29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Viini on Portugalille tärkeä vientituoteTiistai 27.12.2016 - -Esko Erkkilä- Portugalin BKT:sta palvelut muodostavat 75 %, teollisuus 22 % ja maatalous 3 %.
Maatalous työllistää väestöstä kuudenneksen, mutta sen tuottavuus on heikko.
Tärkeimmät maatalouden viestituotteet ovat viini ja kalatuotteet.
Eräs kohteemme agrologimatkallamme oli yritys nimeltään Caves Santa Marta; yritys sijaitsee Santa Marta de Penaguiao´n kylässä.
Caves Santa Marta on yritysmuodoltaan osuuskunta ja siihen kuuluu 1.850 jäsentä. Yritys työllistää 69 henkilöä.
Yritys tuottaa vuodessa viinejä n. 13 miljoonaa litraa, joka edustaa kymmenesosaa Douron alueen viinintuotannosta.
Caves Santa Marta vie viinejään useisiin maihin, joista voidaan mainita mm.:
Espanja, Ranska, Belgia, Luxemburg, Andorra, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Japani, Kiina, Angola, Unkari, Tsekin tasavalta ja Italia.
Tutustumiskäynnillämme aloitimme tehdaskierroksen oikeaoppisesti valmiin tavaran varastoista eli viinikellareista ja etenimme valmistuksen vuokaaviossa vastavirtaan eli lopuksi näimme, kuinka viinirypäleitä vastaanotettiin prosessiin.
***************
Nukahdin bussissa ennen saapumistamme kohteeseemme ja kaverit tekivät minulle pienen jekun ehkä tahtomattaan ja eivät herättäneet minua.
Heräsin ja aloin etsimään porukkaamme, mutta se ei ollutkaan helppo tehtävä.
Kiertelin tyhjissä tuotantotiloissa, mutta ei jälkeäkään porukastamme.
Vihdoin tapasin erään henkilön, joka olikin yrityksen tuotantopäällikkö ja hän aloitti jäljittämään, että missä etenee ”gruppa Finlandia”!
No, viinikellareista sitten tavoitin ryhmämme!
Viinit saavat loppuarominsa suurissa tammisäiliöissä.
Viinikellareiden jälkeen saimme maistajaisten merkeissä tutustua yrityksen valmistamiin viineihin.
*******************
Ja sitten se raaka-ainepuoli, johon tutustuimme viimeiseksi:
Tapasin jo ”harharetkillä ollessani” näytteenottopisteen, jossa viinirypälekonttiin upotettavalla kairalla selvitettiin kuorman laatutaso.
Näytteenottopiste muistutti pienoiskoossa sellaista näytteenottopistettä, joka Suomessa on käytössä kaikilla viljanvastaanottopisteillä.
Viinirypäleitä tuova auto punnittiin ennen konttien tyhjentämistä ja toisen kerran sen jälkeen, kun rypälekontit oli tyhjennetty vastaanottoaltaaseen. Näin saatiin tietää kilolleen tehtaalle tuotujen viinirypäleitten määrä.
*****************
Kuljetuskontit tyhjennettiin…
…vastaanottoaltaaseen, josta ne pohjakierukan avulla siirrettiin tuotantoprosessiin.
Hyvin tuttua tekniikkaa viljamaailmasta!
***************
Oli luonnollista, että tehdasvierailun päätteeksi oli mahdollisuus ostosten tekemiseen tehtaanmyymälästä.
******************************
Oli aika kätellä isäntiämme ja tein sen oikein mielelläni sen tuotatopäällikön kanssa, joka johdatteli minut "eksyneen lampaan" porukkani kanssa yhteyteen!
************************
Saimme koko matkamme aikana perin niukasti tietoa siitä, että miten EU tukee portugalilaista viininviljelijää ja vielä vähemmän saimme valaistusta siihen, että millaisia ovat Portugalin valtion kansalliset tukitoimenpiteet maan viininviljelijöille.
Varmuutta siitä, että tukea tulee EU:sta, saimme mm. tästä plakaatista, jossa kerrotaan Euroopan Unionin maataloutta koskevan ohjaus- ja tukirahaston ”läsnäolosta” tämän yrityksen toimintojen tukemisessa.
On selvää, että vierailumme kohteena ollut yritys on niin suuri, että sen toimintaa tuetaan kaikin mahdollisin keinoin ja myös se on varmaa, että näiden tukitoimien vaikutus yltää osuuskunnan jokaisen jäsenen viininviljelyksille.
Sopii hieman ihmetellä sitä salailua, joka selvästi oli vallalla, kun kyselimme EU:n tukitoimista portugalilaisen viininviljelijän hyväksi!
Kannattaa tiedostaa, että jokaisen nauttimamme viinipullollisen tuottamiseen on käytetty meidän yhteisiä varoja, jos viini on tuotettu EU-maissa!Valtiollista tukea on luonnollisesti käytetty myös niiden viinien tuottamisessa, jotka on tuotettu EU:n ulkopuolella, mutta myydään meillä Suomessa - niiden tukemiseen käytettyjä rahoja me emme ole maksaneet, mutta tuottajavaltiot ovat maksaneet!Ilmaisia tai puoli-ilmaisia viinejä tai muitakaan elintarvikkeita ei ole olemassa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, viinintuotannon tukeminen, viinintuotannon EU-tuet, kansalliset viinintuotannon tuet, Caves Santa Marta, Santa Marta de Penaguiao´n kylä, Santa Marta de Penaguiao, viinirypäleitten näytteenotto, näytteenotto, |
Viinitarhatyöläisen perinteinen lounas Fontesin kylässä PortugalissaMaanantai 26.12.2016 - -Esko Erkkilä- Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ohjelmassa luki Casa de Mateus –palatsissa käynnin jälkeen torstaina 6.10.2016 näin:
”Ajamme Maraon vuoristomaisemien kautta Fontesin kylään, jossa syömme perinteisen lounaan.”
Tässä aluksi Maraon vuoristomaisemia bussin ikkunan läpi kuvattuna:
Ja sitten kuvia siitä perinteisestä lounaasta.
Lounas vastasi tavallisen portugalilaisen viinitarhatyöntekijän lounasta ja siihen kuuluu luonnollisesti oleellisena osana viinit.
Kylmät alkupalat
Lämminruoka
Jälkiruoka
*****************
Lounaskatoksen eräällä seinällä oli portugalilaiseen tapaan kerrottuna kaakelilaattakuvilla viininviljelyn eri vaiheita.
Lounaan jälkeen matkamme jatkui hienojen portugalilaismaisemien keskellä…
…kohti seuraavaa kohdettamme, joka oli Caves Santa Martan viininjalostamo, yrityksen viinikellarit sekä tietysti yrityksen museo, mutta niistä joskus toisella kerralla eri juttuna.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Fontes Portugal, Portugal, perinteinen portugalilainen lounas, viinitarhatyöläisen lounas, Maraon vuoristo Portugal, |
Nerokasta bisneksentekoa!Lauantai 24.12.2016 - -Esko Erkkilä- Mateus Rose on ainakin joidenkin tietojen mukaan maailman suosituin roseviini.
Mateus Rose erottuu muista viineistä erikoisenmuotoisen pullonsa vuoksi ja sen vuoksi, että pullon etiketissä on kuvattu hieno palatsirakennus.
