Vaalilupaukseni YLE:n vaalikoneessa

Keskiviikko 3.10.2012 - -Esko Erkkilä-

YLE:n vaalikone on avautunut ja siellä pyydetään ehdokkaita kertomaan kolme vaalilupausta, joita ehdokas tulee ajamaan valituksi tultuaan.

 

Pidän menettelyä hienona, sillä ehdokkaiden lupaukset jäävät vaalikoneen arkistoon ja ne ovat sieltä valtuustokauden aikana kaikkien tutkittavissa.

 

Minun kolme vaalilupaustani olivat seuraavat:

 

• Pidän huolta, että mieletön tekopohjavesihanke Tavase lopetetaan. Tamperelaiset ansaitsevat edullista lähivettä!

• Huolehdin, että TKL:n bussien korjaaminen Virossa ei jatku. Tampereella on ammattitaitoisia asentajia omastakin takaa!

• Toimin jatkossakin Houkanojan myrkkyskandaalin paljastamiseksi. Emme saa tuhota Vihinojaa, Pyhäjärveä ja Kokemäenjokea!

 

Tutkailin nopealla silmäyksellä muiden tamperelaisehdokkaiden vaalilupauksia ja huomasin, että monet ehdokkaat lupasivat ”ympäripyöreitä”.

 

Yksi pohjanoteeraus löytyi ehdokkaiden aakkosjärjestyksen kärkipäästä, kun eräs SDP:n kärkiehdokas mainitsi vaalilupauksekseen tämän:

 

”Vanhuspalveluiden määrä ja laatu on pidettävä vähintään lain edellyttämällä tasolla.”

 

Onko SDP:n piirissä laajemmaltikin se käsitys, että lain edellyttämä taso on tavoite? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lain edellyttämä taso ei voi olla tavoite, vaan itsestäänselvyys.

Ehkä SDP:n johtohenkilöiden pitäisi asettaa Tampereen kaupungin tilaajajohtajan toimesta eläköitynyt ehdokas pienelle lainnoudattamisen kurssille!

 

Toinen ihmeellisyys on Vihreän valtuustoryhmän erään edustajan vaalilupaus, joka kuuluu näin:

”Lupaan edelleen tehdä parhaani”.

Jouduin takavuosina olemaan paikalla, kun eräs merkittävä liike-elämän edustaja sanoi samoin kuin nyt sanoo Vihreiden tamperelainen kaupunginvaltuutettu.

 

Liike-elämässä toiminut henkilö sanoi nuo sanat Atria Oy:n erään johtajan kuullen ja muistan aina kommentin, jonka Atrian johtaja sanoi.

 

Hän sanoi näin:

”Meillä Atriassa se ei riitä, vaan mies pannaan silloin vaihtoon!”

 

Mielestäni tamperelaisäänestäjien on laitettava sellainen kaupunginvaltuutettu vaihtoon, jonka tavoitteena on pystyä tekemään vain parhaansa!

 

 

-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208-

Vaalikoneita ja vaaliesitteitä

Maanantai 1.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilinen iltapuhde meni vaalikoneisiin vastatessa ja omatekoisia vaaliesitteitä laatiessa.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n vaalipäällikkönä jouduin antamaan apua muillekin ehdokkaillemme vaalikoneiden täyttämisessä.

Olen vastannut Tampereen kaupungin, Tamperelaisen, YLE:n sekä MTV:n vaalikoneisiin!

Lukijani ovatkin saaneet tutustua kolmeen vaaliteemaani eli Tavasen vastustamiseen, ihmettelyyn siitä, että Tampereen kaupunki hankkii oikein tarjouskilpailulla vanhuksille 14 päivää säilyvää leipää sekä TKL:n bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen arvosteluun.

Tässä vaaliteemoistani kertovat vaaliesitteet, jotka laadin omalla tietokoneellani ja tulostin omalla tulostimellani:

Nyt pitääkin lisätä nimensä jälkeen numero 208!

-Esko Erkkilä 208-

Keskustan valtuustoryhmä teki 17.9.2012 oikeansuuntaisen, mutta sanamuodoiltaan aivan liian lievän valtuustoaloitteen Tavasesta luopumiseksi

Sunnuntai 30.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen tyytyväinen, että Keskustan Tampereen kaupunginvaltuuston valtuustoryhmä jätti 17.9.2012 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa tiedustellaan - vaikkakin miedoin sanakääntein - Tampereen kaupungin suhtautumisesta tekopohjavesihanke Tavaseen.

 

On hyvä, että edes yksi valtuustoryhmä on hereillä mielettömän Suomen kauneimpia harjuja tuhoavan hankkeen lopettamiseksi.

 

Olen ollut jämäkästi Tavase-hanketta vastaan jo vuosikaudet ja uskon, että vastustukseni on ollut yhtenä pontimena Keskustan valtuustoryhmän nyt vihdoinkin laatimaan valtuustoaloitteeseen.

 

Mielestäni valtuustoaloitteessa olisi pitänyt selkeäsanaisesti vaatia luopumista koko tekopohjavesihankkeesta.

 

Olen todennut jo aikaisemmin, että nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty luopumaan Tavase-hankkeesta, vaan tehtävä jää 28.10.2012 valittavan Tampereen uuden kaupunginvaltuuston hoidettavaksi.

 

Olen kunnallisvaaliehdokkaana ja eräänä keskeisenä vaalilupauksenani on, että Tampereen kaupungin pitää nopeasti luopua Tavase-hankkeesta.

 

Tamperelaiset eivät tarvitse Tavase-tekopohjavettä, sillä meillä on laadukasta Näsijärven vettä ”lähivetenä”. Kaupinojan vesilaitoksen pieni kunnostus takaa tamperelaisille todellisen lähiveden saamisen myös tulevaisuudessa.

 

On ympäristörikos, jos Tavase Oy:n sallitaan tuhota tekopohjavesilaitoksellaan Suomen kauneimmat harjut Kangasalalla ja Pälkäneellä.

 

Tavase Oy:n lupaamia vesimääriä ei pystytä toimittamaan Kangasalan ja Pälkäneen sadetuksilla vaan tekopohjavesiyhtiö joutuisi välittömästi rakentamaan vastaavan luontoa tuhoavan laitoksen Pinsiöön. Sallivatko Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven asukkaat sen?

 

Puutteistaan huolimatta Keskustan valtuustoaloite on oikeansuuntainen ja se luo hyvän pohjan lokakuussa valittavalle kaupunginvaltuustolle tehdä Tavase Oy:n lopettamista koskeva päätös.

