29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta tulevat kesätöihin Tampereelle!Keskiviikko 24.4.2013 - -Esko Erkkilä- Tampereella on alkamassa mielenkiintoinen vanhan pelto- ja niittymaiseman ennallistamisprojekti, kun Yrjölän Marjatilan lampaat Hämeenkyrön Mahnalasta saapuvat kesätöihin Tampereen Peltolammille Ruokomäenpuistoon.
Etelä-Alvari järjesti asian tiimoilta yleisötilaisuuden eilen Peltolammin koululla eli aivan suunnitellun projektialueen kupeessa.
Olin mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa.
Yleisötilaisuuden johdattelijana toimi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski Tampereen kaupungilta.
Rukkamäenpuisto sijaitsee pääradan varrella radan oikealla puolella Peltolammin kaupunginosassa, kun Tampereelle saavutaan junalla Helsingistä. Suunniteltu puisto on kooltaan 2 hehtaaria.
Puisto on lännen suuntaan viettävää vanhaa peltomaisemaa, joka on vuosien saatossa metsittynyt. Takana näkyy päärata – oikealle on suunta kohti Tampereen rautatieasemaa.
Rukkamäenpuisto rajoittuu ”yläosaltaan” Rukkamäentiehen (oikeassa yläkulmassa) ja puiston Tampereen puoleisella reunalla sijaitsee Rukkamäen torppa (kuvassa keskellä koivujen takana sijaitseva rakennusryhmä).
Rukkamäenpuiston hoitosuunnitelma on laadittu vuosille 2013 – 2017 ja sen on laatinut maisemasuunnittelija Riikka Söyrinki ProAgria Etelä-Suomen Pirkanmaan yksiköstä. Tässä yhteydessä on todettava, että melkoinen myllerrys viime vuosina on käynyt maatalouden neuvontajärjestössäkin. Etelä-Suomen ProAgrian alueeseen kuuluu nykyisin Pirkanmaan lisäksi Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala – melkoinen suoritus Suomen kartan ”pahoinpitelyssä” tämäkin!
”Kesätyöntekijät” eli lampaat Ruokomäenpuiston ennallistamisprojektiin tulevat Hämeenkyrön Mahnasta Yrjölän Marjatilalta. Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoili meille kaupunkilaisille lampaiden sielunelämästä ja niistä odotuksista, joita lampaiden omistaja asettaa tamperelaisille. Erityisenä riskinä tuli esiin koirien lampaille mahdollisesti aiheuttamat ongelmat. Harrinkari totesi yks´kantaan, että ongelmatapauksissa lampaat lähtevät takaisin Hämeenkyröön.
Ruokomäenpuistoon ”projektityöntekijöiksi” saapuu Mahnalasta kesäkuussa kymmenen uuhta. Jos kaikki sujuu hyvin, niin elokuun aikana uuhet saavat kaverikseen pässin. Pässillä on tärkeä tehtävä, sillä sen olisi saatava uuhet tiineiksi elokuun lopun ja syyskuun alkupuolen aikana. Harrinkari näytti kuvia uuhista, joiden takapäässä selässä oli punaista väriä. Se on peräisin pässin vatsapuolelta, jonne lampuri on sen ”maalannut”. Uuhien selässä oleva väri on merkki siitä, että niiden astuminen on pässiltä onnistunut. Yrjölän Marjatilan emäntä Tiina Harrinkari kertoi, että hän vaihtaa pässien vatsapuolelle uuden värin kolmen viikon välein ja usein silloin myös uuhien kanssa ahertava pässi joutuu vaihtoon. Näin toimien lammaskatraan omistaja pysyy tietoisena, että mikä pässi on kunkin uuhen karitsoiden isä! Lampaan kantoaika on muuten 5 kuukautta! ************ Ruokomäenpuiston perustamiskustannusten budjetti on n. 20.000 euroa ja vuosittaisten toimenpiteiden budjetti on n. 3.500 euroa (molemmat summat alv 0 %). Puiston budjetoidut kustannukset ovat viiden vuoden projektijakson aikana 35.155 euroa (alv 0 %). Olen realisti ja kun omaan jonkin verran kokemusta erilaisia projekteista, veikkaan viiden vuoden kustannusten asettuvan tasolle 75.000 - 100.000 euroa (edelleen alv 0 %).
************
Kiitän Etelä-Alvaria ja sen vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttusta mielenkiintoisen tapahtuman järjestämisestä.Toivon, että Ruokomäenpuiston ennallistamisprojekti onnistuu hyvin ja saamme Tampereelle jotain takuulla uutta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ruokomäenpuisto, Yrjölän Marjatila, Tiina Harrinkari, Riikka Söyrinki, ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria, |
"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä- Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.
Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.
Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.
Osallistuin yleisötilaisuuteen.
Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.
Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.
Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.
Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.
Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.
On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.
Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!
Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:
Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!
”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:
”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”
Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?
**********
Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.
Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
*********
Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen kaupunkikehittäminen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunta, Tammelantori, Hämeenpuisto, Keskustori, Ortodoksikirkko, sipulikirkko, Eteläpuisto, Hatanpää, Kauppi, Iidesranta, Pyynikki, |
Uudet Alue-Alvarit aloittivat työnsäLauantai 16.2.2013 - -Esko Erkkilä- Tampereella on asukkaiden osallistumiseen luotu on kanavansa – Alue-Alvarit.
Alvari-esitteissä todetaan, että Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.
Tiedonkulku Alvareiden avulla on siis kaksisuuntaista.
Tampereella toimii neljä alueellista Alvaria; Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella.
Keskikaupungilla ei ole omaa Alvari-ryhmää, mutta siellä toimii samaa tarkoittava sähköpostilista, jonka kautta keskikaupungin asukkaat saavat ajankohtaista tietoa kaupungin eri hankkeista ja suunnitelmista.
Alvareihin ilmoittautuminen on vapaaehtoista ja kaikki ilmoittautuneet ovat päässeet Alvareiden jäseniksi.
Kaikki Alue-Alvarit järjestävät vuosittain n. kolmisenkymmentä tilaisuutta ja niihin toivotetaan tervetulleiksi myös ne, jotka eivät ole ilmoittautuneet Alue-Alvareiksi.
