasta sen jälkeen myydä koivut teollisuuden raaka-aineeksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Obidos - aikamatka menneisyyteen

Perjantai 6.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Obidos on keskiaikainen linnoitettu kylä, joka sijaitsee n. 80 kilometriä Lissabonista pohjoiseen.

 

 

 

 

 

Pohjoisesta Lissabonia kohti ajettaessa Obidos näkyy ajosuunnassa oikealla korkean vuoren päällä.

 

 

 

 

 

Obidoksen ”kylänraitin” muodostaa kapea katu, jota turistit kulkevat ylös linnoitukselle ja takaisin.

 

 

Katu kulkee harjanteella, joten pääkadun molemmin puolin olevat sivukujat ovat hyvin jyrkkiä.

 

 

 

 

 

Kadun varrella on vieri vieressä myymälöitä, joissa…

 

 

 

 

 

…myydään erilaisia koriste- ja matkamuistoesineitä.

 

 

 

 

 

Obidos on kuuluisa ginja-likööristään ja sitä tavataan Obidosissa nauttia pienistä ”suklaamukeista”.

 

Kuvassa oppaamme kädessä pullo ”Ginja de Obidos” –likööriä ja toisessa kädessä pakkaus ”suklaamukeja”.

 

 

Ginja-likööri on valmistettu kirsikasta, se on väriltään rubiini ja sitä voidaan nauttia ennen ruokailua tai ruokailun jälkeen.

 

 

Obidoksen pääkadun varrella on toinen toisensa vieressä ”katubaareja”, joista voi ostaa suklaamukillisen Ginja-likööriä yhdellä eurolla.

 

 

***********

 

 

Olen käynyt kerran aikaisemminkin Obidoksen linnoituskylässä, mutta vasta nyt lokakuisella agrologimatkalla kiipesin linnoituksen huipulle.

 

 

Kiipeämisestä ja huipulta avautuvista näköaloista muutama kuva:

 

 

 

 

 

Kuva portaista, joita pitkin sukulaismiehen kanssa kiipesimme linnoituksen huipulle.  Suomalaiset turvallisuusmääräykset eivät sallisi turistien kiivetä noita portaita, sillä minkäänlaisia turvakaiteita ei ollut!

 

 

******

 

 

 

 

Näkymät linnoituksen huipulta olivat komeat!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

Alas kuitenkin pääsimme kunnialla ja saatoimme läheltä ihailla linnoitusta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******

 

 

Linnoituksella käynnin jälkeen aloimme palailla bussimme luo.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosvaunut mahtuivat juuri ja juuri pääkadulle turistien joukkoon, mutta vahinkojakin sattui, sillä ollessamme eräässä liikkeessä ostoksilla kuului särkyvien lasien helinää, kun joko hevonen tai hevosta väistänyt turisti kaatoi myymälän ulkopuolella esillä olleita lasitavaroita kadulle ja rikkihän ne menivät!

 

 

 

Veikkaan, että jos olette turistimatkalla Lissabonista pohjoiseen, niin matkaohjelmaanne kuuluu Obidosissa poikkeaminen – kyllä sinne kannattaa poiketa, sillä siellä saa hyvän kuvan keskiaikaisesta portugalilaisesta kaupungista!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Turistihevosten" lanta pitää ja kannattaa kerätä hyötykäyttöön

Torstai 5.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä ravinteiden talteenottoa. Tavoitteena on, että vähintään puolet lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on sallia hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

 

Asia on edennyt, sillä maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt hevosenlannan hyötykäyttöhankkeen ja hankkeen vetäjäksi on yhdeksästä hakijasta valittu ympäristöliiketoimintaan erikoistunut yritys nimeltään Envitecpolis Oy.

 

 

*****************

 

 

 Saimme taannoisella Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme tutustua turistihevosten lannankeruuseen!

 

 

Tutustuminen tapahtui Obidosin linnoitetussa keskiaikaisessa kylässä, jonne pysähdyimme matkalla Lissabonin lentokentälle.

 

 

 

 

 

Jokseenkin kaikissa keski- ja etelä-Euroopan kaupungeissa turisteilla on mahdollisuus hevosvaunuajeluihin ja niin myös Obidoksessa.

