Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

• Partiolippukunta Viinikan Siniset
• Koivistonkylän Kunto
• Lions Club Tampere Koivistonkylä
• Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
• Koivistonkylän nuorisokeskus
• Pirkanmiehet
• Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat…

 

 

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viroon haudattujen suomalaislentäjien muistomerkillä Viron Velisessä

Sunnuntai 5.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Poikkesimme taannoisella Baltian matkallamme Viron Velisessä sijaitsevalla suomalaislentäjien muistomerkillä, joka on pystytetty hämeenkyröläisen lentäjä Pentti Antilan sekä hänen Helsingin maalaiskunnasta kotoisin olleen tähystäjänsä Antti Sarion muistolle.

 

Kaksi vuotta sitten samanlaiselta kenraali Pentti Lehtimäen johtamalta matkalta palatessamme poikkesimme samalla paikalla ja kirjoitin silloin näille palstoille näin:

 

 

Puolustusvoimain lentokone sai 16.08.1941 käskyn lähteä levittämään lentolehtisiä Hangossa silloin olleille neuvostojoukoille. Lentokonetta ohjasi Hämeenkyröstä kotoisin oleva Pentti Antila ja tähystäjänä oli Helsingin maalaiskunnasta kotoisin oleva Antti Sairio. Kone starttasi Nummelan lentokentältä Vihdistä.

 

Elokuisen yön aikana lentäjät eksyivät ja joutuivat Viron puolelle. Oletettavasti heidän koneestaan loppui polttoaine ja he joutuivat tekemään hallitsemattoman pakkolaskun Veliseen.

 

Elettiin saksalaisten hyökkäysvaihetta ja neuvostojoukot perääntyivät kohti äiti-Venäjää. Velise oli jo vapautunut neuvostojoukoista, mutta saksalaiset eivät vielä olleet siellä. Alueella piileskelevät metsäveljet eli sissitoimintaa harjoittavat virolaiset näkivät lentokoneen putoamisen. He totesivat, että koneessa olleet olivat kuolleet ja hautasivat heidät lähelle koneen putoamispaikkaa. Metsäveljet polttivat lentokoneen jäännökset, sillä he eivät halunneet niiden joutuvan kummankaan miehittäjän haltuun.

 

Matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on myöhemmin tavannut yhden paikalla olleista metsäveljistä, mutta sankarivainajien tarkkaa hautapaikkaa ei kyseinen metsäveli pystynyt enää paikantamaan. Myös lentolehtisiä ei valitettavasti ole säilynyt.

 

Lentäjänä toiminut alikersantti Pentti Johannes Antila oli syntynyt Hämeenkyrön Osaralla 12.09.1917 eli hän oli kaatuessaan 24-vuotias. Tähystäjänä toiminut lentomekaanikko Antti Adolf Sairio oli parisen vuotta Antilaa nuorempi.

 

Antila ja Sario ovat ainoat Virossa kaatuneet suomalaiset sankarivainajat. Suomen valtio on pystyttänyt heidän lentokoneensa putoamispaikalle muistomerkin. Kyseessä on yli 4 metriä korkea kivi, joka on työstetty lentokoneen potkurin siipeä muistuttavaan muotoon. Muistokivessä on henkilötietojen lisäksi teksti:

 

Pakkolaskussa Velisessä 16.8.1941 menehtyneiden suomalaisten sotilaslentäjien muistoa kunnioittaen

 

Suomen valtio

 

 

****

 

Kaksi vuotta sitten blogikirjoitukseni ei sisältänyt valokuvia, mutta nyt lisään tähän muutaman kuvan 10.7.2012 tapahtuneesta vierailustamme muistomerkillä.

 

 

Muistomerkki on suomalaista graniittia ja se kuvaa lentokoneen potkuria.

Hyvinhoidettu muistomerkin ympäristö kertoo, että virolaiset arvostavat Viroon haudattuja suomalaislentäjiä. Muistomerkistä huolehtii Märjamaan kunta. Märjamaa on Vihannin ystävyyskunta.

 

 

 

Lentäjien henkilötiedot on kirjattu muistokiveen.

 

 

 

Järjestimme muistomerkillä pienimuotoisen juhlatilaisuuden ja luonnonkukista kerätyn kukkakimpun laskivat muistomerkille Tuomo Linnainmaa (vasemmalla), Tuire Luukkanen ja Jarmo Puntalo.

 

 

 

 

Paavo Poussa (vasemmalla) ja Jarmo Puntalo kunnioittivat lentäjien muistoa sotilaallisella kunnianosoituksella.

 

Myös minä pääsin nuorimman poikani ikuistamana kuvaan lentäjien muistomerkillä.

 

 

Käynti suomalaislentäjien muistomerkillä oli monelle seurueemme jäsenelle tärkeä, sillä useat tuntevat hyvin kaatuneen Pentti Antilan kotitalon sekä ovat tunteneet ja tuntevat edelleen myös hänen lähisukulaisiaan.

 

Olen matkamme jälkeen tehnyt internet-tiedusteluja Pentti Antilan ja Antti Sarion sankarikuolemaan päätyneestä lennosta ja löysin Matti Haran asiasta Sotainvalidi-lehteen vuonna 2007 kirjoittaman mielenkiintoisen artikkelin. Lainaan sen tähän:

 

****

Suomalaislentäjät katosivat - iskikö paniikki?

Kaksi suomalaista sotilaslentäjää katosi 16.8.1941 ja menehtyi pakkolaskussa. Heidän piti lentää Nummelasta Hankoon. Tosiasiassa lensivätkin Viroon ja siellä noin 70 kilometriä Tallinnan eteläpuolelle Märjamaan kunnassa sijaitsevaan Velisen kylään. Virallinen taho väittää, että lentäjät eksyivät.

Uskoni eksymiseen alkoi horjua, kun osallistuin Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen 31.7.2007 järjestämään muistotilaisuuden Velisen kylässä, jonne Suomen valtion toimesta on kymmenen vuotta sitten pystytetty muistomerkki.

Muistotilaisuuteen osallistui myös virolainen metsäveli Arseeni Saare (99) tyttärensä Milvi Lõhmuksen kanssa.

Saare oli niiden metsäveljien kanssa, metsäveljien, jotka ensimmäisinä tulivat turmapaikalle. Saare muisteli 66 vuotta sitten sattunutta tapahtumaa kuin eilistä päivää:

”Olin toisten metsäveljien kanssa partioimassa. Kuulimme lähestyvän lentokoneen moottorin äänen. Moottorin ääni oli sen verran voimakas, että kiinnitimme siihen huomiota ja uskoimme sen lentävän lähellä ja hyvin matalalla. Kohta moottorin ääni lakkasi ja kuului voimakas rysähdys. Kiiruhdimme ääntä kohti. Löysimme metsään pudonneen koneen hylyn. Päästyämme koneen luo, totesimme koneen kaksi lentäjää kuolleiksi. Heidän auttamisekseen emme voineet tehdä mitään. Kun koneessa oli Suomen tunnukset, ihmettelimme; millä asioilla Suomen ilmavoimien kansallisuustunnuksilla varustettu kone oli liikkeellä Eestissä? Epätietoisuuttamme lisäsi se, että koneessa oli venäjänkielisiä ja saksankielisiä lentolehtisiä? Meitä ihmetytti, missä mielessä lentolehtiset oli tarkoitettu alueella liikkuville venäläisille ja saksalaisille sotilaille? Meidän oli joka tapauksessa toimittava nopeasti, koska paikalle saattoi tulla missä vaiheessa tahansa toisia etsijöitä. Niinpä päätimme polttaa koneen ja siinä olevat lentolehtiset. Koneen putoamisesta emme ilmoittaneet kenellekään”, Saare muisteli.

”Emme halunneet jättää todistusaineistoa paikalle, koska alueella liikkui jo tähän aikaan saksalaisia ja venäläisiä sotilaita. Lentäjät me hautasimme lähelle koneen putoamispaikkaa”, Saare perusteli koneen välitöntä polttamista.

Saaren muistelu oli vakuuttava. Voiko olla mahdollista, että eksyy näin karkeasti? Antilakin oli jo sen verran kokenut lentäjä, että en usko hänen harhautuneen niin perusteellisesti, mitä virallinen tieto asiasta väittää.

Jotakin olen saanut selville.

Tiedän, että alikersantit Pentti Antila (s.1917) Hämeenkyröstä ja Antti Sairio (s.1919) Helsingin pitäjästä kuuluivat Lentolaivue 6:een, joka oli sijoitettu Nummelan kentälle. Laivueen toiminta-alueena oli 1941 Hangon rintama ja Suomenlahden merialue. Anttila kuului laivueen ohjaajiin ja Sairio lentomekaanikkoihin. Turmalennolla Sairio toimi tähystäjänä.

