Kantaen vai polkupyörälläkö Vihreät kuljettaisivat vientituotteet satamaan?

Perjantai 9.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo kirjoitti maaliskuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta” – palstalla osuvan kirjoituksen liikenneministeri Merja Kyllösen käynnistä Tampereella ja Pirkanmaalla.

 

Kyllösen terveiset olivat karuja pirkanmaalaisille, sillä ministeri ei antanut toivoa maakunnan tärkeimpien liikennehankkeiden pääsemisestä investointilistalle.

 

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä kansanedustaja Alatalo ihmetteli kirjoituksessaan, että liikenneministeri vilkuttelee kyllä vihreää valoa Tampereen pikaratikalle.

 

”Metropolien suurhankkeisiin ja raideliikenteeseen oltaisiin panostamassa, mutta ei autoliikenteen tarpeisiin muualle maakuntaan” jatkaa Alatalo.

 

Olen kansanedustaja Mikko Alatalon kanssa samaa mieltä.

 

Mikko Alatalon ansiokas kirjoitus kirvoitti vihreältä laidalta ainakin kaksi parahdusta.

 

Riku Koukila –niminen kirjoittaja näki teiden kunnossapidon lisäävän autokantaa.

 

”On selvää, että mitä enemmän rakennetaan ja kehitetään tietä, sitä enemmän tulee autoja…” julistaa Koukila.

 

Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen tarttui myös kynään Alatalon kirjoituksen johdosta.

 

Parviaisen kirjoitus osoittaa suurta tietämättömyyttä ja on jopa loukkaava esim. pirkanmaalaisia metallityömiehiä kohtaan, jotka tekevät laadukkaita ja korkean teknologian tuotteita vientiin. Tiedän monia yrityksiä mm. Tampereella, jotka valmistavat isoja metalliteollisuuden koneita ja laitteita vientiin.

 

Parviaisella lienee varmaa tietoa esim. tamperelaisen metalliteollisuuden alasajosta, kun hän kirjoittaa näin:

 

”Onneksi tulevaisuuden talouskasvu ja vientiyritysten menestys eivät ole myöskään enää ainakaan Pirkanmaalla riippuvaisia yksin siitä, kuinka paljon fyysistä tavaraa lähtee maailmalle. Rakennemuutos tuo menestystarinoita uusilla toimialoilla.”

 

Minä, perhekuntani jäsenet ja lukemattomat muut tamperelaisen metalliteollisuuden hyvinvoinnista riippuvaiset olisimme kovin kiinnostuneita, että milloin Tampereella toimivat merkittävät ”fyysistä tavaraa” valmistavat yritykset lopettavat toimintansa.

Toivomme, että apulaispormestari Parviainen raottaa hieman tietojaan myös meille!

 

Onko Koukilan, Parviaisen ja yleensäkin Vihreiden ajatus, että Tampereella ja Pirkanmaalla valmistetut metalliteollisuuden koneet ja laitteet kuljetettaisiin kantamalla vientisatamaan?

 

Voin kertoa, että ajatus on mahdoton ja mahdotonta on myös se, että ne kuljettaisiin vientisatamaan polkupyörän tarakalla!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen bussiliikenteen linjastomuutoksessa ainakin kymmenen pienaluetta kokee jo nyt liitoskuntien kohtalon

Lauantai 3.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenne on laatinut alustavan suunnitelman talviaikataulukaudella 2012-13 toteutettavista linjastomuutoksista.

 

Toteutuessaan muutokset heikentävät Tampereella julkisen liikenteen palvelutasoa virkamiesten kertoman mukaan kymmenellä pienalueella. Suuntaus tuntuu kummalliselta, kun samaan aikaan puhutaan tarpeesta kasvattaa julkisen liikenteen kulkutapaosuutta.

 

Alueet, joilla muutokset heikentävät palvelutasoa, sijaitsevat pääosin läntisellä Tampereella, mutta myös esimerkiksi Peltolammi sekä Palokallio kuuluvat alueisiin, joilla julkisen liikenteen palvelutaso laskee.

 

Muutosta suunnitelleet virkamiehet kertovat, että palvelutason heikkeneminen koskee 4.000 – 5.000 tamperelaista, mutta kun virkamiesten suunnittelulukua korjataan näissä yhteyksissä tutulla korjauskertoimella kaksi, päästään todellisiin lukuihin eli 8.000 – 10.000 tamperelaista tulee kokemaan palvelutason heikennyksen.

