Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alvareiden hautajaiset olivat alakuloinen tilaisuus

Torstai 18.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki perusti vuonna 2007 Alvarit eli asukasvaikuttamisen alueelliset toimielimet, mutta niiden toiminnan lopettaa nykyinen valtakoalitio 31.5.2017.

 

 

Alvarit ovat olleet poliittisesti sitoutumattomien kaupunkilaisten kanava kaupungin päätöksentekoon.

 

 

On valitettavaa, että suora kansalaisvaikuttaminen Tampereella on päättymässä.  Alvareiden tilalle ollaan kaavailemassa jotain muka vastaavaa toimintaa, mutta ennusmerkit uuden toiminnan merkityksestä ovat perin heikot.

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen johdolla järjestettiin 16.5.2017 Raatihuoneella Alvari-toiminnan hautajaiset. Tunnelma oli arvokkaasta ympäristöstä huolimatta apea, sillä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet kaventuvat Alvari-toiminnan loppumisen myötä ratkaisevasti.

 

 

 

 

Etelä-Alvarin pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Skogberg arvosteli puheessaan tiukin sanoin nykyvallanpitäjien päätöstä, jolla suitsitaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet Tampereella.

Olen Skogbergin kanssa samaa mieltä!

 

 

Toivon lukuisten tamperelaisten tavoin, että kesäkuun alussa valtaa astuva koalitio uskaltaa ottaa päätöksenteossa avukseen Alvari-toiminnan tyyppisen kansalaisvaikuttamiskanavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eteläpuiston tuhoaminen ei toteudu!

Torstai 6.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti eilen vaalitentin, jonka tuloksena varmistui, että Eteläpuistoa ei tulla tuhoamaan siten kuin Tampereen asfalttipuolueet – vihreät ja kokoomus - ovat kaavailleet.

 

 

Paneeliin osallistuneiden johtavien puolueiden kuntavaaliehdokkaiden kommentit kuuluivat näin:

 

• Atanas Aleksovski, SDP: ”Ei toista Ratinaa”

• Mikko Aaltonen, Vasemmistoliitto: ”Ei nykyisen kaavan mukaan”

 

 

 

• Jouni Ovaska, Keskusta: ”Nykyinen yhdyskuntalautakunta, näpit irti”

*********

• Anna-Kaisa Ikonen, Kokoomus: ”Kukaan vastuullinen ei vie tätä eteenpäin”

• Anna-Kaisa Heinämäki, Vihreät: ”Ei voida viedä läpi”

 

 

 

 

 

Paneelitilaisuuden yleisö tuomitsi nykyisen Eteläpuiston tuhoamista merkitsevän kaavaluonnoksen näin:

 

• 41,7 %: Puistoa pitää kehittää ja parantaa, mutta ilman asuntorakentamista

• 39,6 %: Tulee rakentaa pienemmin ja säästävämmin kuin kaava ehdottaa

 

 

*******************************

 

 

 

 

 

 

Tässä listattuina ne Keskustan kuntavaaliehdokkaat, jotka haluavat säilyttää Eteläpuiston puistona.

 

 

Nimeni on ollut Eteläpuiston puolustajien listalla jo tammikuusta alkaen eli siitä alkaen, kun asia tuli tavallisten tamperelaisten tietoisuuteen.

 

 

Pelastetaan Eteläpuisto ja nyt siihen on hyvät mahdollisuudet, kun alueen himorakentamista puolustaneet joutuivat Aamulehden vaalipaneelissa nöyrtymään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Eteläpuisto pitää suojella

Maanantai 3.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen EEP Eteläpuiston puolustajat –ryhmän tilaisuuteen, jossa puolustimme puoluekannastamme riippumatta Eteläpuiston säilyttämistä.

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

 

 

Pääsin tilaisuuteen Mikko Alatalon Volvon kyydissä ja näin pääsin lähtemään vaalimökiltämme mahdollisimman myöhään – kiitokset Mikko!

 

 

 

 

 

Eteläpuiston puolesta –ryhmä on pannoittanut alueella kaikki ne puut, jotka jouduttaisiin kaatamaan, jos Eteläpuisto tuhottaisiin.  Mikon syyttävä sormi osoittaa tässä kuvassa kaavasuunnitelmaa, joka merkitsisi Eteläpuiston tuhoa.