Seuraavassa sekoitan tosiasiat ja omat kuvitelmani.

16.8.1941 Antila ja Sairio saivat lentotehtävän. Tehtävän suorittamista varten he saivat käyttöönsä hollantilaisvalmisteisen Koolhoven FK.52:n. Se oli kaksitasoinen ja kaksipaikkainen tiedustelukone. Suomella oli näitä koneita kaksi. Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen lahjoitti ne ilmavoimille.

Koneen varusteisiin kuului magneettinen kompassi ja kello. Jo näillä kahdella lentosuunnistuksessa käytetyllä perusvälineillä pysyy varmasti Suomen ilmatilassa. Antilallakin oli sen verran lentotunteja takana, että lentäminen Nummelasta Hankoon on pikkujuttu. Säänkin äkillisesti muuttuessa, Antila tuskin lähtisi hoikailemaan etelään, yli Suomenlahden. Itse olisin nopeasti vääntänyt koneen pohjoiseen.

Mikäli kysymyksessä oli todellakin lentäminen Nummelasta Hankoon, tehtävä oli helppo. Nummelan tukikohdasta on sata kilometriä Hankoon. Suunnistustehtävänä lento Nummelasta Hankoon on helppo näkölento-olosuhteissa, koska sinne pääsee rautatien rataa seuraamalla. Kompassiakaan tuskin tarvitsee.

Uskon, että lentotehtävän antajan kanssa he kävivät läpi lentoon liittyvät yksityiskohdat.

He päättivät, että Hankoa on hyvä lähestyä itäpuolelta, riittävän kaukaa ja matalalla. Tällä yllätyksellä vältetään venäläisten vahva ilmatorjunta, eivätkä venäläisten torjuntahävittäjät Täcktomin kentältä ehdi nousta ilmaan ja torjuntaan. Tehtävän suorittamisen jälkeen heidän on palattava takaisin Nummelaan. Mikäli sää yllättäen heikkenee, varalaskupaikkoina voisivat olla Kiikala, Hyvinkää ja Malmi.

Lentoonlähtö tapahtui kello 22. Puolen tunnin kuluttua koneesta ja sen lentäjistä tehtiin Snappertunan ilmavalvonta-asemalla havainto. Se oli viimeinen tieto koneesta ja lentäjistä.

On hyvä muistaa, että tapahtuman kelloaikaan Suomessa ei käytössä ollut ns. kesäaika. Joten elokuussa 1941 ilta oli jo pimeä, kun he lähtivät Nummelasta. Pimeys ei silti ollut este lentotehtävän suorittamiselle. Se oli pikemminkin etu kuin haitta.

Oliko lennolla sittenkin joku toinen tarkoitus kuin pudottaa lentolehtiset Hankoon?

Yhtenä mahdollisena tarkoituksena Viroon suuntautuneella lennolla olisi saattanut olla saksalaisten ja neuvostoliittolaisten senhetkisten rintamalinjojen sijainnin todentaminen. Voisi olettaa, että Suomen sotilasjohto, vaikka sillä oli käytettävissä saksalaisten tiedustelutiedot, halusi ”omin silmin” varmentaa linjojen sijainnin.

Venäläisten Virossa olevien lentokenttien paikantaminen saattaisi olla mahdollista. Näiden jossittelujen haittana on, että lento suoritettiin yölentona ja elokuussa on pimeätä jo siinä vaiheessa kun lähdettiin matkaan. Tässä on hyvä vielä toistaa, että nykyisenä ns. kesäaikana iltakymmeneltä on vielä suhteellisen valoisaa, mutta pilvisellä säällä iltayhdeltätoista on jo lähes säkkipimeää.

Saare mainitsi sään olleen huono. Silti en usko, että Antila olisi lähtenyt Suomenlahden eteläpuolelta etsimään pakkolaskupaikkaa. Olen siinä uskossa, että lentäjät lähetettiin Viroon tiedustelulennolle.

Valitettavasti metsäveljet polttivat kaikki lehtolehtiset. Saaren tilaisuudessa mainitsemista saksan- ja venäjänkielisistä lentolehtisistä ja niiden teksteistä ei ole jäänyt tietoa meille. Se vain ihmetyttää, miksi heillä oli matkassa saksankielisiä lentolehtisiä?

Toivon, että ”eksymiselle” joku keksii paremman selityksen kuin allekirjoittanut.

Yhden mahdollisen tulkinnan kuulin Suomen Sotaveteraaniliiton 50-vuotiastoritapahtumassa, kun kerroin Antilan ja Sarion lennosta neljälle ilmavoimien lentäjäveteraanille, pilvenveikoille. He eivät pitäneet eksymistä mahdottomana. Syyksi he epäilivät paniikkia. Sellaistakin kuulemma sattui. Tähän tulkintaan on kaiketi uskottava - tai sitten ei.

****

Kiitokset Matti Haralle artikkelista joka antaa ainakin joitain lisätietoja hämeenkyröläisen Pentti Antilan viimeisestä lennosta. Toki artikkeli herättää paljon myös kysymyksiä.

 

Haran artikkelissa mainittu Arseeni Saare on ilmeisesti sama henkilö, jonka kenraali Lehtimäki mainitsee tavanneensa muistomerkin paljastustilaisuudessa.

 

Näyttää, että Pentti Antilan ja Antti Sarion Viron Veliseen päätyneen lentomatkan todellinen tarkoitus jää ikiajoiksi selvittämättä – vai jääkö?

 

Jään monien muiden tavoin odottamaan, että löytyykö Sota-arkistosta, Puolustusvoimain tai Ilmavoimien arkistoista Antilan ja Sarion lennon todellista tehtävänantoa! Nyt sen voisi vallan hyvin kertoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harvinaista, että samalla metsäretkellä voi poimia mustikoita, kantarelleja sekä lakkoja ja päälle päätteeksi kokea vielä eksyminen!

Lauantai 4.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Kesän sääolot ovat olleet poikkeukselliset, sillä sadetta on riittänyt ja lämpö on ollut ”kateissa”.

 

Luonto vastaa poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin omalla tavallaan ja suo antejaan tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.

 

Kasvupaikkojen osalta on ilmiönä, että kuivilla kankailla kasvaa nyt esim. mustikoita poikkeuksellisen mukavasti. Mihinkään huippusatoihin ei mustikan osalta päästä, mutta tyhjillä astioilla mustikanpoiminnasta ei tarvitse palata.

 

 

 

Suomuuraimen kohdalla kostea kesä on merkinnyt, että sitä esiintyy nyt tavanomaista runsaammin myös ojitetuilla soilla.

Suomuurain on kasvi, jolla on monta nimeä. Hilla ja lakka ovat nimistä tutuimmat, mutta ainakin Keski-Pohjanmaalla suomuuraimesta käytetään nimiä valokki ja lintti.

 

 

 

 

 

Kantarellit nousevat näkyviin tavallisesti vasta elokuun puolella, mutta nyt niitä on ollut poimittavaksi jo heinäkuulla.

Kantarellilla on suomuuraimen tapaan useita muitakin nimiä. Sen virallinen nimi on keltavahvero, mutta myös nimiä ruskosieni ja keltasieni kuulee käytettävän.

 

En muista aiemmilta vuosilta, että samalla metsäretkellä on oltava kolmet poimintavälineet mukana; mustikalle, suomuuraimella ja kantarellille. Nyt näin on pitänyt varustautua jo heinäkuussa!

 

Pidän itseäni kohtuullisena suunnistaja – mm. yksi pitäjänmestaruus -, mutta niin taas vaan kävi, että eksyin metsässä.

 

Kokemus on vähintään mielenkiintoinen ja alueella jossa eksyin, se on myös turvallista, sillä teitä risteilee alueella tiheään.

 

Lähdimme kiertämään erästä pikkujärveä ja matkaa piti olla järven toisella puolella kulkevalle tielle vain jokunen sata metriä.

 

Kuljimme ennakoidun matkan ja näimme tien kulkevan edessämme. Tulimme tielle ja hetken aikaa tutkailtuamme huomasimme tulleemme täsmälleen samalle tielle ja samaan paikkaan josta hetki sitten lähdimme. Olimme tehneet täydellisen ympyrän oikean kintaan puolelta! Harmittikin, mutta päällimmäisenä oli kuitenkin huvittuneisuus omalle suunnistustaidolle!

 

Hyviä sieni- ja marjastusretkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Vetopelejä ja menopelejä Lavajärven Leirirannassa

Keskiviikko 1.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Lavajärven-Komin kyläyhdistys järjesti Lavajärven Leirirannassa kesäjuhlat sunnuntaina 29.7.2012.

