"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

• kustannusten kasvun hillitseminen

• asiakaslähtöisyys

• yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

45 000 tuhatta euroa on 45 miljoonaa euroa!

Perjantai 16.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoasia tuli eilen kouriintnntuvasti esille, kun Tampereella kokoomuksesta sitoutumattomiin loikannut kaupunginvaltuutettu ja SDP:n entisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen eurovaalikampanjaa voimallisesti siinä sivussa ajava henkilö kertoi facebookissa, että 45 000 tuhatta euroa eläkettä saava joutuisi maksamaan veroa näin:

 

”Eläkeverotus on kautta linjan noin 10 prosenttia kireämpää kuin palkansaajan verotus. Raippavero, 5, 85 prosenttia yli 45 000 tyhannen euron vuosieläkkeestä, rokottaa sitten vielä lisää suurempia eläkkeitä.”

 

 

Mielestäni taloudellista asioista kirjoittelevan pitäisi ymmärtää, että 45 000 tuhatta euroa merkitsee 45 miljoonaa euroa.

 

 

Mielelläni soisin, että eläkkeestäni pidätettäisiin veroa 95 %, jos vuosieläkkeeni olisi 45 miljoonaa euroa, sillä siinä tapauksessa kuukausieläkkeeni olisi verojen jälkeen 18.750 euroa!

 

 

Ei mulla tänään muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi ihannoidaan vain naisten ja nuorten ehdokkaiden osuutta vaaleissa?

Torstai 15.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Maassamme järjestettiin viime huhtikuussa kuntavaalit.

 

 

Kuntavaalien jälkeen tammikuussa olivat presidentinvaalit ja ensi syksynä järjestetään maakuntavaalit.

 

 

Vuoden 2019 keväällä järjestetään eduskuntavaalit ja pian niiden jälkeen eurovaalit.

 

 

Vaaleja siis riittää!

 

 

*****************

 

 

Puolueet etsivät parhaillaan ehdokkaita maakuntavaaleihin ja sieluni silmin näen, että kohtapuoliin eri puolueet alkavat kertomaan julkisuuteen, että kuinka hyvin ne ovat saaneet maakuntavaaleihin naisehdokkaita ja nuoria ehdokkaita.

 

 

Eipä siinä mitään pahaa, mutta puolueiden välisessä tiedotuskilpailussa unohdetaan kertoa varttuneen väen osuus ehdokkaista.

 

 

Maakuntavaaleissa jos missä, kaikilla puolueilla on mielestäni suuri tarve saada ehdokkaikseen kokeneita ja koko maakunnan tuntevia ehdokkaita.

 

 

Varttuneet ja kokeneet ehdokkaat tuntevat elämänkokemuksensa perusteella maakuntien tilanteet, tarpeet ja kehityskohteet.  Toki nuorillakin on paikkansa maakuntavaaliehdokkaina, mutta heille ei ole ymmärrettävistä syistä ehtinyt kertyä maakunnallista näkemystä asioiden hoitamisesta.

 

 

Ehdotan, että eri puolueet lisäävät jatkossa tiedostusaineistoonsa 60 + -vuotiaiden maakuntavaaliehdokkaiden osuuden ehdokasmäärästään.

 

 

Varttuneen väen osuus lähentelee monilla alueilla neljäsosaa alueen väestöstä ja on puolueiden etu, että esimerkiksi 60 + -ikäisten maakuntavaaliehdokkaiden osuus ja lukumäärä kerrotaan julkisuuteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arkkipiispanvaali jatkuu toiselle kierrokselle

Perjantai 9.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen käydyssä arkkipiispanvaalissa kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä, joten vaalin toiselle kierrokselle pääsevät Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström.

 

 

Arkkipiispanvaalin toinen kierros järjestetään maaliskuun 1. päivänä.

 

 

Suomalaisten ja myös minun kannaltani on kaksi asiaa, joita seuraamme, kun valitaan mieluisinta ehdokasta arkkipiispaksi ja nuo kriteerit ovat ehdokkaan suhtautuminen naispappeuteen ja toisaalta ehdokkaan suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon.