Alue-Alvareiden toimintakausi on kaksi vuotta ja kaudet on rytmitetty siten, että valtuustokausi on jaettu kahteen kaksivuotis-jaksoon.
Alue-Alvarit järjestäytyivät tämän viikon aikana ja myös Etelä-Alvari piti järjestäytymiskokouksensa torstaina 14.2.2013.
Järjestämiskokousta johti Etelä-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.
Tampereen kaupungin organisaatio saattaa tilaaja-tuottaja –malleineen olla monille hieman haasteellinen hahmotettava, mutta saimme todeta, että Aija pystyi selvittämään kaupunkiorganisaation yksinkertaisesti ja tajuttavasti. Aija esityksestä olisi opiksi otettavaa monelle virka- ja luottamushenkilölle!
Kaupunginhallitus nimesi Etelä-Alvariin 56 jäsentä ja heidän kaupunginosakohtaiset kotipaikkansa selviävät tästä kuvasta. Huomaan, että olen ainoa palokalliolainen Etelä-Alvarissa.
Järjestäytymiskokouksen tärkein asia oli valita Etelä-Alvarille puheenjohtaja- sekä varapuheenjohtaja.
Kokous valitsi Ensi Järvisen sekä minut ääntenlaskijoiksi ja tässä Taina Lampun ottamassa kuvassa kerromme vaalin tuloksen. Äänestykseen osallistui 38 henkilöä.
Äänestyksen tuloksena Juhani Skogberg toimii Etelä-Alvarin puheenjohtaja vuodet 2013 ja 2014 ja Taina Lampu toimii varapuheenjohtajanamme saman ajanjakson. Mainittakoon, että he molemmat toimivat samoissa tehtävissä jo aiemminkin!
Onnittelut vastavalitulle puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alue-Alvarit, Etelä-Alvari, osallistuminen, Aija Karttunen, Juhani Skogberg, Taina Lampu, Ensi Järvinen, |
Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissaLauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä- Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.
Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.
Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.
Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!
Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…
…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.
Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.
Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Johann Valdemar Jannsen, Lydia Koidula, Pärnu Postmees, Pärnu, Koidula-puisto, J. V. Snellman, Elias Lönnrot, Yrjö Koskinen, Viron setelit, |
"Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä"Torstai 20.12.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman lopputulosta esiteltiin luottamushenkilöille ja muille asianosaisille torstaina 13.12.2012. Esittely tapahtui aamupäivätapahtumana Museokeskus Vapriikissa.
Olin paikalla Etelä-Alvareiden edustajana.
Kutsuttuja oli pitkä lista eli seuraavat tahot:
Keskustan kehittämisen seurantaryhmä
Luottamushenkilöt Yhdyskuntalautakunta Valtuustoryhmät
Kansalaisyhdistykset Suomen liikenneliitto ry Alue-Alvarit
Yrittäjät ja elinkeinoelämä Tampere tunnetuksi ry Tammerkosken yrittäjät Tampereen kauppakamari Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Tampereen Aluetaksi Oy
Tampereen kaupunki Takli projektiryhmä Keskustahanke Joukkoliikenne Liikennesuunnittelu Kaavoitus Vammais- ja esteettömyysasiamies Tapahtumatoimisto
Muut asiantuntijat Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Pirkanmaan ELY-keskus
On hämmästyttävää, että laajasta kutsuttujen joukosta huolimatta paikalla oli ainoastaan n. 25 henkilöä ja heistäkin osa poistui kesken tilaisuuden.
Tilaisuuden tekniset järjestelyt onnistuivat hyvin, sillä asiaohjelma oli onnistuttu sijoittamaan vajaan kahden tunnin jaksoon ja siitäkin keskusteluosuus käytti vajaan tunnin.
Tilaisuuden avannut apulaispormestari Timo Hanhilahti muistutti, että Tampereen keskustan kehittäminen on tärkeä asia, sillä Tampereen keskustan vetovoima merkitsee paljon koko Pirkanmaalle.
Hanhilahti korosti, että lopulliset ohjauspäätökset tulevat aikanaan luottamushenkilöiltä.
Hän peräsi vaihtoehtoja keskustan kehittämiseen, sillä vaihtoehtojen esittäminen takaa aina parhaan lopputuloksen
Apulaispormestari peräänkuulutti keskustan kehittämisessä muistettavan tamperelaisuutta. Hanhilahti konkretisoi tämän merkitsevän mm. sitä, että mistä tahansa Suomesta kotoisin olevan pitää viidensadan metrin keskustakävelyn perusteella tietää olevansa Tampereella!
Suunnittelutyötä johtanut Björn Silfverberg alusti varsinaisen asiaosuuden ja hänen esityksensä teema oli: ”Hidas ja nopea kaupunki kulkumuotojen yhteispelillä”.
Silfverberg muistutti, että suunnittelutyön johtavana teemana on ollut Tampereen kilpailukyvyn parantaminen.
-Monta isoa hanketta on tulossa suunnitteluun ja päätöksentekoon, sanoi Silfverberg.
Silfverbergin esityksen todellinen helmi oli mielestäni tämän jutun otsikkolause; ”Keskustaan saavutaan nopeasti, jotta voidaan olla hitaasti ja rauhallisesti perillä”
Toinen asia, josta olin mielissäni ja josta omaan myös tiettyä kokemusta, oli se kun Silfverberg totesi, että Würzburg on kaupunki, josta voidaan ottaa oppia Tampereen keskustaa kehitettäessä.
Vierailin lomamatkallani Würzburgissa viime Vappuna ja sain tästä baijerilaiskaupungista miellyttävän vaikutelman.
Myös se miellytti minua, kun Silfverberg totesi olevan tärkeää, että autolla pitää päästä keskustaan.
Polkupyöräilijät ovat ahtautuneet liiaksi Tampereen keskustaan ja suunnitelmien toteuttaminen merkitsee, että Hämeenkatu rauhoitetaan pyöräilyltä Koskipuiston ja Rautatienkadun väliseltä matkalta – hieno asia!