 

Kesäjuhlat on pitkään jatkunut perinne kylällä, jossa sijaitsee mm. vapaa-ajanasuntomme.

 

Muistan ajan, jolloin Lavajärven kesäjuhlat järjestettiin Lavajärven Päivölässä

 

Ajat ovat muuttuneet ja niin on muuttunut myös kesäjuhlien sisältö. Ennen kesäjuhlissa oli useita urheilukilpailuja, mutta nyt kesäjuhlat painottuvat leppoisaan yhdessäoloon.

 

Pituushyppy, kuudenkymmenen metrin juoksu ja maastojuoksu olivat entisaikaan Päivölän kesäjuhlien ohjelmanumeroita. Muistan hyvin, että olen saanut Päivölän kesäjuhlilla lusikan palkinnoksi 500 metrin juoksussa!

 

Lavajärven-Komin kesäjuhlilla oli tänä vuonna esillä kaksikin mielenkiintoista meno- ja vetopeliä.

 

 

Kesäjuhlayleisö kohahti, kun Totti Härkönen kurvasi juhlapaikalle hienolla mikroautollaan.

 

 

 

Edestäpäin huomaa selvästi, että Totin auto on Volkkari!

 

 

 

Kesäjuhlien juontaja Tea Pihkoluoma kysyi Totilta haastattelussa, että pääsevätkö tytöt Totin kyytiin?  Totti totesi, että vain pojat pääsevät hänen kyytiinsä. No, ehkä tulee sekin aika, että myös tytöt pääsevät Totin kyytiin!

 

 

 

Hieman järeämpää tekoa oli kesäjuhlien vetopeli eli Ville Koivuniemen omistama Ford 5000.

Ville osallistuu traktorillaan Tractoc Pulling´n SM-kisoihin Farmi 2500 kg –sarjassa.

 

 

 

Tea Pihkoluoman haastattelussa Ville kertoi, että tänä vuonna Tractor Pulling´n SM-sarjassa ajetaan kuusi kilpailua. Neljä on ajettu ja Ville on nyt SM-kisassa toisena.

Ville edustaa SM-sarjassa kilpaillessaan Kauhajoen Traktoriurheilijoita.

 

 

 

Ville Koivuniemi on pystynyt kilpailemaan yllättävän pienellä budjetilla. Kone on kestänyt kaikki vedot, joten suuriin remontteihin ei ole ollut tarvetta.

 

Varsinaiseen harjoitteluun ei ole mahdollisuuksia, sillä jarruvaunuja ei luonnollisesti ole käytössä.

 

Kauden seuraava kisa käydään Nurmeksessa.

 

Ville kertoi, että kauden jälkeen traktoriin tehdään täysremontti ja kustannusarvio on nykynäkymien mukaan n. 5.000 euroa.  Tarvikevaraosilla kustannusarvio olisi pienempi, mutta Ville ei halua riskeerata ja hän tulee käyttämään alkuperäisosia.

 

Traktorin kuljetukseen käytettävä kuorma-auto maksoi Villen mukaan ”mopon hinnan verran”.  Se on kuitenkin pelannut hyvin ja kertaakaan ei ole jääty taipaleelle.

 

Ville Koivuniemi harjoittaa voimaperäistä viljelyä Viljakkalassa ja hän on mm. maatalousyhtymämme vuokramies.

 

 

 

Kesäjuhlilla oli tarjolla mansikoita, makkaraa ja lättyjä maksua vastaan.

Lavajärven-Komi kyläyhdistys tarjosi kesäjuhlaväelle ilmaiset kahvit, teen tai mehun.

 

 

 

Lavajärven Leiriranta on oivallinen paikka järjestää hiekkalinnojen rakennuskilpailu.

 

Kisaan osallistui kuusi joukkuetta ja joukkueen koko oli max. neljä henkilöä.

 

 

 

Näytti olevan yleistä, että hiekkalinnojen ympärille rakennettiin oikeaoppisesti vallihauta.

Marakatti-ryhmä koostui tytöistä ja he turvautuivat vallihaudan täyttämisessä kantoveteen, mutta…

 

 

 

 

…Zombie-pojat rakensivat linnansa niin lähelle vesirajaa, että he hyödynsivät vallihaudan vetenä suoraan Lavajärven vedenpinnan tasoa!

 

Kiitokset Lavajärven-Komin kyläyhdistykselle, jonka aktiivisuuden tuloksena kyläläiset ja mökkikansa saivat tavata toisiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys

Keskiviikko 18.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Liettuan kolme merkittävintä matkailukohdetta ovat Trakain linna, Kuurin kynnäs sekä Ristikukkula.

 

Baltian matkallamme tutustuimme Kuurin kynnäkseen sekä Ristikukkulaan.

 

Ristikukkula sijaitsee Siauliain kaupungin läheisyydessä.

 

Ristikukkula on ollut kautta aikojen liettualaisille tärkeä paikka ja sen alku voidaan jäljittää ainakin 1830-luvulle saakka.

 

 

Ristikukkula on kahden pienen kukkulan muodostama mäkimuodostelma, joka on täynnä erikokoisia ristejä.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Moskovalle uskolliset joukot tuhosivat Ristikukkulan muutamaan kertaan, mutta aina tuhon jälkeen liettualaiset jatkoivat ristien tuomista paikalle.

Kukkula on suhteellisen tasaisella maalla ja Neuvostoliitto suunnitteli jopa paikan hukuttamista tekojärven alle. Kun NKP:n liettualaiset päättäjätkin vastustivat tekojärven rakentamista, suunnitelma hautautui.

 

 

Ristikukkulan taakse on aivan viime aikoina rakennettu luostari, joten alueen uskonnollinen merkitys on kasvamassa.

 

 

Merkittävä virstanpylväs Ristikukkulan arvostuksen kohoamisessa tapahtui syyskuun 7. päivänä 1993, kun paavi Johannes Paavali II vieraili kukkulalla.

Paavi pystytti kukkulan eteen oman ristinsä…

 

 

 

…ja sen jalustassa on tämä teksti.

 

 

 

Kunniapaikalla Ristikukkulalla on Liettuan maakunnittain ristit niiden partisaanien kunniaksi, jotka sisseinä jatkoivat taistelua Puna-armeijaa vastaa neuvostomiehityksen alkuvuosina.

 

 

Partisaaniristin muistoteksti.

 

 

 

Lahonneet ristit pitää ajoittain poistaa, jotta uusille risteille saataisiin tilaa.

 

 

 

Vierailumme aikana Kaunasin seurakunnan vapaaehtoisryhmä oli talkoilla siistimässä Ristikukkulaa. He raivasivat umpeenkasvaneita polkuja sekä poistivat huonokuntoiset ja lahonneet ristit.

 

 

 

Talkoojoukko oli ehtinyt keräämään traktorin peräkärryllisen verran lahonneita ristejä.

Ristit poltetaan uskonnollisessa tapahtumassa, jossa kirkonmiehet siunaavat Ristikukkulalta poistetut huonokuntoiset ristit.

 

 

Ristikukkula Liettuassa on vaikuttava nähtävyys, jonne kulkijan mielelläni ohjaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aiheuttaako Pöyryn joutuminen kolmeksi vuodeksi Maailmanpankin boikottilistalle mitään toimenpiteitä Tampereen kaupungilta?

Maanantai 9.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Maailmanpankki on laittanut suomalaisen konsulttiyhtiö Pöyryn listalle, jolle joutuvat yhtiöt, joiden kanssa pankki kieltäytyy yhteistyöstä. Maailmanpankin Pöyrylle asettama boikotti kestää kolme vuotta.

 

Maailmanpankki perustelee Pöyryn panemista boikottiin sillä, että Pöyry on lähettänyt vääriä laskuja ja tarjonnut Maailmanpankin henkilökunnalle sopimattomia etuja.

 

Tamperelaisia Maailmanpankin asettama kolmen vuoden boikotti koskee myös, sillä Pöyryn eräs yhtiö on ”kunnostautunut” Tavase Oy:lle – eräs Tampereen kaupunkikonserniin kuuluvista yhtiöistä - tekemissään konsulttiselvityksissä vähintään omituisiin loppupäätelmiin.

 

On luonnollista, että Pöyry vähättelee Maailmanpankin boikottipäätöstä ja vetoaa siihen, että päätös koskee vain erästä Pöyry-konserniin kuuluvaa yhtiötä.

 

Viherpesua kiivaimmillaan!

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on tekopohjavesihankkeessaan sadettaa Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain, kun alueen vuotuinen sademäärä on alle tuhannesosa suunnitellusta keinosadetuksesta.