 

 

 

 

 

Hevosvaunuja oli koko ajan liikenteessä, mutta niiden lähtöpaikalla oli aina valmiina vaunuja ajoon.  Huomaa oikean takapyörän edessä tiilenkappale, joka toimii asiakkaita odottavan vaunun seisontajarruna!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevonen tuottaa lantaa vuodessa 8.000 – 10.000 kiloa ja on selvää, että lantaa ilmestyy myös kaduille, jos sen tuloon ei ole valmistauduttu.

 

 

Olen joskus ulkomailla nähnyt, että ajurilla on käden ulottuvilla eräänlainen haavi, jolla ajuri taitavasti ottaa ”kopin” lannasta, jos hevoselle tulee sontimisen tarve.

 

 

Obidos-ajurit olivat valmistaneet ”hevospotan”, johon lanta putoaa – kätevä ratkaisu!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevosenlanta on monipuolinen lannoite ja sen vuoksi sen kerääminen…

 

 

 

 

 

…säkkiin on tärkeää ja lannankerääminen turistikylässä on hygieniankin kannalta välttämätön ja onhan se myös ympäristöteko.

 

 

 ***************************

 

 

Suomessa on n. 75.000 hevosta ja niistä poneja n. 10.000.

 

Jos lasketaan 65.000 hevosta x 8 tonnia lantaa per hevonen, päästään todella suuriin volyymeihin eli 520 miljoonaa kiloa.

 

 

Maassamme käytetään lannoitteita vuosittain suuruusluokkaa 580 – 640 miljoonaa kiloa vuodessa ja vuonna 2015 rehuseosten valmistusmäärä oli n. 1.400 miljoonaa kiloa.

 

 

********************

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosenlannan ja lannoitteiden volyymit ovat samalla tasolla ja rehuseoksia valmistetaan maassamme n. kolminkertainen määrä hevosenlantatuotokseen verrattuna.

 

 

Nämä luvut kertovat, että hevosenlannan hyötykäyttöprojekti on volyymimahdollisuuksiltaan mittava. Näin siitä huolimatta, vaikka hallituksen tavoitteena on saada hevosenlannasta prosessoinnin piiriin vain puolet eli n. 250 miljoonaa kiloa vuoteen 2025 mennessä.

 

 

Projektin nimenä on ”HELMET – hevosenlanta menestystarinoiksi” ja toivotan projektille parhainta menestystä!

 

 

Juttu luiskahti hieman sivuraiteille Obidoksen hevosvaunuajeluista, mutta se sallittakoon, kun kuitenkin samalla tuli kaiveltua faktatietoa eräästä hallituksemme bioalueen kärkihankkeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Centro de Talassoterapia da Nazare eli Nazaren merivesikylpylä oli mielenkiintoinen kokemus

Keskiviikko 4.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen lokakuisen agrologimatkamme viimeinen Portugal-päivä valkeni tavanomaisen leppeänä hotellissamme Nazare´ssa.

 

 

 

 

 

Aloitin päiväni hotellimme uima-altaassa…

 

 

 

 

 

…aamu-uinnilla.

 

 

 

Aamu-uinnin ja aamupalan jälkeen ohjelmamme jatkui edelleen vetisissä merkeissä, sillä siirryimme hotellin pikkubusseilla Nazaren rannalla sijaitsevaan…

 

 

 

 

 

...Centro de Talassoterapia da Nazare  –merivesikylpylään pulikoimaan.

 

 

 

 

 

Talassokeskuksessa oli saatavana monenlaisia hoitoja sekä hierontoja ja eräät seurueemme jäsenet niitä olivatkin viikon aikana oppaamme välityksellä varanneet.

 

 

 

 

 

Talassokylpylän vastaanotossa jouduimme täyttämään lomakkeen, jossa ruksaamalla kerroimme terveydentilamme ja sen, että meillä ei ollut sellaisia sairauksia, jotka rajoittaisivat merivesikylpylässä käyntiä.

 

 

Kylpylä oli niin höyryinen, että valokuvaaminen ei ollut siellä mahdollista.

