Presidentti Niinistö totesi eilen, että Suomen edessä olevaa HX-hankintaa on pidettävä Yhdysvaltain kanssa esillä jatkossakin

Maanantai 9.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Suomen ilmapuolustus tukeutuu lentokaluston osalta Hornet-kalustoon ja niiden taloudellinen käyttöikä päättyy vuoteen 2030 mennessä.

 

Hornet-kaluston korvaamiseksi alkanut HX-hävittäjähanke on alkanut vuonna 2015 ja hallituksen on tarkoitus päättää korvaavan konetyypin hankinnasta ensi vuonna eli 2021.

 

HX-hankkeen lyhenne tulee siitä, että H-kirjain merkitsee korvattavaa hävittäjätyyppiä eli Hornettia ja X-kirjain puolestaan sitä konetyyppiä, jolla Hornetit aikanaan korvataan.

 

Tarjouskilvassa ovat mukana seuraavat konetyypit:

 

• F/A-18

• F-35

• JAS Gripen

• Rafale

• Eurofighter Typhoon

 

On selvää, että Puolustusvoimien kalustohankinnat herättävät keskustelua ja niin myös tässäkin tapauksessa. Asiantuntemattomimmat ovat esittäneet jopa koko hankkeesta luopumista ja monet järkeviksikin tahoiksi luullut ovat esittäneet jatkoajan myöntämistä hankkeelle.

 

Osin nuo ulostulot ymmärtääkin, sillä onhan kyseessä Suomen kaikkien aikojen hintavin kalustohankinta eli 10 miljardia euroa.

 

 

 **************************

 

 

Vastuullisena Ilmavoimien reserviläisenä kannatan HX-hanketta ja arvostan, että presidentti Sauli Niinistö asettui sitä eilisessä puheessaan kannattamaan.

 

Niinistö totesi ”Presidentin kynästä” –puheessaan ja kirjoituksessaan näin:

 

 

 

”Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyössä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästä turvallisuuspolitiikasta. Suomalainen teknologia, erityisesti jäänmurtaja- ja 5G-osaaminen, on noussut viime vuosina yhteyksissämme vahvasti esille. Näistä aiheista presidentti Trumpin kanssa vuosi sitten Washingtonissa puhuimme, enkä usko, että kiinnostus niihin hallinnon vaihtumisen myötä vähenee. Toki myös Suomen edessä oleva HX-hankinta on jatkossakin esillä.”

 

************************

 

Hyvä kannanotto, joka varmaan vie ainakin osan arvostelijoiden kritiikistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hornet-hävittäjät ovat olleet Suomessa 25 -vuotta!

Sunnuntai 8.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli päivälleen kuluneeksi 25 – vuotta siitä, kun ensimmäiset Hornet-hävittäjät laskeutuivat Suomen maankamaralle.

*******************

 

 

Lainaan Ilmavoimien arkistoja, kun kerron Hornettien historiasta seuraavaa:

 

”Ilmavoimien ensimmäiset neljä kaksipaikkaista F/A-18D Hornet -hävittäjää saapuivat Satakunnan lennoston Pirkkalan tukikohtaan 7. marraskuuta 1995. McDonnell Douglasin (nyk. Boeing) tehtaalla Missourin osavaltion St. Louisissa rakennetut koneet lennettiin Atlantin yli Suomeen Yhdysvaltain ilmavoimien KC-10-ilmatankkauskoneen tukemana. Siirtolento kesti noin 9 tuntia ja 35 minuuttia.

 

HN-462, HN-464, HN-465 ja HN-466 tulivat laskuun iltapäivällä kolmen jälkeen. Koneiden yhdysvaltalaisista ja suomalaisista ohjaajista koostuneilla miehistöillä oli takanaan noin 8 200 kilometrin matka. Tampere-Pirkkalan lentoaseman siviilipuolelle oli kokoontunut suuri väkijoukko seuraamaan ensimmäisten Hornetien saapumista Suomeen.

 

Valtioneuvoston vuonna 1992 tekemän päätöksen mukaisesti Suomi hankki yhteensä 64 Hornetia Yhdysvaltain puolustusministeriön Foreign Military Sales -järjestelyn kautta. Loput kolme kaksipaikkaista Hornetia saapuivat Karjalan lennoston Rissalan tukikohtaan 16. helmikuuta 1996. Kaikki 57 yksipaikkaista F/A-18C Hornet -hävittäjää puolestaan koottiin Suomessa Patrian tehtaalla Jämsän Hallissa, ja luovutettiin Ilmavoimille aikataulun mukaisesti vuosina 1996‒2000.

 

Hornetien hankinta merkitsi Ilmavoimille harppausta ikääntyneistä Draken- ja MiG-21 -koneista suorituskyvyltään moderniin hävittäjäkalustoon. Hornetien suorituskykyä ylläpidetään ja kehitetään suunnitellusti kaluston koko 30-vuotisen elinkaaren ajan. Vuosina 2006‒2016 toteutetuilla elinkaaripäivityksillä (Mid-Life Upgrade, MLU) on tehostettu Hornetien ilmataistelukykyä (MLU1) ja luotu kyky ilmasta maahan -aseistuksen käyttöön (MLU2).