 

Keskustan valtuustoaloite kuuluu näin:

 

 

************

 

 

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.9.2012

 

 

TAVASE OY:N TILANNESELVITYS

 

Tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemussuunnitelman, jolla haetaan lupaa tekopohjavesilaitoksen rakentamiselle tilanteessa, jossa Akaa, Kangasala ja Valkeakoski ovat vetäytymässä koko tekopohjavesihankkeesta. Tampereen kaupunki on taannut talousvaikeuksissa olevan yhtiön toiminnan jatkamisen.

 

Tampereen veronmaksajille tulee kertoa, että mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen. Vastausta vaille ovat kysymykset kolmen kunnan irtautumisen vaikutuksista hankkeeseen, Tampereen tämän hetken maksuosuudesta yhtiöön, mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelmasta, onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä. Kyse on merkittävästä tulevaan vaalikauteen liittyvästä ratkaisusta: tehdäänkö  noin 50 – 200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokirjauksin.

 

Keskustan valtuustoryhmä esittää nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esittää Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavase Oy:n alasajamisen varalta.

 

Tampere 17.09.2012

 

Keskustan valtuustoryhmä

 

 

***********

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Tavase-tekopohjavesihanke saa tuhota Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemat?

Tiistai 11.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Esko Erkkilä (kesk.) vastaa:

Se ei ole oikein, sillä 863 metriä korkean vesipatsaan sadettaminen joka toinen vuosi harjumaisemaan tuhoaisi Suomen kauneimmat harjut!

 

Tavase Oy:n suunnittelema sadetusmäärä ylittäisi yli 1.000-kertaisesti Pirkanmaan normaalin sademäärän!

 

Näsijärvi on puhdistunut ja Kaupinojan vesilaitoksen saneeraaminen pystyy tuottamaan tamperelaisille laadukasta lähivettä!

 

Ehdoton ei Tavaselle!

 

-Esko Erkkilä-

Tavase-sotkuihin perehtynyt tamperelainen

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 

Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

• Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

• Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

• Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!

Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.

Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon varapurkupaikan käyttäminen merkitsisi paskalietejärven muodostumista Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalueelle

Lauantai 25.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Pyydän anteeksi otsikon kielenkäyttöäni, mutta useilla jätevesipuhdistamoilla vierailleena tiedän, että otsikon sanoma on täyttä totta.

Tampereen Vesi on liikelaitos, joka oheisyrityksensä Tavase Oy:n kanssa suunnittelee suurta kusetusta Tampereen vesihuollon molemmissa päissä – puhtaan veden tuotannossa ja jätevesien käsittelyssä.

 

Käsittelen tässä jutussani Sulkavuoreen suunniteltua jätevesien keskuspuhdistamoa ja senkin osalta ainoastaan puhdistamon häiriötilanteissa käyttämää puhdistamattomien jätevesien purkamista Vihinojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen sekä edelleen Kokemäenjokea pitkin turkulaisten juomavedeksi ja turkulaisten tarpeen ylijäävää osuutta, joka lopulta päätyisi Porin kohdalla mereen.

 

Häiriötilanteet ovat kaikessa toiminnassa mahdollisia ja ne tulevat toteutumaan ennemmin tai myöhemmin.

 

 

 

Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon häiriötilanteissa puhdistamaton jätevesi tultaisiin ohjaamaan viettopurkuviemäriä pitkin kohtaan, joka on tässä kartassa siinä paikassa, johon ruuvinkärki osoittaa.

Kyseessä on Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteysalue ja tarkemmin ilmaisten Lempääläntien alittavan Vihiojan mutka. Alue taitaa olla Koivistonkylää?

Ruuvinkärjen jatkeella näkyvä suurempi musta suorakaide on Helsinki-Tampere -moottoritien silta, joka ylittää tällä kohtaa Lahdenperänkadun. 

Jätevesien suunniteltu varapurkupaikka sijaitsee siis paraatipaikalla Tampereelle tulijoita ajatellen! Moottoritiellä kulkee tuhansia kulkuneuvoja vuorokaudessa, joten häiriötilanteissa tamperelaiset hajuelämykset olisivat tuhansien ihmisten nautittavissa heti häiriötilanteen jälkeen.

 

Selvittelin asiaa Tampereen Veden käyttämän YVA-konsultin Ramboll Oy:n harjoittelija Salla Sillanpäältä ja sain viettopurkuviemäri –käsitteen selitykseksi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu. Kauppasin Sillanpäälle "viettopurkuviemäri" -käsitteen tarkemmaksi selitteeksi avo-ojaa, mutta Salla kertoi, että kyseessä on putkitettu ratkaisu! Viettopurkuviemäri olisi todennäköisesti maahan kaivettava suuriläpimittainen putki.

Olin kiinnostunut suunnitellun varapurkupaikan rakenteesta sen vuoksi, että halusin tietää sitä varten tarvittavien räjäytysten ja louhintojen tarpeen. Näitä asioitahan Tampereen Vesi ei käsittääkseni kerro suunnitelmissaan.

Suhtaudun Tampereella suoritettaviin räjäytyksiin pelolla ja suurella varovaisuudella. Minulla on tähän omat syyni ja tärkein niistä on Ikea-räjäytysten aiheuttamat vauriot Palokallion alueen omakotitaloille. Myös oma omakotitaloni - joka sijaitsee Ikean räjäytyspaikalta 300 metrin etäisyydellä - sai Ikea-räjäytyksissä vauriot, jotka Tampereen kaupunki arvioi 600 euron arvoiseksi vahingoksi. Tyydyin Tampereen kaupungin maksamaan korvaukseen.

 

Arvostan harjoittelija Salla Sillanpään taitoja, mutta ihmettelen, että Tampereen Veden käyttämä konsultti tukeutuu miljoonahankkeen toteuttamisessa harjoittelijatyövoimaan. Harjoittelijatyövoiman käytöllä konsulttiyritys pystyy maksimoimaan tuloksentekonsa – viis työn lopputuloksesta, sillä tärkeintä on, että Tampereen veronmaksajilta saadaan kynittyä mahdollisimman paljon rahaa Ramboll Oy:n kassaan!

 

Kävin kuvaamassa suunniteltua purkupaikkaa 22.8.2012 ja silloin näkymät näyttivät tältä:

 

 

Puhdistamattomien jätevesien varapurkupaikka sijaitsee Lahdenperänkadun ja Lempääläntien risteyksen välittömässä läheisyydessä. Se sijaitsee kuvassa näkyvästä kärkikolmiosta vajaat kymmenen metriä oikealle.

Koivistokylän Prismaan, Koivistonkylään, Peltolammille, Palokalliolle, Multisiltaan ja sitä kautta Lempäälään matkaavat saavat keskuspuhdistamon häiriötilanteissa jäteveden lähes sananmukaisesti "päin naamaansa"!