Meillä oli tilaisuus taannoisella agrologien viininkorjuumatkalla pohjois-Portugaliin vierailla Mateus Rose –viinipullon etiketissä kuvatulla palatsilla Vila Realin kaupungissa. Palatsi, jolla kävimme, sillä ei ole mitään yhteyttä Mateus Rosen valmistamiseen, mutta palatsin kuvaa käytetään pullon etiketissä! Aineetonta markkinointia parhaimmillaan!
Palatsilla on kielialueesta riippuen monta nimeä: Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus tai Casa de Mateus.
Palatsi on arkkitehti Nicolau Nasoli´n suunnittelema ja sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1739 ja se valmistui vuonna 1743.
Palatsi on vuonna 1911 luokiteltu ”National Monument” eli kansalliseksi monumentiksi.
Palatsi on suunniteltu italialaiseen arkkitehtuurityyliin arkkitehti Nasolinin mukaan.
************************
Mateus Rose –roseviinillä ei ole siis mitään muuta yhteyttä Mateus Palace´seen kuin se, että palatsin julkisivu on kuvattu Mateus Rose –viinipullon etiketissä.
Tässä on se nerokas bisneksenteko, jota Mateus Palace´n omistama säätiö on osannut tehdä palatsinsa hyödyntämiseksi.
Vierailimme agrologimatkallamme Mateus Palace´ssa ja seuraavassa kuvakimara vierailustamme:
Tienviitta Palacio de Mateus –palatsiin.
Palatsin portilla oli mies, joka myi…
…valmistamiaan taidokkaita polkupyörien ja moottoripyörien pienoismalleja.
Taustalla kyltti, joka kertoi myyjän polvi- sekä säärivammoista.
Palatsin pihalammikon takaa näimme osan palatsin julkisivusta.
Palatsin pihalammikossa on portugalilaisen kuvanveistäjän John Cutileiron vuonna 1981 marmorista veistämä naisfiguuri, joka nukkuu vedessä.
Tässä palatsin julkisivu sellaisena kuin sen näemme Mateus Rose –roseviinipullon etiketissä.
Yksityiskohtia…
…palatsin julkisivusta.
Saimme osallistua kiertokäynnille palatsin toisen kerroksen huoneisiin, mutta kun siellä ei saanut valokuvata, on tyydyttävä tähän kuvaan, jossa on kuvattuna portaat, jotka veivät palatsin toisen kerroksen huoneisiin.
No, yhden kuvan ehdin ottamaan ennen kuvauskiellon julistamista!
*****************
Palatsi tarjoaa kahdenlaisia tutustumiskierroksia turisteille; tutustuminen palatsin sisätiloihin ja sen lisäksi tutustuminen palatsin puutarhaan tai pelkästään tutustuminen puutarhaan.
Me tutustuimme palatsin lisäksi myös puutarhaan ja puutarhasta nyt muutama kuva ilman selityksiä:
*****************
Palatsin hienoa ulkonäköä hyödynnetään nykyisin myös mm. oliiviöljyn markkinoinnissa – piti ostaa, mutta sitten huomasin, että kyseessä olikin oliiviöljy!
Palatsi osaa hyödyntää markkinoinnissaan mm. viininpoljentaa, sillä siihen oli mahdollisuus monessakin poljentasammiossa ja…
…maksu poljennasta oli vapaaehtoinen!
Jatkoimme matkaamme uusiin seikkailuihin, mutta tässä vielä viimeinen katsahdus Mateus Palace – palatsin suuntaan!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mateus Rose, Mateus Palace, Palacio de Mateus, Solar de Mateus, Casa de Mateus. Nicolau Nasoli, agrologit2016, agrologit Portugalissa, Agrologien Liitto, viininpoljenta, |
Cortenjo etnografico - sadonkorjuukulkue Vila Real´ssaKeskiviikko 21.12.2016 - -Esko Erkkilä- Pohjois-Portugaliin suuntautuneella lokakuisella agrologimatkallamme oli n. 25 ennalta suunniteltua käyntikohdetta.
Matkan aikana lisää ex-tempore –kohteita ilmestyi kymmenkunta ja eräs hienoimmista niistä oli sadonkorjuukulkua, johon pääsimme tutustumaan majoituspaikkakunnallamme Vila Real´ssa.
Palasimme bussilla 5.10.2016 Quinta do Bucheiron –viinitilalta viininkorjuusta ja viininpoljennasta majapaikkaamme, mutta emme päässeet bussilla perille, sillä hotellimme lähikadut olivat suljettu sadonkorjuujuhlan vuoksi.
Kaupungilla oli sadonkorjuujuhlasta kertovia julisteita, mutta emme osanneet juhliin kuitenkaan valmistautua.
Etnografia on kansan, kansankulttuurin ja kansankulttuurin historian kuvausta.
Näkemämme sadonkorjuun juhlakulkue oli kansaa, kansankulttuuria ja kansankulttuurin historiaa mahtavasti kuvaava tapahtuma. Kulkue oli Vila Real –kaupungin järjestämä ja ilmeisesti jokavuotinen tapahtuma.
Kulkue oli ennen hotellille saapumistamme kestänyt jo jonkin aikaa, mutta kun kulkueen kärki oli juuttunut kaupungin keskustaan, saimme kokea kulkueen etenemistä majapaikkamme ohi parin tunnin verran.
Etenemisestä ei paljon voinut puhua, mutta kulkueen osanottajat laittoivat kulkueen seisahtumisen ajaksi tanssiksi, lauluksi ja kaikenmoiseksi hauskanpidoksi.
Kulkue eteni kävellen, mutta sadonkorjuuseen liittyvät kuvaelmat esitettiin kuorma-autojen lavoilla, traktoreiden peräkärryillä – härkien mukanaolo kulkueessa teki kulkueesta ajoittain arvaamattoman. Soittokunnat pitivät kulkueessa eloa yllä.
Kulkueessa esitettiin kuvaelmia sadonkorjuun eri vaiheista – kuvaelmat esitettiin traktoreiden ja kuorma-autojen lavoilla.
Tässä kuvakavalkadi sadonkorjuukulkueesta – vain osassa kuvista on selitystekstejä!
Tervetuloa seuraamaan sadonkorjuukulkuetta!
Minulle tarjottiin leilistä punaviiniä! Oli laadukasta!
Viininpoljentaa….
…olimme itse kokeilleet päivällä.
Rouva ei tykännyt lainkaan, kun menin tekemään lähempää tuttavuutta härkien kanssa.
Varstat ovat tuttuja puintivälineitä myös Portugalissa.
Ihailin oikein käsikopelolla jättisipuleita.
Höylämies ja paljon tuttuja työkaluja seinällä!
Justeeri on tuttu Portugalissakin!
Savenvalajat
Kusihätähän siitä tulee morsiusparia kuljettaville härillekin, kun joutuu odottamaan paikoillaan!
Sadonkorjuukulkueen lopussa oli kirkollinen osasto.
Virkavalta toimi kulkueen jälkipään valvojana!
Hieno kokemus – saisikohan Suomessa jonkin maatalousnäyttelyn yhteyteen vastaavan? Pystyisikö Okra?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit Portugalissa, agrologit 2016, Cortenjo etnografico, Sadonkorjuukulkue, Sadonkorjuukulkue Vila Real, Vila Real, |
Viinirypäleitten korjuun ja viininpoljennan jälkeen piti syödä!Tiistai 20.12.2016 - -Esko Erkkilä- Agrologimatkamme ohjelma Quinta do Bucheiron –viinitilalla Celeiros´ssa ei päättynyt viininkorjuuseen eikä viininpoljentaan, vaan se jatkui tutustumisella tilanomistaja, enologi Antonio Dias Teixeiran yksityisasuntoon ja sen jälkeiseen perinteiseen viinitilan työläisten lounaaseen.