Eräs hyvä slougan, joka jäi ”soimaan” Silfverbergin esityksestä oli
”Järveltä järvelle”
Sen sisältö jäi tilaisuudessa hieman avoimeksi, mutta toivottavasti Tampereen kaupungin ideanikkarit pystyvät jalostamaan sen pohjalta hienon mainoslauseen Tampereen markkinointiin.
Projektiarkkitehti Kay Bierganns keskittyi ”Keskusta kehittyy” –esityksessään Tampereen keskustan maanalaisten pysäköintitilojen esittelyyn ja uusien pysäköintitilojen kaavailuihin.
P-Hämppi on tässä vaiheessa valmis, mutta P-Frenckell ´n osalta on laajentamissuunnitelmia.
P-Kunkku on kokonaan aloittamatta ja kulkuyhteys Näsinkallion eritasoliittymästä Tampereen keskustan maanalaisiin pysäköintitiloihin on luonnollisesti vasta suunnittelijoiden pöydällä, sillä se on osa mahdollisesti joskus toteutettavasta Rantaväylän tunnelista.
On todettava, että Bierganns´n esityksestä huokui hänen vajavainen suomalaisen ja tamperelaisen kulttuurin tuntemuksensa. Vast`ikään baijerilaisista maisemista palanneena voin todeta, että emme voi ja meidän ei kannata suoraan kopioida keski-eurooppalaisia ratkaisuja Tampereelle. Konsulttien lennokkuus on kuitenkin tiettyyn rajaan saakka hyvä ja se voidaan tässä vaiheessa antaa anteeksi ja jopa hyväksyä, mutta asia on luottamushenkilöiden aikoinaan lopullisessa päätöksenteossa huomioitava.
Alustusten aikana ja niiden jälkeen käyty keskustelu oli vilkasta.
Hämeenkadun ehkä joskus tapahtuva rauhoittaminen henkilöautoliikenteeltä puhutti, sillä yhtenä "kiertoväylänä" käytettävä Satakunnankatu on paikoitellen vain n. kymmenen metriä leveä. Silfverberg vakuutti, että Satakunnankadun leveys on riittävä. Silfverbergin vastausta "on syytä epäillä"!
Tampereen keskustan liikenneverkon kehittäminen on tamperelaisten ja pirkanmaalaisten kannalta tärkeää.
Seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta asuvana se ei ole kuitenkaan minulle ”maailman tärkein” asia. Saan lähes kaikki tarvittavat palvelut Koivistonkylästä ja Tampereen-Pirkkalan rajamailla sijaitsevalta Sarankulman-Partolan alueelta.
Käyn toki Tampereen keskustassa, mutta viivyn siellä vain välttämättömän ajan.
Toivon, että ”keskusta-kansan” liikennejärjestelyihin ml. ratikat ja tunneli haaskattaisiin mahdollisimman vähän rahaa, sillä se kaikki on pois muista tärkeistä menoeristä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma, liikenneverkkosuunnitelma, Vapriikki, Timo Hanhilahti, apulaispormestari Timo Hanhilahti, Björn Silfverberg, Kay Bierganns, Etelä-Alvari, Museokeskus Vapriikki, Würzburg, |
Kuntademokratiayksikön tuottama "Avoin kaupunki - Tampere 2030" -aineisto antaa runsaasti tietoa päätöksenteon pohjaksiLauantai 1.12.2012 - -Esko Erkkilä- Tampereen Valtuustosalissa oli 28.11.2012 tarkoitus järjestää kaupungin virkamiehille suunnattu Alue-Alvareiden 5-vuotiseen toimintaan liittyvä juhlaseminaari ”Avoin kaupunki – Tampere 2030”.
Seminaariin oli kuitenkin niin laimea kiinnostus, että se jouduttiin peruuttamaan.
Juhlaseminaarin jälkeen suunniteltu Alue-Alvareiden 2011 – 2012 –kauden päätöskokous kuitenkin järjestettiin ja saimme sen lopuksi tutustua siihen aineistoon, joka oli ollut tarkoitus esittää virkamiehille.
Kuntademokratiayksikön esittelemä kokonaisuus pohjautuu Alue-Alvareiden tuottamaan aineistoon ja tämän ansiosta se kuvastaa hyvin sitä tulevaisuudenkuvaa, jonka tavallinen tamperelainen toivoo kotikaupungissaan toteutuvan vuonna 2030.
On heti kärkeen todettava, että tavallisten tamperelaisten tulevaisuudenkuva on tyystin toisenlainen, kuin se linja jolla poliittiset päättäjät aikovat edetä.
Esitän seuraavassa suoria lainauksia Alue-Alvareille 28.11.2012 esitetystä ”Avoin kaupunki – Tampere 2030" -aineistosta:
Länsi-Tampere…
…nähdään vuonna 2030 olevan vihreä, monipuolisesti ja sopusuhtaisesti rakennettu, pientalovaltaiset asuinalueensa säilyttänyt alue, jossa yhteisöllisyys toimii, julkiset palvelut ovat kaikkien saatavilla ja ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaikille.
Etelä-Tampereen…
…Alue-Alvarit puolestaan näkevät alueensa olevan ”vihreä keidas” lähellä keskustaa.
Etelä-Tampereella luonnonläheisyys ja viheralueet on säilytetty täydennys- ja rantarakentamisesta huolimatta. Veden läheisyys, alueen historia ja arvot näkyvät.
Viheralueet ja riittävät ulkoilualueet tarjoavat mahdollisuuden ihmisen ja luonnon vuorovaikutukselle. Viherkäytävät yhdistävät alueita toisiinsa.
Kaakkois-Tampere…
…on vuonna 2030 Alue-Alvareiden mukaan alue, jossa mm. luonnonläheisyys luo pohjan hyvälle elämälle ja menestykselle.
Alue on väljä ja siellä on kaikkien ulottuvilla luonto, viheryhteydet sekä Herukka-reitti!
Alueen väljyys toistuu aineistossa, ei tehorakentamista, vain harkittua tiivistämistä, infran ja rakennusten vanhenemiseen on varauduttu.
Koillis-Tampere…
…on 2030 vireä ja vehreä alue vesistöineen.