 

Elinkaaripäivitysten sekä suunnitelmallisen kunnossapidon ansiosta Hornetien suorituskyky säilyy Suomen turvallisuusympäristöön nähden riittävällä tasolla 2020-luvun loppuun asti. HX-hankkeessa vuonna 2021 valittavan uuden monitoimihävittäjäkaluston on määrä korvata Hornetit vaiheittain vuosien 2025‒2030 kuluessa.”

 

 

*******************

 

 

 

Minulla on ensimmäisten Suomeen lennettyjen Hornettien historiasta omakohtaista kokemusta, sillä erään kertausharjoituksemme aikana illanviettomme kunniavieraiksi saapui kaksi tai kolme Hornet-pilottia, jotka olivat lentäneet nuo ensimmäiset Hornet-hävittäjät Suomeen.

 

Olivat muuten laadukkaita sotilaita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osatotuudet vääristävät sanoman!

Maanantai 17.8.2020 - -Esko Erkkilä-Osatotuudet vääristävät sanoman!

Viime lauantaina Ylöjärven valtuustosalissa järjestettiin Keskustan Pirkanmaan piirin vuosikokous korona-kriisin vuoksi muutaman kuukauden myöhästyneenä.

 

Olin paikalla virallisena kokousedustajana ja käytin kokouksessa myös muutaman puheenvuoron.

 

Paikalla oli myös Suomenmaan toimittaja ja hän raportoi kokouksesta mm. näin:

 

”– Tunnelma on monesta syystä pessimistinen, ja minä nyt lisään pessimismiä. Nimittäin ainakin Matti Vanhanen ja Juha Sipilä ovat jättämässä eduskuntatyön tähän kauteen. Kautta on onneksi jäljellä monta vuotta, mutta tällaisten vahvojen nimien sivuun jääntiä ei noin vain korvata, Esko Erkkilä pohtii tulevia vaalikausia.”

 

Valitettavasti toimittaja jätti raportoimatta sen positiivisen viestin, jolla jatkoin tuota puheenvuoroani eli jatkoin näin:

”…mutta nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja sitä me saamme olemalla Annikan mukana!”.

 

#annikanmukana

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 2019 Tangonuoren Henri Jokisen Kesäkonsertista Hämeenkyrön Myllykolussa muodostuikin todellinen Kesäjuhla...

Tiistai 28.7.2020 - -Esko Erkkilä-

…sillä sunnuntaina 26.7.2020 järjestetyissä konserteissa oli paljon erikoisohjelmaa!

 

 

 

Lavialainen 14-vuotias harmonikkataitaja Ville Vehkalahti viihdytti konserttiyleisöä heti katsomon portilla ja hän esiintyi sitten aikanaan myös Henri Jokisen säestäjänä.

 

 

 

Taustanurmikolla odotti Zetor 25 A, jolla kesäjuhlassa olikin sitten juhlan edetessä keskeinen rooli!

 

 

 

Kesäkonsertin tai oikeammin Kesäjuhlan ideoija ja toimeenpanija Katariina Pylsy avasi juhlan ja kertoi taustoja kirjailijamestari Frans Emil Sillanpään Myllykolusta.

Katariina on mm. Pirkanmaan Agrologit ry:n puheenjohtaja!

 

 

 

Juhlan avauksen jälkeen paikalle asteli arvokkaasti itse Frans Emil Sillanpää agrologi Eero Pylsyn hahmossa.

 

Eero muistuttaa ulkomuodoltaankin Fransua ja se viipyilevä esitystapa, jolla hän imitoi Sillanpäätä on todellinen taidenautinto.

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n pikkujouluissa on tapana, että Eero Pylsy esittää Sillanpään joulupakinan ja ne meistä, jotka omakohtaisesti muistamme radiosta kuulleemme Sillanpään joulupakinan, voimme todeta että kyseessä on melkein aito Sillanpää!

 

 

 

On siinä meillä agrologi-pariskunta!

 

 

 

Ja sitten konsertin päätähti Henri Jokinen saapui Zetorilla estraadille!

 

 

 

Katariina Pylsy hankki hienosti entisöidyn Zetorin jokunen kuukausi sitten ja hän muisteli, että hänen nuoruudessaan Zetorien kerrottiin toistelevan; ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen”!

 

Minä puolestani muistan kerrotun, että vaikeassa paikassa Zetor voihki: ”Tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”!

 

Alamäessä Zetorin kerrottiin toistelevan: Tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”!

 

Ja Zetorin perä huusi alamäessä: ”Niin, niin, niin, niin, niin”!