Antonio Dias Teixeiran omistama viinitila on omavarainen myös uskonnonharjoittamisen puitteiden osalta, sillä tilalla on oma kirkko.
Osoituksena oppaamme Mika Palon hyvistä suhteista oli se, kun pääsimme tutustumaan omistajan yksityisasuntoon.
Saimme nähdä tilan olohuoneessa kadunpuoleisella seinustalla ikkunan edessä olevat ”seurustelupenkit”, joilla istuen talon tyttäret saattoivat itsensä näytille kadulla kulkeville pojille ja mahdollisille sulhaskandidaateille.
Ennen ruokailua kiersimme vielä tuotantotiloissa ja siellä näimme mm. tilalaboratorion, jossa suoritetaan viinien laadunvalvontaa.
Viinit kypsyvät suurissa tammitynnyreissä.
Viinikellarissa tämä viinierä oli ”Vintage 2005” –laatua.
Mutta sitten kävi kutsu ruokailemaan!
Alkupaloiksi pientä suolaista, vettä ja toki viiniäkin oli heti alusta alkaen tarjolla.
Ohjelman mukaan kyseessä oli perinteinen viinitilan työläisen lounas. Lounas koostui vahvasta ja sakeasta keitosta sekä sen jälkeen tarjotusta peuranlihaa sisältävästä liharuuasta.
Viinit kuuluivat luonnollisesti tarjontaan.
Vierailupäivänämme oppaamme Mika Palo täytti vuosia ja sen kunniaksi saimme jälkiruuaksi herkullista täytekakkua.
Isäntämme tarjosi oppaamme synttäreiden kunniaksi meille oman tilansa ”Travela” –kuohujuomaa.
Tarjolla oli ostettavaksi erilaisia tilan viinituotteita.
Ruokailumme puitteet olivat arvokkaat, sillä talon lippusaloissa liehuivat (oikealta lukien):
Teimme lähtöä ja pihassa näimme vielä isoissa konteissa juuripoimittuja viinirypäleitä.
Kiitokset Quinta do Bucheiron viinitilalle – opimme Teillä viininviljelystä paljon!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Quinta do Bucheiro, Quinta do Bucheiron viinitila, enologi, winemakar, Celeiros, Antonio Dias Teixreira, viininkorjuu, viininpoljenta, |
Viininpolkeminen on totta ja se käy työstäMaanantai 19.12.2016 - -Esko Erkkilä- Olen pitänyt juttuja viininpolkemisesta vain juttuina, joilla ei ole todellisuuspohjaa, mutta lokakuisen pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme tuloksena tiedän, että viinirypäleiden polkeminen on täyttä totta.
Näimme viininpoljentaa matkamme aikana useitakin kertoja ja minäkin pääsin kerran osallistumaan viinirypäleiden poljentaan.
Viininpoljenta, johon osallistuin, tapahtui Quinta do Bucheiron viinitilalla Celeiros-nimisellä paikkakunnalla.
Olen jo aiemmin kertonut viininrypäleiden korjuustamme samalla tilalla ja nyt pieni kuvakertomus seurueemme korjaamien viinirypäleitten polkemisesta:
Korjaamamme viinirypäleet, joita kertyi 900 kiloa, kuljetettiin avolava-autolla poljentasammioiden äärelle.
Riuskat työmiehet…
…kantoivat täysinäiset viinirypälesaavit sisälle poljentasammioiden äärelle…
…ja kaatoivat vastapoimimamme viinirypäleet esimurskaimeen.
Esimurskatut viinirypäleet pumpattiin poljentasammioon…
…jossa ne erityisellä haravalla tasoitettiin poljentasammioon tasaiseksi kerrokseksi.
Ja sitten alkoi varsinainen polkeminen!
Kengät ja sukat pois jaloista, pienen vesipaljun kautta poljentasammioon ja siitä se alkoi.
Viininpolkeminen on rankkaa hommassa, sillä rypäleitä on sammiossa lähes polveen saakka.
Viininpolkijat tukevat toisiaan tiukassa käsikynkässä, jotta kaatumisia ei pääse tapahtumaan.
Polkemistamme vauhditti katselijoiden virittämä Mustialan ajoilta tuttu laulu eli ”Jos mie saisin jouten olla”:
Jos mie saisin jouten olla
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, viininpoljenta, viinirypäleitten polkeminen, Quinta do Bucheiro, Quinta do Bucheiron viinitila, Celeiros, Portugal, pohjois-Portugal, Douro, Douro-jokilaakso, Jos mie saisin jouten olla, |
Agrologien viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli suuri menestysSunnuntai 18.12.2016 - -Esko Erkkilä- Joulukuussa ilmestynyt Luonnonvarassa-lehti...
...julkaisi agrologien pohjois-Portugaliin suuntautuneesta viininkorjuumatkastamme...
...laatimani matkakertomuksen. ********************Tässä otsikkoaiheinen juttuni siinä muodossa, kuin se lehdessä julkaistiin:*************Agrologien Liiton yhdessä matkatoimisto SUBLU Tour Portugal´n kanssa lokakuun alussa toteuttama viininkorjuumatka pohjois-Portugaliin oli kokeneellekin matkaajalle hieno kokemus. Mukana matkalla oli yli 30 agrologia ja heidän läheistään. Matkaohjelmassamme oli n. 25 erilaista kohdetta, mutta matkan aikana kohteita kertyi kymmenkunta lisää, joten kahdeksan päivän ohjelma oli tupaten täynnä mielenkiintoisia kokemuksia.
Lensimme Helsinki-Vantaalta suoraan Lissaboniin, josta jatkoimme Nazaren-kaupunkiin – kaupunkiin, jonka rannat ovat syksyin surffaajien mielipaikkoja, sillä siellä on tavattu jopa 32 metrisiä aaltoja. Viiden yön verran tukikohtamme oli kaupunki nimeltään Vila Real, josta teimme päivämatkoja viineistään kuuluisan Douro-jokilaakson eri kohteisiin.
Rypäleitten polkeminen on kovaa työtä
Viininkorjuumatkamme eräs kokokohta ajoittui keskiviikolle 5.10.2016, kun saimme osallistua Caleirosissa Quinta do Bucheiron viinitilalla viinirypäleiden poimintaan ja sen jälkeen viinirypäleiden polkemiseen.
Varsinainen korjuuaika tilalla oli jo loppusuoralla, mutta meitä varten oli jätetty riittävästi viinirypäleitä korjaamatta. Voitte uskoa, että itse puutarhasaksilla viiniköynnöksistä leikatut rypäleet maistuivat herkullisilta! Kypsät rypäletertut kerättiin poimintasankojen avulla keräilytynnyreihin, jotka sitten täysinä kuljetettiin avolavapakettiautolla pihapiirissä sijaitseville poljentasammioille. Saimme vajaan tunnin aikana kerättyä viinirypäleitä 900 kiloa ja niistä kerrottiin saatavan 750 litraa viiniä.
Viinirypäleiden poiminnan ja polkemisen jälkeen saavuimme Vila Realiin hotellille ja saimme kokea matkamme vaikuttavimman extra-ohjelman, kun hotellimme ohitse kulki vajaan kahden tunnin ajan sadonkorjuun onnistumista juhliva kulkue. Kulkueessa oli lukemattomia kuorma-autoja ja traktoreita, joiden lavoilla ja peräkärryissä maanviljelijät, vaimot ja lapset esittivät erilaisia kuvaelmia viljelytoimenpiteistä ja sadonkorjuusta.