 

 

 

Tässä on hieman laajempi kuvakulma. Kuvassa varapurkuputken suu sijoittuu hieman bussin takakulmasta oikealle.

Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Helsingistä Tampereelle suuntautuvaa moottoritieliikennettä ja vasemmalla näkyy Lempääläntien varrella sijaitseva varapurkupaikan lähin kerrostalo.

 

 

 

Tämän kuvan otin Lahdenperänkadun ylittävältä kevyenliikenteen sillalta ja tässä paskavesien varapurkupaikka sijoittuu suoraan sinisellä mopolla ajavan henkilön taakse pusikkoon.

Kuvan yläreunassa näkyy Helsinki-Tampere -moottoritie (Tampereen suunta oikealla).

 

 

 

 

Vihioja alittaa Lempääläntien aivan Lahdenperänkadun risteyksen tuntumassa ja…

 

 

 

… tässä kuvassa ”katsellaan” suoraan paskavesien purkutunnelin suulle. Pitäisi kai käyttää paskavesien tunnelin suusta termiä ”viettopurkuviemärin suuaukko".

Kuvassa näkyy Lempääläntie varrella oleva kerrostalo, joka jäisi kuivalle maalle, vaikka jätevedenpuhdistamossa tapahtuisi vakavakin onnettomuus!

 

Miksi tein näin mittavan selvityksen Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon varapurkupaikan ongemista?

 

Olen kokenut Palokalliolla Ikean räjäytystyömaan kirot ja en halua, että Koivistonkylän asukkaat joutuisivat kokemaan saman.

 

Mm. sen vuoksi vastustan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Lisäksi haluan, että seuraavat sukupolvet saisivat nauttia puhtaasta Näsijärven kaltaisesta Pyhäjärvestä. Puhdas Pyhäjärvi ei olisi ainakaan seuraavan sadan vuoden aikana mahdollista, jos Sulkavuoreen rakennettaisiin jätevesien keskuspuhdistamo. Tämä on eräs syy, että vastustan Sulkavuoreen suunniteltua keskuspuhdistamoa.

 

Oletin, että keskuspuhdistamon varapurkupaikka aiheuttaisi suuria ongelmia. Osuin oletuksissani oikeaan, sillä näin tulisi käymään.

 

Jos puhdistamattomien jätevesien varapurkua jouduttaisiin käyttämään, niin Lahdenperänkadun ja Lempääläntien kulmaukseen muodostuisi paskajärvi.

Paskajärven syvyys riippuisi häiriötilanteen pituudesta.

Kysynkin nyt suunnittelijoilta, että kuinka syvä paskajärvestä muodostuisi, jos häiriötilanne kestäisi puoli päivää, päivän tai kolme päivää? Miten alueen siivous järven laskettua Pyhäjärveen suoritettaisiin? Miten asia korvattaisiin vahinkoa kärsineille?

Puhdistamaton jätevesi ei ilmeisesti nousisi niin korkealle, että liikenne Helsingistä ja Turusta voisi jatkua Tampereen keskustaan, mutta Lempääläntien liikenne olisi mahdotonta. Peltolammin, Multisillan, Palokallion ja myös Koivistonkylän asukkaat jäisivät mottiin.

 

 

 

On selvää, että keskuspuhdistamon häiriötilanteessa Lahdenperänkadun huoltoaseman toiminta olisi mahdotonta.

Kun Sulkavuoren suunnittelijat vastaavat yllä esittämiini kysymyksiin, saadaan selville, lainehtisiko paskavesi myös huoltoaseman tontilla!

 

 

Toivon, että tämä amatööriselvitykseni havahduttaa Koivistonkylän ja hieman laajemmankin alueen asukkaat vastustamaan keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen.

 

Meneillään oleva YVA-prosessi maksaa tamperelaisille veronmaksajille miljoona euroa.

Kyse on jo kolmannesta YVA:sta, joilla Tampereen Vesi yrittää ajaa mieletöntä hanketta toteutukseen. Jokainen YVA maksaa millin, joten kolme miljoonaa euroa Tampereen Vesi on tämän YVA:n valmistuttua syytänyt tamperelaisten verovaroja konsulttiyritysten pohjattomaan kitaan!

Arvoisa lukijani!

 

On muistettava, että ratkaisun hyväksyminen merkitsisi asiantuntijoiden mukaan Pyhäjärven saastumisen jatkumista ja pahentumista seuraavan sadan vuoden ajan!

Haluammeko me tätä?

On aika havahtua laajemmaltikin vastustamaan Pirkanmaan jätevesien keskuspuhdistamon rakentamista Sulkavuoreen!

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

• Partiolippukunta Viinikan Siniset
• Koivistonkylän Kunto
• Lions Club Tampere Koivistonkylä
• Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
• Koivistonkylän nuorisokeskus
• Pirkanmiehet
• Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…

 

 

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aiheuttaako Pöyryn joutuminen kolmeksi vuodeksi Maailmanpankin boikottilistalle mitään toimenpiteitä Tampereen kaupungilta?

Maanantai 9.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Maailmanpankki on laittanut suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn listalle, jolle joutuvat yhtiöt, joiden kanssa pankki kieltäytyy yhteistyöstä. Maailmanpankin Pöyrylle asettama boikotti kestää kolme vuotta.

 

Maailmanpankki perustelee Pöyryn panemista boikottiin sillä, että Pöyry on lähettänyt vääriä laskuja ja tarjonnut Maailmanpankin henkilökunnalle sopimattomia etuja.

 

Tamperelaisia Maailmanpankin asettama kolmen vuoden boikotti koskee myös, sillä Pöyryn eräs yhtiö on ”kunnostautunut” Tavase Oy:lle – eräs Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvista yhtiöistä - tekemissään konsulttiselvityksissä vähintään omituisiin loppupäätelmiin.

 

On luonnollista, että Pöyry vähättelee Maailmanpankin boikottipäätöstä ja vetoaa siihen, että päätös koskee vain erästä Pöyry-konserniin kuuluvaa yhtiötä.

 

Viherpesua kiivaimmillaan!

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on tekopohjavesihankkeessaan sadettaa Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain, kun alueen vuotuinen sademäärä on alle tuhannesosa suunnitellusta keinosadetuksesta.

 

Pöyryn Tavaselle tekemiä töitä tekevä konsulttiyhtiö näkee, että tavallisen tamperelaisen mielestä mieletön suunnitelma olisi toteuttamiskelpoinen!

 

Kysyn Tampereen johtavilta virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä, että eikö viimeistään nyt olisi aika laittaa lopullinen jenka päähän niille suunnitelmille, joiden mukaan Tavase Oy:n toimintaa pitäisi jatkaa?