 

****************

 

Varsinaisesta Kesäkonsertista kerroinkin jo eilen ja nyt päätän tämän juttuni kuvaan, jossa…

 

 

 

…Katariina Pylsy ohjastaa Zetorinsa odottamaan kohta alkavaa uutta Kesäkonserttia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkonen ja Kalle Kaihari olivat mesenaatteja, jotta Tampereen Ratinan stadionille saatiin "Vesieste" -taideteos!

Lauantai 25.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Parhaillaan käydään tiivistä keskustelua, että voidaanko Tampereella Ratinan stadionilla käydä Suomi-Ruotsi – yleisurheilumaaottelu 5. – 6.9.2020.

 

 

****************

 

Tamminiemessä Urho Kekkosen työhuoneessa…

 

 

…on yhä edelleen pienoismalli estejuoksijoista, jotka ovat ylittämässä vesiestettä.

 

Kyseessä on todella pienoismalli siitä veistoksesta, joka elokuussa 1966 pystytettiin Ratinan stadionille.

 

Teos on syntynyt kutsukilpailun tuloksena ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Pentti Papinaho.

 

 

Veistoksen kustannuksiin saatiin aikoinaan merkittävä ”tuntemattoman tahon” lahjoitus, joka sittemmin paljastui presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin yhteistuumin tekemäksi.

 

 

Teos sai aikoinaan kovaa kritiikkiä, sillä veistoksen paljastamisen aikaan 3000 metrin estejuoksijat eivät pystyneet aitomalla ylittämään vesiestettä. Nykyään maailman parhaat estejuoksijat pystyvät ylittämään vesiesteen aitomalla eli veistos oli aikaansa edellä!

 

 

 

 

Voi helposti kuvitella, että presidentti Kekkonen samaisti itsensä niihin estejuoksijoihin, jotka jo silloin pystyivät ylittämään 3000 metrin esteiden vesihaudan aitomalla!

 

 

Kun käytte Ratinassa, pysähtykää hetkeksi ”Vesieste” –taideteoksen äärelle ja antakaa arvo presidentti Urho Kekkoselle ja hänen hyvälle ystävälleen kauppaneuvos Kalle Kaiharille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Voimme olla rauhallisia, sillä hävittäjähankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Perjantai 29.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilisillan A-talkissa aiheena olivat Suomen hävittäjähankinnat ja päävieraana oli…

 

 

 

…puolustusministeri Antti Kaikkonen.

 

 

Mukana olivat myös…

 

 

 

…puolustusvaliokunnan pj Ilkka Kanerva (kok.),…

 

 

 

…ulkoasiainvaliokunnan pj Mika Niikko (ps.) ja…

 

 

 

…eduskuntaryhmän pj Paavo Arhinmäki (vas.).

 

Keskustelussa juontaja jankutti, että miksi hävittäjähankintoja ei voida lykätä, miksi ne maksavat 10 miljardia ja eikö riittäisi vähemmän kuin 64 hävittäjää.

 

Heti alussa Kaikkonen totesi, että teoriassa hävittäjähankintoja voitaisiin lykätä, mutta järkevää se ei olisi.

 

Arhinmäki osoitti hataran tietomääränsä, kun hän totesi, että hankittavien hävittäjien määrää voitaisiin alentaa ”parilla, kolmellakymmenellä” – käsittämätöntä asiantuntemuksen puutetta!

 

Ilkka Kanerva puolestaan osoitti suurta asiantuntemusta, kun hän valotti, että 64 on sopiva määrä, sillä vain sillä määrällä pystytään varmistamaan koko alueemme ilmapuolustus.

 

********************

 

Olen ollut huolestunut, sillä jopa Keskustan piirissä on ilmennyt hoipertelua ja mielipiteitä, että hävittäjähankintoja voitaisiin siirtää – toivon, että eilisiltainen A-talk vakuutti myös nuo Keskustan hoipertelijat palaamaan yhdessä päätettyyn aikatauluun, hävittäjämäärään sekä rahoituskehykseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kauan se vei, mutta vaikeimman kautta se tuli!

Tiistai 26.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opintielle vuonna 1965 ja agrologi-opintojen jälkeen siirryin työelämään vuonna 1970.

 

Olin työelämässä jokapäiväisesti neljäkymmentä ja puoli vuotta ja tuona aikana tein täydellä työpanoksella työtä suomalaisen ruuan, suomalaisen kuluttajan, suomalaisen talonpojan ja maamme huoltovarmuuden hyväksi.

 

Tuohon yli nelikymmenvuotiseen työrupeamaan kuului vaikeitakin hetkiä ja eräät niistä muistuvat katkerina vieläkin mieleeni.

 

Taisi olla jo 1960-luvun puolella, kun SDP:n kansanedustaja Arvo Salo lanseerasi yleiseen maataloutta ja kotimaista elintarviketuotantoa halveksivan slouganin:

 

”Tapa talonpoika päivässä”!