 

Pöyryn Tavaselle tekemiä töitä tekevä konsulttiyhtiö näkee, että tavallisen tamperelaisen mielestä mieletön suunnitelma olisi toteuttamiskelpoinen!

 

Kysyn Tampereen johtavilta virkamiehiltä ja luottamushenkilöiltä, että eikö viimeistään nyt olisi aika laittaa lopullinen jenka päähän niille suunnitelmille, joiden mukaan Tavase Oy:n toimintaa pitäisi jatkaa?

 

Mielestäni ainoa oikea tapa on se, että Tavase-suunnitelma kuopataan ja sen myötä Tampereen kaupungin taseeseen kirjataan kuuden miljoonan euron suuruinen kupru.

 

Kuuden miljoonan euron suuruisen kuprun hyväksyminen on paljon pienempi paha kuin se, että Tavase Oy:n sallittaisiin jatkaa.

 

-Esko Erkkilä-

Olipa aineksia hupiohjelmalle Hauskat kotivideot!

Tiistai 3.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan ovat joskus katsoneet Nelosella toimittaja Sampo Marjomaan juontamaa ohjelmaa, jonka nimi on: ”Hauskat kotivideot”.

 

Ohjelmassa nähdään hulvatonta menoa. Usein hulvaton meno on sitä, että ajetaan joillakin menopeleillä päin pylvästä, ajetaan veteen tai muuten rikotaan kalliita vehkeitä.

 

Olin aiheuttaa itselleni aiheen päästä Hauskojen kotivideoiden sarjaan, kun ajoin remontista hakemaani ruohonleikkuria alas peräkärrystä.

 

Pahaksi onnekseni poikani oli paikalla ja ikuisti tapahtuman.

Kamerassani on myös videointimahdollisuus, mutta onneksi se ei ollut käytössä ja sen vuoksi en nyt pääse Sampo Marjomaan vinoiltavaksi!

 

 

Ruohonleikkurimme mahtuu vallan hyvin kuomullisen peräkärrymme sisään ja sitä on siellä hyvä kuljettaa.

 

 

Peruuttaminen onnistui aluksia hyvin…

 

 

 

…mutta sitten ajoluiska putosi alta pois ja ruohonleikkuri jäi kiikkumaan maan ja taivaan välille.

 

Takapyörät tavoittivat maanpinnan ja kun peruutusvaihde oli päällä ja vetävät pyörät pyörivät, leikkuri rysähti lopulta maahan – ilman ajosiltaa!

 

Arvatkaapas, että oliko minulla kiire kokeilla juuri remontista noutamani ruohonleikkurin toimintakunto?

 

Vastaan, että oli ja helpotus olikin melkoinen, sillä yli 15 –vuotta vanha Stigamme ei vaurioitunut rysäyksessä.

 

Tapahtuman opetuksia on ainakin kaksi:

 

• ajosillan turvallinen kiinnitys olisi pitänyt varmistaa vaikkapa sitomalla se peräkärryyn tukevasti
• älä päästä valokuvaajaa paikalle, kun teet vähänkin riskialtista työtä!

 

Loppu tässäkin tapauksessa kuitenkin hyvin, joten kaikki hyvin!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Peräkärryn hankintaa suunnitteleville ehdottomana vinkkinä se, että hankkikaa kuomullinen peräkärry. Se on mainio kapistus!

Rikkidirektiivin kustannuksia kohottava vaikutus koskee myös suomalaista ruokaa

Perjantai 29.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2015 alussa voimaantulevan rikkidirektiivin ennakoidaan merkitsevän suomalaiselle talouselämälle 1.200 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa.

 

Julkisuudessa puhutaan, että kustannusrasitus kohdistuu vientiteollisuudelle, mutta näinhän ei pelkästään ole, vaan myös tuontituotteet joutuvat direktiivin voimaantullessa maksumiehiksi.

 

Tunnen työkokemukseni perusteella maatalouden ja kotieläintalouden tuotantopanosten kustannusrakenteen ja olen huolissani direktiivin vaikutuksista tavallisen suomalaisen elämään.

 

Suomeen joudutaan tuomaan merkittävä osuus kotieläintalouden tuotantopanoksista, sillä esim. eläinten ruokinnassa tarvittavista valkuaisraaka-aineista ainoastaan alle 20 % on kotimaista alkuperää.

 

Valtaosa kotieläinten tarvitsemasta täydennysvalkuaisesta joudutaan tuomaan. Haihattelut herneen tai härkäpavun viljelyn laajentamisesta eivät vaikuta tilanteeseen hönkäsen pöläystä!

Kaikki soijarouheet ja merkittävä osa rypsirouheesta/rapsirouheesta ovat tuontitavaraa. Suomessa jalostettavaan rypsirouheeseen tarvittavasta raaka-aineesta vain n. puolet saadaan kotimaasta. 

 

Vaikka rypsialan laajentamiseen on panostettu paljon menneinä vuosina, todellista valkuaisomavaraisuuden kohoamista ei ole saatu aikaan.  Kasvinvuorotteluperiaatteet ovat merkittävä syy sille, että rypsialaa ei pystytä laajentamaan.

 

Rikkidirektiivin myötä kustannuspaineet kotieläintuotteiden hinnankorotuksiin kasvavat.

 

Kotieläintuottajien mahdollisuudet tappiollisen tuotannon jatkamiseen ovat jo nyt tiensä päässä ja rikkidirektiivin vaikutukset saattavat olla lopullinen niitti sille, että kamelin selkä taittuu.

 

Se merkitsee, että kotimaisen sianlihan, kananmunien ja jopa maidontuotanto ehtyy. Mitä sen jälkee laitamme suuhumme?

 

Haluan tällä kirjoituksellani muistuttaa, että rikkidirektiivin voimaantulo ei merkitse vaikeuksia yksistään vientiteollisuudelle, vaan se saattaa olla kuolinisku myös suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotimaiselle ruualle!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen kaupungilla eettisiä perusteita ja jos on, niin noudattaako se niitä?

Sunnuntai 3.6.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikon kysymys tuli etsimättä mieleen, kun luin kesäkuun 1. päivänä ilmestyneen Aamulehden ”Lukijalta”-palstalta Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokelan kirjoituksen.

 

Jokelan kirjoituksen otsikko oli:

”Luonnonmukaisesti valmistettua hyvää juomavettä”.

 

Harvoin näkee niin paljon tosiasioita karttavaa kirjoitusta, kuin Jokelan esitys oli.

 

Jokela toistelee kirjoituksessaan vanhoja ikiaikaisia väitteitään, jotka ovat vailla todellisuuspohjaa.

 

Puutun nyt tarkemmin ainoastaan yhteen toimitusjohtaja Jokelan väitteeseen.

 

Jokelan väite kuuluu näin:

 

”Tekopohjaveden valmistaminen perustuu luonnon omiin prosesseihin: maaperän luontaiset mikrobit hajottavat suuren osan järviveden orgaanisesta aineksesta”.

 

 

Tavase Oy:n tarkoituksena on sadettaa Suomen ainutlaatuisempiin harjumaisemiin järvivettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa.

 

On myönnettävä, että Kangasalan ja Pälkäneen maisemissa harjuihin sataa vettä 863 metriä, mutta ajanjaksona puhutaan silloin yli tuhannesta (1.000) vuodesta! Jokelan markkinoima tekopohjavesihanke sadettaisi tuhatvuotisen sateen Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin yhdessä vuodessa!

 

Se hankkeen luonnonmukaisuudesta!

 

Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 % ja sen vuoksi osoitankin tämän jutun otsikkokysymyksen Tampereen kaupungille.

 

Onko alueen keskimääräisen vuotuisen sademäärän tuhatkertaistaminen eettisesti kestävällä pohjalla?

 

Kysyn asiaa sen vuoksi Tampereen kaupungilta, kun sen konserniin kuuluva Tavase Oy aikoo niin tehdä.

 

-Esko Erkkilä-

Väyrynen tamperelaisten suosikki Keskustan puheenjohtajaksi - Pirkanmaalla tasaista eri ehdokkaiden kesken

Maanantai 28.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan neuvoa-antava jäsenäänestys päättyi eilen klo 18.00 ja alustavat tulokset ovat näitä rivejä naputeltaessa tiedossa.

 

Tampereella Paavo Väyrysen saama äänimäärä oli suurin, mutta koko Pirkanmaalla kaikki kolme ehdokasta – …

 

 

…Tuomo Puumala, Juha Sipilä ja Paavo Väyrynen …

 

...– olivat lopputuloksissa hyvin tasavahvoja. Puheenjohtajakisaan viimeisenä ilmoittautunut Timo Kaunisto lähti liikkeelle niin myöhään, että hän ei ollut jäsenten arvioitavissa neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä.