 

Mielestäni ainoa oikea tapa on se, että Tavase-suunnitelma kuopataan ja sen myötä Tampereen kaupungin taseeseen kirjataan kuuden miljoonan euron suuruinen kupru.

 

Kuuden miljoonan euron suuruisen kuprun hyväksyminen on paljon pienempi paha kuin se, että Tavase Oy:n sallittaisiin jatkaa.

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupungilla eettisiä perusteita ja jos on, niin noudattaako se niitä?

Sunnuntai 3.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikon kysymys tuli etsimättä mieleen, kun luin kesäkuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta”-palstalta Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan kirjoituksen.

 

Jokelan kirjoituksen otsikko oli:

”Luonnonmukaisesti valmistettua hyvää juomavettä”.

 

Harvoin näkee niin paljon tosiasioita karttavaa kirjoitusta, kuin Jokelan esitys oli.

 

Jokela toistelee kirjoituksessaan vanhoja ikiaikaisia väitteitään, jotka ovat vailla todellisuuspohjaa.

 

Puutun nyt tarkemmin ainoastaan yhteen toimitusjohtaja Jokelan väitteeseen.

 

Jokelan väite kuuluu näin:

 

”Tekopohjaveden valmistaminen perustuu luonnon omiin prosesseihin: maaperän luontaiset mikrobit hajottavat suuren osan järviveden orgaanisesta aineksesta”.

 

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on sadettaa Suomen ainutlaatuisempiin harjumaisemiin järvivettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa.

 

On myönnettävä, että Kangasalan ja Pälkäneen maisemissa harjuihin sataa vettä 863 metriä, mutta ajanjaksona puhutaan silloin yli tuhannesta (1.000) vuodesta! Jokelan markkinoima tekopohjavesihanke sadettaisi tuhatvuotisen sateen Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin yhdessä vuodessa!

 

Se hankkeen luonnonmukaisuudesta!

 

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 % ja sen vuoksi osoitankin tämän jutun otsikkokysymyksen Tampereen kaupungille.

 

Onko alueen keskimääräisen vuotuisen sademäärän tuhatkertaistaminen eettisesti kestävällä pohjalla?

 

Kysyn asiaa sen vuoksi Tampereen kaupungilta, kun sen konserniin kuuluva Tavase Oy aikoo niin tehdä.

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupunginhallituksen päivittämä johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskeva ohje vain tyhjää puhetta?

Keskiviikko 28.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin, kun luin Tampereen kaupungin tiedotteista, että Tampereen kaupunginhallitus on tammikuun 30. päivä kuluvaa vuotta päivittänyt kaupungin johtamis- ja hallintotapaa ja sisäistä valvontaa koskevan ohjeen.


Tiedotteessa kerrotaan oikeaoppisesti, että riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan on jatkossa katettava kaupungin oman toiminnan lisäksi myös sellainen toiminta, josta kaupunki vastaa lainsäädännön, omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden tai sopimusten nojalla.


Kauniisti sanottu, mutta pelkään, että korulauseet jäävät korulauseiksi.


Käytäntöön sovellettuina korulauseet merkitsisivät mm. sitä, että tekopohjavesiyhtiö Tavase Oy:n toiminta pitäisi ottaa käytännön järjellä ajattelevien henkilöiden hallintaan. Nyt se sitä ei ole.


Toinen seikka, johon haluan kiinnittää huomiota, on sisäisen tarkastuksen rooli siinä, että havaittujen epäkohtien korjaamiseen puututtaisiin. Ei riitä, että havaitusta epäkohdasta huomautetaan vuosittain, vaan epäkohta on tuotava selkeästi päättäjien eli luottamushenkilöiden tietoon. Sisäinen tarkastus ei saa olla elin, joka saattaa jopa piilotella virkamiesten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Lasken piilottelemiseksi sen, että sisäinen tarkastus ei ainakaan ennen antanut muistioitaan edes luottamushenkilöistä koostuvan liikelaitoksen johtokunnan tietoon!

On tarkennuksena todettava, että en omaa pienintäkään tietoa piilottelusta tms., mutta ripeyttä ja selkeää toimintaa luottamushenkilöiden on vaadittava jo ohjeita hyväksyessään.


Yritysmaailmassa sisäinen tarkastus on johdon ja esimiesten yhteistyökumppani. Näin pitäisi olla myös kuntien ja kaupunkien hallinnossa. Sisäinen tarkastus ei saa uinua Ruususen unta kammioissaan.

Sisäinen tarkastus pitää mielestäni olla luottamushenkilöjohdon työkalu kaupungin asioiden hoitamisessa. Luottamushenkilöjohtoon kuuluvat ylimpien toimielinten lisäksi lautakunnat sekä johtokunnat.

Yritysten sisäinen tarkastustoiminta on ripeää ja se antaa linjaorganisaatiolle palautteen nopeasti.  Näin ei ehkä välttämättä ole kaupunkiorganisaatiossa, vaan asioita saatetaan vitkutella kuukausikaupalla.


Julkisen vallan ja yritysmaailman päättäjien sekä johdon ja esikuntaelinten keskinäinen henkilökierrätys olisivat välttämättömiä.

Onko tilanne nyt se, että kunnallisessa organisaatiossa leipääntyneillä virkahenkilöillä on vaikeuksia ja ehkä halujenkin puutetta päästä yrityselämässä vastuullisille paikoille? Eivätkö eväät riitä?

Ovatko kuntien ja kaupunkien virkahenkilöt muutamaa virkistävää poikkeusta lukuunottamatta tuomittu loppuiäkseen nykyisille paikoilleen?

Virkahenkilöiden paikoilleen jämähtäminen on vahinko, sillä se saattaa olla este kunnallisen puolen kehittymiselle ja sen virtaviivaistamiselle.

-Esko Erkkilä-

Kysymykseni Tampereen pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa 7.2.2012:

Maanantai 13.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen järjestävät säännöllisesti kaupunkilaisille tarkoitettuja asukasiltoja. Asukasilloissa on heidän lisäkseen Tampereen apulaispormestarit sekä valtuustoryhmien edustajat kuuntelemassa ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin.

Viimeisin asukasilta järjestettiin Tampereen valtuustosalissa 7.2.2012.

Olen usein esittänyt em. tilaisuuksissa ”haastavia” kysymyksiä, mutta nyt tein mielestäni kovinkin kannustavan kysymyksen ja se meni näin:

====

"Kysymykseni liittyy Tampereen kaupungin tiedotuskäytäntöön ja täytyy heti todeta, että tämä kysymykseni on luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kiittävä.