 

Tuo Arvo Salon julistus oli synkkänä varjona maamme politiikassa ja maatalouspolitiikassa vuosikymmenet.

 

******************

 

Onneksi nyt tilanne on myös demarileirissä muuttunut, sillä pääministeri Sanna Marin totesi Aamulehden erikoishaastattelussa 21.5.2020 mm. näin; (suora sitaatti lehden toimituksellisesta tekstistä):

 

 

”Hän listaa, että hengityssuojaimien ja muiden terveydenhuollon välineiden kotimainen tuotanto olisi pitänyt saada käyntiin aiemmin, ja vastedes Suomen huoltovarmuutta on parannettava.

Toinen iso kysymys on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen poikkeuksellisissa oloissa.”

 

 

*******************

 

 

Kauan se vei, mutta tulihan se sieltä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukkelalla äestäminen, käsinkylvö ja lopuksi unkaaminen!

Maanantai 25.5.2020 - -Esko Erkkilä-

On suuri vahinko, että useimmilla sankarihautausmailla sankarivainajien hautakivissä ei ole mainintaa kaatumispaikkakunnasta!

Sunnuntai 17.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään vietämme Kaatuneiden päivää ja se merkitsee, että siniristiliput liehuvat lipputangoissamme ja niin myös minulla Viljakkalan Majajärvellä klo 8.00 – 21.00.

 

Koen suurena puutteena, että monillakaan sankarihautausmailla ei ole hautakiviin merkittynä sankarivainajien kaatumispaikkakuntaa.

 

Käsittämätöntä!

 

 

*********************

 

 

Arvostan synnyinseurakuntani Viljakkalan kirkkoherran, rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalle kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

 

 

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

 

Setäni Reino Erkkilä kohtasi matkansa pään 8.3.1940 eli vain muutama päivä ennen Talvisodan päättymistä ja hänen hautakivessään ei ole mainittuna kaatumispaikkakuntaa.

 

Tiedän kuitenkin setäni viimeiset hetket, sillä hän kuului siihen muutaman miehen joukkoon, jotka löysivät Viipurista kannullisia jäähdytysnestettä, jota luulivat alkoholiksi ja sen nauttiminen teki näistä sotilaista sankarivainajia.

 

Olen aikoinaan tilannut ja saanut kopion setäni kantakortista, joten minulla on todenpitoista tietoa setäni sankarikuolemasta.

 

Onneksi setänikin kuitenkin pääsi Viljakkalan sankarihautausmaalle!

 

 

***********************

 

  

 

Esitän, että seurakunnat kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko 16.10.1994 tapahtuneesta EU-äänestyksestä tulossa samanlainen Suomen kansakuntaa jakava yli satavuotinen riesa kuin vuoden 1918 Vapaussodasta?

Tiistai 12.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Ei tarvitse olla kummoinenkaan kansakunnan tulkki, kun havaitsee sen katkeruuden, joka yhä elää suomalaisessa yhteiskunnassa vuoden 1918 tapahtumista.

 

Katkeruutta ylläpitää hävinnyt osapuoli.

 

Kunniakkaat Talvi- ja Jatkosota heikensivät tuota katkeruutta, sillä niissä Suomi taisteli yksituumaisena idän vihollista vastaan, mutta elintasomme kohotessa katkeruuden siemen on saanut taas itää – toki pienessä, mutta sitäkin äänekkäämmässä elinpiirissä.

 

*********************

 

Suomessa järjestettiin 16.10.1994 neuvoa-antava kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli se, että 56,89 % kannatti EU-jäsenyyttä ja 43,11 % vastusti sitä.

 

On luonnollista, että kannatin EU-jäsenyyttä.

 

Eduskunta äänesti EU-jäsenyydestä 18. marraskuuta 1994 ja silloin Suomen EU- jäsenyys hyväksyttiin äänin 152–45. 

 

************************

 

Neuvoa-antaneesta kansanäänestyksestä ja eduskunnan selkeästä linjauksesta huolimatta urputtajia on riittänyt ja sen huomasi…

 

 

 

…taas kerran, kun 9.5.2020 vietimme Eurooppa-päivää ja siniristiliput liehuivat lipputangoissa.

 

Valitettavan moni lipputanko tuolloin oli ilman lippua, mutta uskon ja toivon, että useimmat tyhjien lipputankojen omistajatkin ovat myötäsukaisia Suomen EU-jäsenyydelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaaleissa ehdokkaaksi lähtevän pitää varautua myös paljon pienempään äänimäärään kuin itse kuvittelee

Tiistai 5.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Toimin agribisneksessä hieman yli neljäkymmentä vuotta ja jäin eläkevaariksi vuonna 2010.

 

Vastuullisissa bisnestehtävissä ei ole viisasta politikoida, sillä asiakkaat koostuvat alalla kuin alalla kaikkien puolueiden kannattajista.