Maaseutu elää vireästi ja siellä pientaloja on valmistunut väljille tonteille tuoden uusia perheitä maaseudulle.
Koillis-Tampereen kaupunkialue on vuonna 2030 rakennettu väljästi ja pientalovaltaisesti jättäen tilaa ympäröivälle luonnolle.
Hyvin huolletut puistot ja ulkoilureitit tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen harrastus- ja virkistyskäyttöön sekä rauhoittumiseen.
Toivon, että uuden kaupunginvaltuuston jäsenet nopeasti tutustuvat tähän hienoon aineistoon.
Mitään ratkaisevaa ei vielä ole Tampereen kaupunkisuunnittelussa menetetty, mutta nykymeno tiivistysrakentamisineen, hajarakentamiskieltoineen ja kaupunkilaisten ahtaminen keskustaan on nyt saatava järjellisiin mittasuhteisiin.
”Avoin kaupunki – Tampere 2030” –aineistoon kannattaa mielestäni perehtyä myös Tampereen kehyskuntien asukkaiden sekä päättäjien.
Tutustuminen auttaa ymmärtämään, että tamperelaiset eivät kannata kaiken keskittämistä Tampereelle – tamperelaiset haluavat asua väljästi ja lähellä luontoa. Maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä asuminen on monen tamperelaisen toiveena. Jos Tampere ei siihen pysty, niin siinä piilee kehyskunnille suuri mahdollisuus.
Haja-asutusalueiden rakennuskiellot ja älytön tiivistysrakentaminen ovat harvojen mielipide – tavallisten tamperelaisten mielipide ne eivät ole!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Avoin kaupunki - Tampere 2030", Länsi-Alvari, Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari, asukasvaikuttaminen, |
Pormestarin tarjoamat juhlakahvit Raatihuoneella olivat tunnustuksen osoitus Alvari-toiminnallePerjantai 9.11.2012 - -Esko Erkkilä- Pormestari Timo P. Nieminen tarjosi Alue-Alvareille 5 –vuotisjuhlakahvit Tampereen Raatihuoneella eilen eli torstaina 8.11.2012.
Alue-Alvarit ovat Tampereen kaupungin päätöksentekoon kuuluva alueellisen vaikuttamisen verkosto, joka on saanut alkunsa pormestari Timo P. Niemisen nyt päättyvän 6 –vuotisen kauden alussa.
Tampereella toimii neljä Alue-Alvaria ja keskikaupungin Facebook-Alvari. Niihin kuuluu yhteensä 264 jäsentä.
Alue-Alvarit ovat asukkaista ja yhdistysten tai järjestöjen edustajista koottuja alueellisia työryhmiä, jotka kaupunginhallitus on nimennyt.
Olen ollut Etelä-Alvarin jäsen sen perustamisesta lähtien.
Pormestari Timo P. Niemisen toimintaa on arvioitu myötäsukaisesti ennen kunnallisvaaleja käydyissä paneelikeskusteluissa ja samoin myös kunnallisvaalien jälkeen järjestetyissä paneeleissa.
Aamulehden 5.11.2012 järjestämässä ”Pormestarikatsastuksessa” yleisö arvioi Timo P. Niemisen kehittäneen eniten Tampereen keskustan elinvoimaa, mutta heti seuraavana hänen ansiolistallaan tuli demokratian lisääminen. Itse äänestin Timo P. Niemisen kehittäneen eniten demokratiaa.
Raatihuoneella järjestetyn juhlatilaisuuden odotustunnelmissa kamerani linssiin osui Etelä-Alvarin vetäjä eli vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen (vasemmalla) ja Koillis-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö.
Tapasin myös Etelä-Alvarin varapuheenjohtaja Taina Lampun (oikealla) sekä aina vaan nuorentuvan Ensi Järvisen.
Pormestari Timo P. Niemisen reipas kädenpuristus ja tervetulotoivotus odotti meitä jokaista alvarilaista, jotka olimme saapuneet Raatihuoneelle juhlatilaisuuteemme.
Pormestari korosti puheenvuorossaan Alvari-toiminnan merkitystä suoran informaation antajana kaupungin ylimmälle johdolle. Timo P. Nieminen mainitsi mielestäni aivan oikein, että ylimmän johdon virkamiehiltä ja jopa luottamushenkilöiltä saama informaatio on vanhaa. Mutkien kautta saatu informaatio saattaa olla myös tarkoitushakuista, mainitsi pormestari. Pormestari muisteli Alvareiden alkuaikoina saaneensa virkamiehiltä varoituksen sanat, että nyt tulet kuulemaan todellisia toiveiden tynnyreitä. Nieminen kertoi vastanneensa, että antaa tulla vaan! Pormestari Timo P. Nieminen korosti Alvareiden toiminnan saaneen häneltä alusta alkaen luottamusta ja arvostusta. Hän kiitteli Alvari-toiminnan olleen vastuullista ja alueellista toimintaa, jota ylimmät päättäjät ovat tahtoneet. Puheenvuoronsa lopuksi pormestari osoitti lämpimät kiitoksen sanat Alvareille ja toivoi, että Alvari-toimintaa kehitettäisiin tulevaisuudessakin.
Pormestarin puheenvuoron jälkeen Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kiitti saamastamme kutsusta ja toimintamme arvostuksesta.
Puheenvuorojen jälkeen siirryimme kahvipöytään ja nauttimaan kahveista Raatihuoneen eri saleihin sekä tutustumaan Raatihuoneen seinillä oleviin taideteoksiin.
Kiertelin Alvareiden joukossa ja näppäilin muutamia valokuvia:
Etelä-Alvarin jäsen Niilo Paldanius ja vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen kuuntelivat pormestarin puhetta tarkkaavaisina.
Myös Lasse Kristeri (vasemmalla), Toivo Aura sekä Tuomo Hakkarainen ovat Alvareita!
Juhani Skogberg´n kamerallani ottamassa kuvassa keskustelen pormestarin kanssa meitä molempia kiinnostavista Suomen historiaan liittyvistä asioista.
Tampereen Raatihuoneella on mittavat kokoelmat Suomen huipputaidetta.