YLE:n TV1 lähetti tammikuun 9. päivänä tänä vuonna MOT eli Mikä Oli Tutkittava –ohjelman, jossa käsiteltiin tekopohjavesiyhtiö Tavasea.

Ohjelmanteossa oli ongelmia ja se ilmenee ohjelman toimittaneen Maarit Åström´n blogikirjoituksesta, joka on edelleen luettavissa netissä ja löytyy googlettamalla ”tekopohjavesikauhu”. Imuroin sen tänään imuroin netistä ja tässä suora lainaus kirjoituksesta:

” Tavase Oy:n käyttäytyminen oli kuitenkin erikoista. Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela vältteli viikkokausia haastattelupyyntöjä ja yritti siirtää tapaamista ohjelman ulostulon jälkeiseen aikaan. Tampereen kaupunki sai Jokelan tulemaan kameran eteen mm. koska kaupunki harjoittaa avointa viestintää”

Lainaus päättyy.

Kenelle Tampereen kaupungin virkahenkilölle tai luottamushenkilölle voin toimittaa suklaarasian, jonka ansiosta julkisuutta kartteleva konserniyhtiön toimitusjohtaja saatiin kameroiden eteen?"

--------

Kysymykseni jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen totesi, että suklaarasiat kelpaisivat kenelle tahansa, mutta selkeää vastausta kysymykseeni hän ja eivätkä läsnä olleet apulaispormestaritkaan pystyneet antamaan.

SDP:n kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtaja Atanas Aleksovski totesi omassa puheenvuorossaan, että Eskon pitää toimittaa lupaamansa suklaarasia Tavase Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter Löfberg´lle. Atanas otaksui, että Tavase Oy:n hallituksen puheenjohtaja Löfberg olisi määrännyt toimitusjohtaja Petri Jokelan kameroiden eteen.

Tavase Oy:n toiminnasta kertova MOT-ohjelma avasi suomut monen Tavase-uskovaisen silmistä, sillä niin perusteellisesti Maarit Åströmin oli perehtynyt Tampereen ja sen lähikuntien todelliseen ongelmaan - Tavase osakeyhtiöön!

Mainittakoon, että Atanas Aleksovski on kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa, joten tunnen Atanaksen hyvin ja arvostan hänen toimintaansa.

Nyt vaan pitää alkaa hankkimaan sitä lupaamaani suklaarasiaa!

-Esko Erkkilä-


PS. Mainittakoon, että toimittaja Åström päättää blogikirjoituksensa näin:

”Tavasen viestintäkauhu herättää kysymyksiä siitä mitä yritys yrittää peitellä.”

Tätä en kysymyksessäni kertonut, mutta todettakoon se nyt tässä!

Kansalaisten pitää tietää poliitikkojen takavuosina tekemät virheet

Sunnuntai 29.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tavase-hanke vetelee viimeisiään, mutta tuskalliselta sen lopettaminen ainakin Tampereen kunnallispolitiikan piirissä tuntuu.


Turhan ja mielettömän hankkeen kuoppaamisen vaikeudessa yksi syy saattaa olla se, että monet pirkanmaalaiset kansanedustajat toimivat yhteistuumin Tavase-hankkeen ”kätilöinä” 1990-luvun lopulla.


”Arkistojen aarre” on Eduskunnan asia- ja asiakirjahaun kertoma talousarvioaloite 681 vuoden 1998 Valtiopäiviltä.


Kyseinen talousarvioaloite on kansanedustaja Jorma Rantasen (sdp) tekemä, jossa esitettiin 1.000.000 (miljoonan) markan suuruisen määrärahan osoittamista Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Kansanedustaja Rantasen allekirjoittamaan talousarvioaloitteeseen yhtyivät seuraavat pirkanmaalaiset kansanedustajat:


•    Reino Ojala, SDP
•    Eila Rimmi, Vasemmistoliitto
•    Arja Ojala, SDP
•    Pia Viitanen, SDP
•    Mikko Kuoppa, Vasemmistoryhmä
•    Kimmo Sasi, Kokoomus
•    Irja Tulonen, Kokoomus
•    Markku Vuorensola, Keskusta
•    Reijo Lindroos, SDP
•    Kari Kantalainen, Kokoomus
•    Sulo Aittoniemi, Keskusta
•    Jukka Gustafsson, SDP


Mittava joukko silloisia Pirkanmaan ykkösvaikuttajia, joista yksi on nykyhallituksessa jopa ministerinä eli Jukka Gustafsson (SDP) ja kaksi muuta edelleen kansanedustajina eli Pia Viitanen (SDP) ja Kimmo Sasi (Kokoomus).


Osa silloisista TAVASE-puolestapuhujista on edelleen Gustafsson´n, Viitasen ja Sasin tapaan merkittävissä asemissa Pirkanmaan sekä Tampereen politiikassa.


Tässä kopio talousarvioaloitteesta TAA 681/1998 vp, joka osoittaa silloisten kansanedustajien yksituumaisuutta sittemmin kelvottomaksi osoittautuneesta TAVASE-hankkeesta.


--------------------------



Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi
/kesk

Jukka Gustafsson /sd

----

Kannattaa huomata, että Tavase-hankkeen todellinen kustannusarvio on 14 vuoden ajan numeraalisesti säilynyt samana, mutta valuutta on muuttunut markoista euroiksi!

Syyskuun 15. päivänä 1998 arvon kansanedustajille on kerrottu kustannusarvion olevan 213 miljoonaa markkaa, kun se nykyään asettuu tasolle 200 miljoonaa euroa.

Kahdessasadassa miljoonassa eurossa on huomioitu se, että Sasiin on rakennettava uusi imeytyskenttä, jotta luvatut vesimäärät pystyttäisiin tuottamaan.

Jorma Rantasen ym. allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa mainitaan kuntina mm. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi, jotka eivät tarkentuneiden suunnitelmien jälkeen lähteneet mukaan lainkaan. Myös Pälkäne ei ole osakkaana mukana, mutta se on pakosta mukana, sillä imeytyskenttiä suunnitellaan aivan Pälkäneen keskustan tuntumaan.

Pälkäneen tapaista ”ihanuutta” tulevat kohtaamaan ehkä myös Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Nokia, jos Tavasen laajentaminen Sasiin sallitaan.

On mainio asia, että aikoinaan tehdyt virheet on dokumentoitu.

Merkitseekö asioiden dokumentointi kuitenkin tässä asiassa sitä, että kyseisten päättäjien on entistä vaikeampi myöntää virheitään ja pitäytyvät sen vuoksi jääräpäisesti Tavase-hankkeen kannattajina?

-Esko Erkkilä-

Onko Iisakki Nieminen liian toiveikas?

