Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952 olivat valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista!

Torstai 26.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä viljakkalalainen, mm. sen vuoksi mitä totean tämän juttuni otsikossa.
 
 
Viljakkalan Haverin kultakaivoksen toiminta alkoi aikoinaan rautamalmikaivoksena ja päättyi kultakaivoksena 1960.
 
 
Alueella on ollut eri yritysten kaivosvaltauksia ja toivottavasti niistä joku johtaa kaivostoiminnan jatkamiseen - nykyinen valtaus on erään ruotsalaisyrityksen nimissä.
 
 
 

 
 

 
   
 

 
 
Valitettavasti Viljakkalan vaakuna on nykyisin vain ns. perinnevaakuna, sillä Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin kuntaliitoksen seurauksena vuonna 2001!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.

 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi suurta hallitsevat patsaina Käkisalmea!

Perjantai 9.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen monta kertaa saanut käydä ja yöpyä Käkisalmessa, mutta suurta kunnioitusta en tuohon sinänsä kunniakkaaseen kaupunkiin osaa tuntea – pyydän asennettani anteeksi käkisalmilaisilta ja heidän jälkeläisiltään.

 

 

Puna-armeija poltti perääntyessään Käkisalmen vuonna 1941 ja silloin kaupungista jäi polttamatta vain 10 %.  Puna-armeijan barbaarit liikkuivat tuossa vaiheessa Käkisalmen kaduilla ja heittivät kaikkiin taloihin tulisoihdut, jotka polttivat lähes kaikki tuon silloin niin kauniin kaupungin puutalot.

 

 

Kaupunki ei ole vieläkään pystynyt yli 70-vuoden aikana nousemaan uuteen kukoistukseensa ja se tilanne on kai minullakin päällimmäisenä, kun en osaa arvostaa Käkisalmea!

 

 

Käkisalmi on tuottanut maailmalle lukuisia tieteen, taiteen sekä bisnesmaailman kärkinimiä ja heistä voidaan mainita mm.:

 

• Tuure Ara, laulaja

• Aku Korhonen, näyttelijä

• Rauno Meriö, entinen Ilmavoimien komentaja ja Karjala-liiton puheenjohtaja

• Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja ja ex-pääministeri Alexsander Stubb´n isä

• Urpo Ylönen, jääkiekkomaalivahti

• Olavi Viestäjä, Aamulehden teatterikriitikko

• Simo Kärävä, KOP:n entinen pankinjohtaja

 

 

 

 

Nyky-Käkisalmessa on keskeisellä paikalla kaksi maailmanhistorian suurnimeä, joista ainakin…

 

 

 

…Pietari Suuri voidaan kirjata historiankirjoihin paljon positiivistakin aikaansaaneena, mutta toisen eli…

 

 

 

 

 

…Vladimir Lenin ”ansioluettelosta” voidaan olla myös toista mieltä.

 

 

**************

 

 

 

Olen aina ihmetellyt, että miten Käkisalmen keskustan äärellä puistossa sijaitseva ”Poika ja leopardi” liittyy Käkisalmeen, mutta en ole saanut vastausta – olisikohan Neuvostoliiton aikainen päähänpisto!

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja siellä olevat näyttelyt ovat aina mielenkiintoisia, mutta nyt Kyröläismatkallamme emme 8.7.2019 ehtineet siellä poiketa ja jouduimme tyytymään vain niiden…

 

 

 

 

 

 

 

 …kahden hyökkäysvaunun katseluun, jotka vahtivat maailmanmenoa Käkisalmen linnan edustalla.

Hyökkäysvaunujen takana näkyy se vuonna 1881 vaatimattomaksi kutistunut vesiväylä, jota pitkin siihen saakka Saimaan vedet virtasivat Laatokkaa.

Virallisten tietojen mukaan 21.5.1881 puhkesi Taipaleen kannas ja sen seurauksena Suvannon vedet purkautuivat Laatokkaan ja Käkisalmen kautta ennen kulkenut vesiuoma käytännössä kuivui.

 

 

 

 

 

Ohitimme pysähtymättä Kiviniemen ja…

 

 

 

 

 

…ylitimme Vuoksen sekä kiirehdimme seuraavaan kohteeseemme!

Harmillista muuten se, että emme pysähtyneet Kiviniemessä, sillä olisi ollut mukava käydä tervehtimässä sitä entistä Puna-armeijan hävittäjälentäjää, joka pitää kalakauppaa Kiviniemessä ja käyttää kalojensa rehuina Raision kalanrehuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juri Andropovin patsas Petroskoissa tuo amatööritutkijalle mieleen ja tietoisuuteen uusia näköaloja Andropovin toiminnasta

Maanantai 22.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapaan ulkomaanmatkoillani liikuskella kohdepaikkakunnalla ja tutkailla sellaisia lähihistoriaan liittyviä seikkoja, joista minulla itsellänikin on jonkinmoinen muistikuva.

 

 

Tässä mielessä tein yksityisen ja yksinäisen patsaskävelyn myös Petroskoissa 6.7.2019, kun Kyröläismatkallamme yövyimme Petroskoissa.

 

 

Löysin helposti kadun nimeltään Andropova ja päätin tarkemmin tutustua kadunvarren kohteisiin.

 

 

 

 

 

En pettynytkään, sillä löysinkin helposti Neuvostoliiton lyhytaikaisen NKP:n pääsihteerin Juri Andropovin (1914 – 1984) patsaan.

 

 

Andropov ehti olla Neuvostoliiton ykkösmies vain 15 kuukautta, mutta sitä ennen hän keräsi meriittinsä mm. KGB:n johtajana 1967–1982 ja politbyroon jäsen hän oli vuodesta 1973.

 

 

 

 

Ainakin minulle jäi Andropovin pääsihteeriajasta ”nallekarhumainen” olemus, mutta se saattoi olla hänen hiipivän sairautensa ilmentymä.

 

***

 

Muistan hämärästi Unkarin kansannousun vuonna 1956 ja sen, kun Neuvostoliitto päätti kansannousun verisesti.

 

 

Juri Andropov oli Neuvostoliiton suurlähettiläs Budapestissä, kun unkarilaiset nousivat vastustamaan neuvostokomentoa.