Professori Martti Häikiö totesi taannoin eräässä toisessa tilaisuudessa, että tästä Pekka Halosen maalaamasta teoksesta suorastaan aistii tervan tuoksun!
Tampereen kaupunginjohtajana 1957 – 1969 toiminut Erkki Napoleon Lindfors sekä…
…samassa virassa 1969 – 1985 toiminut Pekka Paavola katselevat muotokuvina nykymenoa Raatihuoneen toisessa kerroksessa. On toki muistettava, että Pekka Paavola on edelleen vahva ja arvostettu taustavaikuttaja Tampereella.
Raatihuoneen kattokruunun valot sammuivat Alvareiden merkeissä, mutta tiedän niiden taas syttyneen muutaman hetken kuluttua erään toisen tilaisuuden juhlistamiseksi.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alue-Avarit, Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Länsi-Alvari, Tampereen keskikaupungin Alvari, Aija Karttunen, Sirpa Koivu, Annamaria Valanto-Pyhältö, Birgitta Tunturi, Koillis-Alvari, Timo P. Nieminen, Juhani Skogberg, |
Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!Tiistai 23.10.2012 - -Esko Erkkilä- Esko on valmis jatkamaan työtä palokalliolaisten hyväksi!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallio, Palokallion Omakotiyhdistys, Lahdesjärvi, Lakalaiva, Tavase, Sulkavuori, Houkanoja, Vihioja, Koivistonkylä, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Etelä-Alvari, Peltolammi, |
Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajanaTiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä- Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.
Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.
Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:
Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.
Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.
Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.
Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas. Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!
Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.
Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.
Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia. Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina! Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen. Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”! Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!
Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!
Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen. Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle. Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen. Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!
Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…
…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta. Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä! Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.
Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…
…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…
…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.
Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta. Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.
Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.
Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.
Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin. Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!
Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.
Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.
Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.
Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.
Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.
Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.
Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…
…Vihaisilla Linnuilla…
…kohti styrox-maalia.
Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.
Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!
Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!
Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!
Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!
-Esko Erkkilä- |
|
3 kommenttia . Avainsanat: Paulina Ahokas, Etelä-Alvari, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Sulkavuori, Tavase, Pirkanmiehet, Rantaperkiön Isku, Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä, Riemukkaat, Niinirannan Pelimannit, koira-agility, Vihaiset Linnut Live, Tampere-talo, |
Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiinTorstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.
Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.
Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!
Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.
Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.
Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.
Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.
Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!
Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”
Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!
Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.
Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.
Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä. Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille! Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä? Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.Opettavaisia lukuhetkiä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Vesi, jätevesien keskuspuhdistamo, Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki, asukasvaikuttaminen, Palokallion Omakotiyhdistys ry, Etelä-Alvari, |
Etelä-Alvarin kesäjuhla järjestettiin nyt Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa yhteistyössäSunnuntai 4.9.2011 - -Esko Erkkilä- Etelä-Alvarin kesäjuhla on aiempina vuosina järjestetty ”omin yhteisin voimin”, mutta nyt sen järjestäminen tapahtui yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistys ry:n kanssa. Kesäjuhla järjestettiin 18.8.2011. Kokeilu oli mielenkiintoinen ja kesäjuhlien jatkoa on erikseen pohdittava. Aikaisempina vuosina kesäjuhlapaikkana on ollut Hatanpään kartanon tienoot, mutta nyt tapahtumapaikkana oli Järvensivunpuisto. Laaja puistoalue haittasi tunnelmaa, sillä aikaisemmin juhla-alue on ollut pienempi ja ”kompaktimpi”. Järvensivun alue on järvensivulaisille lähellä, mutta muille etelä-Tampereen asukkaille se on kaukana ja outo. Kaukainen sijainti merkitsi, että juhlayleisö oli pääosin lähialueelta ja kauempana asuvat tamperelaiset eivät kokeneet tapahtumaa omakseen.
Kesäjuhlayleisöä Järvensivunpuistoon oli saapunut yli 300 henkeä.
Kesäjuhlan juontajana toimi Komediateatterin ”isäntä” Esko Raipia. Valitettavasti heikkotehoiset äänentoistolaitteet veivät osan osaavan juontajan panoksesta.
Miiru Millisentti sai koko juhlan aikana esiintyä innostuneelle lapsijoukolle.
Kypärä päähän ja ratsastamaan - se vasta on jännää hommaa!
Mielestäni kesäjuhlan parasta antia oli Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg´n avajaispuheenvuoro.
En ehtinyt muiden menojeni vuoksi kuuntelemaan Skogberg´n puheenvuoroa ”livenä”, mutta nykytekniikan avulla sain kuunnella sen videoversiona jo juhlan aikana.
Skogberg käsitteli sopivan kriittisessä avauspuheenvuorossaan maan ja Tampereen taloudellista tilannetta sekä suuria Tampereelle suunniteltuja hankkeita.
Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi jo toiseksi kaksivuotiskaudeksi valittu Juhani Skogberg totesi, että puheen aikana parhaillaan Helsingissä käydään tiukkoja budjettineuvotteluja.
-On varmaa, että rahasta on puutetta, totesi Skogberg.
Sama tilanne on Skogberg`n mukaan myös Tampereella, mutta siitä huolimatta kaupunkiin suunnitellaan Rantaväylän tunnelia, pikaratikkaa, ohitusrataa ja montaa muuta sinällään hyvää asiaa.
Pidin siitä, että puheenjohtaja Skogberg mainitsi tervetulosanoissaan kriittisiä arvioita myös Sulkavuoreen suunnitellusta jätevesien keskuspuhdistamosta.
Vesi- ja kalastusasioiden asiantuntija Skogberg pelkäsi, että Sulkavuoren keskuspuhdistamon myötä Tampereen Pyhäjärvi pilataan sadaksi vuodeksi!
Etelä-Alvarin yhdessä Järvensivun Omakotiyhdistyksen kanssa toteuttamaa kesäjuhlaa suosi kesäinen ja lämmin sää. Hyvät olosuhteet olivat houkutelleet paikalle yli kolmesataa tamperelaista.
Tilaisuus oli koko perheen juhlaa parhaimmillaan, mutta sen asiaosuuteen sisältyi sopiva annos kritiikkiä niistä monista hankkeista, joihin Tampereen kaupunki nyt tiukassa taloudellisessa tilanteessa hamuaa.