 

Olin vaalitoimitsijana kahdessa paikassa; viime perjantaina Keskustorilla ja eilen sunnuntaina Keskustan piiritoimistolla Näsilinnankadulla.

 

 

Keskustorilla lisäkseni olivat vaalitoimitsijoina Arja Hirvenoja (vasemmalla), Toivo Aura (toinen vasemmalta) sekä Jari Rajasalo (oikealla). Äänestysauton omistaja, kuljettaja ja vaalitoimitsija Jorma Kuitunen oli kuvanottohetkellä kahvilla.

Keskustorilla meitä poikkesi tervehtimässä Keskustan Muonion kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kosti Hietala (toinen oikealta).

 

 

Keskustan piiritoimistolla olivat lisäkseni toimitsijoina Raija Kytöharju (vasemmalla), Arja Hirvenoja (keskellä) sekä Jari Rajasalo (oikealla).

 

 

"Tulostaulumme" osoittaa, että äänestyspäivinä Tampereella äänesti 40 henkilöä, jotka olivat tai äänestystapahtumassa liittyivät Keskustan jäseniksi.  Heidän äänistään Paavo Väyrynen sai 22 ääntä ja Tuomo Puumala sekä Juha Sipilä yhdeksän ääntä kumpainenkin.

 

Keskustan Tampereen piiritoimistolla äänesti ennakkoon yhteensä 53 keskustalaista, joista tamperelaisia jäseniä oli 39 henkilöä. Ennakkoon äänestäneiden osalta kuntakuntaisia äänestystuloksia ei kirjattu.

 

Keskusta Tampereen kunnallisjärjestön vaalipäällikkönä olen erityisen iloinen siitä, että Tampereella äänestysprosentiksi muodostui peräti 34,3 % eli enemmän kuin kolmannes Keskustan tamperelaisista jäsenistä käytti äänioikeuttaan.

 

Pirkanmaan kunnista Tampereella äänestäneiden lukumäärä oli Pirkanmaalla selvästi suurin ja se lämmittää vaalipäällikön mieltä – saimme Tampereen keskustalaiset hyvin liikkeelle!

 

Pirkanmaalla Paavo Väyrysen ja Tuomo Puumalan kisa oli tiukka, sillä Väyrynen sai ainoastaan yhden äänen enemmän kuin Puumala.

 

Valtakunnallisesti Väyrynen sai eniten ääniä ja toiseksi kiri Juha Sipilä.

 

Keskustan neuvoa-antava puheenjohtajaäänestys oli hieno kokemus ja osoitti, että saimme keskustalaiset Tampereella hyvin vaaliuurnille.

 

Virallisena puoluekokousedustajana on nyt ja erityisesti sitten Rovaniemellä tarkoin punnittava, että kenelle puheenjohtajaehdokkaalle annan ääneni!

 

-Esko Erkkilä-

Osallistu Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

Perjantai 25.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on haastava, mutta ilmeisen todellinen.

Nykyhallituksen toiminta mm. kuntauudistuksessa, vähäosaisten huomioimisessa ja Kreikan tukemisessa merkitsevät, että hallitusvalta vaihtuu seuraavissa eduskuntavaaleissa.

 

Paalupaikalla Suomen suurimmaksi puolueeksi on Suomen Keskusta.

 

Tulevana viikonvaihteena kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa Suomen seuraavan pääministerin valintaan, kun Suomen Keskusta järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen Keskustan puheenjohtajasta.

 

Jäsenäänestykseen voivat osallistua kaikki Suomen Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat Keskustan jäsenmaksun ennen vaalilippunsa täyttämistä ja sen pudottamista vaaliuurnaan.

 

Äänestys on neuvoa-antava ja lopullisen päätöksen puheenjohtajasta tekevät Rovaniemelle 8…10.6.2012 kokoontuvat puoluekokousedustajat.

 

Olen virallinen puoluekokousedustaja ja tulen antamaan ääneni sille puheenjohtajaehdokkaalle, jota pidän parhaana valintana Suomen seuraavaksi pääministeriksi.

 

Tampereella jäsenäänestys toteutetaan kaupungin eri puolilla kiertävässä bussissa tänään perjantaina ja huomenna lauantaina sekä vielä sunnuntaina Keskustan piiritoimistolla.

 

Bussin aikataulu ja pysähdyspaikat ovat seuraavat:

 

 

pe 25.5.2012

 
klo 12.00 - 13.00 Teisko /Terälahti Paikallisosuuspankin piha

klo 14.00 - 15.30 Keskustori/ Vanhan Kirkon edessä

klo 16.00 - 18.00 Lielahti/Citymarketin piha

La. 26.5.2012

 

klo 9.00 - 11.00 Tammelantori

klo 11.30- 13.00 Citymarket Turtola

klo 14.00 – 16.00 Kauppakeskus Duo Hervanta



Sunnuntaina 27.5.2012 äänestyspaikkana on Keskustan piiritoimisto Apila (Näsilinnankatu 23 A1)

klo 16.00- 18.00

 

Ilmoituksemme Aamulehdessä perjantaina 25.5.2012!

Muiden kuntien äänestyspaikat on kerrottu Suomen Keskustan nettisivuilla www.keskusta.fi – tutki sieltä oman kuntasi äänestyspaikat ja –ajankohdat!

 

Tervetuloa vaikuttamaan Suomen seuraavan pääministerin valintaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

OÜ Liliinan tehtaanmyymälä Rakveressä on suomalaisten suosima käyntikohde, jossa pellavatuotteiden "kauppa käy kuin siimaa"!

Tiistai 22.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Rakveren linnoitus oli korjaustöiden vuoksi suljettuna, kun toukokuun 16. – 18. päivinä vietimme Rakveressä kaksi yötä matkalla Türin Kukkamessuille.

Matkasimme nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n uusimmalla bussilla, jonka kuljettajana toimi itse Veli-Heikki Tuovinen.

 

Linnan korjaustöiden vuoksi myös me matkaseurueemme miehet lähdimme pellavakauppaan ja ostoksille Virunmaan suurimpaan ja uhkeimpaan kauppakeskukseen eli Põhjakeskukseen.

 

 

Pellavakaupan nimi on OÜ Liliina ja se sijaitsee osoitteessa Võidu tn 1.

 

Liliinan tehtaanmyymälä on tuotantotilojen kanssa samassa kiinteistössä. Tehtaalla syntyy kankaita 60 kilometriä vuodessa ja neulojat neulovat tuotteita 2,5 kilometrin verran.

 

Tehdas työllistää n. 40 henkilöä, joten mistään pienestä toiminnasta ei ole kyse.

 

Tuotteisiin kuluu vuodessa 15 tonnia puuvillaa ja 11 tonnia pellavalankaa.

 

Tehtaanmyymälän sisäänkäynti on vaatimattoman näköinen…

 

 

…ja sen vuoksi olikin iloinen yllätys, kun totesimme tehtaanmyymälän sisätilojen olevan valoisat ja ostamaan houkuttelevat.

 

Myymälä oli somistettu langanvalmistukseen ja kankaankudontaan liittyvillä esineillä:

 

 

Rukki…

 

 

 

…ja kangaspuut kuuluivat tehtaanmyymälän somistukseen.

 

 

 

Tehtaanmyymälän myymälänhoitaja Maarika Miilman ja hänen Triin-tyttärensä ahkeroivat ostamiemme tuotteiden myymisessä ja pakkaamisessa.

 

 

Laudeliinat ja kylpy- sekä käsipyyhkeet olivat korkealaatuisia ja hinnaltaan kohtuullisia.

 

 

 

Kassan tienoo muistutti muurahaispesää, kun seurueemme naiset pääsivät kilvan laittamaan eurot liikenteeseen ja Visat vinkumaan!

 

Myymälän esiliinavalikoima oli kattava ja se kiehtoi myös meitä miehiä.

 

Mallailen tässä sukulaismiehen ostamaa ”kravatillista herrasmiehen esiliinaa” ylleni, mutta…

 

 

…todellisuudessa hankin itselleni alhaalla vasemmalla näkyvän ”sikapossuesiliinan”. Se on kolmiulotteinen, sillä sikapossun korvat ovat mukavasti lerpallaan!

 

Täyspitkien esiliinojen hinnat olivat 12,70 € per kappale eli hinnankiroissa ne eivät olleet!

 

Harmittelen, että en ostanut useampaa possuesiliinaa – niille olisi varmasti löytynyt mukavaa käyttöä!

 

 

Suosittelen hyvillä mielin Rakveressä käydessänne poikkeamista Liliinan tehtaanmyymälään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain hankittua Rakverestä kunnollisen puutarhatyökalun - heinäharavan!