 

 

********************

 

 

Löysin pari aikalaiskommenttia netin syövereistä Juri Andropovista, kun Neuvostoliitto verisesti pysäytti Unkarin kansannousun:

 

 

***

 

György Heltai, Imre Nagyn hallituksen apulaisulkoministeri, sanoi:

 

"Älykkyys ja itsehillintä olivat Andropovin tärkeimmät tunnuspiirteet. Tämä mies oli varmuudella parhaiten tietoinen päätöksistä, keitä ja kuinka monia ihmisiä teloitettaisiin. Olen varma, että hänellä oli absoluuttinen valta kansannousuun osallistuneiden rankaisemisessa. Niinpä terrorin ajanjakso Unkarissa oli Juri Andropovin terrorin ajanjakso. Se yhdistyy hänen nimeensä ikuisesti."

 

 

Kenraalimajuri Béla Király, kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen puhemies ja Unkarin kansalliskaartin komentaja

 

"25 vuotta on kulunut, mutta muistan edelleen Andropovin valheellisen hymyn, hänen kylmät harmaansiniset silmänsä, joissa ilmeisesti oli hypnoottista voimaa. Ne olivat inkvisiittorin silmät: Niistä ymmärsi heti, että hän saattoi joko hymyillä sinulle tai tuhota sinut. Hän oli mies, joka täydellisesti ymmärsi, mitä todellisuudessa tapahtui. Mutta silti viimeiseen hetkeen asti hän teeskenteli, minulle, pääministerille ja muille, että kaikki oli kunnossa, kuten tavallisesti. Jopa merirosvot nostavat sentään salkoon mustan lipun ennen kuin hyökkäävät laivaan. Andropov sen sijaan oli todellinen kyynikko. Unkarilaisille Andropov on sen terrorin symboli, joka seurasi neuvostomiehitystä. Hän syöksi Unkarin hautausmaan hiljaisuuteen. Hän karkotti tuhansia unkarilaisia Venäjälle ja teloitti satoja puolustuskyvyttömiä nuoria."

 

 

Se siitä nallekarhumaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toiminta äänestyspaikoilla on järjestelmällistä

Tiistai 28.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin viime sunnuntaina EU-vaaleissa…

 

 

 

 

 

…vaalilautakunnan jäsenenä äänestysalueella 61 Tampereen Hervannassa.

 

 

 

Kokemus ei ollut minulle suinkaan ensimmäinen, sillä olen ollut vaalilautakunnan jäsenenä usein aikaisemminkin.

 

 

Vaalilautakunnan jäsenyys merkitsee pitkää päivää, sillä vaalilautakunnan jäsenet kokoontuvat äänestyspaikalla klo 8.00 ja pääsevät pois vasta sen jälkeen, kun äänet on laskettu.

 

 

Saimme äänet laskettua hieman klo 21.00:n jälkeen eli päivälle tuli pituutta yli 13 tuntia.

 

 

 

 

 

Kello on 8.45 ja vaalilautakuntamme puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä sihteeri odottavat kellon siirtymistä aamuyhdeksään!

 

 

 

 

 

Tyhjät äänestysliput on ryhmitelty kymmenen lipun nippuihin ja leimasimen kunto on tarkistettu.

 

 

 

 

 

Ehdokaslistojen yhdistelmät oli kiinnitetty äänestyskoppien seinälle ja yksi erillinen ehdokaslistojen yhdistelmä oli sijoitettu ennen kuin äänestäjät saapuvat äänestysvirkailijoiden luo – tätä ”äänestyskoppia” ja listaa käyttivät myös mm. sellaiset äänestäjät, jotka liikkuivat pyörätuolilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ensimmäisen äänestäjän äänestyslippu sujahti uurnaan.

 

 

 

 

 

 

 

Pelipuiston koululla oli saman käytävän varrella neljä äänestyspaikkaa eli paikat 58, 59, 60 sekä 61.

 

 

 

 

 

Seurasimme äänestysprosentin kehittymistä tasatunnein ja alueemme äänestysprosentiksi muodostui 44,7. Samalla käytävällä sijainneiden muiden äänestyspaikkojen äänestysprosentit muodostuivat seuraaviksi:

 

 

• 58 äänestysalue 42,0 %
• 59 äänestysalue 33,7 %
• 60 äänestysalue 43,0 %

 

Viime eduskuntavaaleissa äänestysalue 59:n äänestys-% oli myös alhainen ja olisi mielenkiintoista selvittää, että miksi näin.  Tampereella Multisillan äänestysalueen äänestys-% on perinteisesti ollut alhainen, mutta nyt sielläkin päästiin sentään 36,3 prosenttiin.

 

 

 

 

 

Tässä äänestysalueemme äänestysprosentin kehittyminen tasatunneittain on esitetty myös käppyränä.

 

 

 

 

 

Viimeiset kaksi äänestäjää pääsivät äänestyshuoneistoon tasan klo 20.00 ja kun he olivat äänestäneet, niin uurnaan kertyneet äänestysliput kaadettiin pöydälle klo 20.02 ja aloitimme ääntenlaskennan.

 

 

 

Me äänestysvirkailijat emme työssämme – emme edes laskentavaiheessa – kiinnitä pienintäkään huomiota eri ehdokkaiden saamiin äänimääriin, mutta nyt myöhemmin on todettava, että Eero Heinäluoma taisi olla kaikkien Hervannan äänestysalueiden äänikuningas.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät eilisissä EU-vaaleissa

Maanantai 27.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan alustavat vaalitulokset osoittavat, että Euroopan tulevaisuuteen ja vahvuuteen uskovat poliittiset voimat etenivät EU-vaaleissa ja pelätty nationalistien voima kohtasi parempansa.

 

 

Tunnetta ei heikennä se, että Keskusta menetti yhden EU-parlamenttipaikan, sillä Keskustan ja RKP:n taustaryhmä ALDE voimisti asemiaan Europarlamentissa.

 

 

On hienoa todeta, että Keskusta ehti päättyneellä parlamenttikaudella toimimaan siten, että ALDE muutti linjauksiaan maatalousmyönteisimmiksi ja tämä antaa uutta vahvaa selkänojaa myös Keskustan sekä RKP:n europarlamentaarikoille.

 

 

 

 

 

Suuri yllätys ei ollut, että Mauri Pekkarisesta tuli Keskustan ykköstykki Euroopan parlamenttiin ja suuri yllätys ei ollut myöskään se, että agrologi Elsi Katainen pääsi Pekkarisen kaveriksi Brysseliin.

 

 

Mauri Pekkarisen tiedot, taidot ja osaamisen tiedämme kaikki, sillä hänen osaamisensa ovat Euroopan poliittisilla kentillä ylivertaisia.