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo esitti mielenilmaustilaisuuden aluksi sanoittamansa ja säveltämänsä laulun ”Eteläpuiston puolesta”!

 

 

 

 

 

Minua harmitti, että tilaisuudessa saivat käyttää puheenvuoron myös niiden puolueiden edustajat, jotka innokkaimmin ajavat Eteläpuiston asfaltointia!

 

 

 

 

 

Tässä nimilista niistä Keskustan kuntavaaliehdokkaista, jotka puolustavat Eteläpuiston säilyttämistä.

On luonnollista, että nimeni on listalla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi nousuun ruoka- ja juoma-alan voimalla

Tiistai 5.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketeollisuusliitto järjesti Keskustan puoluekokouksen oheistapahtumana mielenkiintoisen otsikkoaiheisen seminaarin Seinäjoella 10.6.2016.

 

 

Päivälleen 40-vuotta elintarviketeollisuudessa töitä tehneenä osallistuin innolla seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaari rakentui Elintarviketeollisuusliitto ry:n…

 

 

 

 

 

…toimitusjohtaja Heikki Juutisen alustukseen ja sitä seuranneeseen paneelikeskusteluun, johon myös läsnäolijat saivat osallistua.

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa todettua (henkilöt vasemmalta):

 

 

• toimitusjohtaja Reima Luomala, Osuuskunta Maitosuomi
  • ”Suomi pitäisi saada nousuun”

• varatoimitusjohtaja Jari Leija, Atria Suomi Oy
  • ”tuontilihaa ei kukaan myy vaikka sitä todellisuudessa tuodaankin paljon!”

• toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry
  • ”hallitus esitti hyviä asioita, mutta ay-väki pystyi niistä puolet torppaamaan”

• toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi, MTK-Etelä-Pohjanmaa
  • ”tuontitavaraa piilotetaan jonnekin”
  • ”sääntelyllä kyykytetään kotimaista ´varastetun tavaran´ kanssa”

• toimitusjohtaja Pekka Tennilä, Altia Oyj
  • ”myynti mennyt alaspäin 15 vuotta”

 

 

Panelistit ihmettelivät yksimielisesti, että meillä voidaan julkisin varoin ostaa sellaisia elintarvikkeita, joita Suomessa ei saisi tuottaa!

Uskallan todeta, että työurani aikana tunsin jokseenkin kaikki suomalaisen elintarvikealan keskeiset vaikuttajat henkilökohtaisesti, mutta tämän tilaisuuden esiintyjistä olen aikoinaan tehnyt yhteistyötä ainoastaan toimitusjohtaja Heikki Juutisen kanssa!

Sitä se senioriteetti teettää!

 

 

*****************

 

 

 

 

 

ETL:n teesit yhdellä slaidilla esitettynä.

 

 

 

Ja vielä muutama totuus:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Tämän jutun otsikoksi oli vahvasti mielessäni se toteamus, jolla toimitusjohtaja Heikki Juutinen kommentoi Venäjän asettamia elintarvikkeiden tuontirajoituksia eli

 

 

"Kiitoskirje Putinille 10 vuoden kuluttua!"

 

 

Tällä Juutinen tarkoitti, että Venäjän vientiongelmien vuoksi suomalainen elintarviketeollisuus joutuu nyt etsimään korvaavia markkinoita!

 

 

****************

 

 

 

Kiitän Elintarviketeollisuusliittoa mainion seminaarin järjestämisestä – taas kerran saan olla tyytyväinen uravalintaani, kun sain olla koko nelikymmenvuotisen työurani ajan suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa!

Suurinkin herra syö talonpojan kädestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Järki voitti - kahdeksantoista maakuntaa ja kahdeksantoista sote-aluetta!

Torstai 7.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilinen ja toissapäivä olivat suuria päätöksenteon päiviä suomalaisessa politiikassa.

 

 

Toissapäivänä Juha Sipilän hallitus päätti kehysriihessään monista kansalaisia koskevista asioista – ainoa vikapisto oli valtion tuki Tampereen ratikalle.