 

 

Kysymys samaa sukupuolta olevien avioliitosta on täysin absurdi, sillä eiväthän samaa sukupuolta olevat voi solmia keskenään avioliittoa!

 

 

Vaalin ensimmäisellä kierroksella Luoma sai 239 ääntä eli 38 % annetuista äänistä ja Vikström puolestaan 179 ääntä eli 26 %.

 

 

Vaalissa tiukkaa kantaa naispappeuteen sekä homoliittoihin edustava Ville Auvinen sai 89 ääntä ja jos häntä äänestäneet siirtyvät toisella kierroksella Tapio Luoman kannalle, niin saamme arkkipiispaksi henkilön, jolla on terveesti kriittinen kanta samaa sukupuolta olevien avioliittoon.

 

 

-Esko Erkkilä-

Parasta eilisissä presidentinvaaleissa oli Juha Sipilän ilmoitus Keskustan vaalivalvojaisissa

Maanantai 29.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilisten presidentinvaalien tulosyllätykset rajoittuivat siihen, kun kaksi populistiehdokasta sai paljon vähemmän ääniä kuin ounasteltiin ja siihen, että johtavan oppositiopuolueen ehdokas pystyi puolittamaan Paavo Lipposen kuusi vuotta sitten saaman ”kaikkien aikojen pohjanoteerauksen”!

 

 

Vaalivalvojaisissa kuulimme Keskustan ja koko Suomen kannalta huojentavan tiedon, kun Juha Sipilä ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi Keskustan ensi kesäkuussa Sotkamossa järjestettävässä puoluekokouksessa.

 

 

Sipilän ilmoitus selkiinnytti jo nyt Keskustan ja koko Suomen linjaa, sillä erohaihattelut Euroopan Unionista ja eurosta saadaan nyt unohtaa – populisteille varmaan kova paikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Santeri Alkio näki kauas

Lauantai 6.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevissa presidentinvaaleissa eräs jakolinja ehdokkaiden kesken on heidän suhtautumisessaan Euroopan Unioniin ja yhteisvaluutta euroon.

 

 

Ehdokkaista kaksi eli Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen markkinoivat itseään EU- ja eurovastaisuudellaan.  Valitettavasti heidän huutonsa saa jonkinlaista vastakaikua äänestäjissä.

 

 

Tunnen ”Alkioni” heikosti, mutta erään keskeisen Santeri Alkion linjauksen tunnen ja se on hänen jo lähes sata vuotta sitten lausumansa Euroopan Unionista ja yhteisvaluutta eurosta!

 

 

Santeri Alkio totesi 15.1.1920 "Maan ääni" lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan näin:

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta

Tiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:

 

• Adventtikirkon Avustuspalvelu ADA, 233 tonnia
• Hyvä Arki, 52 tonnia
• Kirkkopalvelut, 704 tonnia
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 351 tonnia
• Mielenterveyden Keskusliitto, 64 tonnia
• Yhdistysten Toimintajärjestö, 48 tonnia
• Suomen Katulähetysliitto, 29 tonnia
• Suomen Pelastusarmeijan säätiö, 237 tonnia
• Suomen Vapaakirkko, 222 tonnia
• Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, 595 tonnia
• Muut, 182 tonnia

 

Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.

 

 

******************

 

 

 

Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.

 

 

Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?

 

 

Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:

 

 

• Italia; 25,62 %
• Puola; 20,38 %
• Ranska; 16,34 %
• Espanja; 11,01 %
• Romania; 6,27 %
• Portugali; 4,71 %
• Kreikka; 4,19 %
• Unkari; 3,09 %
• Liettua; 1,85 %
• Bulgaria; 1,79 %
• Belgia; 1,63 %
• Suomi; 0,97 %
• Slovenia 0,55 %
• Irlanti; 0,17 %
• Viro; 0,16 %
• Malta; 0,15 %
• Tsekki; 0,03 %
• Luxemburg; 0,02 %

 

 

Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.

 

 

Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Silloin, kun EU:n ruoka-avun maksuksi sai "oravannahkoja"!