Maanantai 21.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Viherpeukalolle kunnollinen harava on melkein elinehto viljelytoimenpiteiden suorittamisessa.

 

Tarkoitan kevyttä muovista heinäharavaa, joka vaikkapa juuresten istutus- ja kylvöpenkkien muotoilussa on välttämätön.

 

Meillä on viime aikoihin saakka ollut käytettävissä 1960- ja 1970-luvuilta peräisin olevia alun perin heinänteossa käytettyjä haravoita, mutta ”luonnollisen poistuman” vuoksi haravatilanteemme on ollut vajoamassa kriisin partaalle.

 

Olen yrittänyt etsiä muovisia heinäharavoita maatalous- ja puutarhakaupoista, mutta turhaan.

 

Olimme perhekuntamme ja sukulaisperheen kanssa käymässä Türin Kukkamessuilla Virossa ja eräs matkani päämääristä oli hankkia matkalta kunnollinen muovinen heinäharava!

 

Kukkamessuilla sellaisia ei ollut tarjolla, mutta onneksi poikkesin edellispäivänä Rakveren K-Raudassa ja sieltä löysin etsimäni!

 

 

Rakverestä löytämäni heinäharavat vastasivat täydellisesti etsimääni.

Tuotteen hintakin oli kohdallaan, sillä haravat maksoivat 2,15 euroa per kappale! Ostin haravoita kolme kappaletta ja toivon, että ne riittävät meillä nyt muutaman vuoden ajan.

 

 

 

Haravat ovat tarttolaisen AS Estiko Plastar´n  valmistamia eli ne eivät ole mitään kiinalaisia halpavalmisteita.

AS Estiko Plastar ´n yrityshistorian juuret ulottuvat viime vuosisadan ensimmäiselle neljännekselle, jolloin Albert Laretei perusti Tarttoon kampatehtaan. Kammat valmistettiin tuolloin lehmien sarvista.

Yritys on kokenut värikkäitä vaiheita, sillä se on ollut useiden eri kansallisuuksia edustavien liikemiesten omistuksessa ja neuvostomiehityksen aikana se luonnollisesti kansallistettiin.

Yritys on nyt virolaisen pääomasijoitusyhtiö AS Estikon omistuksessa ja siten varmasti ostettavissa, jos omistajalle tarjotaan riittävästi euroja.

 

Uskon, että muovisilla heinäharavilla olisi markkinoita myös Suomessa.

 

Annan ilmaisen konsulttineuvon, kun esitän, että suomalaisille maatalous- sekä puutarhaliikkeille tuotteita myyvä edustaja hankkisi heinäharavoiden myyntioikeudet ja alkaisi välittää muovisia heinäharavoita!

Teen esitykseni tosissani.

 

Ehdotukseni saattaa kompastua siihen, että Suomesta johdettu K-Rauta on ehkä neuvotellut heinäharavoille yksinmyyntioikeudet!

 

Haravanvarteen tarttumassa

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Tampereella vilkkaana

Tiistai 15.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan puheenjohtajavaalin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestys alkoi Keskustan piiritoimistoilla eilen ja jatkuu tänään sekä huomenna.

 

Suomen Keskusta valitsee puheenjohtajan Rovaniemellä 8. – 10.6.2012 pidettävässä puoluekokouksessa.

 

Puoluekokousedustajat valisevat puheenjohtajan, mutta asiasta järjestetään puolueen jäsenille mahdollisuus osallistua neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen.

 

Osallistuin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen ennakkoäänestykseen Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla eilen puolenpäivän tietämillä.

 

Ennakkoäänestys alkoi klo 11.00 ja ennen minua oli piiritoimistolla käynyt jo useita henkilöitä, jotka olivat halunneet vaikuttaa Keskustan puheenjohtajavaalin tulokseen.

 

Ennakkoäänestykseen ja varsinaiseen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen ovat oikeutettuja osallistumaan jäsenmaksunsa maksaneet Keskustan jäsenet sekä ne, jotka maksavat jäsenmaksun äänestyksen yhteydessä.

 

 

Kuvassa hervantalainen Pentti J. Ilmari suorittaa kansalaisvelvollisuuttaan ja täyttää ennakkoäänestykseen liittyviä tietoja. Käytän tarkoituksella sanaa ”kansalaisvelvollisuus”, sillä Keskustan puheenjohtajan valinta on tässä tilanteessa koko kansan asia.

Ennakkoäänestysvirkailijana piiritoimistolla toimi eilen puolenpäivän tietämillä Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Ritva Männistö.

 

Neuvoa-antavan jäsenäänestyksen yhteydessä Keskusta suorittaa kyselyn, jossa äänestäjiä pyydetään nimeämään mielestään kolme tärkeintä seuraavista vaihtoehdoista:

 

• Riittävän henkilöstön turvaaminen vanhustenhoitoon
• Lasten kotihoidon tuen puolustaminen
• Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen
• Maatalouden edellytysten turvaaminen
• Omaishoitajien palkkaus ja työolot
• Julkisen liikenteen kehittäminen
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen lähellä
• Ympäristön ja vesien suojelu
• Keskittämisen vastustaminen
• Pienet opetusryhmät peruskouluissa
• Yksityistieavustusten säilyttäminen
• Eläkeiän nostaminen
• Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
• Biotalouden edistäminen
• Suomen edunvalvonta EU:ssa
• Yrittäjyyteen kannustaminen

 

Erittäin tärkeäksi koin kysymyksen, joka kuului näin:

 

Mitä asioita Keskustan tulisi seuraavalla valtuustokaudella erityisesti nostaa politiikkansa painopisteiksi omassa kunnassasi?

 

 

Toivon mahdollisimman suurta osanottoa Keskustan puheenjohtajavalinnan ennakkoäänestykseen!

 

Keskustan Pirkanmaan piiritoimisto sijaitsee Tampereella osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1.

 

Soita ovisummeria, astu sisään ja vaikuta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näimme Würzburg´ssa vieraillessamme noidan

Tiistai 8.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Noitavainot vaikuttivat Euroopassa 1400 – 1600 luvuilla lähes kolmen vuosisadan ajan. Vainojen laajuus vaihteli dramaattisesti maittain: Saksassa vainoissa kuoli arviolta 26 000 ihmistä.

 

Perimätieto kertoo, että noitavainojen huippuvuonna 1515 saksalaisessa Würzburg´n kaupungissa poltettiin kolmen kuukauden kuluessa noitina 900 ihmistä.

 

 

 

Würzburg´n vierailullamme näimme yhden noidan.

Noita esiintyi Alte Mainbrücke´llä eli kaupungin halkovan Main-joen sillalla. Noidan vakuuttavuutta hieman alensi se, että hänen vierellään oli astia, johon ihailijat saivat pudottaa roponsa.

 

 

Alte Mainbrücke on eräs Würzburg´n nähtävyyksistä ja keskeinen matkailutekijä tässä luoteis-baijerilaisessa kaupungissa.

Sillalla on pituutta 180 metriä ja autoliikenne ei ole sillä sallittua.

 

 

Noita esiintyi erään vuonna 1730 sillalle koristeeksi saadun kahtatoista apostolia kuvaavan patsaan kohdalla.

 Sillan alla virtaa Main-joki ja taustalla näkyvät Main-joen laaksoon laskeutuvat viinitarhat.

 

 

Sillan ohella toinen Würzburg´n nähtävyyksistä on barokkityylinen kahdella nostopuomilla varustettu satamanosturi Alter Kranen vuodelta 1773.

Voi vain kuvitella, että millaisia tavaroita ja kuinka suuria määriä nosturin kautta on aikojen kuluessa lastattu ja purettu Main-jokea kulkevien laivojen ruumasta tai ruumaan!

 

 

Marienkapelle on eräs Würzburg´n kuuluisimmista nähtävyyksistä. Se sijaitsee keskellä kaupunkia, joten keskeisen sijaintinsa ansiosta se osuu ohikulkijankin reitin varrelle.

Viimeisenä Würzburg-aamunamme poikkesin kappelissa aamuisen rukoushetken aikaan.

 

 

Marienkapellen korkeimmalla huipulla komeilee hieno taideteos, jota pääsee ihailemaan tarkemmin ainoastaan joko hyvällä kiikarilla tai kauko-objektiivilla - tässä kauko-objektiiviotokseni!

 

 

Würzburg saavutti vuonna 2004 tuhannenkolmensadan vuoden iän ja on selvää, että sotien ankaruudesta huolimatta tässä hieman Tamperetta pienemmässä kaupungissa riittää paljon katsottavaa ja koettavaa.

 

Suosittelen Würzburg´a käyntikohteeksi – se on perusteellisemmankin tutustumisen arvoinen kaupunki!