 

 

Toisaalta on todettava, että valtion tuki Tampereen ratikalle löi ällikällä Tampereen ratikkauskovaiset, sillä sieltä ei ole kuulunut pienintäkään inahduksen moitesanaa Keskustalle ja hallitukselle.

 

 

Nyt Tampereen vihreät saivat maksun tuestaan Rantaväylän tunnelille.  On toki todettava, että kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt ratikan rakentamisesta.

 

 

*************

 

 

Eilinen oli hieno päivä maakuntahallintoon siirtymisen kannalta, sillä hallitus päätti pysyä 18 maakunnan hallintomallissa.  Kukkurana maakuntahallintokakun päällä on se, että kaikilla 18 maakunnalla on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu eli 15 sote-alueen malli tuli eilen haudatuksi.

 

 

Kahdeksantoista maakunnan ja kahdeksantoista sote-alueen ratkaisu herättää erityistä luottamusta hallitusta kohtaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, jotka nyt kaikki ovat tietysti omia maakuntiaan, mutta jokainen myös omia sote-alueitaan.

 

 

***********

 

 

Julkisuudessa käydystä keskustelusta saa helposti kuvan, että Juha Sipilän johtama hallitus on vatuloinut ja tumpuloinut.

 

 

Näissä oppositioon joutuneiden puolueiden masinoimassa keskustelussa unohtuu mm. se tosiasia, että näiden päätösten perusteena olevat eduskuntavaalit järjestettiin vain vajaa vuosi sitten eli 19.4.2015!

 

 

Ei varmaan voida pahimmallakaan tahdolla sanoa, että olisi vatuloitu ja tumpuloitu, kun vajaan vuoden aikana vaalien jälkeen on saatu aikaan niin merkittäviä päätöksiä, kuin eilen ja toissapäivänä saatiin aikaiseksi.

 

 

Suomalaisia kannattaa onnitella mainiosta äänestyskäyttäytymisestä sekä ”hyvästä herraonnesta”, kun 19.4.2015 äänestimme Keskustaa, Perussuomalaisia ja Kokoomusta niin, että maahan saatiin toimintakykyinen ja päätöksiin kykenevä hallitus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näyttelijällä on vaarana joutua suosikkiroolinsa vangiksi

Lauantai 4.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Myynnissä ja markkinoinnissa – erityisesti tuotantotarvikkeiden myynnissä oli ainakin ennen tavanomaista, luvallista, tarkoituksenmukaista ja asiakassuhteen lujittumisen kannalta toivottavaakin käyttää kehittyneitä kilpailukeinoja asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyön kehittämisen keinoina.

 

 

Mielestäni yhteiset teatterikäynnit avainhenkilöiden kesken olivat ja ovat toivottavasti yhä edelleen tapoja, joilla asiakas ja tavarantoimittaja tai palveluntuottaja lujittavat sekä kehittävät suhdettaan.

 

 

Teatterikappaleen valinta on erityisesti tilaisuuden isännän huoli, mutta toki myös asiakkaan mielipidettä pitää kuunnella.

 

 

Raskassoutuinen ja negatiivisia mielleyhtymiä ruokkiva teatterikappale ei myynnin kehittämisen ja yhteistyön parantamisen kannalta ole suotavaa.

 

 

Muistan, kun joskus tilaisuuden isäntänä epäonnistuin teatterikappaleen valinnassa, kun valitsin kappaleeksi hyvin raskassoutuisen ja sanomaltaan vakavahenkisen esityksen.

 

 

Esityksen aikana yleisöä ei naurattanut kuin kerran ja sekin kerta ei kertakaikkiaan ollut sovelias kohta.

 

 

Kyse oli Tampereen Työväen Teatterissa esityksestä, jonka tapahtumat ajoittuivat jonnekin 1500-luvulle ja Leonardo da Vincin aikaan.

 

 

Konstaapeli Reinikainen ja näyttelijä Tenho Sauren elivät silloin suomalaisten mielissä kukoistuskauttaan.

 

 

TTT:n johto oli nähnyt hyväksi, että Tenho Sauren esiintyi tässä vakavahenkisessä teatterikappaleessa eräässä roolissa.