Torstai 26.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen kirjoittanut tämän jutun jo 8.1.2012, mutta aiheiden runsauden vuoksi julkaisen sen vasta nyt.

Tänään tiedämme Tavasesta enemmän kuin kirjoituspäivänä ja nyt kirjoittaen jutun sisältö olisi ehkä hieman toinen. Nyt saattaisin uskoa, että Tavase Oy kaatuu jo alkaneena vuonna!

Mutta tässä 8.1.2012 kirjoitettu juttu:

===============

Tampereella ilmestyy ilmaisjakelulehtenä Kaupunkilehti Tamperelainen. Se on Suomen vanhin kaupunkilehti, sillä sen ensimmäinen numero ilmestyi jo syyskuun 19. päivä 1957.

Tamperelaisen nettiosoite on:  www.tamperelainen.fi

Tamperelainen ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sen jakelu on lähes 150.000 kappaletta.

 

Tamperelainen on saanut tamperelaisten luottamuksen ja siitä kertoo mm. se, että se on Aamulehden rinnalla ainoana muuna lehtenä Tampereen kaupungin virallinen ilmoituslehti.

 

Tamperelaisessa on ilmaisjakelulehdeksi ”riittävästi” toimituksellista aineistoa, joten se ansaitsee arvostuksensa sitäkin kautta hyvin.

 

Taitaa olla kerran viikossa, kun nimimerkki ”Iisakki Nieminen” pakinoi Tamperelaisessa.

 

Iisakki on ilmeisen hyvin perillä tamperelaisen kunnallispolitiikan kuvioista, sillä pakinoissaan hän käsittelee asiantuntevasti Tampereen kunnallispolitiikan taustakuvioita.

 

Pidin Iisakin pakinasta, joka ilmestyi Tamperelaisessa 7.1.2012.

 

Pakinan otsikko oli: ”Mitä tapahtuu vuonna 2012?”.

 

Iisakin pakinan Tampere-osuudessa käsiteltiin kaupungin suurhakkeiden tilannetta alkaneena vuonna.

 

Iisakki ennustaa, että Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunneli, ratikka sekä Keskusareena etenevät, mutta ”Tavase haudataan hiljaisin menoin.”

 

Olen Iisakkia pessimistisempi ja oletan, että Tavase haudataan vasta syksyllä 2012 valittavan uuden kaupunginvaltuuston toimesta. En jaksa uskoa, että nykyinen kaupunginvaltuusto pystyy Tavasea hautaamaan.

 

Toivon, että olen väärässä ja jo nykyinen Tampereen kaupunginvaltuusto kokisi ryhtiliikkeen sekä hautaisi mielettömän hankkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Tavase-hanke meni mahtavasti eteenpäin toissailtana

Keskiviikko 11.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke Tavase nytkähti voimallisesti eteenpäin maanantaina tammikuun 9. päivänä.


Tavasen puolestapuhujat sekä me Tavase-vastustajat odotimme jännityksellä Kangasalan kunnanvaltuuston päätöstä Kangasalan suostumisesta Tavase Oy:n esittämään osakepääoman korottamiseen ja samoin odotimme jännityksellä Tavasesta tehdyn MOT-ohjelman esittämistä televisiossa.


Molemmat onnistuivat yli odotusten ja ne veivät Tavase-kysymystä vahvasti eteenpäin.


Kangasalan kunnanvaltuusto päätti äänin 26-19, että se ei lähde osakepääoman korottamiseen ja MOT-ohjelma poisti viimeisetkin suomut Tavase-uskovien silmistä!


Tavase meni siis vahvasti eteenpäin ja eteenpäinmeno on sitä, että luonnoton hanke vetelee viimeisiä henkosiaan!


Voisiko yhteen maanantai-iltaan mahduttaa enempää hienoja uutisia!


Valkeakoski ja Akaa ovat jo aikaisemmin tehneet päätöksen Tavasesta luopumisesta ja nyt Kangasalla tehty kunnanvaltuuston päätös merkitsee käytännössä Kangasalan irtautumista mielettömästä hankkeesta.


Nyt Tavasessa ovat käytännössä mukana enää Tampere, Lempäälä sekä Vesilahti.


Osakaskuntien joukkopako merkitsee ainakin sitä, että yrityksen nimenä ei voi jatkossa olla Tavase Oy, sillä Va-osuus nimestä on kokonaan pois ja Se-osuuskin merkitsee enää Lempäälää ja Vesilahtea.


Kerrassaan hieno päätös Kangasalan kunnanvaltuutetuilta – Teiltä löytyi sitä kaukokatseisuutta ja oman kuntanne edun ajattelemista, jota Tampereen kaupunginvaltuutetuilta 12.12.2011 Tavase-päätöksen aikana puuttui!


=========

MOT-ohjelma ansaitsisi oman juttunsa, mutta nykyisessä aihepaljoudessa joudun käsittelemään sitä nyt.

Toimittaja Maarit Åström-Kupsanen oli löytänyt ohjelmaan maan parhaat asiantuntijat ja erinäisten vaiheiden jälkeen myös Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan.

Åström-Kupsanen taustoittaa ohjelmanteon vaikeutta blogissaan, joka on julkaistu www.yle.fi –sivuilla maanantaina 9.1.2012 klo 17.07.

Hän toteaa mm. näin:


”MOT lähti ohjelmaa tehdessään siitä, että kuntien (lue kuntalaisten) omistama Tavase Oy saa ja sen tulee kertoa omasta hankkeestaan. Tavase Oy:n käyttäytyminen on kuitenkin ollut erikoista. Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela vältteli viikkokausia haastattelupyyntöjä ja yritti siirtää tapaamista ohjelman ulostulon jälkeiseen aikaan. Tampereen kaupunki sai Jokelan tulemaan kameran eteen mm. koska kaupunki harjoittaa avointa viestintää.

Tavase kuvasi Ylen haastattelutilaisuuden salaa ja lupia kysymättä ja julkaisi aineiston kaikkine kahvinjuonteineen Tavase Oy:n nettisivuilta. Sama aineisto linkitettiin Valkeakosken kunnan sivustolta. Tavase ei myöskään reagoinut Tampereen johtoryhmän määräykseen poistaa tallenne välittömästi, vaan viivytteli lähes koko päivän.

Tavasen viestintäkauhu herättää kysymyksiä siitä mitä yritys yrittää peitellä.”

Tamperelaisena olen tyytyväinen, että kaupunki pakotti Tavase Oy:n toimitusjohtajan kameroiden eteen – tämän käsityksen saa ainakin Åström-Kupsasen blogikirjoituksesta.

On myös tärkeää kuulla, että Tampereen kaupungin johtoryhmä osoitti konserniin kuuluvalle yksikölle miten ilmeisen luvatta kuvattujen videotallenteiden kanssa pitää menetellä.