 

-Esko Erkkilä-

Merkittävien päätösten iltapuhde Tampereella ja Kangasalla

Tiistai 17.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Maanantaina huhtikuun 16. päivänä Tampereen kaupunginvaltuusto ja Kangasalan kunnanvaltuusto tekivät merkittäviä päätöksiä.

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti äänin 55 – 12 heittää tiskirätin päin kehyskuntien päättäjien ja asukkaiden kasvoja, kun se hyväksyi Tampereen virkamiesten laatiman 21- sivuisen syytekirjelmän kehyskuntien tekemistä synneistä lausunnoksi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen.

 

Onneksi Tampereen valtuustosta löytyi 12 kaupunginvaltuutettua, joiden ansiosta tamperelaiset voivat pystyssäpäin kohdata jatkossakin kehyskuntien asukkaita!

 

Tunneliäänestyksessä ”pupu” meni tamperelaisten päättäjien pöksyihin, kun he siirsivät tunnelipäätöksen ainakin kuukauden verran lähemmäs syksyn kunnallisvaaleja. Kunnallisvaalien lähestyminen ei lupaa hyvää tunnelihankkeen toteutumiselle.

 

On todennäköistä, että Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päätös tiskirätin heittämisestä kehyskuntien asukkaiden silmille torppaa myös tunnelihankkeen.

 

Maanantai-illan merkittävimmän pirkanmaalaispäätöksen teki Kangasalan kunnanvaltuusto, kun se tosiasiallisesti päätti luopua Tavasesta.

 

Harmi, että eräiden kuvioiden tuloksena Kangasala ei välittömästi henno luopua Tavasesta.

 

Toivottavasti Kangasalan päätös on vihdoinkin selkeä signaali Tampereen päättäjille, jotta he pystyvät lyömään lopullisen naulan mielettömän Tavase-hankkeen arkkuun!

 

Jos istuva Tampereen kaupunginvaltuusto ei pysty Tavasea lopettavaa päätöstä tekemään, on se syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston ensimmäisiä toimenpiteitä.

 

-Esko Erkkilä-

Puheenjohtajaa kyyditsemässä vain muutama päivä ennen Kiviniemen ilmoitusta olla asettumatta ehdolle jatkokaudelle

Maanantai 9.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestetyt Keskustan ensimmäiset politiikka- ja toimintapäivät olivat kolmipäiväinen tapahtuma, sillä Keskustan puoluehallitus kokoontui Tampereella jo perjantaina 23.3.2012.

 

Puoluehallituksen Tampereen kokouksen merkittävin päätös oli, että Keskusta järjestää kesäkuussa valittavasta puheenjohtajastaan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen. Päätös puoluehallituksessa syntyi äänestyksen tuloksena ja äänet jakaantuivat 19 – 15 jäsenäänestyksen puolesta.

 

Olen tyytyväinen puoluehallituksen päätökseen ja olen toivonut alusta alkaen, että jäsenäänestystä edeltävä aika käytettäisiin rakentavaan Keskustaa edesauttavaan keskusteluun.

 

Omalta osaltani politiikka- ja toimintapäivät alkoivat lauantaina maaliskuun 24. päivänä ja juhlallisesti alkoivatkin, sillä olin päivien järjestämistä koskevissa valmisteluissa sopinut, että toimin puheenjohtaja Mari Kiviniemen autonkuljettajana politiikka- ja tapahtumapäivien alussa.

 

 

Autonkuljettajan roolini alkoi lauantaina aamulla Tampereen keskustasta, sillä puheenjohtaja Kiviniemi oli sopinut lehdistöhaastattelun Aamulehden kanssa Scandic Tampere City – hotelliin.

Saavuin noutamaan puheenjohtajaa hyvissä ajoin ja sain lähituntumalta seurata lehdistöhaastattelun etenemistä.

Aamulehti julkaisi toimittaja Kirsti Pohjosen laatiman haastattelun seuraavana päivänä.

 

 

Puheenjohtaja Mari Kiviniemi totesi Aamulehden haastattelussa, että Keskustan johtama oppositiopolitiikka on ollut tiukkaa ja siinä on onnistuttu.

Opposition ykköspaikka on otettu ammattitaitoisen tiimin avulla, totesi Kiviniemi ja antoi siten tunnustusta koko keskustaväelle.

 

Nykyhallituksen politiikkaa puheenjohtaja Kiviniemi kuvaili Aamulehden haastattelussa haahuilevaksi ja otteettomaksi sekä totesi sen antavan oppositiolle iskun paikkoja aivan liiankin kanssa.

Hyvin sujuneista presidentinvaaleista Kiviniemi totesi, että niissä saatiin kelpo tulos. Keskustaväen itsetunto koheni ja tästä voidaan lähteä eteenpäin, tiivisti puheenjohtaja Mari Kiviniemi Aamulehden haastattelussaan.

 

 

 

Toimittaja Pohjosen matkassa oli mukana Aamulehden valokuvaaja Raine Lehtoranta, joka ahkerasti kuvasi puheenjohtaja Mari Kiviniemeä.

Kuvat jäivät sillä kerralla Aamulehden arkistoon, sillä haastattelun kuvituksena niitä ei julkaistu. Eräät haastattelutilanteen kuvat Aamulehti julkaisi niiden uutisten yhteydessä, jossa se kertoi Kiviniemen päätöksestä luopua Keskustan puheenjohtajuudesta.

Puheenjohtaja Kiviniemestä oli toki Aamulehden etusivulla sunnuntaina 25.3.2012  kuuden palstan levyinen Raine Lehtorannan ottama valokuva, mutta se oli otettu myöhemmin päivällä järjestetyn yleisötilaisuuden aikana.

 

 

Valokuvaaja Raine Lehtoranta halusi kuvata Mari Kiviniemeä myös ulkotiloissa ja siihen soveltuikin hyvin hetki, jolloin Mari hyväntuulisena oli valmis avaamaan Focukseni oven ja astumaan etupenkille.

 Huomaattehan, että kuinka kauniisti sadepisarat koristavat juuripestyn Ford Focukseni kattoa, ikkunoita sekä taustapeiliä.

Sadepisarat hymyilevät yhtä valloittavasti kuin Mari!

 

Valokuvaamisen jälkeen matkamme Tampereen Yliopistolle ja siellä kohta alkavaa avajaistilaisuutta kohti saattoi alkaa.

Vielä silloinkaan ei ilmeisesti itse Kiviniemellekään ollut selvää, että hän ei asetu ehdokkaaksi jatkokaudelle Rovaniemen puoluekokouksessa ensi kesäkuussa.

On varmaa, että Mari Kiviniemellä on paljon annettavaa Keskustalle ja koko Suomelle, vaikka hän nyt onkin ilmoittanut olevansa pyrkimättä jatkokaudelle Keskustan puheenjohtajaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Risteily Tonavalla kuuluu oleellisena osana vierailuun Budapestissa

Torstai 5.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Joki-, järvi-, saaristo- tai kanavaristeilyt kuuluvat oleellisena osana turistien ohjelmaan ”vesistökaupungeissa”.

 

Sääntö pätee Suomessa sekä ulkomailla.

 

Suomessa olen osallistunut lukuisille risteilyille, mutta ulkomailla risteilykokemukseni ovat harvalukuiset. Ulkomaisista risteilyistäni tulee nopeasti mieleen ainoastaan risteilyt Pietarissa Nevalla ja Amsterdamissa toteutetut kanavaristeilyt.

 

Unkariin suuntautuneella MTK-matkallamme oli heti ensimmäisen illan ohjelmassa jokiristeily Tonavalla.

 

Risteilymme Tonavalla painottui hyvästä unkarilaisesta ruuasta nauttimiseen sekä hienosti valaistujen kohteiden ihailuun Tonavan rannoilla.

 

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään Millenium I ja risteilymme alkoi aivan hotellimme läheisyydestä.

Hotellimme kohdalla ollut laituri oli yllättävän heikkokuntoinen ja totesimmekin sen olevan Petroskoissa Äänisen rannalla olevien laiturien tasoinen.

 

 

Risteilymme ohjelma painottui hyvän ruuan nautiskeluun. Tässä kuva laivamme leikkelepöydästä.

 

 

 

Kahvi- ja teekupit odottivat noutopöydän toisessa päässä.

 

 

 

Herkullisen näköiset jälkiruokaleivokset osoittautuivat myös todellisuudessa herkullisiksi!

 

 

 

Oppaamme ”Tyyne” opasti meitä herkkupöydän antimien nautiskeluun.

 

 

 

Tonavan yli Budapestin kohdalla on 9 siltaa. Tässä Margitsaaren eteläpäässä sijaitseva silta iltavalaistuksessaan.

 

 

 

Budapestin sillat ovat kaikki upeita valaistuina.