Maanantai 1.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eräät oppositiopuolueiden kansanedustajat ovat nostaneet kovan äläkän, että hallitus olisi luopunut vähävaraisten ruoka-avun tukemisesta.  Puheet ovat täyttä puppua, mutta kaikenlaisilla valheilla ja puolitotuuksilla oppositio pyrkii saamaan valhetietonsa julkisuuteen.

 

 

Nykytilanteen osalta olen julkisen tiedon varassa, mutta kun EU:n ruoka-aputoimintaan Suomessa lähdettiin, sain olla keskeisenä toimijana toiminnassa mukana.

 

 

Muutamia totuustietoja omakohtaisen kokemukseni pohjalta siltä ajalta, kun EU:n maksama ruoka-apu Suomessa alkoi joskus 1990-luvun lopulla ja jatkui 2000-luvun alussa:

 

 

 

• ruoka-apuna jaettiin kuivia peruselintarvikkeita, joiden säilyvyydessä ei ollut ongelmia
  • esimerkkinä vuonna 2010 jaetut elintarvikkeet, jotka olivat mm. vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit ja myslit

• ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset saivat maksuna interventiovarastoissa olevaa ja EU:n omistamaa viljaa eli vaihdannassa tavaroita toimittavien yritysten ei ollut mahdollista saada riihikuivaa rahaa

• menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja loppuaikoina valtion yhteishankintayksikkö Hansel oli kiinteästi mukana vaihdannassa

• EU-ruoka-aputuotteiden hankintamäärät julkistettiin aikanaan ja kerrottiin tuotekohtaiset hankintamäärät

• EU-ruoka-aputuotteita tarjoavien yritysten piti tarjouksessaan kertoa, että kuinka paljon ne halusivat saada maksuksi esimerkiksi 500 tonnista kaurahiutaleita rehuohraa

 

Toimitusmäärät kiinnostivat elintarviketeollisuuden yrityksiä, mutta useimmat halukkaat yritykset eivät olleet kiinnostuneita maksuksi tarjolla olevista ”oravannahoista” eli rehuohrasta.

 

 

Myöskään työnantajani Rehuraisio Oy ei ollut kovinkaan kiinnostunut maksuksi saatavasta rehuohrasta, sillä sitä oli yllin kyllin saatavissa markkinoilta.

 

 

Olin yhteydessä konsernimme elintarvikeyksiköihin ja heillä puolestaan oli kiinnostusta toimittaa EU-elintarviketuotteita.

 

 

Selvitin konsernimme elintarvikeyksiköiltä, että kuinka paljon he halusivat saada euroja vaikkapa miljoonasta kilosta vehnäjauhoja, muutin eurot rehuohraksi markkinahinnalla ja siitäpä se tarjouksemme muodostui.

 

 

Tarjouksessa piti huomioida tarkasti se, että miltä interventiovarastolta rehuohra piti noutaa ja tarjouksessa oli tietysti huomioitava rahtikustannus varastolta käyttöpaikalle.

 

 

Hommassa oli hankaluutena, että rehuviljatoimitukset olivat mahdollisia vasta viljakauppavuoden eli satovuoden lopulla ja tarjoushetkellä ei pystynyt tarkasti ennakoimaa markkinatarjontaa.

 

 

Hinnoittelussa piti noudattaa varovaisuusperiaatetta ja en kertaakaan tässä ennakoinnissa epäonnistunut.

 

 

Oma lukunsa oli se, että hommassa piti olla toimivat suhteet kilpaileviin elintarvikeyrityksiin, sillä oma konsernimme ei pystynyt toimittamaan kaikkia pyydettyjä tuotteita.

 

 

Myös maksuksi saatavan rehuohran osalta piti joskus olla yhteydessä kilpaileviin rehuohran käyttäjiin ja sopia heidän kanssaan ”oravannahkojen” toimitusaikataulusta sekä hinnoista, jotta hommasta olisi mahdollista saada vaatimaton kate kaikille toimijoille.

Elintarvikeyritykset eivät tehneet bisnestä EU-ruoka-aputuotteilla, mutta mahdollistivat sen, että vähävaraiset saivat ruuanlaittoonsa laadukkaita tuotteita.