Toivottavasti kritiikki tavoittaa Tampereen päättäjät!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Alvari, Etelä-Alvarin kesäjuhla, Järvensivun Omakotiyhdistys, Rantaväylän tunneli, pikaratikka, ohitusrata, Sulkavuori, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, |
Asukasmielipiteeni Lahdesjärven osayleiskaavan "saatesanoiksi"Perjantai 12.8.2011 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupunki on taas tanssimassa liike-elämän pillin mukaan ja kaavoittamassa Lahdesjärven maastoon uutta aluetta.
Nyt kaavoitushanke koskee aluetta Ikeasta Helsingin suuntaan moottoritien itäpuolella.
Alueella joudutaan suorittamaan kallion räjäytystöitä jopa seitsemän metrin syvyyteen saakka. Räjäytyksistä on lähialueen omakotitaloille tulossa samanlainen katastrofi kuin olivat ns. Ikea-räjäytykset.
Olen tyytyväinen, että Etelä-Alvari ja Palokallion Omakotiyhdistys ry vastustavat pontevasti hanketta.
Jätin hanketta vastustavan mielipiteeni Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.8.2011 eli kommentointiajan viime tunneilla.
Asukasmielipiteeni kuului näin: __________________
”Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011 Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.6.2011 LAHDESJÄRVEN ETELÄOSAN TYÖPAIKKA-ALUEEN YLEISSUUNNITELMA”
Muistutan tässä asukasmielipiteessäni, että po. alueella ei saa aloittaa mitään maanrakennustoimenpiteitä ennen kuin (ja jos) nyt hankkeilla oleva suunnitelma yksilöityy lainvoimaiseksi asemakaavaksi. Maanrakennustoimenpiteistä ns. Ikean tontilla on karvaita kokemuksia meillä lähialueiden asukkailla. Ikean tapauksessa omakotitalot vaurioituivat räjäytystöiden seurauksena ja Tampereen kaupunki on näihin päiviin saakka laiminlyönyt korvausten maksamisen vaikka niiden täysimääräisestä korvaamisesta sovittiin sopimuksessa, jonka Tampereen kaupunki ja Palokallion Omakotiyhdistys ry solmivat. Kaupunkilaisissa herättää suurta epäluottamusta, että pormestarin ja kaupungin lakimiehen allekirjoittamaan sopimukseen ei voi luottaa! Muistutan jo tässä vaiheessa, että aikanaan mahdollisesti toteutettavat räjäytystoimenpiteet on suoritettava samoilla periaatteilla kuin ne pyrittiin toimittamaan Ikean alueella. Luotan sen virkamiehen suulliseen lupaukseen, joka näin lupasikin tapahtuvan. Nyt suunniteltavaa aluetta ei saa kallionräjäytyksin tasoittaa tasaiseksi, vaan suunnittelualue on jätettävä kumpuilevaksi. Näin menetellen Tampereen kaupunki säästyy räjäytysvahinkojen korvaamiselta ja alueen runsas arseeniesiintymä saa jäädä rauhaan. Suunnitelma-alue kuuluu samaan arseeniesiintymäalueeseen, jonka perusteella Pirkkalaan ei voitu rakentaa jäteveden keskuspuhdistamoa. Suunnitelma-alueen arseenitutkimuksia ei ole suoritettu ja kattavien arseenitutkimusten tekeminen onkin eräs ehto, jotta Lahdesjärven kaavahanke voi edetä. Muistutan jo nyt, että kaikissa Palokallion alueen omakotitaloissa on ennen ensimmäistäkään kallionräjäytystä tehtävä kattava ja todistusvoimainen kartoitus talojen kunnosta. Tarkastuksessa pitää laatia jokaisen huoneen kaikista seinistä, lattioista ja katosta omistajan hyväksymä ja hänen kanssaan allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja kaksin kappalein – yksi talon omistajalle ja toinen Tampereen kaupungille. Huonekohtaisten piirrosten lisäksi on käytettävä videointi. Videokuvat on säilytettävä siten, että ne ovat mahdollisten riitatapausten varalta käytettävissä. Keskityn tässä asukasmielipiteessäni Lahdesjärven alueella mahdollisesti suoritettavien kallioräjäytysten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja vahinkojen sattuessa niiden korvauskysymyksiin. Muistutan, että kaikkien räjäytysvahinkojen vastuutaho on Tampereen kaupunki. Se ei voi siirtää vastuutaan esim. rakennusfirmojen tai vielä vähemmän räjäytystöiden suorittajien vastuulle. On hyvä, että asukkaille varataan mahdollisuus lausua ennalta mielipiteitään suurista hankkeista. Menettely on tässä prosessissa ontunut ja siitä on esimerkkinä Etelä-Alvarin taannoin järjestämä yleisötilaisuus, jonne ei yksikään Tampereen kaupungin virkahenkilö saapunut. Elokuun 10. päivä pidetty korvaava tapahtuma ei poista sitä ylimielisyyttä, jota virkahenkilöt poissaolollaan osoittivat. Paheksun, että tämän suunnittelutyön valmistelussa on asukkaat sivuutettu maininnalla – toki luettelon ensimmäiseksi asetettuna - , mutta kaikenmaailman kauppakamareiden ja muiden liike-elämän taustavaikuttajien lausunnoille sekä mielihaluille on valmisteluaineistossa annettu suuri painoarvo. Tämä menettely vahvistaa kuvaa, että Tampereen kaupunki väheksyy asukasmielipiteitä ja pomppii liike-elämän tahdissa. Nyt kommentoitavan hankkeen valmistelutyö on monilta osiltaan kelvotonta. Aineistossa mainitaan mm., että alueella tai sen lähialueilla ei raportoitu tärinästä aiheutuneita ongelmia. Toivon, että suunnittelijat paneutuvat siihen aineistoon, jota Tampereen kaupungille on kertynyt ns. Ikea-räjäytysten tiimoilta. Uskon, että aineistoa on saatavilla myös Palokallion Omakotiyhdistys ry:n arkistoista sekä Palokallion alueen omakotitaloista! Toivon, että Lahdesjärven kaavasuunnitelmasta jätetään runsaasti palautetta. Erityisesti toivon palautetta asukasnäkökulmasta ja sitä, että asukasmielipiteelle annettaisiin painoarvoa jatkosuunnittelussa. Lopuksi esitän kysymyksen, että onko Lahdesjärven nyt suunnitteilla oleva kaavoitus lainkaan tarpeellinen? Vastaan itse ja totean, että se ei ole tarpeellinen ja esitän, että hankkeesta luovutaan.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahdesjärven kaava, Lahdesjärven eteläosan työpaikka-alueen yleissuunnitelma, Ikea, Ikea-räjäytykset, Ikea-katastrofi, Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sopimus, |
Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä- Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.
Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.
Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.
Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.
Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!
Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!
Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.
Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?
Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:
Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaava-arkkitehti Sakari Leinonen puh. 040 701 5792 Arkkitehti Anna Hyyppä puh. 040 800 7905
Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!
-Esko Erkkilä-
PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lahdesjärven kaava, Lahdesjärven eteläosan työpaikka-alue, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Kari Kankaala, Sakari Leinonen, Alvari, Etelä-Alvari, |
Rakennusliikkeet himoitsevat Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon 8,5 hehtaarin tonttia Pyhäjärven rannalta rakennusmaaksiKeskiviikko 22.6.2011 - -Esko Erkkilä- Etelä-Alvarin jäsenillä oli 23.5.2011 mahdollisuus tutustua Tampereen Veden Viinikanlahden jätevedenpuhdistamoon. Olin mukana, sillä uskoin saavani tutustumisen aikana uutta tietoa Tampereen Veden toiminnoista. En pettynyt, sillä kuulimme ja näimme monipuolisesti uutta tietoa Tampereen vesiasioiden hoidosta ”putken molemmista päistä” eli puhtaan veden tuotannosta ja varsinkin jätevesien käsittelystä.
Käyttöpäällikkö Heikki Sandelin (seisomassa) toimi asiantuntevana oppaana, kun saimme tutustua laitoksen toimintaan. Vasemmalla Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ja oikealla Niilo Paldanius.
Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Puhdistamo valmistui vuonna 1968. Viinikanlahti oli ennen puhdistamoa uimakiellossa, mutta vuosina 1980…1982 uimakiellot voitiin purkaa. Viinikanlahden pohjasedimentti on kuitenkin Nokian kondensaattoritehtaan toiminnan vuoksi siinä kunnossa, että sitä ei voida koskaan mennä käsittelemään. ”Ei koskaan” on ajallisesti voimakas ilmaisu pohjasedimentin rauhoittamiselle, mutta niin se nykytietämyksen ja nykytekniikan valossa on! Mekaanisen puhdistusvaiheen jälkeen tapahtuvassa kemiallisessa puhdistuksessa käytetään vaikuttavana aineena ferrisulfaattia. Sen ”veljesainetta” ferrosulfaattia eli rautasulfaattia käytetään monissa teollisuuden prosesseissa, joten kyse ei ole mistään ongelmallisesta aineesta.
Puhdistamolla on monenlaista vempelettä, jotta jätevesi saadaan puhdistettua. Nämä kanavat kuuluvat puhdistamon mekaanisen puhdistamisen osaan.
Tässä eräs puhdistamoallas tyhjillään. Tässä vaiheessa prosessiin on lisätty ferrisulfaattia eli kyseessä on puhdistusprosessin kemiallinen vaihe.
Puhdistamolla jätevettä siirretään prosessissa eteenpäin kapeiden kanavien kautta. Kanavat tuovat mieleen kylpylöiden vasta- ja myötävirta-altaat - näihin kanaviin ei tosin vapaaehtoisesti kukaan mene uimaan!
Puhdistusprosessin viimeinen vaihe on biologinen puhdistus. Se tapahtuu tällä allaskentällä. Oli mieluisaa huomata, että lintuja ei puhdistamoalueella näkynyt. Siisteys jätevedenpuhdistamollakin on A ja O, jotta linnut pysyvät alueelta poissa!
Biologisessa puhdistusvaiheessa - josta ylläoleva kuva - ”työmiehinä” ovat tietyt bakteerit ja alkueläimet, jotka käyttävät ravinnokseen jätevedessä siinä vaiheessa vielä olevat ravinteet. Osa ravinteita syöneistä bakteereista ja alkueläimistä poistetaan ja jätevesi puhdistuu täten sellaiseksi, että se voidaan laskea turvallisin mielin Pyhäjärveen.
Tamperelaiset voivat ajoittain todeta, että Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla haisee.
Käyttöpäällikkö Sandelin vakuutti, että ainoa hajunmuodostus voi tapahtua, kun puhdistamolla syntyvää lietettä kuormataan autoon. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy lietettä 25 tonnia tunnissa. Osa siitä mädätetään ja osa kuivataan – molemmat prosessit ovat hallittuja. Kiintoainetta syntyy Viinikanlahden puhdistamolla lopulta 50 tonnia vuorokaudessa ja se kuljetetaan Koukkujärven kaatopaikan maisemointiin. Raholan jätevedenpuhdistamolla vastaavaa materiaalia syntyy 5 autokuormaa viikossa. Tampereella on maan alla 700 kilometriä vesijohtoverkostoa ja saman verran myös jätevesiverkostoa. Sadevesiviemäreitä Tampereella on 500 kilometriä.
Miksi Viinikanlahden puhdistamosta pitäisi luopua ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään?
Tampereella on nyt kova paine luopua Viinikanlahden jätevedenpuhdistamosta ja siirtää toiminnot Sulkavuoren sisään. Asian poliittinen tausta selvisi, kun saimme kuulla, että rakennusliikkeet ovat kaavailemassa Viinikanlahden rannalla sijaitsevalle 8,5 hehtaarin tontille ökyrikkaille suunnattuja kerrostaloasuntoja! Koivistonkylässä ja muuallakin Sulkavuoren ympäristössä on tulossa kovat ajat, jos ja kun Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo rakennetaan Sulkavuoren sisään. Erityisesti pelkään rakennustyön aikaisia ongelmia. Saimme esimakua Ikean rakennustyömaasta, jonka vuoksi monet omakotitalot vaurioituivat pahoin ja vaurioiden korvaajaa ei löydy mistään! Ikean kokemusten perusteella vastustan Sulkavuoreen suunniteltua jäteveden keskuspuhdistamoa.