 

Kaikesta huolimatta lähdin kuntavaaliehdokkaaksi jo vuonna 2008 järjestetyissä vaaleissa ja sain sen verran ääniä, että minut valittiin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

 

Seuraavien kuntavaalin jälkeen Infra-pestini jatkui johtokunnan jäsenenä ja viime kuntavaalien jälkeen olen ollut Tampereen Vanhusneuvoston jäsen.

Noihin vuosiin sisältyy myös parivuotinen luottamushenkilötehtäväni Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsenenä - mielenkiintoinen tehtävä sekin!

 

Tampereen keskustalaiset halusivat 2013 – 2018 välisen ajan eli kuuden vuoden jakson, että olin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

 

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saimme Tampereella 10,5 %:n ääniosuuden ja se olikin vaatimattomuudessaankin hyvä, sillä seuraajani puheenjohtajakaudella vuoden 2019 eduskuntavaaleissa kannatuksemme enemmän kuin puolittui ja se oli vain 4,9 %!

 

*********************

Puheenjohtajakauteeni liittyy myös tämän juttuni otsikko, sillä eräs Tampereen ulkopuolinen eduskuntavaaliehdokas pettyi vuonna 2015 Pirkanmaalta saamaansa äänisaaliiseen ja on nyt häiriköinyt kimpussani jopa kaksikin kertaa viikossa – minulla ei ole pienintäkään osaa eikä arpaa kyseisen ehdokkaan heikkoon vaalitulokseen, mutta sontaa on satanut päälleni.

 

Kyseinen henkilö rutisee jatkuvasti nykyisen hallituksen tekemistä päätöksistä, jotka ovat hänen mielestään päin … sanonko, että mitä päin?

 

Pinnani paloi eilen ja sanoin suorat sanat tuolle vittuilijalle ja kehoitin häntä kasvamaan mieheksi. Totesin hänelle myös näin: ”Pyöri omassa katkeruudessasi”!

*******************

 

Mikäkö on tarinan opetus?

 

Vastuulliset tehtävät kirvoittavat omasta mielestään korvaamattomat henkilöt löytämään syitä omaan epäonnistumiseensa vastuunkantajista.

 

Sen toki kestän, mutta rajansa silläkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!

Maanantai 27.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kansallista veteraanipäivää ja sen kunniaksi siniristiliput liehuvat saloissaan.

 

 

 

 

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987 ja siihen liittyvä juhlatilaisuus järjestettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

 

Valtioneuvostossa kansallisen veteraanipäivän viettäminen vahvistettiin puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä vuonna 1986.

 

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 75-vuotta sitten, kun loputkin Saksan 20. vuoristoarmaijan sotilaista vetäytyivät klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvisodassa sekä Jatkosodassa ja oli sen lisäksi ajamassa saksalaisia pois maasta myös Lapinsodassa, joten sotaveteraanin poikana olen suurta kunnioitusta osoittaen tänään heti aamulla vetämässä siniristilippua lipputankoomme.

 

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hävittäjähankinnoista ei pidä luopua edes aikataulua rukkaamalla!

Keskiviikko 8.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on antanut maamme puolustusvalmiudesta vähät välittäville tilaisuuden alkaa puhumaan hävittäjähankinnoista luopumisesta tai ainakin niiden viivästyttämisestä.

 

Suomen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin Suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025 eli aikaa ei ole hukattavissa.

 

 

 

Sain aikoinaan palvella reserviläisurani lopussa Ilmavoimien leivissä ja silloin opin tuntemaan mm. niitä pilotteja, jotka lensivät jenkeissä valmistettuja Hornetteja Suomeen.

 

Tässä kuva eräässä kertausharjoituksessa saamastani palkintotaulusta, jonka sain ammunnoissa pärjäämisestäni.

 

******************

 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31.10.2019 tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.

 

Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

 

Kaikki ehdokkaana olevat hävittäjät olivat näytillä Pirkkalan tukikohdassa ennen korona-kriisiä ja Pirkkalan lentokentän itäisen laskeutumisreitin alla asuvana sain aitiopaikalta seurata hävittäjäehdokkaiden esittelylentoja.

 

Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa. Investoinnin suuruutta arvioitaessa pitää muistaa, että koronan extra-kustannukset Suomelle ovat ainakin 20 miljardia euroa.

 

 

Niin olisihan Suomella toki vaihtoehto Hornettien korvaajaksi eli liittyminen Natoon, vaan eipä taida saada kannatusta edes niidenkään keskuudessa, jotka kritisoivat Hornettien korvaajien hankintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhlintaa koko viikon ajan

Lauantai 29.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 401 paikallisyhdistystä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs liittomme paikallisyhdistyksistä.

 

Eläkeliitto on perustettu Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970 eli liittomme täytti 50 -vuotta kuluvan viikon keskiviikkona.

 

Eläkeliiton 50 –vuotisjuhlien pääjuhla järjestettiin Finlandia-talolla, mutta paikallisyhdistykset juhlistivat liittomme juhlapäivää eri päivinä juhlaviikolla.