 

 

Maatilan emäntä ja agrologi Elsi Kataisesta on kouliintunut osaaja, jonka toiminta Euroopan Parlamentissa on jo nyt hyväksi havaittu.

 

 ********************

 

Me suomalaiset toivottelemme Mauri Pekkariselle ja Elsi Kataiselle  parhainta menestystä Brysselissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Euroopan Unioni on valtava menestystarina"

Sunnuntai 19.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen virallisena kokousedustajana Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen Vesilahdella.

 

 

Virallisesti kokous alkoi klo 10.00, mutta kaksi ensimmäistä tuntia oli varattu paikalla olleiden EU-parlamenttivaalien ehdokkaiden esittelyyn ja kokousyleisön heille tekemiin kysymyksiin.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolme keskustalaista eurovaaliehdokasta eli vasemmalta lukien Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja se vakuutti, että nämä kolme ehdokasta ovat asioista perillä.

 

 

Seuraavassa kertaan ranskalaisin viivoin kolmikon esittämiä näkökohtia, mutta valitsin tämän juttuni otsikoksi porukan nuorimmaisen eli Suvi Mäkeläisen naulan kantaan osuneen luonnehdinnan Euroopan Unionista eli

 

 

”Euroopan Unioni on valtava menestystarina”

 

 

Mutta sitten niihin ajatushelmiin, joita saimme kuulla:

 

 

• Kiina, Venäjä ja Afrikka voimistuvat, joten niiden vastapainoksi tarvitaan vahvaa Euroopan Unionia

• ilmastokehitys – josta monet käyttävät termiä ilmastomuutos, pitää hoitaa EU-tasolla

• Suomen oma ruuantuotanto on keskeistä meille suomalaisille myös Euroopan Unionissa

• maalaisjärkeä pitää saada EU:n päätöksentekoon

• Suomen oma vahva talous pitää säilyttää

• aluetuet ja maataloustuet pitää säilyttää

• perussuomalaisten slougan ”Äänestä Suomi takaisin” on vastuutonta menettelyä ja se pelaa suoraan Venäjän ja USA:n pussiin

• Keskustan oikea taustaryhmä EU-parlamentissa on ALDE ja varsinkin nyt, kun Suomen Keskusta pystyi kääntämään sen toiminnan maatalousmyönteiseksi

Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen kysyivät yhteen ääneen, että miksi suomalaisten kannattaisi äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, jotka vastustavat maatalous- ja aluetukia.

 

 

Enemmän kuin aiheellinen kysymys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

 

 

Uutinen

• taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981

• teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä

• Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

• asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa

• Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsas

• kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921

• valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922

• 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”

• mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

 

 

Kevät

• Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937

• veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

• Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

• veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä

• Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies

• sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

 

 

Suru

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)

• Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963

• Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

 

 

Arkkitehti

 

 

 

 

 

Kirvesmies

 

 

 

 

Maalari

 

 

 

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

 

 

Seppä

 

 

 

 

 

Muurarimestari

 

 

 

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

• Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä

• Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.

• Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

• Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950

• Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-

Facebook-muisto neljän vuoden takaa

Torstai 18.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Facebook tapaa päivittäin palauttaa mieliin, että mitä olet kirjoittanut faceen joitain tasavuosia sitten.

 

 

Näin face teki taas minulle eilen, kun se…

 

 

 

 

 

…muistutti minua kättelystäni Juha Sipilän kanssa Tampereen Keskustorilla 17.4.2015.

 

 

 

Tuon kuvanoton jälkeen Juha Sipilästä tuli Suomen pääministeri ja toiminnallaan hän pelasti Suomen konkurssilta.

 

 

Arvostan Juha Sipilän suoraviivaista toimintaa ja sitä, että hänen johdollaan Suomi on taas taloudellisesti terve yhteiskunta.

 

 

Maamme taloudellisen tilanteen parantaminen on yksiselitteisesti Sipilän ansioita ja hänen toimintansa on ollut kaikkien kannalta parasta mahdollista toimintaa.

 

 

Maassamme on huutava pula bisnestaidot omaavista politiikoista ja Juha Sipilä sekä Anne Berner ovat tässä mitättömyyksien tulvassa piristäviä poikkeuksia.

 

 

Vain taloudellisesti terve ja kilpailukykyinen yhteiskunta pystyy tarjoamaan kansalle koulutuspalvelut, sairaanhoidon, vanhuksista huolehtimisen sekä toimivan infran eräitä tärkeimmistä lueteltuina.

 

 

Suomalaisen politiikanteon ongelmana on se, että neljän vuoden välein maassamme harjoitetaan hurlumhei-politiikkaa, jossa taloudellisille seikoille ei aseteta mitään arvoa ja sitten seuraavalla neljän vuoden jaksolla Keskusta ja sen kanssa toimivat järkevät ryhmät joutuvat pelastamaan maamme hyvinvoinnin.

 

 

Olemmeko taas menossa neljäksi vuodeksi hurlumhei-ajanjaksoon?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaalien alusaika on parasta aikaa kansalaisille

Sunnuntai 31.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Me kansalaiset elämme nyt parasta aikaamme, sillä meille luvataan ehdokkaiden toimesta "maat ja mannut", jos äänestämme eduskuntavaaleissa ja EU-vaaleissa juuri heitä.

Parasta aikaa elämme myös tarjoilujen osalta, sillä toreilla ja kauppakeskuksissa saamme yllin kyllin kaikkea syötävää ja juotavaa!

Minäkin sain eilen Tammelantorilla Sinisten tarjoamaa grillimakkaraa, Keskustan mustaa makkaraa ja Harri Jaskarin tarjoamaa oikein lihaisaa (Antti Rinne ei ollut lihaa vielä ehtinyt verottamaan) lihakeittoa ja puoleltapäivin Koskikeskuksessa varapuhemies Mauri Pekkarisen tarjoamaa teetä sekä pitkopullaa!

Kaksi viikonvaihetta ennen eduskuntavaaleja vielä edessä, joten kuinkahan tarjoilut paranevatkaan!

Tässä pieni kuvakimara päivän kokemuksista!

 

 

 

 

Kansanedustaja, Karjala Liiton puheenjohtaja ja MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakanen oli parkkeerannut vaaliautonsa hienosti Tammelantorin parhaalle paikalle.

 

 

 

 

 

Keskustan ehdokaslistan ykkösnimi Ari Arvela (vasemmalla) Vesilahdelta oli matkassa tukiryhmäläisensä Pertti Uusi-Erkkilän kanssa.

 

 

 

 

 

Sain heti alussa Tarja Smuran ja Hanna Holman yhteispotrettiin.