Tämä kaikille tamperelaisille tuttu Viinikanlahden tulopumppaamon ruuvipumppu on ollut käytössä 1971 – 1997 ja se on pumpannut vettä kaikkiaan 250 miljoonaa kuutiometriä.
Ruuvipumppu on nostettu nykyiselle paikalleen Viinikanlahden puhdistamon pihalle Vesilaitoksen 100-vuotisjuhlavuonna 1998.
Kiitän Etelä-Alvaria paljon uutta tietoa antaneen tutustumiskäynnin järjestämisestä.
Kiitokset myös käyttöpäällikkö Heikki Sandelin ! Pätevän ja asiantuntevan oppaan esitystä oli mielenkiintoista kuunnella!
-Esko Erkkilä- |
|
3 kommenttia . Avainsanat: Viinikanlahden puhdistamo, Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo, Etelä-Alvari, Sulkavuori, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, Tampereen seudun jäteveden keskuspuhdistamo, |
Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaanTiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin: ”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.” Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta. Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa. Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit. Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla. Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä. Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi! Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta. Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012. Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:
Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.
Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä. Joitain hajahuomioita asian tiimoilta: Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu. Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle. Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa. Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa. Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa. Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata. Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa. Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti. Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta. Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti! Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa. Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Iidesjärvi, Iidesjärven osayleiskaava, Iidesjärven osayleiskaavaluonnos, perhepuisto, Etelä-Alvari, Alvari-toiminta, |
Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä- Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”. Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta. Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista. Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari. Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen. Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi. Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.
Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.
Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.
Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.
Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:
Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.
Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.
Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!
Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!
Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.
Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!
Innolla mukaan lähtemässä
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alvari-toiminta, Etelä-Alvari, Juhani Skogberg, Taina Lampu, Pertti Järvinen, Aija Karttunen, |
Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamistaPerjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä- Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä. Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita. Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä. Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse. Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan. Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella. Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”. Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen. Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä. Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee. Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin. Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin. Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää. Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa. Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallion aikuisneuvola, Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Lakalaiva, Lakalaivan osayleiskaava, Alvari, Etelä-Alvari, |
Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaistaTorstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä- Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta. Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta. Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”. Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin. Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa. Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon. Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa. Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”. Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta. Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä! Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sami Uusitalo, ikäihmisten palvelut, ikäihmisten palvelut Tampereen eteläisellä alueella, Alvari, Etelä-Alvari, |
Suuret ikäluokat ovat yhteiskunnassa mukana merkittävänä tekijänä 2030 -luvulle saakkaKeskiviikko 26.1.2011 - -Esko Erkkilä- Kuulun ns. suuriin ikäluokkiin. Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan vuosina 1946 – 1950 syntyneitä. Sodan jälkeen hedelmällisyys ponnahti ylöspäin, ja epävakaiden sota-aikojen alhainen hedelmällisyys korjaantui vuosittain kertaheitolla ylöspäin. Meille jouduttiin rakentamaan lisää kouluja ja meille piti luoda uusia jatkokoulutuspaikkoja. Miespuolisille suurten ikäluokkien edustajille jouduttiin rakentamaan uusia varuskuntia, jotta kaikki pystyivät suorittamaan varusmiespalveluksensa. Siirryimme työelämään ja loimme Suomesta hyvinvointivaltion. Osa suurten ikäluokkien työvoimatarjonnasta joutui etsimään leipäpuutaan Ruotsista. Nyt suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa olla loppuvaiheessaan. Olemme saaneet elämämme järjestykseen ja rahaa hieman säästöönkin. Nyt mm. matkatoimistot kokevat meidät tärkeäksi kohderyhmäkseen. Ikä tekee tehtävänsä ja valitettavan moni suurten ikäluokkien edustaja on joutunut tukeutumaan sairaanhoitojärjestelmämme palveluksiin – osa meistä on jo matkannut viimeisen matkansa hautaustoimiston kassaa kartuttaen. Vaikutuksemme suomalaisessa yhteiskunnassa tulee jatkumaan merkittävänä 2030 –luvulle saakka. Ihmisten elinikä pitenee ja se merkitsee kasvavaa hoivantarvetta. Riittävätkö meiltä voimanvuosinamme kerätyt maksut takaamaan meille turvallisen vanhuuden? Iso ja tärkeä kysymys, johon päättäjien on jo nyt paneuduttava. Tilastonikkarit ovat laskeneet, että Tampereen eri palvelualueilla asuu v. 2030 seuraavat määrät 95-vuotiaita tai sitä vanhempia kansalaisia:
Tämän ennusteen mukaan v. 2030 Tampereella on vähintään 95-vuotiaita siis lähes 1.100 henkilöä. Luvut ovat osa selvityksestä, joka on laadittu ikäihmisten palveluista Tampereen eteläisellä palvelualueella. Selvitystä hiottiin Etelä-Alvarin kokouksessa tammikuun 25.päivänä ja se julkistetaan lähiaikoina. Mainittakoon, että seuraavaksi vastaava selvitys laaditaan kaakkoisen palvelualueen tilanteesta. Ennusteen luvut kertovat sen tosiasian, että suurten ikäluokkien merkitys yhteiskunnassa säilyy merkittävänä 2030-luvulle saakka. Olemme poliittisille puolueille merkittävä äänestäjäjoukko ja meidän pitää itse se muistaa. Äänemme ASIAA puhuville poliitikoille tuntuu vähän siltä kuin itseään äänestäisi! -Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suuret ikäluokat, ikäihmisten palvelut, ikäihmisten palvelut eteläisellä palvelualueella, palvelualue, |
Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä- Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat. Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa. Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle. Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti: - Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu - Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa - Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma - Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran - Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä - Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym. - Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä. Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä. Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen. Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola. Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alvarit, Etelä-Alvari, Taatalan palvelukoti, Kuuselan palvelukoti, Petäjäkoti, Vaskikodit, Nekalan päiväkeskus, Peipontupa, Multitupa, |