Tanssivia, laulavia ja soittavia ryhmiä oli kulkueessa jatkuvasti. Viljelijät tarjosivat katselijoille viiniä leileistään, juustonviipaleita ja erilaisia hedelmiä. Pitkäsarviset härät ja niiden vetämät vankkurit toivat tiettyä arvaamattomuutta kulkueen käyttäytymiseen. Kulkueen perässä kulkevat uskonnolliset osastot ja ryhmät muistuttivat, että maanviljelyssä tarvitaan myös uskoa asioiden onnistumiseen. Kerrassaan mahtava kokemus!
Douro-jokea alavirtaan
Matkamme viimeistä edellisenä päivänä teimme 180 kilometrin mittaisen jokilaivaristeilyn Douro-jokea alavirtaan. Lähdimme jokilaivaristeilylle Peso da Reguasta ja päädyimme valtameren äärelle Portoon. Leppoisa tuulenvire ja muutenkin hieno sää tekivät laivamatkastamme nautittavan.
Melkein heti Peso da Reguasta lähdettyämme huomasimme, että hedelmällinen Douro-joen viininviljelyalue loppui ja kohti valtamerta edetessämme rantamaisemat muuttuvat karuiksi. Douro-jokilaakson viinit kuljetettiin Portoon ennen rabelos-laivoilla ja matka kesti alavirtaan 6 – 8 päivää – nousu Portosta Douron alueelle kesti 14 päivästä jopa kolmeen kuukauteen.
Agrologien viininkorjuumatkalle osallistuneet kiittävät Agrologien Liittoa ja matkaopastamme Mika Paloa hienosta kokemusviikosta. Uskallamme suositella samanlaisen matkan järjestämistä jo vaikkapa syyskesällä 2017!
**********************
Ja sitten jutun kuvituksena olleet kuvat ja niiden selitykset:
Peso da Reguan ja Porton välillä on kaksi sulkua – Euroopan korkein sulku eli Carraptelon on sulutuskorkeudeltaan 35 metriä ja Crestuma-Lever –sulku, jonka sulutuskorkeus on 14 metriä. Molempien sulkujen sulutukset onnistuivat nopeasti ja olivat nekin matkamme eräät elämykset!
Ensimmäiset innokkaat viininpolkijamme pääsivät Don Miitun johdolla Quinta da Avessadan viinitilan Enotecassa eli viini-infokeskuksessa kokeilemaan viinirypäleiden polkemista! Polkijoilla ja meillä katselijoilla oli hauskaa! Viinirypäleiden polkeminen on raskas taitolaji. Polkijat työskentelevät tiiviissä ”käsikynkkäketjussa” ja tukevat näin toisiaan, jotta kukaan ei kaadu poljentasammioon.
Poiminta- ja poljentarupeaman jälkeen talo tarjosi talkooväelle viinitilan perinteisen työläisten lounaan.
Saimme matkallamme useita hyviä elämänviisauksia ja yksi niistä oli Quinta da Varzean viinitilan emännän varakreivitär Maria Manuel Cyrnen toteamana: ”Älkää koskaan lakatko unelmoimasta!” Varakreivitär tässä yhdessä mainion oppaamme Mika Palon seurassa.
Viininkorjuumatkamme huipentui viimeisenä iltana Fado-esitykseen – fado-musiikki on vuonna 2011 lisätty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
**********
Omien kuvieni lisäksi kuvituksena oli yksi mainio agrologi-veli Pertti Keltalan ottama kuva hienosta viiniköynnösviljelmästä ja sen selitystekstinä oli laatimani selitys eli
”Hyvät – paljolti EU:n rahoituksella rakennetut tiet ja henkeäsalpaavat näkymät tekivät matkastamme nautittavan.”
********************
Kiitän matkamme aikana minulle tuntemattomassa ja salaisessa paikassa kokoontunutta Ikivanhojen Veljien Neuvostoa vuosimallia 1965, joka velvoitti minut Nuorena Veljenä laatimaan matkastamme matkakertomuksen joulukuussa 2016 ilmestyvään LUVA-lehteen.
Tämmöinen siitä sitten tuli!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Luonnon varassa, Luonnon varassa-lehti, Agrologien Liitto, Douro, Douro-joki, Carraptelo, rabebos, Crestuma-Lever, Quinta da Avessada, Peso da Regua, Porto, viinirypäleiden polkeminen, |
Viininkorjuuta Quinta do Bucheiron viinitilalla Celeiros´ssa pohjois-PortugalissaTiistai 13.12.2016 - -Esko Erkkilä- Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme keskeinen kohokohta oli vierailumme Quinta do Bucheiron viinitilalla, sillä siellä pääsimme tositoimiin eli viininkorjuuseen ja viinirypäleiden polkemiseen.
Nyt pieni kuvakertomus viininkorjuusta.
Tavanomainen viininkorjuun ajankohta oli jo ohi, mutta kun tilalla tiedettiin tulostamme, viininviljelyksille oli jätetty korjaamatta meitä varten riittävä ala.
Rypäletertut irrotetaan viiniköynnöksistä tavallisilla sekatööreillä eli puutarhasaksilla ja niitä oli meille varattuna sakset jokaiselle.
Hajaannuimme viiniköynnösrivien väliin niin, että vai lakit ja puserot vilkkuivat rivien välissä.
Rypäletertut olivat houkuttelevan näköisiä viiniköynnöksissä.
Isäntä varoitteli terävistä oksasaksista, mutta kun me agrologit olemme käytännönläheistä koulukuntaa, meille ei sattunut lainkaan vahinkoja.
Mukavahan näitä on esitellä!
Rouva oli oikein tehokas viinirypäleitten kerääjänä.
Kelpasi näitä maistella!
Keräilyastioina toimineet muovisangot täyttyivät melkein heti.
***************
Muovisankoihin kertynyt saalis tyhjennettiin ajoväylän reunalla olleisiin muovisaaveihin…
…jotka viinitilan vakituiset työntekijät tulivat sitten noutamaan.
***************
Saimme kolmenkymmenen hengen voimin kerättyä tunnin aikana 900 kiloa viinirypäleitä, joista isäntäväki ennakoi saatavan 750 litraa viiniä!
Palasimme onnistuneen korjuutyön jälkeen laaksosta viinitilan pihapiiriin ja katselimme, kun…
…juurikorjaamiamme viinirypäleitä kuljettava auto kipusi laakson viljelyksiltä pihapiiriin.
Viininkorjuumatkamme osio, jossa pääsimme viinirypäleitten korjuuseen, oli koettu mutta paljon saimme vielä kokea Quinta do Bucheiron viinitilalla.Niistä lisää kuitenkin ehkä jo huomenna!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, Douro, Quinta do Bucheiron viinitila, Quinta do Bucheiro, viininkorjuu, viinirypäleet, viinirypäle, viinikyönnös, Portugal, Celeiros, |
Saako tavallinen portugalilainen viininviljelijä EU-tukia?Maanantai 12.12.2016 - -Esko Erkkilä- Celeiros on pikkupaikkakunta Portugalissa Douron alueella ja lokakuisen agrologimatkamme eräs pääkohteista oli Celeiroksessa sijaitseva Quinta do Bucheiron viinitila.
Kyseinen viinitila oli eräs matkamme pääkohde sen vuoksi, että saimme siellä osallistua viininkorjuuseen ja halukkaat pääsivät osallistumaan viinirypäleiden polkemiseen.