Olen varma, että Tarja Smura tulee etenemään merkittäviin asemiin politiikassa!

 

 

 

 

 

Seuraavaksi sain kameran linssini eteen hämeenkyröläisen Katariina Pylsyn ja Viljakkalan Parviniemestä syntyisin olevan trubaduuri Aarre Aallon - minkähänlainen rooli Aarrella tulee olemaan ensi kesänä Hämeenkyrön Heiskan kesäteatterissa?

 

 

 

 

 

Tykkään monista kansanedustaja Pertti Hakasen esillä pitämistä asioista ja tänään yksi näistä asioista oli maamme huoltovarmuus!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustan kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Matti Järvinen toivotti maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän tervetulleeksi Tammelantorille.

 

 

 

 

 

On onni, että Suomella on näin selkeäsanainen maa- ja metsätalousministeri kuin Jari Leppä.

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Pertunmaalta ja Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy Hämeenkyröstä!

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan jäsen Pertti Hakasella sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepällä riittää keskusteltavaa myös vaalien ulkopuolella!

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti liittyi ministeri Lepän seurueeseen vasta myöhemmin, mutta eräs Artsin tiimiläisistä oli Pirttilahden autolla mukana Tammelantorin tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Minna Sarvijärvi (oikealla) luovutti vuodenvaihteessa Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtajanuijan Tarja Smuralle.

Varasin tänään käytössä olleen Tammelantorin parhaan paikan Keskustan käyttöön jo viime vuoden syyskuussa ja sovimme Minnan kanssa, että tämän lauantain tilaisuuden järjestelyistä vastaa Pirkanmaan Keskustanaiset; no, tilaisuus oli onnistunut näinkin järjestettynä, mutta...

 

 

 

 

 

Tammelantorin jälkeen siirryin Koskikeskukseen, jossa eduskunnan varapuhemies ja tuleva EU-vaaliehdokas Mauri Pekkarinen halusi tarjota sanankuuloa sekä kahvit ja kunnon pullat.

Kyllä Pekkarista on aina suuri ilo kuunnella!

 

 

 

 

 

Halusin ottaa Mauri ja Raija Pekkarisesta yhteiskuvan, mutta Mauri tahtoi välttämättä ottaa samaan kuvaan erään pariskunnan. Paljastui, että kyseessä oli rovasti Heikki Järvinen ruustinna-vaimonsa kanssa!

Rovasti Heikki Järvinen on aikoinaan Kinnulan kirkkoherrana vihkinyt Mauri ja Raija Pekkarisen ja hyvällä onnella onkin vihkinyt, sillä kaikesta huomaa, että homma pelittää!

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen kiirehti myös varapuhemiehen järjestämään tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

Koskikeskuksen tilaisuuden kruununa oli, kun ruustinna Järvinen piti ex-tempore –puheenvuoron, jossa totesi, että ei oikealle ja ei vasemmalle, vaan Keskustaan!

 

 

 

 

 

Kuvakertomukseni lopuksi parivaljakko - Pertti Hakanen ja Mauri Pekkarinen - joille on helppo toivotella parhainta menestystä tulevissa vaaleissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaassa asuva voi antaa äänensä tulevissa vaaleissa ainakin neljällä eri tavalla

Perjantai 22.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on edessä vilkas vaalikevät, sillä huhtikuun 4. päivänä järjestettävissä eduskuntavaaleissa ja toukokuun 26. päivänä järjestettävissä Euroopan Unionin parlamenttivaaleissa voivat äänestää kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 -vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

 

 

 

 

 

Vaaliviranomaiset ovat näinä päivinä postittaneet kaikille äänioikeutetuille ”Ilmoitus äänioikeudesta eduskuntavaaleissa” –asiakirjan.

 

 

 

Ulkomailla asuvat ja vaalipäivänä tai ennakkoäänestyksen aikana ulkomailla oleskelevat suomalaiset voivat ennakkoäänestää 3. – 6.4.2019 välisenä aikana ja siitä on olemassa erilliset menettelytapaohjeet.

 

 

Suomessa asuvilla Suomen kansalaisilla on neljä erilaista tapaa osallistua äänestykseen:

 

 

Äänestyspaikoilla...

...voi äänestää vaalipäivänä klo 9.00 – 20.00 välisenä aikana.

 

 

Ennakkoäänestykseen...

...voi osallistua erikseen nimetyillä ennakkopaikoilla 3. – 9.4.2019 välisenä aikana.  Ennakkoäänestyspaikat on nimetty kuntakohtaisesti ja niistä sekä ennakkoäänestysajoista tiedotetaan kuntakohtaisesti.

Laitosäänestys

 

Ennakkoäänestykseen voi osallistua myös laitoksessa, jos on siellä hoidettavana.  Laitoksissa tapahtuvat ennakkoäänestysajankohdat vaihtelevat hoitolaitoksittain.

 

 

Kotiäänestys...

...eli kotona tapahtuva ennakkoäänestys on mahdollista, jos äänioikeutetun kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoitettua, että äänioikeutettu ei pääse äänestyspaikalle ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

 

 

 

********************

 

 

 

Toimin viime presidentinvaaleissa kotiäänestyksen vaalivirkailijana ja samaan tehtävään Tampereen kaupunginhallitus on valinnut minut myös tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen kotiäänestysvirkailijoille suunnattuun koulutustilaisuuteen ja siellä verestimme vanhoja taitojamme.

 

 

Muistutan, että kotona tapahtuvaan äänestykseen pitää ilmoittautua kotikuntansa Keskusvaalilautakunnalle ja ilmoitus on tehtävä 2.4.2019 klo 16.00 mennessä.

 

 

Kotiäänestykseen oikeutetun henkilön kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja voi tietyin edellytyksin äänestää samalla kertaa, mutta siitäkin pitää ilmoittaa Keskusvaalilautakunnalle etukäteen.

 

 

Eilisessä koulutustilaisuudessa kerrottiin, että jo nyt kotiäänestykseen ilmoittautuneita Tampereella on n. 150 henkilöä. 

Me kotiäänestysvirkailijat liikumme kahden henkilön partioissa ja meille on ohjeiden mukaan osoitettu 10 – 15 käyntikohdetta per päivä, mutta todellisuus oli ainakin viime presidentinvaaleissa aivan jotain muuta, sillä kohteita oli päivittäin parisenkymmentä. Sai siinä ratikan runtelemalla kaupungilla keksiä järkeviä kulkureittejä, jotta olisi pysynyt aikataulussa!