 

 

Salintäysi yleisö oli seurannut esitystä hiirenhiljaa, mutta kun Sauren avasi suunsa ensimmäiseen repliikkiin, niin yleisö purskahti remakkaan nauruun – konstaapeli Reinikainenhan se siinä!

 

 

Reinikaisen – eikun Saurenin kohtalona oli samaistua konstaapeli Reinikaiseksi!

 

 

 

 

Kuuntelen monesti Pirkka-Pekka Peteliusta luonto-ohjelmien juontajana ja arvostan, että P-PP on pystynyt luonto-ohjelmissa karistamaan harteiltaan nunnuka-nunnuka-lai-lai-lai-lai –maineen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Milloin olet ollut kesäteatterissa palelematta ja ilman kastumista?

Perjantai 26.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Miesmuisti on varmaankin kohdallani vain pari – kolme vuotta ja käyn kesäteatterissa vain pari kertaa kesässä, mutta en miesmuistiin muista, että kesäteatterin katsomossa olisi pärjännyt t-paidalla ja siellä ei olisi kastunut.

 

 

Kylmä oli ja ilman sadevaatteita ei olisi pärjännyt myös eilen, kun olin katsomassa Viljakkalassa toimivan ”Teatteriyhdistys Wimman” esittämää

 

 

Serkkupojan setelipaino

 

 

-nimistä kesäteatteriesitystä.

 

 

Käsikirjoituksen esitykseen on laatinut Matti Wanne ja sen ohjasi tuttuun tapaan Jari Hiltunen.

 

 

 

 

 

 

 

Wimman kesäteatteriohjelma on näyttävästi esillä Viljakkalassa mainostaululla ja nytkin eilinen näytös keräsi lähes täyden katsomon.

 

 

 

 

 

 

Täysi katsomo merkitsee Viljakkalassa kolmea ”telineellistä” katsojia ja jokaiselle telineelle mahtuu n. 80 katsojaa.

 

 

 

Maalaispaikkakunnalla esitettävä kesäteatteriesitys on paljon muutakin kuin vain teatteriesitys – se on tuttujen tapaamista  ja kotopaikan kaikkinaisen elämän virkistämistä.

 

 

Oman vivahteensa eiliseen esitykseen toi kohdaltani se, että se oli MTK-Viljakkalan jäsenilleen järjestämä mahdollisuus kulttuurin kokemiseen.

 

 

Kiitokset MTK-Viljakkalalle, joka vuosittain muistaa jäseniään tarjoamalla Wimman kesäteatteriesityksen ryhmälipun hinnalla sekä tarjoamalla väliajalla leivoskahvit.

 

 

Serkkupojan setelipaino –esityksellä oli eilen neljäs esityskerta ja esityksiä tulee tänä vuonna olemaan kaikkiaan kymmenen – viimeinen esitys on sunnuntaina 5.7.2015 klo 18.00.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalervo Kallion veistämä Klemetti-Kuulan monumentti Seinäjoella on tutustumisen arvoinen taideteos

Tiistai 16.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen asunut muutaman vuoden Seinäjoella 1970-luvulla, mutta vasta nyt Eläkeliiton liittokokousmatkalla osuin paikalle, jossa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti eli Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan patsas.

 

 

 

 

 

Palasin ensimmäisen liittokokouspäivän iltana kävellen Seinäjoki Areenalta hotellille ja huomasin Vapaudenpuistossa Vapaudentien ja Kirkkokadun risteyksessä tämän patsaan.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on vonna 1963 pystytetty patsas, joka on omistettu kahdelle kuuluisalle Etelä-Pohjanmaalla syntyneelle säveltäjälle – Heikki Klemetille ja Toivo Kuulalle.

 

 

Teos on Kalervo Kallion veistämä ja se kuvaa naishahmoa, joka soittaa viisikielistä harppua. Harpusta on nähtävillä vain kielet.

 

 

Patsasjalustan vastakkaisilla puolilla on reliefit molemmista säveltäjämestareista.

 

 

 

 

 

 

Heikki Klemetti syntyi Kuortaneella vuonna 1876.