 

 

******************

 

 

Nazaren talassokylpylä hyödyntää kivennäisrikkaan meriveden ominaisuuksia.

 

 

Kylpylä hankkii merivetensä 300 metrin päästä ja merivesi lämmitetään lisäämättä siihen mitään lisäaineita – vesi vaihtuu jatkuvasti.

 

 

Kylpylän sisäilmassakin on aistittavissa jodirikas meri-ilma, joka Portugalissa tunnetaan reumaattisia sairauksia ja hengitystieongelmia parantavasta vaikutuksestaan.

 

 

Kylpylävieraille on tarjolla uima-allas lämmitetyllä merivedellä, vastavirta, turkkilainen sauna, melko voimakkaita vedenalaisia suihkuja sekä jääallas – kaikki niitä piti kokeilla ja erityisesti pidin vedenalaisista suihkuista, jotka pehmittivät pohkeita ja sääriä.

 

 

*****************

 

Muutama kommentti Nazaren talassokylpylästä ja sen vertailusta suomalaisiin sekä virolaisiin kylpylöihin.

 

 

• merivesi kylpyvetenä on selkeä seikka, joka puhuu merivesikylpylän puolesta

• yleinen siisteys ja pukuhuoneiden väljyys ovat haaste merivesikylpylälle

• erilaisia saunoja merivesikylpylässä saisi olla enemmän

• merivesikylpylän kylpyaikaa moni olisi halunnut pidentää

• kipattava kylmävesikiulu sekä kylmävesiallas olivat plussaa merivesikylpylälle

 

 

Ymmärrän niitä Portugalin-matkaajia, jotka varaavat matkansa siten, että voivat käydä Nazaren merivesikylpylässä useamman kertaa matkansa aikana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvin mahtuvat samaan kuvaan!

Perjantai 30.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Tervehdys kaikille lukijoilleni!

Pyydän anteeksi niiltä eilisiltä "aamulukijoiltani", jotka pettyivät, kun eilen blogisivuillani ei ollutkaan uutta juttua.

Huomasin virheeni vasta aamukahdeksan tienoilla, kun totesin, että olen töpeksinyt eilisen juttuni tallentamisessa.

Toki olin tallentavanani se ajoissa edellisiltana, mutta jossain tein virheen ja aamulukijani joutuivat pettymään.

Onneksi eilisen jutun valokuvat olivat helposti lisättävissä, joten eilinen juttuni oli katseluvalmis hieman aamukahdeksan jälkeen.

Tunnen melkoista vastuuta Teille arvoisat lukijani, sillä Teitä on viime aikoina ollut melkoinen joukko - puhutaan ..., no en kuitenkaan kerro lukijamäärääni, mutta näen sen reaaliaikaisesti joka hetki. Portugaliin liittyvät jutut ovat kuitenkin nostaneet lukijamääräni uudelle tasolle!

Mutta nyt uusin juttuni!

*******************

Kävin eilen Tampereen Biltemassa, jonne on meiltä matkaa vajaat parisen kilometriä.

 

Käyntini aiheena oli ostaa sellainen värkki, jolla pystyy avaamaan huonosti vetävän kodinhoitohuoneen viemärin.

 

 

Onnistuin ostoksessani ja pihalla huomasin, että nyt on mainio tilaisuus saada samaan kuvaan kahden ruotsalaisfirman liikekyltit.

 

 

 

 

 

Tässä kuva on eli samassa kuvassa Biltema ja Ikea!

 

 

Firmat sijaitsevat Tampereen eri kaupunginosissa eli Biltema Lakalaivassa ja Ikea Lahdesjärvellä – firmojen välissä kulkee Tampere – Helsinki –moottoritie.

 

 

Bilteman perusti ruotsalainen Sten-Åke Lindholm vuonna 1963.

 

 

Tampereen Biltema on ”lähikauppani” monessa asiassa ja arvostan se sijaintia Tampereen Lakalaivassa.

 

 

 

Tampereen Ikea sijaitsee Lahdesjärven kaupunginosassa ja sitä puolestaan en voi arvostaa lainkaan.