Vierailutilamme isäntä on aikoinaan ollut Portugalin ensimmäisiä ja on yhä edelleen maan johtavia enologeja.
Enologia on suomeksi viinitutkimus ja viinioppi. Se on viinien ja viinivalmistuksen tutkimusta tai tuntemusta rypäleiden korjaamisesta pullotukseen saakka. Sana on peräisin kreikan kielen viiniä tarkoittavasta sanasta, johon on liitetty –logia-termi. Enologian asiantuntija on enologi.
Odotuksemme olivat suuret, että josko nyt saisimme perinpohjaisen selvityksen Euroopan Unionin viinitiloille maksamista tuista sekä tietoa myös niistä kansallisista tukitoimenpiteistä, joita Portugali saa maksaa ja pystyy maksamaan maan viininviljelijöille.
Petyimme, sillä isäntämme oli kovin haluton kertomaan viininviljelijöiden saamista EU-tuista ja vielä vähemmän isäntämme oli innostunut kertomaan niistä tuista, joita Portugali maksaa maansa viininviljelijöille.
Emme saaneet mitään vastausta siihen, että millaisia tukia viininviljelijät tilatasolla Portugalissa saavat.
Isäntämme mainitsi kuulemamme tulkkauksen perusteella, että Portugalin EU:lta saamat tuet menevät suurten viinintuotantotilojen hyväksi ja tavallinen viininviljelytila ei niitä saa.
En jaksa uskoa isäntämme väitettä, mutta jos niin on, on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta tavallinen portugalilainen viininviljelijä saa meidän EU:lle maksamista tukieuroista oikeudenmukaisen osuuden itselleen ja tilansa kehittämiseen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, enologi, Celeiros Portugal, Quinta do Bucheiron viinitila, Quinta do Bucheiro, Portugalin saamat viininviljekyn EU-tuet, Viininviljelyn EU-tuet, |
Quinta da Avessadan viinitilan museo Douron viinialueen sydämessä Favaioksessa...Lauantai 10.12.2016 - -Esko Erkkilä- …oli tiistai-päivän 4.10.2016 kolmas kohde agrologimatkallamme syyskuussa Portugaliin.
Oppaanamme ja isäntänämme täälläkin oli edellispaikan isäntä mosanbikiläissyntyinen Don Mitu, jonka kanssa tässä peukutan.
Museon esitteessä todetaan, että vierailija on täällä ystävä ja siltä se myös tuntui.
Tässäkin muuten valmis slougan suomalaisilla matkailuyrityksille:
"Meillä olet ystävä!"
Don Mitu kertoi, että museorakennus on rakennettu sata vuotta sitten ja siellä pyritään säilyttämään alueen viininvalmistuksen perinne, mutta huomioidaan myös se interaktiivinen kehitys, jolla viininvalmistusta on kehitetty ja kehitetään!
Täällä näimme matkamme aikana ensimmäisen kerran viininkorjuuseen liittyvää todellista perinnettä, kun esittelyhuoneessa muutama miesnukke oli polkemassa viinirypäleitä – tosin kuiviltaan ja ilman rypäleitä.
Viinitilan omistaja löi tahtia viininpolkijoille.
Mutta sitten pääsi ryhmämme vauhtiin ja ensimmäiset viininpolkijamme ammeeseen!
****************
Tahtia löivät hanuristi sekä rumpali…
…ja katsojilla oli hauskaa!
Ja sitten jalkojen pesulle!
***************
Ovi seuraavaan huoneeseen avattiin…
…ja nyt pääsimme asiaan eli maistelemaan Moscatel-aperitiiviviiniä!
Paljon jäi Moscatel-viiniä tynnyreihin,…
…kun jatkoimme matkaamme kohti majapaikkaamme Vila Realia!
-Esko Erkkilä-
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Lda -matkatoimisto, Quinta da Avessada, Quinta da Avessadan viinitila, Favaios, Moscatel, Moscatel-viini, viininpoljenta, Douro, Douro-laakso, Douro-joki, |
"Lounas Pinhaossa"Perjantai 9.12.2016 - -Esko Erkkilä- Otsikossa toistamani lause kuului Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ennakko-ohjelmaan tiistaille 4.10.2016.
Muistiinpanoissani se hieman laajenee, kun oppaamme totesi muistiinpanojeni mukaan, että kyseessä on perinteinen pohjois-portugalilainen lounas.
No, katsotaan pienen kuvakertomuksen avulla, että mitä oli perinteinen pohjois-portugalilainen lounas:
Lounaspaikkamme sijaitsi Favaijos-nimisellä paikkakunnalla – paikkakunta on pieni, sillä siellä on ainoastaan n. 1.500 asukasta ja paikkakunnan pinta-ala on vain hieman yli 21 neliökilometriä.
Lounaspaikkamme sijaitsi merenpinnasta 600 metrin korkeudessa – kylässä on 1.000 hehtaaria Muscatel-viinitarhoja.
Moscatel on portviinin kaltainen viini ja kylässä tuotetaan sitä n. 30 miljoonaa pulloa vuosittain.
Sitten muutamia kuvia varsinaisesta lounasruokailusta – siitä on paljon opittavaa suomalaisille ravintoloille ja niille, jotka haluavat tehdä rahaa turistien avulla:
Nousimme bussista ja meitä tervehti korvia huumaavalla musiikilla tilan viihdeorkestari.
Viihdeorkesteri johdatteli meidät varsinaisen lounaspaikkamme pihamaalle.
Asiaan kuului, että tervetuliaisjuomana oli tilan moscatel-viini.
Pihamaalta oli hulppeat näkymät tilan viiniviljelyksille.
Oppaamme Mika Palo oli valmistellut meitä toteamalla, että tilanomistaja muistuttaa ulkonäöltään ja esiintymiseltään Mr. Bean´a ja siinä oppaamme luonnehdinta osui täsmälleen oikeaan.
Oppaamme valmisteli meitä myös siitä, että tilanomistajan kakkosmies on myös melkoinen taitaja.
Vakuutuimme tästä, sillä Mosambicissa syntynyt Don Mitu (keskellä) esitteli lounaan yhteydessä nautitut viinit. Lisäksi hän kertoi tarinan viini-sanan synnystä. Tarinan pääosissa olivat Olympos-jumalien lisäksi ihmisen viisi aistia, joilla viinin voi havaita.
Aistimukset ovat;
*******************
Pöydällä oli meitä odottamassa useita viinilaatuja:
**************
Lautasemme ja viinilasimme olivat tyhjät, mutta pian ne alkoivat täyttyä.
Riistamakkaraa, paneroitua turskaa ja possunlihapaloja.
Voimakasta vihanneskeittoa, jonka saatesanoiksi Don Mitu evästi;…
… ”Voimia töihinne ja harrastuksiinne!”
Ruokailun edetessä Don Mitu esitteli eri ruokalajien kanssa nautittavat viinit.
***************
Jälkiruokapöytä oli vapaassa käytössä…
…ja valittavana oli useita eri vaihtoehtoja:
***************
Musikantit viihdyttivät meitä jälkiruokaan ehdittyämme. He tykkäsivät, jos heidän vyölaukkuunsa sujautti euron tai pari!