Toivottavasti nämä toimenpiteet antavat viitteitä siitä, että Tampereen kaupungin päättäjät uskaltavat jatkossa ottaa tiukan otteen selkeää imagohaittaa kaupungille aiheuttavan yhtiön toiminnasta.

Tavasea käsittelevän MOT-ohjelman nimi oli: ”Tekovesikauhu”.
Se on katseltavissa uusintana tänään eli 11.1.2012 klo 14.30 TV1:ssä ja toisena uusintana torstaina 12.1.2012 klo 09.30 samalla kanavalla.

Oletan, että ainakin ohjelman käsikirjoitus on vielä myöhemminkin löydettävissä netistä.

Esitys on niin mielenkiintoinen, että kaikkien tamperelaisten pitäisi se nähdä. Erityisen tärkeää sen näkeminen on Tampereen luottamushenkilöille, jotka ainakin vielä joulukuun 12. päivänä viime vuonna myötäjuoksivat Tavasen esitysten mukaisesti.

Tekovesikauhussa haastatellut todelliset asiantuntijat kumoavat jokaisen Tavase Oy:n esittämän latteuden.

Asiantuntijoina ohjelmassa esiintyvät mm.:

•    Esko Arasalo, Pälkäneen kunnanjohtaja
•    Heljä-Sisko Helmisaari, metsämaatieteen professori, MMT, dosentti, Helsingin Yliopisto
•    Tuula Tuhkanen, bio- ja ympäristötekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto
•    Kalle Hakalehto, tekniikan tohtori, kaivosinsinööri
•    Ari Nieminen, diplomi-insinööri

Ohjelmaa katsellessa kannattaa kiinnittää huomiota puhujien äänenvoimakkuuteen, puheen vakuuttavuuteen, asioiden argumentointiin sekä puhujien kehonkieleen. Tavase-kriitikot ovat vakuuttavia ja asiastaan varmoja – näin ei ole vastapuolella.

-Esko Erkkilä-

Olen saanut olla hienossa projektissa mukana

Torstai 5.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Asukasvaikuttaminen on asia, jonka vuoksi vajaat neljä vuotta sitten lähdin mukaan kunnallispolitiikkaan.

 

Palokallion Omakotiyhdistyksen taistelu Tampereen kaupunkia vastaan ja näkyvä roolini siinä taistelussa, olivat ilmeisesti minua kunnallisvaaliehdokkaaksi pyytäneiden henkilöiden mielissä. Omakotiyhdistyksemme taistelu kaupunkia vastaan oli asukasvaikuttamista parhaimmillaan.

 

Nyt olen mm. ponnekkaasti vastustamassa Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihanke Tavasea.

 

Saimme arvokkaan voiton 19.12.2011, kun Valkeakoski päätti irtautua hankkeesta. Valkeakosken myötä myös Akaa irtautuu Tavasesta. Kyseessä on tavallaan Berliinin muurin murtuminen ja sitä kautta koko Tampereen seudun vapauttamisen alkaminen luonnottomasta hankkeesta.

 

Tavase-hanketta voidaan perustellusti verrata Tampereen kaupungin ajamaan Ikea-hankkeeseen. Ikea-hankkeessa Palokallion Omakotiyhdistys ry sai ainoastaan osavoiton, sillä emme pystyneet kaatamaan hanketta. Toisaalta pystyimme saamaan Tampereen kaupungin ja Ikean vaatimat liikenneratkaisut sellaisiksi, että omakotialueemme pystyy niiden kanssa elämään.

 

Tavase-taistelussa on surullista, että tamperelaisten Tavase-vastustajien pitää ”koukata” Valkeakosken kautta, jotta saamme tamperelaiset päättäjät uskomaan hankkeen mielettömyyden.

 

Toki on todettava, että ainakin minä tein tuon koukkauksen hyvällä ja luottavaisella mielellä, sillä Valkeakosken Tavase-kriitikoilla riitti asiantuntemuksen voimalla saada oikea päätös puristettua myös luottamushenkilöiltään.

 

Saattaa olla, että Tampereen nykyinen kaupunginvaltuusto ei pysty lopullisesti kuoppaamaan tekopohjavesihanketta. Olen kuitenkin varma, että ensi syksyn kunnallisvaalit tulevat Tampereella olemaan Tavase-vaalit ja silloin valittava uusi kaupunginvaltuusto on varmasti kykenevä tekemään samanlaisen viisaan päätöksen, joka nyt tehtiin Valkeakoskella.

 

Tampereen luottamushenkilöiden olisi nyt huolehdittava, että Tavase Oy maksaa kaikki velkansa Tampereen konsernirahoitukselle, jotta Tavasen konkurssi tulisi mahdollisimman halvaksi Tampereen veronmaksajille.

 

Oli mainio päätös Tampereen kaupunginvaltuustolta, kun se poisti Tampereen virkamiehiltä oikeuden pumpata lisärahoitusta Tavaseen. Toivottavasti rahan pumppaaminen Tavaseen on loppunut, mutta jos sitä ”saattohoidon” vuoksi vielä tehdään, tapahtuu se Tampereen kaupunginhallituksen toimesta.

 

Tampereen kaupunginhallituksen muodostavat luottamushenkilöt, joten yhteisiä rahoja Tavaseen syytävät luottamushenkilöt joutuvat vaaleissa tilille kansalaisten eteen!

 

Toivon, että Valkeakosken ja Akaan jättäytyminen Tavasen ulkopuolelle avaa silmät myös Tavaseen sokeasti uskovilta ja päästään aloittamaan nopeat neuvottelut Tavasen lopulliseksi kuoppaamiseksi!

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi Tavase Oy:n tekopohjavesihanke ei ole nyt toiminnassa!

Tiistai 27.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvoimat näyttivät voimansa, kun sähkökatkoksen vuoksi Ruskon vedenpuhdistamo ei saanut raakavettä Roineesta Tapaninpäivänä 2011.

Samainen sähkökatkos tekisi täysin toimimattomaksi myös suunnitellun tekopohjavesihankkeen.

Jos Tampereen ja Valkeakosken seutujen vedenjakelu nyt perustuisi yksinomaan Tavase Oy:n tekopohjaveteen, olisi tilanne katastrofaalinen.

Toivottavasti tilanne herättää viimeisetkin Tavase-uskovaiset ja he huomaavat, että tekopohjaveden varaan ei voida rakentaa vesihuoltoa.