 

 

 

 

 

Hyviä kotiäänestyspäiviä toivottelen minäkin niille tamperelaisille, jotka haluavat osallistua eduskuntavaaleihin äänestäjinä kotiäänestyksen kautta!

 

 

Toimin tulevissa eduskuntavaaleissa vaalivirkailijana myös eräällä äänestyspaikalla, joten touhussa olen mukana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien HX-hanke alkaa etenemään

Keskiviikko 6.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain varusmiesaikanani peruskoulutuksen Maavoimissa ja siellä panssarintorjunnassa – olin panssarintorjuntamiehenä mukana myös muutamissa kertausharjoituksissa, mutta sitten minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

 

Muutamat kertausharjoitukset Ilmavoimissa olivat mielenkiintoisia, sillä pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan mm. lentäjiin, jotka suorittivat Hornettien siirtolennot jenkeistä Suomeen.

 

 

 

 

 

Ilmavoimat ovat siis lopullinen aselajini ja sen vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla, kun ex-insinöörikenraalimajuri ja nykyinen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti alusti 4.3.2019 Tampereen Valtuustosalissa mm. tulevista hävittäjähankinnoista.

 

 

 

 

 

Jukka Juusti nimitettiin värikkäiden vaiheiden Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 5-vuotiskaudeksi 1.1.2016 – 31.12.2020. Valitan kuvani heikkoa laatua – Tampereen Valtuustosali on vaikea kuvauspaikka, sillä valoa tulvii esiintyjän takaa aivan liiaksi!

 

 

 

 

 

Juustin kilpailijana oli kenraaliluutnantti Arto Räty, joka hoiti Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtäviä edellisen viisivuotiskauden.

Kokoomus olisi halunnut Rädyn jatkavan myös toisen kauden kansliapäällikkönä, mutta nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö päätti nimittää tehtävään Juustin.

Yllä kuva Rädystä – löysin kuvan omasta arkistostani eli olen ottanut kuvan 15.10.2013 Tampereella pidetyn kansliapäälliköiden ”esittelypäivän” yhteydessä.

 

 

Mutta siitä HX-hankkeesta!

 

 

Nimi HX-hanke tulee H:n osalta nimestä Hornet ja X puolestaan siitä, että Hornetille haetaan seuraajaa eli X-hävittäjää.

 

 

HX-hankkeen tarjouspyynnöt on lähetetty ja Hornettien seuraajaksi Suomelle on tarjolla seuraavat monitoimihävittäjät…

 

 

 

 

 

…eli niminä ja tarjoamaiden osalta yksilöityinä seuraavat hävittäjät:

 

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab Gripen (Ruotsi)

 

 

 

Pyrin palaamaan kansliapäällikkö Jukka Juustin esityksen kommentointiin jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän siellä käydä, vaikka en olekaan ratikkauskovainen

Maanantai 25.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja vihreät saivat Tampereen kaupungin talouden ilmeisen pysyvästi kuralle, kun kytkykauppana ensin päättivät rakentaa kokoomukselle Rantaväylän tunnelin ja sitten vastakauppana vihreille ratikan.

 

 

Rantaväylän tunneli on valmis, mutta lähes päivittäin kuitenkin suljettuna, sillä hommat eivät pelaa.

 

 

Ratikkaa rakennetaan ja sen vuoksi Tampereen keskusta onkin nyt raunioina.

 

 ****************

 

Ratikkahypetykseen kuuluu, että parhaillaan Tampere-talossa on esillä ratikkavaunun mallikappale eli maketti.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä pääsin tutustumaan ensimmäiseen makettiin Oulussa jo viime vuonna, mutta nyt Tampere-talossa on esillä paljon valmiimpi makettiversio.

 

 

 

******************

 

 

 

Tampere-talon valomainoksissa mainostetaan maketti-näyttelyä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maketti on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä.

 

 ********************

 

Taloudellisten ongelmien lisäksi Tampereen ratikka aiheuttaa suuria ongelmia mm. sen vuoksi, että kaupungin keskusta tulee menettämään elinvoimaansa.

 

 

Ratikka lisää kaupunkilaisten eriarvoisuutta, sillä siitä pääsevät ”nauttimaan” vain ratikkareitin varrella asuvat – maksumiehiksi toki joutuvat kaikki tamperelaiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen ratikkavuohotus ei karsi kaupungin bussilinjoja!

Keskiviikko 20.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla on alkanut kymmenes vuosi peräkkäin, kun kaupungin taloudellinen tilanne tulee olemaan alijäämäinen eli suomeksi sanottuna tappiota tehdään!

 

 

On helppo ennakoida, että alkanut vuosi ei tule olemaan viimeinen, kun Tampere kyntää taloudellisesti syvällä suossa.

 

 

Tampereelle ollaan rakentamassa ratikkaa ja se tuli kytkykauppana, kun kokoomus halusi Rantaväylän tunnelin, jonka tuen hintana vihreät vaativat ratikan.

 

 

Ratikka tulee maksamaan alkuvaiheessa n. 500 miljoonaa euroa ja perustellusti ennakoidaan, että kyseessä on miljardi-investointi.

 

 

Joukkoliikenteen tappio Tampereella oli viime vuonna hieman yli 15 miljoonaa euroa ja varovaiset arviot osoittavat, että joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan myötä ainakin kaksinkertaistumaan.

 

 

 

********************

 

 

 

Tampereella on nyt toimiva joukkoliikenne bussiliikenteen muodossa ja siitä esimerkkinä ovat omakohtaiset kokemukseni.

 

 

 

Asun n. seitsemän kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja joukkoliikenteen lähin pysäkki sijaitsee n. kolmensadan metrin etäisyydellä ulko-ovestani.

 

 

 

                                             

 

 

Olen aktiivinen joukkoliikenteen käyttäjä ja muuta ei Tampereella nykyisin voisikaan olla, sillä ratikkatyömaiden vuoksi Tampereen keskusta on täysin sekaisin.

 

 

Lähimmältä bussipysäkiltäni kulkee arkipäivisin 101 bussilinjaa Tampereen keskustaan ja se on täysin riittävä määrä myös vuorotiheyden kannalta.  

 

 

Keskellä päivää en koskaan ennakoi bussien saapumisaikoja, sillä bussien luontainen aikatauluviipymä on niin pieni, että aikataulujen ennakointi ei kannata – menen vaan bussipysäkille ja kyllä sieltä seuraava bussi saapuu!