Musikanttiseurueeseen yhtyi myös viehättävä hanuristi…
…ja hän sekä tarjoilijat toivottivat meille hyvää matkaa seuraavaan kohteeseen…
…jonka paikallisoppaana jatkoi Don Mitu, mutta siitä joskus toiste – ehkä jo huomenissa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Lda -matkatoimisto, Pinhao, moscatel, moscatel-viini, Favaijos, pohjois-Portugali, Portugal, Don Mitu, viininmaistajaiset, Douro, |
Retkikunnat pitää elintarvikeyrityksissä aina kuljettaa puhtaalta puolelta likaiselle puolelleTorstai 8.12.2016 - -Esko Erkkilä- Tehdasvierailujen ehdoton sääntö elintarviketeollisuudessa on, että retkikuntien tehdasvierailut pitää aina aloittaa prosessin puhtaalta puolelta ja päättää ns. likaiselle puolelle.
Alaa tuntematon saattaa ajatella, että tehdasvierailu toteutettaisiin samalla vuokaaviolla, kuin tuotteen valmistus tapahtuu eli raaka-ainepuolelta valmiiden tuotteiden osastolle. Ei, näin ei saa tehdä.
”Vastavirtaan” eteneminen perustuu hygieniasyihin eli emme saa tehdasvierailuilla vaarantaa yrityskohteemme tuotteiden hygieniaturvallisuutta.
Vierailimme lokakuisella agrologimatkallamme Quinta do Bomfimin portviiniä valmistavalla tehtaalla Pinhao´ssa ja isäntämme kuljettivat meitä aivan oikein eli puhtaalta puolelta likaiselle puolelle.
Quinta do Bomfim on Symington-perheen omistama neljännen polven sukuyritys, joka tuottaa viinirypäleitä 27 viinitilalla ja viinitarha-alaa on tuotannossa yhteensä 940 hehtaaria.
Oppaanamme tehdaskierroksella oli parrakas Antonio, jonka selostukset oppaamme Mika Palo suomensi.
Aloitimme tehtaaseen tutustumisen avarasta esittelyhallista, jossa oli mm. esillä…
…pienoismalli ”rabelos”-veneestä, jollaisilla Douron alueella tuotetut viinit entisaikaan kuljetettiin Douro-jokea pitkin Portoon ja sieltä edelleen maailmanmarkkinoille.
*******************
Quinta do Bomfim`n tuotanto-ohjelmassa on seitsemän erilaista portviinilaatua ja tunnetuimmat merkit ovat…
…Dow´s…
…sekä Graham´s.
Tehtaanmyymälässä huomasi hinnastosta, että tarjolla oli erilaisia pullokokoja yli kymmenen eri tuotetta molemmista merkeistä.
****************
Tässä muutama kuva tuotantohallitilasta – kaikesta näki, että tilat olivat puhtaat ja tuotantotilojen hygieniataso oli moitteeton.
Kuten jo totesinkin, etenimme oikeaoppisesti tuotantoprosessia vastavirtaan ja tehdasvierailumme lopussa saimme nähdä, kun…
…tehtaalle tuotiin viinirypäleitä…
…ja tilan kuljetuslaatikot tyhjennettiin suuriin muovilaatikkoihin.
Laatikoiden sisältö tyhjennettiin kuljettimelle, jossa miesvoimin – naisia ei työntekijöissä ollut – suoritettiin esipuhdistus,…
…rypäleet riivittiin koneellisesti irti tertuista,…
…tertuista irtiriivityt rypäleet ohjattiin putkea pitkin prosessiin…
…ja karat ohjattiin eläinten rehuksi tai vietiin pellolle lannoitteeksi.
*************
Yhä edelleenkin Douron alueen viinit kuljetetaan Portoon, jossa viinien loppukypsytys tapahtuu, mutta nykyään kuljetus tapahtuu säiliöautoilla.
*****************
Tehtaanmyymälässä oli vierailijoiden ihailtavana ja ilmeisesti myös ostettavissa hieman tavallista kokoa suurempiakin viinipulloja, jotka suuren kokonsa lisäksi olivat ”Vintage”-mallia ja laatua!
**********************
On luonnollista, että tehdaskierroksen jälkeen oli portviinin maistajaiset ja täytyy todeta, että kielenkannat kertoivat kyseessä olevan laadukkaat tuotteet.
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Quinta do Bomfim, Pinhao, Porto, Douro, Symington, Dow´s, Graham´s, rabelos, elintarvikehygienia, viininmaistajaiset, portviini, |
Merkillistä!Maanantai 5.12.2016 - -Esko Erkkilä- Huomenna vietämme Suomen 99:ttä itsenäisyyspäivää.
Ritarikunnat ja tasavallan presidentti palkitsevat itsenäisyyspäivämme kunniaksi 3.786 ansioitunutta suomalaista kunniamerkeillä.
Korkeimman kunniamerkin, Suomen Valkoisen ruusun suurristin saavat pääministeri Juha Sipilä ja puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan perusti valtionhoitaja G. Mannerheim 1919 isänmaan palveluksessa ansioituneiden kansalaisten ja ulkomaalaisten palkitsemiseksi. Mannerheim antoi ritarikunnan perustamiskirjan 28.1.1919.
Suomen Leijonan ritarikunnan perusti tasavallan presidentti Risto Ryti 11.9.1942 antamallaan asetuksella. Uuden ritarikunnan perustaminen mahdollisti kunniamerkkien helpomman ja tarkemman sovittamisen palkittavan aseman ja ansioiden mukaan.
Olen vuosia sitten saanut Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin.
Saamani kunniamerkin tunnus on SVR Ar ja sen on korkeampi kuin esimerkiksi Suomen Leijonan ansioristi tai Suomen Punaisen ristin ansioristi.
Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkki on aina korkeampi kuin vastaava kunniamerkki Suomen Leijonan ritarikunnassa ja se johtuu siitä, että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta on vanhempi kuin Suomen Leijonan ritarikunta.
Tiedän, että merkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry.
Kiitokset Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalle ja Pirkanmaan Agrologit ry:lle!
*****************
Olen vuosien saatossa saanut olla mukana useiden kunniamerkkien anomisessa ja niistä jokunen ajatus niille hyödynnettäväksi, jotka jatkossa tulevat anomaan yhteisöissään ansioituneille henkilöille kunniamerkkejä.
Anomus kannattaa tehdä ajoissa
Pyytäkää ehdottamanne saajan itse kertoa ansioistansa!
Arvioikaa, että kannattaako kunniamerkkianomuksesta kertoa ehdokkaalle
Ohjeet kunniamerkkien anomisesta löytyvät, kun googlaa ”Ritarikunnat”!
Kaikki kunniamerkkianomukset kuuluvat tietyn ministeriön piiriin ja kokemuksesta luulen tietäväni, että ministeriöillä on ohjeelliset kiintiöt esittää ritarikuntien hallituksille kunniamerkkianomuksia - anakin takavuosina esim. omakotiyhdistysten anomukset kuuluivat ympäristöministeriön kiintiöön.
Kerron vielä yhden tositapauksen kunniamerkin anomisesta:
Kannustan yhdistyksiä, kuntia, kuntainliittoja ja erilaisia muita tahoja anomaan ansioituneille jäsenilleen kunniamerkkejä, mutta tiedostakaa ne ”vaarat”, jos kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ritarikunnat, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Leijonan ritarikunta, Agrologien Liitto ry, Pirkanmaan Agrologit, kunniamerkin anominen, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, Juha Sipilä Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, |
Azulejo-kaakelitaideteokset ovat tärkeä osa portugalilaista kulttuuriaPerjantai 2.12.2016 - -Esko Erkkilä- Azulejo on Portugalissa yleisesti käytetty koristeellinen keraaminen laatta.