 

 

 

Budapestin yleisin postikortti taitaa kuvata iltavalaistua Parlamenttitaloa. Se sijaitsee Pestin puolella ja tässä se on minun ikuistamanani.  

Unkarin Parlamenttitalo on rakennettu huokoisesta kalkkikivestä ja se merkitsee, että talo on jatkuvan remontoinnin kohde. Nyt Tonavan puoleinen sivu on saatu kunnostettua ja remonttihommat keskittyvät tällä hetkellä talon kaupungin puoleiselle osalle.

 

 

Elisabetin silta on yksi kauneimmista Budapestin silloista.

 

 

 

Kuninkaanlinna sijaitsee Budan puolella.

 

 

 

Maittavan risteilyillallisen ja hienojen näkymien jälkeen risteily Tonavalla päättyi ”kotilaiturille”.

Hotellin aulassa ravintolamme soittoniekat soittivat daameille hienoja kappaleita nimellisarvoltaan melkoista, mutta suomalaisittain kohtuullisen hintaista setelinippua vastaan.

 

Ensimmäinen päivä Budapestissa oli ehtinyt iltaan ja oli aika mennä omaan hotellihuoneeseen keräämään voimia tuleviin koitoksiin.

 

-Esko Erkkilä-

PS. Aineistoa Unkarista on paljon jäljellä, mutta välillä muutama juttu muistakin asioista.

Auringonnousu Tonavalla

Maanantai 2.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Unkarin-matkallamme koko ajan samassa hotellissa Budapestissa.

 

 

Hotelli oli nimeltään ”Danius Grand Hotel Margitsziget”.

 

Jo hotellin nimestä saattaa päätellä, että se sijaitsee saarella; saaren nimi on Margitsaari.

 

Hotelli oli tasoltaan keskiluokkaa, mutta sen suosiosta kertoo, että mm. unkarilaisyntyinen suursijoittaja George Soros asuu siellä synnyinmaassa käydessään.

 

Hotellimme vieressä sijaitsee samaan yritysryppääseen kuuluva toinen hotelli ja mm. meidän hotellimme kylpyläpalvelut sijaitsivat naapurihotellissa – hotellit on yhdistetty toisiinsa maanalaisen tunnelin välityksellä.

 

Tonavan keskellä sijaitseva Margitsaari on vihreä keidas miljoonakaupunki Budapestin keskellä.

 

 

Saarella sijaitsee hotellien lisäksi mm. maauimala ja runsaasti muita vapaa-ajanviettoon soveltuvia alueita sekä palveluja. Kiertoajeluihin käytettävää vaunurivistöä vedettiin käytävillä aamusella vielä ilman turisteja.

 

 

Saarella kasvaa plataanipuita, jotka ovat keski-Euroopan puistoissa suosittuja puita.

 

 

 

Tonava on oivallinen areena myös virkistyskäyttöön.

 

 

 

Margitsaaren rannalla kulkee koko saaren ympäri kävelytie, jolle on rakennettu kolme erilaista pinnoitetta; katukiveys, tartan-pinnoite sekä sorastettu osa.

 

Kävelytie on tavallisten budapestiläisten suosima lenkkipolku ja se onkin kovassa käytössä erityisesti illalla. Saaren kiertävä kävelytie on pituudeltaan viitisen kilometriä, joten jo yksi kierros Margitsaaren ympäri merkitsee kohtuullista lenkkiä!

 

 

Juoksijat kiertävät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Margitsaaren kävelytietä vastapäivään ja juokseminen samaan suuntaan antaakin paremmat mahdollisuudet nauttia juoksemisesta.

 

 

Margitsaaren hotellit sijaitsevat saaren itärannalla ja vaikka saarin onkin kapea, niin ainoastaan idänpuoleisten huoneiden ikkunoista on Tonava-näköala.

Saimme idänpuoleisen huoneen ja sen vuoksi meillä olikin neljänä aamuna mahdollisuus seurata auringonnousua Tonavalla. Tämä kuva on otettu klo 06.57 hotellihuoneemme ikkunasta Tonavan yli aurinkoa kohtia.

 

Hieno kokemus nähdä auringonnousu Tonavalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Palataan vielä hetkeksi presidentinvaalien vaalimökeille Tampereen Keskustorille

Torstai 29.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käytiin tammikuun 22. päivänä ja toinen kierros helmikuun 5. päivänä.

 

Vaaleissa valittu uusi Tasavallan Presidentti on jo asettautunut Mäntyniemeen, mutta nyt voimme muutaman Tampereen Keskustorin vaalimökeillä ottamani valokuvan avulla vielä hetkeksi siirtyä ensimmäistä äänestyskierrosta edeltäviin tapahtumiin.

 

 

Lähinnä Raatihuonetta sijaitsi Vihreiden vaalimökki ja siitä Teatteritalon suuntaan seuraavana oli Perussuomalaisten vaalimökki. Keskustan vaalimökki sijaitsi Perussuomalaisten vaalimökin vieressä.

 

 

Keskustan vaalimökin vieressä oli SDP:n vaalimökki, joka tässä on vielä avaamatta.

Demareiden vieressä sijaitsi Kokoomuksen vaalimökki.

 

 

Vaalimökkirivistön kolme viimeistä mökki olivat Kristillisdemokraattien, RKP:n sekä Vasemmistoliiton vaalimökit.

Vasemmistoliiton talkooväki oli innokkaasti mukana kaikkina päivinä, mutta kristilliset saivat talkoojoukkonsa liikkeelle vasta hieman ennen ensimmäistä äänestyspäivää.

RKP ei avannut vaalimökkiään koko presidentinvaalikampanjan aikana lainkaan.

 

On selvää, että toiminta vaalimökeillä keskittyi lähimpänä Raatihuonetta sijaitseville mökeille, sillä niiden ehdokkaat muodostivat vaalikamppailun seuratuimman joukon.

 

 

Vihreiden Pakka Haavisto kävi vaalimökillään ennen ensimmäistä kierrosta ja silloin hän ei vetänyt kansaa mökilleen montaakaan.

Haavistolla olikin hyvää aikaa käydä kättelemässä kaikkien kilpailijoidensa vaalimökkien talkooväki ja varmaan hän kätteli myös oman joukkonsa.

 

 

 

Keskustan vaalimökki ja sen tienoot olivat suosittu tapaamispaikka myös muiden puolueiden edustajille. Tässä apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee vaalimökillämme Kokoomuksen Matti Höyssän kanssa.

 

-------

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kävi antamassa ennakkoäänensä Tampereella ja äänestysmatkallaan hän piti puhetilaisuuksia sekä poikkesi myös vaalimökillä.

 

Pyysin Heinäluomaa koppaamaan kainaloonsa Tampereen ex-apulaispormestarin Tarja Jokisen ja puhemies toteuttikin pyyntöni, jotta sain otettua tämän valokuvan.

Toimitin valokuvan Tarja Jokiselle pikapikaa ja hän kiittelikin hyvästä kuvasta minua heti seuraavana aamuna ja kertoi liittäneensä sen jo illan aikana facebook-sivuilleen – näin toimii yhteistoiminta!

 

------------

 

Sittemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö poikkesi ennen Tampereen vaalitilaisuuttaan Kokoomuksen vaalimökillä ja olin ”naapurin talkoolaisena” kameran kanssa paikalla. Tässä muutama otos tungoksen keskeltä:

 

 

Niinistölle ojennettiin kaikenlaisia pieniä lahjoja.

Onneksi perussuomalaisten Kike Elomaa ei ollut paikalla, sillä hänellä on taipumuksia ojentaa korkeille vieraille hieman sopimattomia lahjoja!

 

 

Myös kirjekuoria silloinen presidenttiehdokas ja myöhemmin presidentiksi valittu Sauli Niinistö sai. Onneksi kirjekuoret eivät kuitenkaan olleet ruskeita.

 

 

 

Tuleva presidentti sai aikaan Kokoomuksen vaalimökillä melkoisen tungoksen.

 

 

 

Vasta tätä juttua kootessani ja tutkailtuani ottamiani valokuvia huomasin, että myös Jenni Haukio oli Niinistön matkassa. Vai olenko väärässä?

 

 

Vaalimökkikokemukset olivat Paavo Väyrysen tukijoukoissa miellyttävät. Suositun ehdokkaamme, mutta ehkä pieneltä osin myös ahkeran vaalimökkityöskentelymme tuloksena Paavo Väyrynen sai Tampereelta yli 11.000 ääntä.

Väyrysen äänisaalis oli kolmanneksi paras ehdokkaista ja hänen äänimääränsä nosti Suomen Keskustan Tampereella kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi!

 

-Esko Erkkilä-