 

Palvelutason heikennykset saavat aikaan muutaman kysymyksen:

 

• ovatko heikennykset seurausta Vuorekseen panostamisesta?

• aloitetaanko muutoksella ”pikaratikkarahaston” kartuttaminen?

• onko linjastomuutoksissa kyse sala-askeleesta siirtää bussiliikenteen palveluja enenevässä määrin kaupungin oman tuotannon ulkopuolelle?

• onko kyse Suur-Tampere –ajattelun varhaiskokeilusta, jossa kauempana ydinkeskustasta sijaitsevia alueita ja asukkaita rokotetaan?

 

Virkamiehet kertovat, että Tampereen seudun joukkoliikennelautakunta päättää mahdollisista muutoksista kokouksessaan 7.3.2012 tai viimeistään 4.4.2012.

 

Toivon, että luottamushenkilöt ottavat aikalisän ja laittavat linjastomuutosehdotuksen uuteen valmisteluun, jotta kohtuuttomilta ratkaisuilta vältytään.

 

-Esko Erkkilä-

Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!”

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen kerta ratikkalinjalla

Tiistai 27.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt ostoksilla Tampereella ”pikkunöösistä” alkaen ja asunut kaupungissa pian nelisenkymmentä vuotta.

 

Seuraan Tampereella käytävää pikaratikkaporukan ylläpitämää keskustelua maksajan ominaisuudessa. Olen joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä etelä-Tampereelta keskustaan ja takaisin, mutta ”poikittaisliikennettä” Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen en ole koskaan tarvinnut.

 

Vein henkilöautoni huoltoon Lielahteen 19.9.2011 ja silloin käytin ensimmäisen kerran suunniteltua pikaratikkalinjaa.

 

Jätin autoni huoltoon ja tutkin ratikkalinjan Pispalan valtatien kautta. En toki käyttänyt joukkoliikennevälineitä, vaan reippailin vajaan seitsemän kilometrin matkan Tampereen keskustaan kävellen.

 

Totesin, että ratikkalinja Pispalan valtatien kautta on kelvollinen reitti. Tipotielle valmistuva uusi sosiaalipalvelukeskus saattaisi tuoda jokusen ratikkamatkaajankin ainakin niille tienoille saakka.

 

Noudin autoni huollosta iltapäivällä ja nyt turvauduin Lentävänniemeen kulkevaan bussikyytiin. Bussikyydillä tuli auditoitua Paasikiven kautta kulkeva pikaratikkareitti.

 

Olen saanut pikaratikalle omistautuneiden jutuista sen käsityksen, että bussit ovat täpötäynnä Lentävänniemeen kulkevia matkaajia ja sen vuoksi hämmästykseni olikin suuri, kun bussi kuljetti keskustasta Lentävänniemeen melkein yksinomaan tyhjiä istuimia – toki mukana matkassa oli viitisentoista matkustajaa.

 

Oletukseni pikaratikkalinjan hurjista matkustajamääristä saivat kovan kolauksen, ja huomasin, että tarvetta pikaratikalle ei ainakaan Lentävänniemen suuntaan ole.

 

Pikaratikkaa vaativalta joukolta puuttuu täysin taloudellinen asiantuntemus ja todellisuudentaju, kun se elää kuin Tampereelle olisi jo päätetty rakentaa pikaratikka.

 

Ihmettelen Aamulehden nettisivuilla käytyä keskustelua, jossa järkevänä pitämäni henkilöt vaativat pikaratikkalinjaa Hatanpäältä Finlaysonin alueelle. Perusteena on mm. se, että alueella on niin ja niin paljon työpaikkoja.

 

Eivät työpaikat tarvitse pikaratikkaa - sitä tarvitsevat korkeintaan ne, jotka käyvät alueella töissä ja joiden työmatkaan ratikkalinjat sopivat.

 

En tarvitse keskustasta Hervantaan tai Lentävänniemeen kulkevaa bussilinjaa, pikaratikasta puhumattakaan. Maksajan roolissa olevana en näe pienintäkään tarvetta rakentaa pikaratikkaa Tampereelle – sain mielipiteelleni vankan tuen 19.9.2011, kun jouduin tutkailemaan pikaratikkareitin Lielahdesta keskustaan ja takaisin!