Niitä käytetään julkisivujen, katupintojen, sisäseinien sekä lattioiden pinnoitukseen ja koristeluun.
Portugalissa tapaa hyvin yleisesti azulejo-laatoista tehtyjä seinäkuvioita ulkotiloista kirkkotiloihin saakka.
Azulejo-laatat ovat yleensä kiiltäväksi lasitettuja ja sinikuvioisia, mutta myös muita värejä käytetään.
Azulejo-kulttuuri on saanut vaikutteita Hollannissa jo 1600-luvulla tehdystä sinivalkoisesta keramiikasta.
Lokakuisella agrologimatkallamme saimme tutustua azulejo-taideteoksiin Pinhaon rautatieasemalla, jossa asemarakennuksen kaikki ulkoseinät on koristeltu azulejo-kaakelilaatoilla.
Azulejo on osa portugalilaista kulttuuria, sillä se on ollut tunnettua jo viisi vuosisataa.
****************
Kauniit azulejo-keramiikkalaatoista luodut taideteokset ovat olleet osa Pinhão rautatieasemaa vuodesta 1937 alkaen. Ne kertovat kaupungin historiasta ja kuvaavat viinitarhoja, viinitiloja, viininkorjuuta sekä yleensäkin elämä Douro-joen rannalla.
Kiersin Pinhaon rautatieaseman vastapäivään ja kuvasin näkemäni azulejo-taideteokset.
Tässä kuvakavalkaadi:Toivon, että perehdyt jokaiseen kuvaan, vaikka niitä onkin paljon, ja ajattelet, että mitä viininkorjuuseen liittyvää tapahtumaa kukin azulejo-taideteos kuvaa. Monet azulejo-teokset kuvaavat Douro-jokea ja sen merkitystä Douron alueen viininviljelylle. Kaikki Douron alueen hyvinvointia kasvattava viini piti kuljettaa Douro-jokea pitkin rannikolle Portoon! Ihailkaa Douro-joen maisemia!
Kannattaa poiketa Pinhaon rautatieasemalla ja tutustua azulejo-taideteoksiin, sillä niitä on ulkoseinien lisäksi myös asemarakennuksen sisällä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Suomi-matkatoimisto, azulejo, azulejo Portugal, azulejo Pinhao, Pinhao, Pinhaon rautatieasema, |
Junamatka Douro-joen upeissa rantamaisemissaTorstai 1.12.2016 - -Esko Erkkilä- Lokakuisen agrologimatkamme ohjelmassa oli tiistain 4.10.2016 kohdalla otsikossa mainittu ohjelmanumero ja sen tiimoilta nyt muutama kuva sekä selostava saatesana!
Matkasimme majapaikkakunnaltamme Vila Realista bussilla kauniita portugalilaismaisemia ihaillen läheiseen Peso de Reguaan.
Olimme Peso de Reguan rautatieasemalla hyvissä ajoin sillä,…
…asemalla oppaamme Mika Palon jakamissa matkalipuissa junamme lähtöajaksi kerrottiin 9.09.
Rautatieasemalla oli hyvää aikaa tehdä ostoksia…
…ja viettää aikaa junanlähtöä odotellen.
Reguan asemalla kuuluu kuvaan, että siellä on makeisten myyjiä,…
…jotka myyvät itsevalmistamiaan makeisia…
…euron kappalehintaan.
Rebucados-niminen makeinen on valmistettu hellalla kuumennetulla pannulla. Sen raaka-aineina ovat vesi, sokeri, hunaja ja sitruuna – makeisen loppusilaus on jokaisen myyjän salaisen reseptin aikaansaama.
Makeinen on kova ja se nautitaan imeskelemällä.
Reguan aseman rebucados-makeista on valmistettu ja asemalla myyty jo vuodesta 1879 alkaen.
Pitihän sellaisia ostaa!
****************
Juna saapui täsmällisesti ja nousimme junaan.
Matkasimme joenrantaa pitkin ylävirtaan eli kohti Espanjan rajaa ja ihailimme Douro-joen maisemia.
Konduktööri tarkisti lippumme ja kaikki selvisimme tarkastuksesta ilman moitteita.
Douro-joki lipui (oikealle) laiskasti kohti parinsadan kilometrin päässä odottavaa Atlantia…
…ja jokiliikennekin oli hiljaista.
Covelinhas oli Reguasta lähdettyämme ensimmäinen asema; se on pieni kylä Peso de Reguan kaupungissa, sillä siellä on ainoastaan hieman yli 200 asukasta, mutta oma rautatiepysäkki kuitenkin.
On hyvin tyypillistä monissa paikoissa keski- ja etelä-Euroopassa, että jokiväylän toisella puolella kulkee rautatie ja toisella puolella maantie – näin myös Douro-jokilaaksossa!
Ohitimme Ferrao´n pienen seisakkeen ja jatkoimme ylävirran suuntaan.
Viherpeukalon syke tiheni, kun näimme junaradan ja joen välisellä kapealla rantakaistaleella kaktuksia. Valitettavasti niitä ei päässyt lähempää ihailemaan!
Junamatkamme alkoi olla lopuillaan ja…
…saavuimme Pinhao´n rautatieasemalle.
Pinhaon rautatieasemalla olikin mielenkiintoista nähtävää, mutta niistä joskus toiste!
Sen verran avaan jo nyt, että kyseessä oli tutustuminen azulejo-taideteoksiin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Suomi-matkatoimisto, Douro-jokilaakso, Douro Portugal, Vila Real, Peso de Regua, rebucados, rebucados-makeinen, Pinhao, azulejo, rebucados da Regua, traditional sweets, Sucres Traditionels |
Museu do Espumante - kuohuviinimuseo Dalvadesin kylässä PortugalissaKeskiviikko 30.11.2016 - -Esko Erkkilä- Viinintuotanto on ollut kautta aikain tärkeä elinkeino Portugalissa ja se merkitsee, että maassa on monia museoita, jotka liittyvät viininvalmistukseen.
Eräs sellainen sijaitsee pohjois-portugalilaisessa Dalvaresin kylässä – pääsimme tutustumaan museoon taannoisella agrologien viininkorjuumatkallamme Portugaliin.
Kyseinen museo on nimeltäänMuseu do Espumanteja se on erikoistunut kuohuviinimuseoksi.
Kuohuviinimuseo on rakennettu kunnan omistamaan jo rappeutumaan päässeeseen kiinteistöön, joka on museoksi muuttamisen jälkeen saanut uuden elämän.
Museossa on kuohuviininvalmistuksessa tarvittua esineistöä, joista tässä muutama kuva:
***************
Museossa oli ”pölysinetin” alla takavuosina valmistettuja laadukkaita vuosikertakuohuviinejä.
***************
Museon nauttimasta arvostuksesta kertoo, että Portugalin pääministerinä ja sittemmin EU-komission puheenjohtajana toiminut Jose Manuel Barroso on vieraillut museossa.
Saimme vierailla saman pöydän äärellä, jolla Barroso on aikanaan kirjoittanut nimensä museon vieraskirjaan.
*****************
Kuohuviinin valmistamiseen liittyy tiettyä gloriaa ja siitä kertovat mm. ne hienot puvut, merkit ja arvokkaat liput, joilla on paikkansa kuohuviinimuseossa.
************************
On luonnollista, että kuohuviinimuseossa vierailumme huipentui ja päättyi kuohuviinien maistajaisiin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit 2016 Portugalissa, agrologit2016, Museu do Espumante, Kuohuviinimuseo Dalvades, Jose Manuel Barroso, |
Ucanhan linnoitettu keskiaikainen silta on eräs Portugalin kansallisista monumenteistaTiistai 29.11.2016 - -Esko Erkkilä- Lokakuisen Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs kohde oli Ucanhassa sijaitseva keskiaikainen linnoitettu silta.