 

 

Jos haluan kävellä hieman pidemmäs, niin bussilinjan 5:n autoja saapuu tuon 101:n lisäksi 67 vuoroa päivässä ja jos menen saman verran toiseen suuntaan, niin sieltä pääsee lisäksi 35 bussivuorolla Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona on helppo todeta, että arkisin 203 päivittäistä bussivuoroa on täysin riittävä määrä bussivuoroja Tampereen keskustaan!

 

 

 

****************

 

 

 

Reaaliaikaisesti toimivat aikataulunäytöt ovat eräs Tampereen joukkoliikenteen vahvuudet.

 

 

Niitä on kahdenlaisia eli

 

 

 

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

 

 

Olen tyytyväinen Tampereen nykyiseen joukkoliikenteeseen ja ihmettelen sekä kummastelen niitä päättäjiä, jotka aikoinaan olivat valmiit laittamaan 500 miljoonaa euroa ennestääkin persaukisen kaupungin varoja turhuuden ratikkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

RUK:n kurssipuukko on perhekunnassamme isältä pojalle jatkunut perinne

Torstai 14.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Suoritin varusmiespalvelukseni pääosin vuonna 1967, mutta ikäluokkamme kotiuttaminen tapahtui RUK:n käyneiden osalta vasta 10.1.1968.

 

 

 

 

 

 

Siivoilin ja järjestelin erästä piironginlaatikkoa ja löysin sieltä mieluisan muiston varusmiesajaltani eli RUK-kurssipuukkoni.

 

 

Tavoitteeni oli päästä Reserviupseerikouluun Haminaan ja niin myös tapahtui – RUK-kurssini oli numeroltaan 125.

 

 

RUK-kurssipuukkoni on taattua Iisakki Järvenpää-laatua ja ilmeisesti samoin on yhä edelleen.

 

 

Nykyään – tarkasti ottaen kurssista 129 alkaen – RUK-kursseilla on oma erillisnimi, mutta minun aikanani niin ei vielä ollut.

 

 

Perhekunnassamme on toinenkin RUK-kurssipuukko, sillä vanhin poikamme kävi myös RUK:n.

 

 

*******************

Kurssini priimus ja priimusmiekan saaja oli sittemmin professoriksi ylennyt Risto Sänkiaho, jonka Pientalopoikien puoluesihteeri Eino Poutiainen sitten aikoinaan proknooseillaan päihitti oikein kunnolla - Sänkiaho joutui häpeään!

Toinen kurssikaveri oli sittemmin kansanedustajaksi kohonnut Esko-Juhani Tennilä, joka silloin opiskeli Tampereella ja hän kulki Haminaan samalla bussilla kuin me monet muut. Esko-Juhanilla oli silloin taloudellisesti tiukkaa ja monesti hän lainasi matkarahat meiltä muilta, mutta aina hän maksoi velkansa.

Kolmas sittemmin julkisuuden henkilöksi kohonnut kurssikaverini oli "EU-professori" Esko Antola, jonka kanssa olin samassa tuvassa alokasaikana, aliupseerikoulussa, RUK:ssa ja vielä myös kokelasaikana.

 

 

Työelämän aikana työpöytäni oli Raisiossa ja sen myötä tapasin yöpyä ainakin yhtenä yönä syrjä-Suomessa eli Turussa.

 

 

Tein iltalenkkejä Aurajoen rantamilla ja muutaman kerran tapasin kaimani ja muistelimme menneitä.

 

 

Varusmiesaika oli mukavaa aikaa ja se kasvatti niihin vaikeisiinkin tehtäviin, joihin työelämä sitten aikanaan johdatti.

 

 

Olen Puolustusvoimille kiitollinen varusmiesajasta ja erityisesti niistä kertausharjoitusjaksoista, joihin sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaali avasi Ylöjärven kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden

Maanantai 4.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärvi täytti 150 vuotta 24.1.2019 ja se juhlistaa syntymäpäiväänsä koko kulumassa olevan vuoden.

 

Juhlavuosi alkoi näyttävästi 23.–26.1. järjestetyllä Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaalilla, joka toi valon lumoa keskustan lisäksi Kuruun ja Viljakkalaan.

 

Osallistuin tapahtumaan Ylöjärven keskustassa 23.1.2019 ja siitä kuvakavalkadi, jonka tallensin kamerani muistikortille illan aikana.

Valotaideteoksia oli kävelyreitin varrella, joka kulki Räikänpuistosta Kirkkopuiston ja Kirkkotanhuantien leikkipuiston kautta kirjasto Leijalle.

 

 

****************

 

 

 

Kaupungintalo oli valaistu tunnelmallisesti.

 

 

 Kaupungintalon sisäänkäynnin edessä pidetyissä…

 

 

 

 

 

…avajaisissa esiintyi Unia Performing Arts -ryhmä, jonka sanotaan vievän lavataiteen uudelle tasolle särmikkään lumoavalla valoshow´llaan.

 

 

 

 

 

 Avajaisissa oli tarjolla myös kuumaa mehua.

***********



Juhlaa varten suunnitellut ja toteutetut valoteokset oli sijoitettu kaupungintalon, Ylöjärven kirkon ja Kirjastotalo Leijan läheisyyteen – seuraavassa kahden teoksen tarkempi esittely:

(Lainaan teosten esittelytekstejä)

 

 

 

Alexander Salvesen (Räikänpuisto): Intiaanikesä

Intiaanikesä tuo lämmön ja valon keskelle kaamosta. Se on immersiivinen teos, eli yleisö saa vapaasti astua sen sisään. Teos kommentoi meidän jokaisen tarvetta valolle ja lämmölle, mutta myös sitä, millä hinnalla me ihmiset muutamme maapallon ilmastoa. Kesä 2018 oli ennätyksellisen kuuma ympäri maapalloa ja uhkaavan ilmastokatastrofin seurauksena nämä sään ääri-ilmiöt ovat vasta alkua. Teos kysyy voiko kesää luoda keinotekoisesti keskelle talvea ja saako niin tehdä?

 

 

Jere Suontausta (Kirkkotanhuantien leikkikenttä): Peilipöllö

Peilipöllö (Bubo speculus) on fiktiivis-dystooppinen lintulaji, jota tavataan erityisesti Pirkanmaalla. Sen uskotaan olevan pöllölintujen heimon viimeinen edustaja.