 

 

Arvostuksen puutteeni johtuu siitä, että Tampereen Ikean rakennusvaiheessa toteutettiin sellaisia räjäytystöitä, jotka vahingoittivat omaa omakotitaloani hieman, mutta erityisen paljon räjäytysvahingoista kärsivät puolentusinaa omakotialueemme eli Palokallion omakotialueen omakotitaloa – vahingot kohosivat tasolle 30.000 euroa per omakotitalo!

 

 

Ikean Tampereelle tuleminen on syynä, että olen nyt toiminut jonkinlaisena taustatoimijana Tampereen kunnallispolitiikassa vuodesta 2008 alkaen.

 

 

Olen joutunut toimimaan Palokallion alueen ”puhemiehenä” Tampereen kaupunkia vastaan vuodesta 2008 alkaen ja tämä huomattiin Keskustan Tampereen vastuuhenkilöiden toimesta ja he pyysivät minua näkyvän roolini ansiosta kunnallisvaaliehdokkaaksi vuonna 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa.

 

 

Siitä se kuntavaikuttajan urani urkeni!

 

 

On selvää, että en ole avannut Ikean ovea koskaan Suomessa, sillä niin voimakkaat antipatiat tuon firman rakennustyöt minulle aiheuttivat.

 

 

Palokallion Omakotiyhdistyksellä oli pitävät valitukset Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa Ikeaaa vastaan, mutta me hölmöt peruutimme valituksemme.

 

 

Tampereen silloinen pormestari Timo P. Nieminen ja ”suuri päällikkö” Risto Laaksonen tulivat villapaidat päällään kokoukseemme ja anelivat valituksemme peruttamista.

 

 

Olen yksi niistä Palokallion Omakotiyhdistyksen vastuuhenkilöistä, jotka suostuimme perumaan vedenpitävän valituksemme Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta – voin syyttää asiasta vain itseäni.

 

 

Jos olisimme pitäneet valituksemme voimassa, niin koskaan Ikea ei olisi saanut rakennuslupaa Tampereen Lahdesjärvelle ja alueemme omakotitalot olisivat säästyneet suurilta tuhoilta.

 

 

Mitä opimme tästä?

 

 

Herrojen kanssa ei pidä lähteä marjaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Alkuperäinen on se ainoa oikea

Sunnuntai 25.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Minun jouluni alkaa, kun käyn sytyttämässä kynttilät jouluaattona iltapäivällä Viljakkalan hautausmaalla lepäävien läheisteni haudoille.

 

 

Kynttilöiden sytyttämisen jälkeen osallistun aattoillan hartauteen Viljakkalan kirkossa.

 

 

Näin taas eilen iltapäivällä!

 

 

 

 

 

Viljakkalan kirkko on kotikirkkoni ja tässä se eilen kuvattuna Karhen porstuan puolelta.

 

 

Karhelaiset tulivat ennenaikaan kirkkoon oman porstuansa kautta, mutta nykyään sen kautta kirkkoon voivat saapua myös muut kuin karhelaiset.

 

 

Karhen porstuan edessä oleviin kivirappusiin liittyy monilla mukavia muistoja, sillä aikaisemmin ne toimivat porrastuksena, kun rippilapset valokuvattiin ennen ripillepääsyä.

 

 

Myös minulla on noilla rappusilla kuvattu oma rippikuvani tallella.

 

 

 

 

 

Sakastin puolelta Viljakkalan kirkko näytti eilen tältä – edessä Viljakkalan sankarihaudat.

 

 

 

********************

 

 

Pidän valitettavana, että nykymuotoinen Jouluevankeliumi on minulle ja ikäpolveni edustajille vieras.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vanha Jouluevankeliumi on se oikea Jouluevankeliumi.

 

 

Nykymuotoinen Jouluevankeliumi ei tuo sitä joulutunnelmaa, jota kaipaamme.

 

 

Tässä se ainoa ja oikea Jouluevankeliumi:

 

 

***************

 

 

 

Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

 

Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

 

Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

 

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

 

Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa." Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat: "Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!"

 

Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti."

 

Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

 

Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

 

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-