 

***********************

 

Tampereella juhlimme liittomme 50 –vuotisjuhlaa jo maanantaina 24.2.2020 ja siitä tilaisuudesta pieni kuvakimara:

 

 

 

Jäsentapaamisessamme oli paikalla lähes 80 jäsentämme ja aloitimme juhlamme täytekakkukahvien merkeissä.

 

 

 

Sain houkuteltua myös juhlakakkumme tekijän Aila Ollosen mukaa kuvaan!

 

 

 

Puheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama avasi juhlatilaisuuden ja toimi myös sen juontajana.

 

 

 

Trio AmA:n jäsenet ovat yhdistyksemme jäseniä ja he esiintyivät juhlassamme.

 

Trio AmA:n muodostavat vasemmalta Maire Salmi, Anja Möykkynen ja Aino-Inkeri Lehtimäki.

 

 

 

Pitkäaikainen aktiivimme Irja Lehmus toi juhlaamme tervehdyksen entiseltä puheenjohtajaltamme Marja Vainikalta ja esitti Marjan vuonna 2005 laatiman ennusteen, että miltä Tampereella tulee näyttämään vuonna 2025.

 

Eräs Marja Vainikan vuonna 2005 kirjaama ennuste on se, että vuonna 2025 Tampereen kaupunginhallituksen jäsenten keski-ikä on 64 –vuotta.

 

Ennuste saattaa hyvinkin toteutua, mutta se vaatii ikäihmisten aktiivisuutta ensi kevään kuntavaaleissa!

 

 

 

Entinen puheenjohtajamme Matti Kaperi muisteli lupsakkaan tyyliinsä niitä aikoja, jolloin hän toimi yhdistyksemme matkavastaavana ja myöhemmin puheenjohtajana.

 

 

 

Jossain vaiheessa  me kolme paikallaollutta puheenjohtajaa pääsimme yhteiskuvaan ja oikealta Matti Kaperi (puheenjohtajana 2011 – 2013), Liisa Flinck-Vasama aloitti puheenjohtajana 1.1.2020 sekä allekirjoittanut, joka toimi puheenjohtajana 2014 – 2019.

 

 

 

Juhlassamme oli mukana myös Sissi-tyttönen, jonka aika taisi tulla ajoittain hieman pitkäksi, mutta hän ratkaisi asian ja heitti muutaman kerran salin takaosassa kärrynpyörää!

 

 

Kiitokset järjestäjille ja esiintyjille hienosta juhlatilaisuudesta ja tervetuloa myös uudet jäsenet toimintaamme mukaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle oli viime vuonna 105 euroa/henkilö

Lauantai 28.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 – kannatin liittymistä ja en ole päivääkään silloista päätöstäni katunut.

 

On selvää, että hyvästä eli Suomen eurooppalaisuudesta pitää maksaa ja niin onkin Suomen EU-jäsenyyden aikana tapahtunut kolmea vuotta lukuun ottamatta, sillä vuonna 1996 saimme EU:lta 72,6 M€, vuonna 1997 30,1 M€ ja vuonna 2000 peräti 275,9 miljoonaa euroa.

 

 

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

 

 

 

Viime vuonna maksuosuutemme EU:lle oli 580 M€ eli 105 euroa per asukas.  Edellisvuonna maksuosuutemme oli vain 275 miljoonaa euroa.

 

Viime vuonna EU:n nettomaksajamaat olivat:

 

 

• Tanska             207 €/hlö

• Saksa               162 €/hlö

• Itävalta            152 €/hlö

• Ruotsi               150 €/hlö

• Hollanti            143 €/hlö

• Suomi               105 €/hlö

• UK                   105 €/hlö

• Ranska             92 €/hlö

• Italia                 84 €/hlö

• Irlanti               65 €/hlö

• Belgia               43 €/hlö

 

 

Suurin nettosaajamaa henkilöä kohti viime vuonna oli Viro, joka sai EU:lta 410 euroa per henkilö.

 

Viron saaman ”EU-tuen” pystyy aistimaan melkein joka paikassa Virossa matkaillessaan, sillä niin monissa paikoissa esiintyy läimäkki, jossa kerrotaan EU:n olleen mukana kyseisin kohteen rahoittamisessa.

 

Kertaan vielä, että mielelläni maksan tuon oman maksuosuuteni ja hyvillä mielin koen myös sen, että Viro saa noin paljon tukea Euroopan Unionilta, sillä saivathan virolaiset kärsiä vuosikymmenet Neuvostoliiton miehityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio täytti 50-vuotta vuonna 1912

Keskiviikko 27.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tunnen perin heikosti ”alkioni”, mutta hienoista lisäystä tietoihini hänestä sain, kun löysin Kansanvalistusseuran kalentereita 1900-luvun alkuvuosilta ja vuoden 1912 kalenterissa on W. Tarkiaisen kirjoittama juttu, jossa käsitellään tuona vuonna 50-vuotta täyttäneiden merkkimiesten elämää ja aikaansaannoksia.