 

-Esko Erkkilä-

Heitetäänkö tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa kevyet mullat Rantaväylän tunnelille ja pikaratikalle?

Maanantai 12.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään päättämään merkittävistä asioista.

 

Esityslistalla on muutama Rantaväylän tunneliin ja Ranta-Tampellan kaavaan liittyvä asia.

 

En tunne Kokoomuksen ja Vihreiden välipuheita, mutta oletan, että tunnelikysymys on kytketty Tampereelle hurmoshenkisesti suunniteltuun pikaratikkaan.

 

Jos kaupunginvaltuusto hylkää tunnelin jatkon, saa myös pikaratikka ansaitsemansa lopun – näin oletan.

 

Vuoden 2012 syksyllä odottavat kunnallisvaalit saattavat merkitä, että tunnelin sekä sen myötä Ranta-Tampellan jatkosuunnitelmista luovutaan. Se on kova paikka Vihreille, sillä oletan, että luopuminen tunnelista merkitsee luopumista myös pikaratikasta.

 

Olen valtuustokäsittelyn aikana lomamatkalla keski-euroopassa, joten en pääse livenä seuraamaan valtuuston kokousta Radio Moreenista. En aio myöskään tiedustella valtuuston päätöstä puhelimitse, joten ”pääsen kartalle” vasta ensi viikonlopun tienoilla.

 

Mielenkiintoinen iltapuhde kuitenkin tulossa tänään tamperelaisille ja kaupunginvaltuutetut ovat tänään tekemässä isoja päätöksiä.

 

En tunne riittävästi Rantaväylän tunneliin liittyviä yksityiskohtia, joten pidätän itselleni oikeuden olla myöhemmin jälkiviisas!

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössä

Sunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa.

Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011.

Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava.

Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto.

Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”.

Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.

Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.

 

 

Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.

 

Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.

 

 

Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!

 

Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.

 

En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.

 

Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.

 

-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.

 

Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.

 

Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.

 

Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!

 

Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.

 

Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.

 

Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tarvitaan harkintaa ratikkavillitykseen!

Tiistai 14.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on yht´äkkiä polkaistu liikkeelle suunnattomalla kiireellä eteenpäin etenevä ratikkavillitys.

 

Kyseessä on Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen kaavaillun ratikkareitin suunnittelu.

 

Aiheen tiimoilta järjestettiin 7.12.2010 Tampereen Yliopistolla työpajatyöskentelyyn pohjautunut tilaisuus eri sidosryhmille.

 

Edustin tilaisuudessa Suomen Keskustan Tampereen valtuustoryhmää, vaikka en kuulukaan valtuutettuihin.

 

Työpajakutsun olivat saaneet kaikki valtuustoryhmät, mutta Suomen Keskustan eli allekirjoittaneen lisäksi paikalla oli ainoastaan Tampereen Sitoutumattomia edustanut Lasse Oksanen. Ihmettelen, että muita valtuustoryhmiä vaikuttaminen ei kiinnostanut!

 

Työpajassa oli aistittavissa melkein hurmoshenkinen ratikkainnostus, sillä poikkipuolista sanaa ratikasta ei kuultu.

 

Suomen Keskusta ei ole ratikkaa vastaan, mutta ei myöskään sen puolesta.

 

Haluamme selvittelyvaiheessa aidosti tarkastella kaikkia vaihtoehtoja puhtaalta pöydältä.

 

Esitin seutukunnallisen näkökulman liittämistä oleelliseksi osaksi ratikan suunnittelua. Ainoastaan Väinö Paunu Oy:n toimitusjohtaja Martti Paunu esitti samantapaisia ajatuksia.

 

Ratikka ratkaisisi ainoastaan osan tamperelaisten ja Tampereen seutukunnan joukkoliikenteeseen liittyvistä ongelmista.

 

Ratikan ohella on pohdittava ainakin lähijuna- sekä bussiliikenteen mahdollisuuksia. Näiden kolmen joukkoliikennemuodon yhteispelin tulisi olla selvitysten ytimessä. 

 

Asun Palokalliolla ja meille ratikka ei tuo mitään uutta. Pelkään, että ratikkaan kumotut miljoonat olisivat pois bussilinjojen kehittämisestä. Me emme halua olla pelkästään ratikan maksumiehiä, vaan meille pitää tarjota jotain muuta.

 

Toivon, että ratikkatyöpajasta poissaolleet poliittiset ryhmät osaavat olla terveen kriittisiä ratikkainnostukselle.