Silta ylittää Varosa-joen ja sen sanotaan joidenkin tietojen mukaan olevan peräisin jo 1100-luvun puolivälistä.
On luonnollista, että sillanylityksestä perittiin aikoinaan siltamaksua.
Kuljimme sillan yli oikealta vasemmalle ja kuvan oikeassa laidassa näkyvä torni oli kohde, jonka ylimpään kerrokseen mm. minä kiipesin ennen sillan ylitystä.
Tässä seurueemme lähestyy siltaa ja sen päässä sijaitsevaa tornia, jonka korkeus on 20 metriä.
Näkymä tornista tulosuuntaamme…
…ja tässä näkymä tornista sillalle.
”Jalkamiehen” silmien tasolta silta…
…näytti tältä.
Vielä viimeinen silmäys kohti tornia…
…ja pieni ylämäki…
…kohti odottavaa autoamme ja sitten nokka kohti uusia seikkailuja. Automme edessä oli pätkä kivistä tietä ja se saattaa olla peräisin roomalaisajalta eli vuosilta 0 -> 400 jKr! Valitettavasti en ottanut tienpätkästä valokuvaa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit, agrologit2016, Agrologit Portugalissa 2016, Ucanha, Ucanhan keskiaikainen silta, Ucanhan linnoitettu keskiaikainen silta, Pontee e Torre de Ucanha, Brigde and Tower of Ucanha, roomalaisaika, siltatulli, |
Sisterssiläisen sääntökunnan luostarikirkossa Taroucassa PortugalissaLauantai 26.11.2016 - -Esko Erkkilä- Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme eräs monista kirkkokohteista oli Taroucassa sijaitseva Pyhän Johanneksen luostarikirkko.
Pyhän Johanneksen luostari on perustettu Taroucaan vuonna 1144 ja se oli silloin ensimmäinen sisterssiläisluostari Portugalissa.
Vaikka sisterssiläinen sääntökunta arvostaakin omavaraisuutta, rukoilemista, opiskelua ja työtä on kirkko sisältä komea ja jopa pramea.
Me suomalaiset rakentajat ja kodinsisustajat tiedämme, että portugalilaiset seinä- ja lattialaatat sekä erilaiset kaakelit ovat Suomessakin tunnettuja sekä arvostettuja rakennustarvikkeita.
Portugalissa huomaa, että kaakelilaatat ovat suosittuja materiaaleja, joita käytetään useissa paikoissa. Myös kirkoissa on usein kaakelilaatoille tehtyjä taideteoksia, joissa kuvataan raamatullisia tapahtumia – niin myös tässä luostarikirkossa.
***********************
Nyt muutama kuva kirkkosalista:
***************
Jätimme Taroucan sisterssiläiskirkon jatkamaan vuosisataista eloaan ja jatkoimme matkaamme yhtä merkittävää kokemusta rikkaampana!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, Tarouca, sisterssiläisyys, Sao Joao de Tarouca, St. John Tarouca, Pyhän Johanneksen kirkko, Pyhän Johanneksen sisterssiläisluostari, |
Sisterssiläinen sääntökuntaPerjantai 25.11.2016 - -Esko Erkkilä- Pieni matkustelu maailmalla on avartavaa, sillä matkustelun seurauksena pitää kotiin tultua ryhtyä tutkailemaan, että missä sitä tulikaan käytyä ja mitä tuli nähtyä.
Tämmöisen tilanteen seurauksena jouduin selvittämään itselleni, että mitä on sisterssiläisyys.
Sisterssiläisyys on katolinen sääntökunta, jolla on luostareita sekä nunnille että munkeille.
Sääntökunnan perustaja Robert da Molesme kuoli vuonna 1110. Hän oli alkujaan benediktiiniläismunkki, mutta hänen mielestään benediktiiniläiset ajautuivat liian kauas alkuperäisestä ja sen vuoksi hän halusi perustaa luostareita, joissa elettäisiin omavaraisina ja luostarissa rukous, opiskelu sekä työ olisivat keskiössä.
Tämän vuoksi sisterssiläisen sääntökunnan luostarit olivat maatalouden pioneereja.
Sisterssiläisiä luostareita oli useissa Euroopan maissa ja mm. Virossa sijaitsi kaksi munkkiluostaria ja kolme nunnaluostaria.
Eräs Viron sisterssiläisluostareista oli Padisten luostari Tallinnasta jonkun matkaa länteen.
Padisten luostarilla oli 1300-luvulla maita myös Suomessa, lähinnä Uudellamaalla ja maanomistuksen lisäksi sillä oli mm. lohenkalastusoikeudet Vantaanjoessa! Luostarin oikeudet Suomessa siirtyivät vuonna 1428 Turun tuomiokapitulille.
Luostarirakennus tuhoutui tulipalossa 1700 –luvulla. Monien vaiheiden jälkeen nykyisin Padisten luostarin paikalla sijaitsee von Ramm-suvun omistama hotelli ja ravintola.
Pitäisipä joskus päästä käymään Padisten kartanossa!
Kävimme Portugaliin suuntautuneella agrologimatkallamme Taroucassa sijaitsevassa sisterssiläisessä luostarikirkossa eli cistersiläiskirkossa, mutta kerron vierailustamme siellä ehkä jo huomenissa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Suomi - matkatoimisto, Sisterssiläinen sääntökunta, Padisten luostari, Padisten kartano, Padiste möis, cistersiläisluostari Taroucassa, Tarouca, |
Jose Manuel Barroso nauttii suurta kunnioitusta portugalilaisten keskuudessaKeskiviikko 23.11.2016 - -Esko Erkkilä- Jose Manuel Durao Barroso toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002 - 2004.
Barroso toimi ensimmäisen kerran Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 2004 - 2009 ja hän johti komissiota myös kaudella 2010 - 2014.
Barroso nautti komission puheenjohtajana ollessaan suurta arvostusta Portugalissa.
Tapasimme Barroson kuvan ainakin kaksi kertaa eri yhteyksissä taannoisen lokakuussa toteutetun agrologimatkamme aikana.
Kerroin toissapäivänä Quinta da Varzean viinitilalla nauttimastamme kartanolounaasta ja eilen kerroin kyseisen viinitilan omistaja varakreivitär Maria Manuel Cyrne´stä ja hänen meille kertomistaan ”evästyksistä”.
Osoittaa matkanjohtajamme Mika Palon mainioita verkostoja, kun pääsimme tutustumaan varakreivittären edustusasuntoon sekä hänen omistamaansa hotelliin.
Kuvia varakreivittären asunnosta:
******************
Ja kuvia hotellista:
****************
Näkymä hotellin terassilta.
************************
Muotokuva varakreivittären kaksospojista.
Ja sitten se tämän jutun tärkein kuva:
Jose Manuel Barroso, varakreivitär Maria Manuel Cyrne ja kaksospojat!
******************
Kiitokset varakreivitär Maria Manuel Cyrnelle maukkaasta lounaasta, arvostettavista elämänviisauksista ja siitä, että me agrologimatkaajat pääsimme tutustumaan asuntoonne sekä hotelliinne!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit2016, Agrologimatka Portugaliin 2016, SUBLU Tour Portugal Suomi-matkatoimisto, Jose Manuel Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso , Quinta da Varzean -viinitila, |