 

 

Kilpailu EU-ruoka-aputoimituksia oli rehtiä ja siinä ei pienimmissään määrin liikuttu epäterveen kilpailun tai kartellien alueella.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

 

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

• Paasikivi oli hankalan miehen maineessa

• Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin

• Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia

• Paasikivi oli loistava neuvottelija

• Paasikivi oli kielitaitoinen

• Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista

• Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

91-vuotiaan Liisa Tiukan häätö omasta asunnostaan ei saanut kenenkään hyväksyntää Tampereen Vanhusneuvoston glögitilaisuudessa

Keskiviikko 20.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti kaupunkimme ikäihmisille ja alan virkahenkilöille suunnatun glögitilaisuuden eilen Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonilla.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä olin isännän roolissa paikalla.

 

 

Luottamushenkilöelimemme virkahenkilöt muistelivat, että edellisvuosina vastaavaan tilaisuuteen osallistui satakunta ikäihmistä, mutta nyt tilaisuuden suosio oli paljon suurempi, sillä varatut 135 joulutorttua loppuivat kesken jo runsaan tunnin kuluttua.

 

 

Oli noloa isäntänä selitellä joulutorttujen loppumista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tamperelaiset ikäihmiset kyselivät innokkaasti Vanhusneuvoston toiminnasta ja minäkin kävin monen vieraan kanssa avartavia keskusteluja.

 

 

Suurimman huomion glögitilaisuuden keskusteluissa koski sitä häätöä, jonka 91-vuotias Liisa Tiukka sai kokea viime maanantaina.

 

 

Tunnen Liisan ja hän tuntee minut, mutta en tiedä tapauksen taustoja riittävästi, mutta sitä ihmettelen monien muiden tavoin, että millä perusteilla taloyhtiö ja sen hallitus häätää 91-vuotiaan vanhuksen omasta kodistaan!

 

 

Lehtitietojen mukaan Liisa omistaa asunto-osakeyhtiössä 100 ja 50 neliömetrin kokoiset asunnot ja nyt ne molemmat on viime maanantaina otettu taloyhtiön hallintaan.

 

 

Herää kysymys, että miten taloyhtiö aikoo hallinnoida Liisa Tiukan omistamia asunto-osakkeita? Aikooko taloyhtiö myydä Liisan asunto-osakkeet? Jos myy, niin kenelle?

 

 

Kysymyksiä on loputtomiin, mutta vastauksia emme taida saada.

 

 

Tampereen kaupunki ei ole osallisena Liisa Tiukan häätöjutussa, mutta kaupunki varasi Liisan käyttöön häädön jälkeen asunnon Koukkuniemen vanhainkodista – keskustelin glögitilaisuudessa asiasta apulaispormestari Johanna Loukaskorven kanssa ja apulaispormestari vahvisti näin tapahtuneen.

 

 

Liisa Tiukan häätöjuttu osoittaa, että miten heikoissa ”kantumissa” Suomessa on ikäihmisten asiat.

 

 

Lisätietoja Liisa Tiukan häädöstä saa, jos googlaa ”Liisa Tiukka häätö”.

 

 

Surullista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston jäsenten vastuualueet

Torstai 14.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään 2017 kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenillä on vastuualueet, joiden tapahtumia he seuraavat ja raportoivat Vanhusneuvostolle.

 

 

Halusin ja myös sain seurantavastuulleni ”Elinvoiman ja työllisyyden”.

 

 

Uskon ja samaa mieltä olivat myös muut Vanhusneuvoston jäsenet, että yli neljäkymmenvuotinen kokemukseni bisnesmaailmassa on pitävä referenssi seurata Tampereen kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä.

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.6.2017 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi Anna-Kaisa Heinämäen ja hänen vastuualueensa on se, joka Vanhusneuvostossa kuuluu seurantavastuulleni.

 

 

Heinämäki johtaa Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä Asunto- ja kiinteistölautakuntaa.

 

 

 

 

 

Olin mukana, kun Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan (vasemmalla), esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmion (toinen vasemmalta) sekä varapuheenjohtajamme Juha Salosen (oikealla) kanssa tapasimme apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen.