Peilipöllön tunnusmerkkejä ovat suurten keltahehkuisten silmien lisäksi romuluinen, kierrätysmateriaaleista koostuva ulkokuori, joka paitsi toimii suojana valosaasteen keskellä, heijastelee myös valintojamme ympäristön suhteen. Omintakeisen ulkomuodon arvellaan muovautuneen pöllölintujen kehittyessä yöeläimistä kokopäiväsuorittajiksi.

Lajityypillistä käyttäytymistä on muun muassa mulkoilu ja puistikoissa jököttäminen. Peilipöllön ääntely on surumielistä huhuilua, jossa voi kuulla kaikuja lopullisesta vieraantumisesta.

 

 

**************

 

 

Tässä vielä muutamia kuvia kävelyreitin varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

Tapahtumaan toi tunnelmaa juhlavalaistuksessa kylpevä Ylöjärven kirkko.

 

 ****************

 

Juhlavuoden avajaistapahtumaan osallistunut suuri yleisöjoukko kaipasi kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdystä, sillä rahvaalle suunnatusta tapahtumasta puuttui kaikkien kaipaama jämäkkä johtaminen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa voimaantullut uusi yksityistielaki muuttaa kuntien menettelytapoja yksityisteiden avustamisessa

Keskiviikko 9.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Eduskunta on 13.7.2018 hyväksynyt uuden lain ”560/2018 Laki yksityisistä teistä”.  Uusi laki tuli voimaan 1.1.2019.

 

 

Olen osakkaana ja maksumiehenä yhdessä Hämeenkyrössä sijaitsevassa yksityistiessä, neljässä yksityistiessä Viljakkalassa sekä niiden lisäksi osakkaana vielä yhdessä metsäautotiessä Viljakkalassa – perhekuntamme yksityistievastuisiin kuuluu lisäksi se, että Rouva on Kälviällä osakkaana kahdessa yksityistiessä.

 

 

Osakkuuksien lisäksi olen toimitsijamiehenä yhdessä noista Viljakkalassa sijaitsevassa yksityistiessä ja sen osalta vuodenvaihe toi minullekin uutta puuhaa.

 

 

Alkanutta vuotta ajatellen jokaisen tiekunnan ja toimitsijamiehen pitää tuntea uuden yksityistielain 84 §, jossa todetaan kunnan avustuksesta näin:

 

 

”Kunta päättää sen varoista yksityistien tienpitoon myönnettävistä avustuksista, avustuksen ehdoista ja käytön valvonnasta samoin kuin tien tekemisen tai kunnossapidon ottamisesta kokonaan tai osaksi kunnan suoritettavaksi. Edellytyksenä avustuksen myöntämiselle tienpitoon on, että tietä koskevien asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta ja että tiekunta ja yksityistietä koskevat tiedot yksityistierekisterissä sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä ovat ajantasaiset…”.

 

 

Käsitän, että edellä oleva lainkohta on tiekuntia ja myös kuntia velvoittava eli rahaa kunnilta ei tipu, jos tarvittavat tiedot eivät ole yksityistierekisterissä.

 

*****************

 

Maanmittauslaitos ylläpitää yksityistierekisteriä ja ilmoitin sinne eilen Majajärven yksityistien osalta tarvittavat tiedot.

 

 

Ilmoittaminen on helppoa, sillä tarvittava sähköinen lomake löytyy, kun googlaa ”Maanmittauslaitos yksityistierekisteri”.

 

 

Viljakkala kuuluu nykyään Ylöjärveen ja se on hoitanut taloutensa niin hyvin, että Ylöjärvellä pystyttiin nostamaan yksitieavustuksiin varattua rahasummaa verrattuna vuoteen 2018!

 

*****************

 

 

Maanmittauslaitos siis pitää rekisteriä tiekuntien hallinnassa olevista yksityisistä teistä. Koko maassa näitä teitä on noin 50 000. Tiekuntien tiet palvelevat tavallisesti maa- ja metsätalouden, asutuksen ja loma-asuntojen kuljetustarpeita.

Majajärven yksityistie eli se, jonka toimitsijamiehenä toimin, se on tärkeä tie myös Ratahallintokeskukselle sekä VR:lle. Se on tärkeä näille sen vuoksi, että Majajärven yksityistie tulee olemaan junamatkustajien evakuointitie, jos pääradallamme Majajärven liikennepaikan läheisyydessä tapahtuu junaonnettomuus tai jos sähköveturi simahtaa sopivalle kohdalle maidemme kohdalla!

 

 

On tärkeää, että tiekunnan yhteystiedot ovat ajan tasalla, koska muun muassa kunnat, metsäkeskukset, ELY-keskukset ja kuljetusyrittäjät tarvitsevat tiekuntien yhteystietoja. Yhteystiedot ovat tärkeitä myös Maanmittauslaitokselle, kun tien vaikutusalueella olevista maanmittaustoimituksista tiedotetaan.

 

 

Seuraava vaihe toimitsijamiehen roolissani on alkaa laatimaan Ylöjärven kaupungille kunnossapitoavustushakemusta – sen viimeinen jättöpäivä on 30.4.2019, mutta mikään ei estä sen laatimista vaikkapa jo tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Coca-Cola on ollut Suomessa vuodesta 1952 alkaen

Sunnuntai 30.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Coca-Cola rantautui Suomeen Helsingin Olympialaisten oheistuotteena vuonna 1952.

 

 

Monelle saattaa olla uutta tietoa ja yllätys, että Coca-Colan Suomen valloitus tapahtui kiinteässä yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton kanssa.

 

 

1950-luvun alussa Suomessa oli 95.000 sodissa vammautunutta sotaveteraania ja vielä silloin he olivat kunniakansalaisia – sotaveteraanien hylkiminen alkoi vasta myöhemmin, kun suomalaiset poliitikot ja myös osa kansasta syyttivät sotaveteraaneja, että ”miksi lähditte sinne”!

 

 

Sotainvalidien Veljesliitto ja Coca-Cola Company sopivat 5.5.1952 yhteistyöstään Helsingin Olympialaisissa.

 

 

Aivan ensimmäiseksi Amsterdamissa toimivan Coca-Cola-yhtiön oli ratkaistava kaikkien tarvittavien materiaalien saatavuus. Hankkeesta tuli koko Eurooppaa koskeva, sillä kylmälaitteet löytyivät Saksasta ja Hollannista, kuorma-autot Ranskasta, mainosmateriaali valmistettiin Oslossa ja Amsterdamissa.