 

 

Klemetti tunnetaan erityisesti kuoronjohtajana, mutta hänellä on myös useita omia sävellyksiä. Klemetin eräs tunnetuimmista sävellyksistä on mieskuorolaulusovitus...

...”Oi kallis Suomenmaa”.

 

 

Heikki Klemetti kuoli Helsingissä vuonna 1953.

 

 

 

 

 

 

Toivo Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, mutta hänet merkittiin vanhempiensa asuinpaikan mukaisesti kirkonkirjoille Vaasassa.

 

 

Kuula suosi sävellystyössään kansallisromanttisia aiheita.

Häämarssi, joka varmaan monissa kirkoissa kesävihkiäisissä taas kuullaan, on Toivo Kuulan säveltämä.

 

 

Kuula kuoli jo 34-vuotiaana Viipurissa vuonna 1918 ja hänen kuolemansa liittyi Vapaussodan jälkimaininkeihin.  Humalaporukan kiistely talonpoikaisarmeijan tai jääkäreiden ratkaisevasta osuudesta Vapaussodassa koitui Kuulan kuolemaksi.

 

 

 

************************

 

 

 

Kannustan poikkeamaan Klemetti-Kuulan patsaalla Seinäjoella sekä perehtymään molempien säveltäjämestarien tuotantoon ja erityisesti Toivo Kuulan värikkäisiin elämänvaiheisiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipide pystyi puolittamaan Tampereen kaupungin louhintasuunnitelmat, mutta se ei riitä!

Lauantai 15.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Tuntuu, että Tampereen kaupunki on oikein erikoistunut aiheuttamaan asukkailleen erilaisten louhintatöiden seurauksena suuria tärinävaurioita omakotitaloihin ja yleensäkin asuntoihin.

 

Ensimmäinen suuri ongelma oli se, kun ruotsalainen huonekalujätti Ikea piti väen väkisin saada Tampereelle.

 

Pahaksi onnekseni omin käsin rakennettu omakotitalomme sijaitsee linnuntietä n. 300 metrin etäisyydellä Ikeasta.

 

Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, niin talomme kärsi Ikean rakennustöiden aikana vaurioita.

 

Kohdaltani vauriot olivat pieniä ja se merkitsikin, että Tampereen kaupunki korvasi vauriot.

 

Alueellamme puolentusinaa taloa käsi n. 30.000 euron vahingot ja niitähän Tampereen kaupunki ei korvannutkaan.

 

 

 

”Ikea-helvetti” on takana, mutta nyt Tampereen kaupunki suunnittelee Ikeasta etelään olevan kallioisen alueen louhimista tasaiseksi ja näin syntyvien tonttien myymistä yrityksille.

 

Omakotiyhdistyksemme vastustaa kaupungin suunnitelmia.

 

Alueesta on laadittu kaavaluonnos ja siihen annettavien muistutusten jättämisaika päättyi torstaina 13.11.2014.

 

Jätin asiasta muistutuksen, joka kuului näin:

 

 

*****************

 

 

LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN KAAVALUONNOS, kaava nro 8534

 

On keskeistä, että Tampereen kaupunki huolehtii alueen tasaamisesta ja siten myös louhintojen suorittamisesta. Tontteja voidaan myydä/vuokrata yrityksille vasta sen jälkeen, kun alueen louhinnat on kaupungin toimesta suoritettu.

 

Tampereen kaupungin rooli louhintatöiden suorittajana on välttämätöntä, jotta vastuutaho mahdollisille louhintavaurioille tulee selkeästi määritellyksi.

 

Louhintatöiden urakkasopimuksiin pitää liittää sallitut heilahdusnopeudet, jotta louhintavauriot pystytään minimoimaan.

 

Taannoin Palokallion Omakotiyhdistyksen ja Tampereen kaupungin solmimaan ns. Ikea-sopimukseen sisältyneet heilahdusnopeusarvot osoittautuivat liian korkeiksi, sillä Ikean louhinnoissa Palokallion omakotialueella taloihin tuli runsaasti tärinävaurioita.