 

 

Valokuvaajana en päässyt yhteiskuvaan!

 

 

Olen oppinut yli nelikymmenvuotisen työurani ja yli seitsenvuotisen eläkeläisjaksoni aikana huomaamaan, että vain terve talous mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja asiakkaiden/kuntalaisten/jäsenten hyvinvoinnin.

 

 

 

Korostin asiaa tapaamisessamme ja totesin, että apulaispormestareista Heinämäen vastuulla ovat ne toiminnot, jotka tuovat rahaa Tampereen kaupungin kirstuun.

 

 

Jos Heinämäen vastuulla olevat toiminnot kehittyvät ja toimivat suunnitellusti, niin opetukseen ja koulutukseen, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, eläkeläisten hyvinvointiin, kaupunki-infran ylläpitoon ja moneen muuhun saadaan tarvittavat rahat.

 

 

Lennämme Anna-Kaisa Heinämäen kanssa ”eri poliittisessa parvessa”, mutta kun tunnen hänet miellyttäväksi ja osaavaksi henkilöksi, luotan siihen, että hän onnistuu tehtävässään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa pääsee tutustumaan Pompeijin ja Herculaneumin raunioista löydettyihin ja myös muihin roomalaisajan patsaisiin

Maanantai 4.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo eli Museo Archeologico Nazionale di Napoli on paikka, jossa Napolissa ollessaan kannattaa käydä.

 

 

Sain käydä siellä lokakuun puolessavälissä, kun teimme kahdeksanpäiväisen matkamme Sorrentoon.

 

 

Seuraavassa kuvakertomus siitä Museo Archeologico Nazionale di Napoli –vierailustamme, jolloin tutustuimme museossa esilläoleviin patsaisiin.

 

 

Patsaat ovat peräisin pääosin Herculaneumin kaupungin raunioista, mutta mukana on patsaita myös Pompeijista sekä yleensäkin Rooman valtakunnan ajalta.

 

 

 

 

 

Museon aulassa on mahtava hevosenpääveistos, jonka alkuperää ja taustaa en tiedä.

 

 

 

 

 

Ala-aulassa nousemista ylempiin kerroksiin…

 

 

 

 

 

…vartioivat nämä veistokset.

 

 

****************

 

 

 

Ja sitten niitä veistoksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hercules…

 

 

 

 

 

…ja sama takaapäin.

 

Ei ihme, että naiset ihailevat tätä veistosta!

 

 

 

 

 

Toro Farnese on massiivinen roomalainen kopio hellenistisestä veistoksesta ja se on ollut museossa vuodesta 1862 lähtien.

 

 

 

 

 

Giulio Cesare eli Julius Caesar; kopio vuodelta 110 ja alkuperäinen vuodelta 50 eaa.

 

 

 

 

 

Agrippina eli vuonna 15 syntynyt ja vuonna 59 kuollut Julia Agrippina, joka oli keisari Neron äiti – hän oli myös keisari Caligulan sisar.

 

 

 

 

 

Giulio Cesaren eli Julius Caesar´n kokovartalomuotokuvaveistos.

 

 

 

 

Ns. hallitsijoiden käytävä Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

Poiketkaahan Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo - Museo Archeologico Nazionale di Napoli - on yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.

Lauantai 2.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen Sorrenton-matkamme eräs kohokohta oli vierailu Napolin arkeologisessa museossa.

 

 

Museossa on näytteillä Pompeijin ja Herculaneumin raunioista kaivettuja patsaita, astioita, koriste- ja ruokailuvälineitä, maalauksia ja mosaiikkeja.

 

 

Pompeiji on varmaan kaikille tuttu, mutta Herculaneum lienee oudompi.  Se koki Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 saman kohtalon kuin Pompeiji.

 

 

Herculaneum sijaitsi 8 kilometriä Napolista etelään – se oli tärkeä kauppapaikka, mutta pienempi kuin Pompeiji.

 

 

Tuho Herculaneumissa oli erilainen kuin Pompeijissa, vaikka tuhon aiheuttikin sama Vesuviuksen purkaus.