 

Ratinkan valmistelu jatkukoon, mutta toivon keskusteluun enemmän kokonaisvaltaista näkemystä lähivuosikymmenten joukkoliikennetarpeistamme.

 

-Esko Erkkilä-

ECO2-hanke oli valinnut mielipidekyselynsä vastausvaihtoehdoiksi vain tarkoitukseensa sopivia vaihtoehtoja

Maanantai 1.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen "ECO2 Ekotehokas Tampere 2020" oli mukana Pirkkahallissa Energia 10- messuilla 26…28.10.2010.

ECO2 toteutti osastollaan mielipidetiedustelun, jonka kaikki vastausvaihtoehdot oli tiukasti rajattu näytteilleasettajalle mieleisiksi.

Kysymys kuului:

Mikä on paras tapa vähentää kasvihuonepäästöjä Tampereella?

Vastausvaihtoehtoina olivat mahdollisia:

A) Autoton keskusta ja pyöräilyn ja kävelyn edistäminen

B) Ratikkalinjaston nopeutettu rakentaminen

C) Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja laajenemisen estäminen

D) Vain passiivienergiatalotasoista uudisrakentamista

E) Turpeen korvaaminen uusiutuvalla energialla

F) Hajautetun aurinko- ja tuulienergian tuotannon tukeminen

Toki viimeisenä vastausvaihtoehtona oli;

G) Joku muu, mikä?

Koska ECO2-hankkeessa on kyse tamperelaisten veronmaksajien rahoittamasta hankkeesta, oli luonnollista, että vastasin kysymyksiin.

Yhtä luonnollista oli, että pidin kohtaa G oikeana.

Täsmensin vastaustani muutamalla esimerkillä:

1) Seutuyhteistyön kehittäminen

2) Hajarakentamiseen kannustaminen

3) Etätyöhön kannustaminen

Pidän valitettavana, että vastausvaihtoehdot olivat perin asenteellisia. Tuli elävästi mieleen vanha kysymys: "Joko olette lopettaneet vaimonne pahoinpitelyn?"

Toivon, että tulevaisuudessa löydän aikaa ja tilaa tarkemmin perustella omia näkemyksiäni asiassa. Aivan tärkeimmällä sijalla perustelujeni kertominen ei toki ole, sillä Tampereella ja Pirkanmaalla on paljon tärkeämpiäkin asioita, joita pitäisi käsitellä.

-Esko Erkkilä-

Ratikka-illassa kuultiin myös realistisia puheenvuoroja

Keskiviikko 31.3.2010 klo 18.54 - -Esko Erkkilä-

Tampereen XL-ryhmä eli kokoomuksen, vihreiden, keskustan, kristillisten, RKP:n ja sitoutumattomien valtuustoryhmät järjestivät kuntalaisille suunnatun Ratikka-illan Metso-kirjastossa 30.03.2010.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

Tilaisuutta mainostavissa ilmoituksissa todettiin raflaavasti, että nyt on tilaisuus päättää ratikkareiteistä, vaunujen ominaisuuksista ja ratikka-asemien palveluista! Mentiin siis reippaasti edelle todellisesta tilanteesta.

 

Tilaisuuden ensimmäisen alustuksen piti DI Antero Alku. On nostettava hattua miehelle, sillä niin vahvasti hän osasi maalata kuulijoiden mieliin kaikki ratikan edut, että kaupat muutamasta ratikasta olisi syntynyt heti, jos kauppatilanteesta olisi ollut kyse.

 

Myönnän, että...

Lue lisää »

Ovatko demari-konkarit oikeilla jäljillä?

Keskiviikko 24.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Kunnallisneuvos Seppo Salminen (SDP) ja kiinteistöneuvos Esa Rannikko (SDP) ovat laatineet ansiokkaan kirjoituksen, jonka Aamulehti julkaisi mielipidepalstallaan 19.3.2010.

 

Mielipidekirjoituksen otsikko oli: "Tampereen raitiotie, kallista haihattelua".

 

Demari-konkarit tarkastelevat kirjoituksessaan ratikan saavutettavuutta, nopeutta, reititystä, taloutta sekä perustamis- ja käyttökustannuksia.

 

Neuvokset eivät varmaankaan ole täydellisiä asiantuntijoita, mutta...

Lue lisää »