 

 

Normandian maihinnousussa käytetty, rahtilaivaksi muutettu M/S Marvic toi Hollannista Helsinkiin 30 000 korillista Coca-Colaa, kuljetusautoja, kylmälaitteita, pullonavaajia, mainosmateriaalia sekä myös Hollannin purjehdusjoukkueen kilpaveneet.

 

 

Laiva rantautui Helsinkiin 1.7.1952 ja kisat alkoivat 19.7.1952.

 

 

Mainittakoon, että Coca-Colan yhteistyö Olympialiikkeen kanssa oli alkanut jo vuonna 1928 Amsterdamin Olympialaisissa ja se jatkuu yhä.

 

 

Lähdeaineistona tähän kirjoitukseeni olen käyttänyt vuosien aikana kertyneitä omia muistikuviani ja netin syöväreistä löytämiäni tietoja.

 

 

Ehkä jo lähipäivinä kerron ja analysoin niitä seikkoja, jotka liittyvät nyt ennen Joulua Coca-Colan Suomessa toteuttamaan menekinedistämiskampanjaan, jossa näkyvänä välineenä oli Coca-Cola –rekka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäiset Suomen Ilmavoimien Hornetit lennettiin St. Luosista Pirkkalaan vuonna 1995

Maanantai 10.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuskin paljastan sotasalaisuuksia, kun kerron muutamalla sanalla…

 

 

 

 

 

…työhuoneessani olevasta lentokonetaulusta muutaman sanan.

 

 

Sain tuon taulun muistoksi, kun osallistuin eräissä kertausharjoituksissani tavallisiin ampumarata-ammuntoihin 4. – 8.9.1995.

 

Muodostin tuolloin kertausharjoituksissa sotilasesimieheni eli erään kapteenin kanssa taisteluparin ja pärjäsimme koulutusammunnoissa kahdestaan palkinnon eli tuon taulun arvoisesti.

 

 

Taisi olla vasta seuraavissa kertausharjoituksissa, kun erääseen illanviettoomme saapui muutama lentäjä, jotka aikoinaan olivat lentäneet Suomen Ilmavoimien ensimmäiset Hornetit St. Lousista Pirkkalaan.

 

 

Lento kesti 9,5 tuntia ja kyseessä oli neljän hävittäjän suora lento.  Lennon varalaskupaikaksi oli päätetty Reykjavikin Keflavik ja siellä vallinneen heikon sään vuoksi siirtolento Pirkkalaan myöhästyi hieman.

 

 

Anneli Taina oli siirtolennon aikana maamme puolustusministerinä ja kenraali Martti Ahola Ilmavoimien komentajana. Nyt tapailen Anneli Tainaa tamperelaisten eläkeläisjärjestöjen kokouksissa.

 

 

Ensimmäiset Hornetit lennettiin Suomeen vasta 7.11.1995, joten syyskuussa 1995 pidettyjen kertausharjoitusten aikana Hornetteja ei vielä ollut Suomessa, joten kuvassa oleva ei ole ainakaan Suomen ilmatilassa lentävä Hornet.

 

 

Sain aikoinaan peruskoulutukseni Panssarintorjuntajoukoissa Säkylässä ja ehdinkin olla muutamissa jalkaväen kertausharjoituksissa ennen kuin minut siirrettiin Ilmavoimiin.

 

 

En luonnollisestikaan kuulunut lentäviin reserviläisiin, mutta ainakin eräiden kertausharjoitusten aikana sain henkilökohtaisesti tutustua Hornetit Suomeen lentäneisiin pilotteihin.

 

 

Kelpo kavereita kaikki!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan, että kirkko haluaa kuulla eri tahoja Euroopan tulevaisuudesta

Maanantai 3.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Euroopan parlamenttivaalit ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi lähestyvät.

 

Euroopan parlamenttivaalit järjestetään Suomessa toukokuun 26. päivänä 2019 ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa 1.7.2019.

 

Tervehdin tyydytyksellä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on panostamassa omalta osaltaan Euroopan tulevaisuutta koskevien seikkojen käsittelyyn jo nyt.

 

Kirkkohallituksen EU-toiminta on yhdessä Suomen evankelis-luterilaisten hiippakuntien kanssa käynnistänyt valtakunnallisen keskustelusarjan, jossa tarkastellaan Euroopan tulevaisuutta.

 

Keskustelussa esitettyjä näkökohtia tullaan hyödyntämään kun asetetaan kirkon EU-toiminnan tavoitteita.

 

 

 

 

 

Tampereen hiippakunnan…

 

 

 

 

 

…piispa Matti Repo kutsui politiikan ja talouselämän vaikuttajia sekä tieteentekijöitä ja kansalaisyhteiskunnan jäseniä käymään mahdollisimman laajaa vuoropuhelua Euroopan tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä.

Tilaisuus järjestettiin 30.11.2018 Tampereen Yliopiston Pinni B-rakennuksen Taivaankansi-neuvotteluhuoneessa ja sain yhtenä kutsuvieraana osallistua tilaisuuteen.

 

 

Sitä en tiedä, että missä roolissani piispa minut kutsui tilaisuuteen.

 

 

Piispa Matti Repo totesi tilaisuutta avatessaan, että EU:n suurten haasteiden edessä tarvitaan koko kansalaisyhteiskunnan - myös kirkon - sekä kaikkien kansalaisten panosta.

 

 

 

 

 

Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen oli eräs tilaisuuden alustajista.

 

 

 

 

 

Tampereen pormestari Lauri Lyly oli tilaisuuden toinen alustaja.

 

 

 

 

 

Tilaisuutemme kolmas alustaja oli Tampereen Yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen.

 

 

 

 

 

Kaksituntisen tilaisuutemme aikana teimme useita ryhmätöitä ja vaihtelimme ryhmien kokoonpanoja. Ryhmäkoot olivat pieniä ja siten niiden työskentely oli tehokasta - alussa sain olla yksi neljästä siinä pienryhmässä, jonka työskentelyyn mm. piispa osallistui.

 

 

 

 

 

Eräs ryhmätyömme aihe oli, että millaista on EU-Suomessa vuonna 2030.

Tässä erään ryhmämme näkemys asiasta!

 

 

 

 

 

Kiitokset Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

Toivottavasti tilaisuuden anti osaltaan antaa kirkolle suuntaviivoja Eurooppa-toiminnalleen!

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen tilaisuus avasi valtakunnallisen Euroopan tilannetta tarkastelevan keskustelusarjan, jonka toteuttaa Kirkkohallituksen EU-toiminta yhdessä hiippakuntien kanssa – hiippakunnista me hitaat pirkanmaalaiset ehdimme ensimmäisiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-