 

 

Pompeiji koki tulivuorenpurkauksessa nopean tuhon, sillä myrkylliset kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat Pompeijin asukkaat nopeasti.

 

Pompeiji hautautui kiven ja tuhkan alle n. 4 – 10 metrin syvyyteen.

 

 

Herculaneum puolestaan hautautui mudan ja laavan alle, mutta ne etenivät niin hitaasti, että väestö ehti evakoitumaan ennen muta- ja laavavirran ehtimistä kaupunkiin saakka.

 

 

Herculaneumin päälle kertyi mutaa ja laavaa n. 15 – 18 metriä korkea kerros.

 

 

Herculaneum tuhoutui jo vuonna 62 siinä maanjäristyksessä, joka ennakoi vuonna 79 tapahtunutta Vesuviuksen purkautumista – Vesuviuksen purkaus tuhosi Herculaneumin lopullisesti.

 

 

Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien lisäksi Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa 1938 vuotta sitten tuhoutuivat myös Stabiaen sekä Boscorealen kaupungit.

 

 

Pyrin lähipäivinä kuvien kera kertomaan, että mitä näimme Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan"

Perjantai 1.12.2017

Uutisoiva on Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Ikaalisissa ja Jämijärvellä ilmestyvä korkeatasoinen paikallislehti.

Lehden toimittaja Tuukka Olli soitti ja pyysi saada minulta haastattelun sen johdosta, että olen valittu Ylöjärven kaupungissa toimivan virallisen luottamushenkilöelimen eli Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

Suostuin haastattelupyyntöön ja haastatteluni ilmestyi 25.11.2017 Uutisoivan sähköisessä versiossa ja eilen lehden paperiversiossa.

Tapasimme Kolmenkulman ABC-liikenneasemalla Nokialla ja siellä Tuukka Olli otti minusta oheisen valokuvan - valokuva on mukana haastattelussani.

Valokuvan selitysteksti:

"Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä uskoo myös Viljakkalan hyötyvän Tampereen kasvusta."

Haastattelun otsikkona lehdessä oli:

Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan

Ja tässä haastatteluni kopioituna:

25.11.2017

VILJAKKALA. Maaseutu ja kaupunki tukevat ja tarvitsevat toisiaan, joten niiden välille on turha luoda vastakkainasettelua. Näin ajattelee Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä. Tämä näkyy myös hänessä itsessään, sillä Viljakkalasta lähtöisin oleva Erkkilä asuu Tampereella, mutta mökki ja siten myös osa sydämestä on yhä Viljakkalassa.

Viljakkala-neuvostoon Erkkilä päätyi sen aloittaessa neljä ja puoli vuotta sitten Vipu ry:n esityksestä. Samoin aukeni tie neuvoston kolmanneksi puheenjohtajaksi.

– Meillä on neuvostossa nyt kolme valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. He kaikki ovat eri puolueista, joka on hyvä asia. Heidän kauttaan viesti menee neljään eri ryhmään. Lisäksi Viljakkala-neuvostossa kaikki ajattelevat Viljakkalaa, puoluerajat unohtuvat.

Vaikka Viljakkalasta on hävinnyt palveluita ja Elokaaren myynti aiheuttaa omat kysymyksensä, näkee Erkkilä Viljakkalan aseman nyt vahvempana kuin muutama vuosi sitten.

– Molemmat koulut ovat täynnä ja tieyhteydet kaupunkiseudulle kunnossa. Myös suhteet Hämeenkyröön ovat hyvät. Koen sen tärkeäksi, sillä Mannissa päivittäispalvelut haetaan Hämeenkyrön puolelta.

Viljakkalan vahvuuksiksi uusi puheenjohtaja toteaa hyvien tieyhteyksien lisäksi ikärakenteen.

– Nuoria lapsiperheitä on paljon. Se tuo pohjaa tulevaisuudelle. Uskon, että Viljakkalan asema vain paranee, sillä Tampere kasvaa myös Ylöjärven suuntaan.

 

Kaavat pitää kaivaa ulos pöytälaatikosta

Kehityskohteiksi hän kokee kaavatyön. Karhen kaava on seissyt pöydällä jo vuosien ajan, sitä pitäisi saada eteenpäin. Aiemmin esillä ollut Kuivaniemen kaava puolestaan ei ole ollut edes pöydällä vuosiin.