 

Mainittakoon, että Wiljo Tarkiainen oli naimisissa kirjailija Maria Jotunin kanssa.

 

W.Tarkiainen käsittelee 9-sivuisessa jutussaan Santeri Alkion lisäksi Kauppis-Heikkiä eli Heikki Kauppista sekä Kalle Kajanderia.

 

Kalenterin teksti on fraktuuraa, mutta hyvin osaan siä lukea.

 

Olen aikaisemmin luullut, että tämä kuva on Alkiosta hieman vanhempana, mutta se onkin julkaistu jo vuonna 1912 eli Alkio on tuossa kuvassa alle 50-vuotias!

Näin W. Tarkiainen kertoo 50-vuotiaasta Santeri Alkiosta:

 

 

”Santeri Alkio syntyi 17 p. kesäkuuta 1862 Laihialla, jossa hänen isänsä Juho Filander oli räätäli, sittemmin maakauppias. Pienillä varoillaan hän ei jaksanut kustantaa pojalleen suurempaa sivistystä kuin mitä pitäjän kansakoulussa oli saatavissa.

 

 

Santeri, jolle jäi 17-vuotisena velkainen koti isän kuoltua hoidettavaksi, sai omin neuvoin ponnistaa taloudellisten vaikeuksien läpi ja hankkia itsellensä kirjallisen ja tietopuolisen sivistyksen. Täten hänestä tuli yksi maamme ei niinkään harvinaisia itseoppineita ja uupumaton, ihanteellinen kehitysaatteiden esitaistelija. Se näkyy hänen kirjoistaan sekä julkisesta toiminnastaan. Niitä kannattaa molempia edistysmieli ja valoisa usko hyvän lopulliseen voittoon.

 

Kirjailijauransa hän aloitti 1885 julkaisemalla kyläkirjastossa ”Kuvaelmia katovuodelta 1867”, joka on syntynyt hänen omien lapsuudenmuistojensa ja havaintojensa pohjalla. Sitten seurasivat kertomukset ”Teerelän perhe” 1887, ”Eeva” 1888, ja ”Aikamme kuvia” (1889 ja 1891), joissa kaikissa hän kuvailee todellisuuden mukaan, mutta tuntuvalla tarkoituksellisuudella luonteita ja oloja kotiseudullaan.  Varsinaisen kirjailijamaineensa hän saavutti kaksoisromaanillaan ”Puukkojunkkarit” ja ”Murtuvia voimia”, joista edellinen ilmestyi 1894 ja jälkimäinen 1896.

 

Ne kuvaavat sitä hurjaa elämää, jota kuuluisat puukkojunkkarit viettivät viime vuosisadan keskivaiheilla eräässä etelä-Pohjanmaan pitäjässä, ja sitä tapojen muutosta, minkä körttiläisyys ja 1867:n katovuosi kovine  koettelemuksineen vähitellen sai aikaan heidän keskuudessaan. Kuvaus on karkeaa kuten itse aihekin, mutta todenmukaista ja eloisaa. Me näemme ilmielävänä edessämme tuon raa`an ja järeäpiirteisen rahvaan kokonaisina kyläkuntina, näemme sen keskuudessa toimivat kauppiaat ja nimismiehet ihantelemattomassa todellisuuden valaistuksessa ja näemme yltiöpäisten puukkojunkkarien vastakohtana tasaantuneemmat körttiläiset jotka hengen asein, useimpa miesvoimallakin nousivat tuota vallatonta nyrkkivaltaa vastaan ja lopulta saivat aikaan muutosta parempaan päin.

 

Puhtaana sielunelämän kuvauksena ehein ja syvin Alkion teoksista on kertomus ”Mennyt” (vuodelta 1892). Se esittää kansakoulunopettajan elämää kaukana maaseudulla, innokkaan ja edistyshaluisen miehen, jonka henkisesti ja aineellisesti ahtaat olot yhdessä hivuttavan taudin kanssa kaatavat vuoteelle ja pakoittavat murtumaan kesken parasta ikäänsä. Kirjailijan myöhemmistä tuotteista, esim. novellikokoelmasta ”Tienhaarassa” (vuodelta 1900) ja laajanpuoleisesta kertomuksesta ”Palvelusväkeä” (vuodelta 1904), tulee opettava tarkoitusperäisyys yhä selvemmin ja tietoisemmin näkyviin. Hän ei tyydy yksistään tasapuoliseen olojen kuvailemiseen, vaan hän tahtoo myös kasvattaa ja opettaa. Edellisessä kirjassa on kärki tähdätty juoppoutta, valheellisuutta, tekohurskautta y.m. paheita vastaan. Ja jälkimäisestä korottaa kirjailija äänensä palvelusväen sivistyspyrintöjen hyväksi.