 

Heilahdusnopeuksien todentamiseksi on Palokallion alueen omakotitalojen kivijalkoihin asennettava riittävä määrä heilahdusnopeusmittareita. Heilahdusnopeusmittareiden lukemat pitää olla Palokallion alueen asukkaiden valitseman edushenkilön saatavilla reaaliaikaisesti.

 

Mahdolliset heilahdusnopeuksien ylitykset pitää urakkasopimuksissa sanktioida rahallisesti sekä siten, että sallitun heilahdusnopeuden yksittäinenkin ylittäminen pysäyttää kaikki toiminnot työmaalla esim. viideksi arkipäiväksi.

 

Nyt suunnitellun alueen louhintamäärät on asukasvaikuttamisen ansiosta saatu puolitettua alkuperäisistä suunnitelmista. Louhintamäärät ovat kuitenkin edelleen valtavat, sillä kyse on Ikea-louhintoihn verrattuna kolminkertaisista louhinnoista!

 

Louhintatyön tarkkuuteen on panostettava poikkeuksellisen vakavasti, sillä alueen aiemmat louhinnat ovat mitä ilmeisimmin heikentäneet talojen rakenteita.

 

Jokaisessa Palokallion alueella sijaitsevassa omakotitalossa on ennen louhintojen aloittamista tehtävä huonekohtainen tarkastus nykyisten vaurioiden toteamiseksi. Jokaisen huoneen neljä seinää, lattia ja katto on tutkittava.  Omakotitalon ulkopuolinen tarkastus pitää myös suorittaa ja siinä todetaan ne mahdolliset vauriot, jotka talossa ovat ennen louhintatöiden suorittamista. Tarkastuksen tulokset on luonnollisesti dokumentoitava – omakotitalon omistaja osallistuu tarkastukseen ja allekirjoituksellaan hyväksyy tarkastuksen.

 

On oltava luonnollista, että Tampereen kaupunki korvaa omakotitaloille mahdollisesti aiheutuneet vauriot – vauriot todetaan molempien osapuolten hyväksymän rakennusalan ammattilaisen toimesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

**********************

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki vähät välittää suurlouhintojen vaikutuksista omakotitaloille

Lauantai 5.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampere on tullut tunnetuksi pienten ja keskisuurten yritysten torjumisesta alueelleen.

 

Totena kerrotaan, miten eräs kaupungin tonttivastaava rehentelee lounaspöydässä, että taas sain potkaistua ulos jonkin karvalakkiyrittäjän, joka olisi ollut asettumassa Tampereelle ja kyseli siihen tarkoitukseen tonttia.

 

Ei ihme, että Tampereen talous on suurissa vaikeuksissa!

 

Suuryritykset Tamperetta kiinnostavat vaikka niiden avulla Tampereen talous ei ole kohentunut ja ei tule kohentumaan.

 

Taannoin Tampere sai erilaisin vippaskonstein hankittua alueelleen ruotsalaisomisteisen Ikean. Vippaskonsteilla sen vuoksi, että Tampereen johtavat virkamiehet saivat Palokallion Omakotiyhdistyksen vetämään Ikean tuloa Tampereelle koskevan valituksensa pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta.

 

 

Kannan osavastuun, sillä olin päättämässä valituksemme poisvetämisestä.

Lähdimme herrojen kanssa marjaan ja huonostihan siinä kävi!

 

 

*************

 

 

Ikean vaatimien liikenneramppien rakentaminen maksoi Tampereen kaupungille 30 miljoonaa euroa. Summa merkitsee vuodessa yhtä veroprosentti-yksikköä Tampereen taloudessa.

 

Ramppien rakennustyöt vaativat mittavat louhinnat ja niiden vaikutuksesta useat Palokallion omakotialueen omakotitalot vaurioituivat.

 

Suurimmat vauriot olivat yli 30.000 euroa omakotitaloa kohti ja kaupunki ei korvannut aiheuttamiaan vaurioita täysimääräisesti.

 

Omakotitaloni – vaikka sijaitsee kaukana ns. Ikea-louhinnoista – kärsi vaurioita ja kun vauriot olivat pieniä, niin Tampereen kaupunki maksoi minulle korvauksia.

 

Tampereen kaupungin toimintaperiaatteena oli korvata pienet vauriot sekä ne vauriot, joiden korvausperiaatteet eivät kestä päivänvaloa.