– Nyt tuli sellainen iso asia, että 6. marraskuuta valtuustossa oli keskusteltu Teivon raviradan uudesta paikasta. Keskustelussa oli positiivista henkeä, josko sen voisi sijoittaa Viljakkalaan lähelle Haveria. Se toisi ainutlaatuisen alueen, jossa olisivat yhdessä ravit, hevoset ja sukeltajat, Erkkilä visioi.

Hän painottaa, että ravirata siintää kaukaisuudessa. Raviradalle on varmasti kaupunkiseudulla tavoittelijoita jonoksi asti. Lisäksi Viljakkalassa edes sen tavoittelu vaatii paikallisilta saumatonta yhteistyötä.

– Siihen tarvitaan maanomistajien, yhteisöjen, kaupunkien ja tavallisten kansalaisten tuki. Muutenkin meidän tulee saada tavallisten viljakkalalaisten ajatuksia Viljakkalan kehittämiseksi.

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen ei ole Erkkilälle uutta. Hän on istunut kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokunnassa, neljä näistä vuosista meni toimielimen varapuheenjohtajana.

– Huolehdimme Tampereen katujen kunnosta, lumien aurauksesta ja siitä, että TKL:n bussit pystyvät liikennöimään. Olen saanut olla mukana kehittämässä Tampereen infraa.

Nykyään Erkkilä on Tampereen vanhusneuvostossa. Myös Viljakkalassa Erkkilä on ollut vaikuttamassa, joskin kulisseissa.

– Kun Vironvuorille suunniteltiin jätteenkäsittelylaitosta, tein Vipulle laskelmia esimerkiksi liikennemääristä ja vastaavista. En ollut julkisesti esillä, jätin sen muille. Mutta selvitin faktoja ja tein laskelmia.

Viljakkala-neuvostossa Erkkilää harmittaa, ettei neuvosto pystynyt estämään Elokaaren terveyskeskuksen sulkemista ja jätepisteen viemistä. Tulevaisuudessa Erkkilä pohtii lähiruokaa.

– Sotaveteraanien leskien ruoka tulee pakasteina Naantalista asti. Tarjouspyynnöt voisi laatia niin, että lähiruoka pärjää.

Tuukka Olli

Viljakkala-neuvoston ensimmäinen kokous

Torstai 9.11.2017

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja se toimii Asukaslautakunnan alaisuudessa.

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston jäsen viime vaalikauden ajan ja minut valittiin jatkamaan sen jäsenenä myös nyt, kun uusi vaalikausi alkoi.

 

 

Useimmat jäsenet ovat eri puolueiden ehdottamia, mutta minä ole Vipu Viljakkalan puolesta ry:n ehdottama jäsen.

 

 

Pidimme eilen ensimmäisen kokouksemme ja asialistallamme oli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta.

 

 

Viljakkala-neuvoston jäsenet päättivät valita minut Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

 

 

Kiitän saamastani luottamuksesta!

 

 

Kokouksemme sujui leppoisissa tunnelmissa ja kaikki me lupasimme toimia viljakkalalaisten parhaaksi – uskon niin tapahtuvan.

 

 

Kokouksemme pöytäkirja tulee julkiseksi ensi tiistaina eli 14.11.2017 ja sen jälkeen kokouksessamme käsiteltyjen asioiden kommentointi on mahdollista.

 

 

Liitän tähän loppuun kuvan Viljakkalan vaakunasta, joka on meille kaikille Viljakkalassa syntyneille tuttu ja rakas!

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisaita toteamuksia

Torstai 26.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli aikataulullisesti tiukka päivä, sillä päivän ensimmäinen tilaisuus alkoi klo 13.00 ja päivän viides palaveri/tilaisuus päättyi klo 20.00.

 

 

Tilaisuuksien välillä ajomatkaa kertyi n. 140 kilometriä ja osa kilometreistä piti ajaa hirvien välissä pujotellen.