 

Varsinkin viime aikoina on Alkio luonteensa mukaisesti käyttänyt kynäänsäyhä enemmän käytännöllisten päämäärien palvelukseen. Hän on vuosikymmeniä vaikuttanut nuorisoliikkeen huomatuimpana johtomiehenä, esim. ”Pyrkijän” toimittajana (vuodesta 1890 alkaen), ja ottanut äskeisinä vuosina tehokkaasti osaa politiikkaankin ”Ilkka” lehden toimittajana vuodesta 1906 sekä maalaisliittolaisten edustajana valtiopäivillä. Hän on näin ollen ehtinyt jo suorittaa monilla alueilla laajan ja raskaan päivätyön sekä kirjailijana luoda huomattavan sarjan kuvia siitä ympäristöstä, jossa hän on elänyt. Hän ei ole kertomuksissaan yksistään katselija, joka antautuisi välittömästi nauttimaan vaihtelevista muodoista, vaan aktiivinen parannusten vaatija. Hänellä on aina mielessä aatteelliset päämäärät, joihin hän esityksellään tahtoo johtaa lukijaa. Tästä syystä ei hänen kuvauksensa ole koskaan naiivia ja harvoinpa aivan vapaata, mutta toiselta puolen sen merkitys ajan rientoihin ja kansan henkisen herättämiseen on suuresti arvioitava.”

 

***************

 

-Esko Erkkilä-

Osallistun mielelläni uuden korkea-annoksisen influenssarokotteen tutkimukseen!

Torstai 21.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki yli 65-vuotiaat ovat saaneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiedotteen, jossa kerrotaan etsittävän tuohon ikäluokkaan kuuluvia osallistumaan tutkimukseen, jossa tutkitaan suojaako uusi korkea-annoksinen influenssarokote paremmin kuin tavallinen influenssarokote 65 vuotta täyttäneitä sairaalaan joutumiselta sydän- ja verenkiertosairauksien ja hengityselinsairauksien vuoksi.

 

 

 

Tutkimuksen yritysyhteistyökumppani THL:n ja maamme terveyskeskusten kanssa on globaali ranskalainen Sanofi, jolla on yli 100.000 työntekijää yli sadassa maassa.

 

Sanofi Pasteur on se Sanofin liiketoimintayksikkö, joka on keskittynyt rokotteisiin; se toimittaa vuosittain yli miljardi rokoteannosta. Tämä mahdollistaa immunisaation 500 miljoonalle ihmiselle ympäri maailmaa joka vuosi.

 

Tutkimus alkaa nyt syksyllä 2019 ja jatkuu kahden influenssakauden yli vuoteen 2021.

 

Tavoitteena on saada mukaan n. 34.000 kummallakin influenssakaudelta eli yhteensä 64.000 tutkittavaa - olen nyt yksi ensimmäiselle influenssakaudelle valikoitunut koehenkilö!

 

Suuret koehenkilömäärät kuvaavat sitä lääkeyritysten panostamista, joka tarvitaan uuden rokotteen lanseeraamiseksi.

 

Koehenkilönä jouduin allekirjoittamaan suostumusasiakirjan, jossa valtuutin mm. suomalaiset ja ulkomaalaiset tutkijat perehtymään tuleviin sairaskertomuksiini – ulkomaisille tutkijoille antamani valtuutus on ymmärrettävää Sanofi-yrityksen kansainvälisyyden vuoksi.

Varsinainen rokotus vastasi hyttysenpistoa eli ”ei tuntunut missään”!

 

 

Nyt vaan odottelemaan, että iskeekö minuun influenssa ja sitähän en tiedä olenko verrokkiryhmässä vai sainko tehostetun rokotteen!

 

Mielenkiintoista, että saan pieneltä osaltani olla mukana kehittämässä lääketiedettä ja kannustan myös muita kutsun saaneita osallistumaan tähän kehitystyöhön!

 

 

-Esko Erkkilä-

52 ei riitä Tunkelon lasi-ikkunoiden määräksi!

Torstai 10.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tapio Rautavaara laulaa tai oikeastaan kertoo ”Korttipakka” –kappaleessaan, että korttipakassa on kortteja 52 ja hän toteaa, että sama määrä on myös viikkoja vuodessa.
 
 
Tuo luku ei kuitenkaan riitä Oriveden Längelmäellä sijaitsevan Tunkelon talon hirsirakennuksen päärakennuksen alkuperäisten ikkunoiden lukumääräksi, sillä Tunkelon päärakennuksessa on 54 ikkunaa!
 
 
Me Pirkanmaan Agrologit vierailimme Tunkelossa, kun juhlimme yhdistyksemme 80-vuotista taivalta 29.9.2019.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
Varmaan jonain päivänä jatkan juttuani Tunkelosta, mutta jo nyt voin suositella Tunkeloa tutustumiskohteeksi ja samalla sen maittavan juhlapöydän nautiskeluun!

Yhdistykset!

Tehkääpä matka Tunkeloon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-