 

 

 

Nyt Tampereen kaupunki suunnittelee jatkavansa kaavoitus ja teollisuusalueen laajentamista Ikean tontista etelän suuntaan.

 

Ensimmäiset alueen louhintasuunnitelmat olivat järkyttävän suuret, mutta Palokallion Omakotiyhdistyksen toiminnan tuloksena louhintasuunnitelmat on nyt saatu kutistumaan 1/3 alkuperäisistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät ovat kuitenkin edelleen n. kolminkertaiset Ikea-louhintoihin verrattuna.

 

Suunniteltua alue sijaitsee Ikean rammpilouhintoja lähempänä Palokallion omakotialuetta ja se merkitsee, että olemme todella huolestuneita kotiemme säilymisestä ehjinä.

 

Mielipiteiden jättämisaika uusiin jättilouhintoihin päättyi 3.7.2014 ja tässä minun jättämäni mielipide jättilouhinnoista:

 

 

**********

 

 

 

Suunnitelma-alueen louhintasuunnitelmat ovat ylimitoitetut ja tulevat suunnitellussa laajuudessa aiheuttamaan Palokallion alueen omakotitaloille suuria vahinkoja.

 

Louhintasuunnitelmat pitää laatia uudelleen, jotta päästään Palokallion asukkaiden omakotitalojen kohdalla siedettäviin määriin ja sen lisäksi on louhintatyön suorittamisen toteuttamiseen, valvontaan, ennakkotarkastuksiin, välitarkastuksiin ja lopputarkastuksiin sekä Tampereen kaupungin korvausvelvollisuuksiin sovellettava niitä kokemuksia, joita kertyi taannoisissa ”Ikean ramppien” louhintatöissä.

 

Kiitän Tampereen kaupungin virkahenkilöitä oikeasta asenteesta, jota he ovat osoittaneet otsikkokaavan suunnittelun edetessä.

 

Erityiskiitokset siitä, että Palokallion asukkaiden kokemukset ns. Ikea-ramppien louhintatöissä syntyneistä omaisuusvahingoista on ainakin osittain otettu huomioon.

 

 

 

Vaikka louhintamäärät onkin viimeisimmissä suunnitelmissa saatu puristettua kolmasosaan ensimmäisistä suunnitelmista, ovat ne edelleen kohtuuttoman suuret ja tulevat aiheuttamaan suuria vahinkoja Palokallion alueen omakotitaloille.

 

Vaadin, että louhintamäärät tarkistetaan ja otetaan tavoitteeksi niiden puolittaminen viimeisimmistä suunnitelmista.

 

Louhintamäärät voidaan nykyisestä saada edelleen merkittävästi alenemaan, kunhan alueelle suunniteltu rakentaminen mukautetaan maaston mukaan.

 

Muistutan Palokallion asukkaiden toiminnasta ns. Ikean ramppien suunnittelussa, jossa palokalliolaisten aktiivisuuden ansiosta saatiin rampin Helsingin suuntaan menevä linjaus aivan uuteen malliin verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Toki palokalliolaisten esitys vaati Tampereen kaupungin tilaajapäälliköltä muutaman käynnin Helsingissä, jossa tieviranomaiset lopulta hyväksyivät palokalliolaisten esitykset.

 

 

**************

 

 

Omakotitaloni – osoite Ruokomäenkatu 32 – valmistui 1989 ja sen ulkoverhousmuurauksessa käytettiin poikkeuksellisen paljon terästä.

 

Omakotitalon poikkeuksellisen vahvasta rakennustavasta huolimatta se kärsi vahinkoja ”Ikea-ramppien” –louhinnoissa.

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että ns. Ikea-ramppien louhintatöiden vuoksi Tampereen kaupungilta saamaani korvaukseen liittyvät korvausasiakirjat etsitään tämän mielipiteeni liitteeksi ja esitetään päättäjille ennen lopullisen päätöksen tekemistä otsikkokaavassa.

 

Totean, että ns. Ikea-ramppien louhintatyöt tapahtuivat kauempana kuin nyt suunnitellut louhinnat. Vaara omakotitaloni lisävaurioille on todellinen.