 

 

 

 

 

Olen Tampereen vanhusneuvoston jäsen ja päivän ensimmäinen tilaisuuteni oli osallistuminen Pirkanmaan vanhusneuvostojen maakunnalliseen yhteistyötapaamiseen.

 

 

 

 

 

Kokoonnuimme Kangasalalla Kangasala-talon valtuustosalissa, jonka puhujapönttöä koristaa Kangasalan vaakuna.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan vanhusneuvostojen yhteistapaamisen avasi Kangasalan vanhusneuvoston puheenjohtaja, Kangasalan entinen kunnanjohtaja, kunnallisneuvos Jukka Mäkelä.

 

 

Lämmitti, kun kunnallisneuvos Mäkelä aloitti avauspuheenvuoronsa näin:

”Eläkeläisvaikuttajat!”

 

 

 

 

 

TampereSenior-ohjelman ohjelmajohtaja Eeva Päivärinta piti esityksen, jonka teemana oli:

 

”SOTE lähtenee – kunta ja kuntalaiset jäävät”.

 

 

Olen ajatellut kuntien ja kaupunkien taloudenhoidon merkitystä senioriväestön hyvinvoinnille ja sen vuoksi arvostinkin, kun ohjelmajohtaja Päivärinta totesi esityksessään kaksi asiaa, joista olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

 

 

Asiat ovat nämä:

 

 

• Kotikuntien hyvinvointi on perusta ikääntyvien hyvinvoinnille

• Ikääntyneissä piilee kunnan voimavara

 

 

Kiitokset kunnallisneuvos Jukka Mäkelälle ja ohjelmajohtaja Päivärinnalle osuvista toteamuksista ja sanonnoista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Casa del Menandron talo kaivettiin Pompeijissa esiin vain vajaat yhdeksänkymmentä vuotta sitten

Keskiviikko 25.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa vuonna 79 Pompeijin kaupunki hautautui 8 – 10 metriä paksuisen hohkakivi- ja tuhkakerroksen alle.

 

 

Kaupunki sai nukkua ruususen untaan aina vuoteen 1748 saakka, jolloin ensimmäiset kaivaukset alkoivat.

 

 

Kaivaukset ovat yhä edelleen kesken, sillä n. 65 hehtaarin suuruisesta alasta on kaivettu esiin vasta n. 45 hehtaaria.

 

 

 

 

 

Casa del Menandron taloa alettiin kaivamaan esiin marraskuussa 1926 ja työ tuli valmiiksi kesäkuussa 1932 – aikaa kaivaustöistä on siis vasta n. 90 vuotta!

 

 

Rauniotalon seinässä oleva opaskyltti on luonnollisesti asetettu paikoilleen vasta hetki sitten.

 

 ***************

 

Arvellaan, että tämän suuren talon viimeinen omistaja on ollut Quintus Poppaeus Sabinus, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.

 

 

Talo voi olla paikallisen tuomarin tai on mahdollista, että talon omistaja on ollut varakas matkaaja, sillä Pompeijin ilmasto houkutteli kaupunkiin mm. varakkaita roomalaisia.

 

 

 

 

 

Talon ”eteisessä” on marmoriallas, johon sadevesi pääsi kattoaukosta.

 

 

 

 

 

Avara sisäpiha – jopa puutarhamainen – tuo vihreyttä koko taloon.

 

  

****************

 

 

Huoneiden seinillä on taidokkaita ja n. 2000 vuotta vanhoja freskoja.

 

 

 

 

Tämä maalaus on antanut nimen Menandron talolle, sillä kyseessä on kreikkalainen runoilija Menandro.

 

 

Kuva on minun ottamani ja käsittelemätön. Netistä löytää samasta kohteesta otettuja, mutta käsiteltyjä kuvia.

 

 

 

 

 

Myös tämä on ottamani ja käsittelemätön kuva. Tässä Aiace etsii suojaa.

 

 

************************

 

 

Vielä muutama kuva, jotka otin Menandron talossa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Muistutan juttuni lopuksi, että Menandron talo on kaivettu vain n. 90 vuotta sitten esille monimetrisen hohkakivi- ja tuhkavuoren alta, jossa se sai uinua n. 1850 vuotta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-