Tässä Tampereen kaupungin nettisivuille Tapaninpäivänä 26.12.2011 klo 14.01 ilmestynyt tiedote:

” Talvimyrsky aiheuttanut sähkökatkon Roineen vedenottamolla

26.12.2011 kello 14:01

Maanantaina 26.12 aamupäivällä Tampereen Veden Roineen raakavesipumppaamolla tapahtuneen sähkökatkon takia vedentuotanto tapahtuu Kaupinojan varalaitokselta. Vedenpuhdistuslaitoksen vaihtuessa veden virtaussuunta putkistossa muuttuu, mikä saattaa aiheuttaa veden samentumista ja paineen alentumista. Tämä ei kuitenkaan vaaranna veden terveydellistä laatua. Sähkökatkon pituutta ei toistaiseksi tiedetä. Pidempään jatkuessaan tilanne voi aiheuttaa vedenjakelun katkoja Annalan ja Hirvikallion alueella.

Raakavesipumppaamon sähkökatkon takia Ruskon vedenpuhdistuslaitokselle ei tule vettä, josta aiheutuu katkos vedentuotantoon. Vedenjakelu verkostossa ei kuitenkaan keskeydy, koska se järjestetään varalaitoksena toimivalta Kaupinojan vedenpuhdistuslaitokselta.”

============

On selvää, että sähkökatkos tekee suurta hallaa Tavase-hankkeelle.

Tilanne on kuitenkin opettavainen ja nostaa todella korkeaan kurssiin sen, että Tampere on uudistamassa Kaupinojan vedenpuhdistuslaitosta.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksen uudistamiseen pitää laittaa vauhtia ja nyt on nopeasti lopullisesti luovuttava monellakin tapaa riskialttiista Tavase-hankkeesta!

-Esko Erkkilä-

"Tavase on ehkä heikkomaineisin iso hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla"

Tiistai 20.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Hyrisen tyytyväisyyttäni, sillä kuulin eilen klo 21.30 Valkeakosken irtautuvan Tavasesta. Valkeakosken myötä myös Akaa sanoo hyvästit Tavaselle.

Kirjoitin tämän jutun otsikon ja tästä eteenpäin olevan jutun ennen kuin minulla oli lopullista varmuutta Valkeakosken päättäjien hienosta päätöksestä.

Tätä kirjoittelin ennen Valkeakosken historiallista päätöstä:

==================

Valtaosalle tamperelaisista on syntynyt kuva, että Rantaväylän tunneli on SDP:n valtuustoryhmän mielestä heikkomaineisin hanke, joka on pyörinyt Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistoilla.

 

Monet tamperelaiset ja myös lähikuntien asukkaat huokaisivat kuitenkin helpotuksesta, kun SDP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2011 totesi otsikossa kerrotun demari-linjauksen.

 

Pekka Salmen ajatuksenjuoksuun on helppo yhtyä.

 

Salmen puheenvuoron lisäksi on nostettava hattua Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen ja Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukosen Tavasesta käyttämille kriittisille puheenvuoroille. Myös Vihreät ovat mielestäni oikeilla linjoilla, vaikka eivät nyt vielä torpanneetkaan hanketta lopullisesti.

 

Tampereen kaupunginvaltuustossa 12.12.2011 käyty Tavase-keskustelu on taltioitu videolle ja se on helposti katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilta.

 

Polku Tavase-keskusteluun menee näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten videolähetykset -> Valtuuston kokous 12.12.2011.

 

Tavase-keskustelu alkaa kohdasta 2 tuntia ja 42 minuuttia.

 

Samainen Tavase-keskustelu on netin kautta kuunneltavissa myös radiolähetyksenä Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.

 

Polku Radio Moreenin suorittamaan Tavase-keskustelun radiotaltiointiin löytyy näin: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Kaupunginvaltuusto -> Valtuuston kokousten radiolähetykset -> Kaupunginvaltuusto 12.12.2011 -> Kohta 282.

 

Suosittelen videolähetyksen katsomista, mutta myös radiotaltioinnista pääsee ”jyvälle”.

 

Videotaltioinnin etuna on se, että sen kautta näkee puhujan kehonkielen sekä myös muiden valtuutettujen suhtautumista puhujan esittämään asiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!”

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Olen syvästi pettynyt Tampereen kaupunginhallituksen eiliseen Tavase-päätökseen, mutta toisaalta luottavainen, että päätös on taktiikkaa Tampereen veronmaksajien varojen sijoittamisen minimoimiseksi konkurssikypsään hankkeeseen

Tiistai 29.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus päätti eilen, että Tampereen kaupunki merkitsee oman osuutensa Tavase Oy:n osakepääoman korottamisesta eli viidestä (5) miljoonasta eurosta.

 

Lopullinen päätös on Tampereen kaupunginvaltuuston päätettävissä ja en jaksa uskoa, että osakepääoman korottaminen on läpihuutojuttu Tampereen kaupunginvaltuustossa.

 

Kysymys kuuluu, että uskaltavatko nykyiset kaupunginvaltuutetut asettaa asemansa vaakalaudalle vajaan vuoden kuluttua järjestettävissä kunnallisvaaleissa?

 

Tampereen osuus Tavase Oy:stä on 69,5 % eli osakepääoman korostus merkitsisi Tampereen kaupungille lähes 3,5 miljoonan euron satsausta.

 

Vastustan Tampereen kaupunkilaisten verorahojen lapioimista Tavase Oy:n luonnottomiin hankkeisiin.

 

Toisaalta ymmärrän Tampereen kaupunginhallituksen esityksen, sillä sen avulla saadaan muut Tavaseen sekaantuneet Tampereen lähikunnat maksumiehiksi Tavase Oy:n konkurssiin, joka on väistämättä edessä.

 

Pyydän jo nyt anteeksi Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Valkeakosken ja Vesilahden päättäjiltä, mutta itsehän olette sopan keittäneet!

 

Olen varma, että Tampereen kaupunginvaltuusto tekee Tavase-asiassa oikean päätöksen. Se voi olla Tavase Oy:n osakepääoman korottaminen Tampereen kaupunginhallituksen esittämällä tavalla, päätöksen siirtäminen hamaan tulevaisuuteen tai kaupunginhallituksen esityksen hylkääminen.

 

Viime mainittu vaihtoehto on kivuttomin, sillä se merkitsisi Tavase-hankkeen välitöntä konkurssia.

 

Välitön konkurssi koskisi raskaimmin kuitenkin Tampereen kaupunkia, joten toivon muita vaihtoehtoja, sillä silloin saataisiin myös muut Tavaseen sekaantuneet kunnat maksumiehiksi Tavasen pesänjakoon.

 

Valitteluni Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Valkeakosken ja Vesilahden suuntaan – aikaisempien päättäjien tyhmyydet erääntyvät nyt maksettaviksi!

 

-Esko Erkkilä-