 

 

Katson, että nyt suunniteltujen louhintojen suorittajana on Tampereen kaupunki ja siten Tampereen kaupunki myös vastaa louhintojen aiheuttamista vahingoista.

 

Tampereen kaupunki ei voi laistaa korvausvastuistaan, sillä otsikkoalueen louhinnat ovat seurausta Tampereen kaupungin päätöksistä.

 

 

***************

 

 

Palokallion Omakotiyhdistys ry:llä on kokemukseen perustuvaa tietoa lähellä asutusta suoritettavien louhintatöiden aiheuttamista vahingoista.

 

On selkeästi todettava, että eräät räjäytys- ja louhintatöitä käsittelevät kirjat eivät tunnista louhintatöiden todellisia vaaroja omakotitaloille. Niihin vetoaminen on valitettavan yleistä ja merkitsee sitä, että louhintoihin liittyviä seikkoja ei ole käytännössä koettu. Palokalliolaiset ovat ongelmat kokeneet ja meillä on useitakin ehdotuksia, joita toivon Tampereen päättäjien kuuntelevan, jos Lahdesjärven eteläosan kaavan nro 8534 suunnittelua joskus on tarkoitus jatkaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Toivon, että mielipiteelläni on vaikutusta kaava-asian jatkokäsittelyssä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

 

 

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkarahoilla saataisiin koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon

Lauantai 8.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi elää taloudellisesti vaikeaa aikaa.

 

Suomen kaupungeista Tampere rypee taloudellisesti syvässä ahdingossa, mutta eräät tahot eivät edelleenkään osaa tiedostaa tilannetta.

 

Rantaväylän tunnelipäätökseen liittyvät ”kumppanuudet” ovat toteutuessaan romahduttamassa lopullisesti Tampereen talouden.

 

Tampereelle ollaan havittelemassa kokonaiskustannuksiltaan miljardiluokan kaupunkiraitiotietä!

 

 

 

 

 

Lukuihin saadaan mittakaavaa, kun tiedetään, että yksi veroprosentti-yksikkö merkitsee Tampereella vuositasolla 30 M€.  Pelkät ensimmäisen vaiheen vaunuhankinnat merkitsisivät siis 2,5 %-yksikön korotusta Tampereen kunnallisveroon! On luonnollista, että vaunuhankintaa ei kuoletettaisi kerralla, mutta vertailut osoittavat mittakaavan!

 

 

**********

 

Onneksi Tampereella ja Pirkanmaalla on järkeviä päättäjiä, jotka osaavat katsoa kokonaisuuksia.

 

Tapasin heistä erään vajaa viikko sitten ja hän totesi, että Tampereen ratikkaan suunnitelluilla rahoilla olisi mahdollista saada koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon.

 

 

Uskon, että kyseinen asiantuntija tarkoitti Pirkanmaata halkovien…

 

• 3-tien (Helsinki – Tampere – Vaasa)
• 9-tien (Turku – Tampere – Jyväskylä ->)
• 12-tien (Rauma – Tampere – Lahti ->)

…lisäksi maakunnan lukuisia pienempiä teitä.

 

Tampereen ratikkauskovaiset ovat todistelleet kaupunkiraitiotiehanketta taloudellisesti järkeväksi hankkeeksi,...

...mutta tuskin hekään pystyvät väittämään, että Tampereen ratikka toisi Pirkanmaalle ja koko valtakuntaan läheskään samaa määrää hyvinvointia kuin maakunnan tieverkoston parantaminen toisi!

*******

Pirkanmaan tieverkoston parantaminen kohentaisi koko maakunnan ja erityisesti Tampereen tilannetta, mutta se parantaisi hyvinvointia ja taloudellista toimeliaisuutta

• Uudellamaalla

• Kanta-Hämeessä

• Varsinais-Suomessa

• Satakunnassa

• Etelä-Pohjanmaalla

• ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

• Keski-Suomessa

     ja

• Päijät-Hämeessä

***********

 

 Toivon ja uskon, että jo nykyinen hallitus osaa arvioida kokonaistilanteen oikein - luotan, että ainakin seuraava hallitus sen osaa!

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-